Browsing by Title

Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia kirjallisuuskatsauksen menetelmin opettajien tietämystä, käsityksiä ja kokemuksia ADHD:sta kouluympäristössä. Lisäksi tarkasteltiin opettajien kokemuksia ADHD:n tukemisesta, sillä tukemisen teema tulee usein esille puhuttaessa ADHD:sta ja sen tuomista oppimisen haasteista. Valitsin tutkielman aiheeksi ADHD:n ja näkökulmaksi opettajat omien kokemuksieni perusteella. ADHD:n herättämät tuntemukset ja sen tukeminen on ollut ajoittain kuormittava tekijä minulle opettajan työssä. Aiheesta on tehty tutkimusta jonkin verran ja suurin osa tutkimuksista oli haastattelututkimuksia. Tämä tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistona toimivat suomalaiset tutkimukset ja ulkomaalaiset tutkimukset, joita on haettu Google Scholarista ja Googlesta. Aiheeseen liittyviä tutkimuksia löytyi enemmän ulkomailta, mutta myös muutama suomalainen tutkimus käsitteli ADHD:n ilmenemistä opettajan näkökulmasta. Tutkielmassa keskityttiin opettajien kokemuksiin ADHD:sta sekä sen tukemisesta. Monet opettajat kokivat ADHD-oppilaiden tukemisen haastaviksi, vaikka useat hyödynsivät erilaisia tukitoimia oppilaidensa kanssa. Esille nousivat myös hieman negatiiviset käsitykset ADHD:sta ja opettajien kokema kuormitus, jota ADHD-oppilaat aiheuttivat. Opettajien käsityksiin ja kokemuksiin vaikuttivat koulutustaso, kokemus, tietämys ja käytännön tukitoimet. Opettajien tarve saada lisää tietoa ja taitoa tuen toteuttamiseen korostuu ADHD-ilmiön kasvaessa. Viime aikoina ADHD on teemana noussut otsikoihin ja keskustelu on käynyt vilkkaana sosiaalisessa mediassa. Tutkimustuloksista ilmeni, että opettajien tietämys ADHD:sta vaihteli, moni kuitenkin koki tietämyksensä liian vähäiseksi. Koulutuksen ja tietämyksen puute saattoi vaikuttaa opettajien suhtautumiseen ADHD-oppilaita kohtaan ja heidän tukemiseensa. Tietämys on kuitenkin lisääntynyt, jonka todettiin lisäävän oppilaiden hyvinvointia sekä opettajan kykyä tukea ADHD:n omaavia lapsia. Koulutuksen ja tietämyksen lisääminen voisi parantaa ADHD-oireisten oppilaiden tukea koulumaailmassa.

Creativity is highly valued in the world of education and developing children's creative skills is considered important. This is reflected, for an example, in the early learning plan (finnish “varhaiskasvatussuunnitelman perusteet”) and in the national core curriculum (finnish “perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet”). The purpose of this study is to find out how teachers (early education teachers and primary school teachers) perceive creative children and creative process. The research is carried out as a qualitative theory-based content analysis and the research material is based on three Finnish master's theses. One master's thesis examines the views of early childhood educators on creativity, the second on the perceptions of early childhood educators and primary school teachers, and the third is solely about the perceptions of primary school teachers. Early childhood education teachers perceptions and primary school teachers perceptions on creativity have been considered separately and as a whole. The study revealed that both early education teachers and primary school teachers think that a creative child is insightful, enthusiastic, interested, determined, distinctive, free and brave. Creative children have the courage to think outside the box and do things their own way, even against the rules. Creative children are intelligent, have a good imagination, come up with solutions to problems, know how to identify problems and give new meanings to things. Creative children have knowledge and skills of the field that they are creative in, they are gifted, artistically talented and rich in ideas. Teachers recognized the stages of the creative process and other factors related to the process. They think that creative process can be the result of a brainstorm or a new idea, and that the beginning of the creative process can be preceded by a chaotic state. The communal aspect of a creative process was particularly present in the primary school teachers comments and the early education teachers comments included clear stages of the creative process. Teachers believe that an adult plays a significant role in the generation of children's flow experiences. Teachers play a key role in the development of children's creativity and through their perceptions, one can increase understanding of how well the early education or school environment supports children's creativity. Finding out the teacher's perceptions provides a good starting point for further research to find out, for example, how well teachers' daily activities with children support the development of children's creativity.

Luovuuden merkitys ekonomiselle kasvulle ja monimutkaisten ongelmien ratkaisulle on tunnistettu yleisesti ja alettu kiinnittää enemmän huomiota globaalisti. Myös koulujen halutaan panostavan enemmän luovuuden edistämiseen. Suomen kouluissa luovuuden kehitystä tuetaan esimerkiksi monialaisissa projekteissa vuoden 2014 opetussuunnitelman myötä. Tässä tutkimuksessa ensimmäinen tutkimuskysymys pyrki selvittämään opettajien käsityksiä luovuudesta, sillä opettajien odotuksilla on havaittu olevan vaikutusta oppilaiden suoriutumiseen. Toiseksi keskityttiin tutkimaan opettajien keinoja kehittää oppilaiden luovuutta. Suuntaukseltaan tutkimus edustaa fenomenografista monitapaustutkimusta. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea opettajaa puolistrukturoidulla haastattelulla. Opettajien opetettavat luokat olivat yhdistetty ensimmäinen ja toinen luokka, toinen luokka sekä kuudes luokka. Opettajat olivat työskennelleet kasvatustieteiden parissa reilusta viidestätoista vuodesta lähes kolmeenkymmeneen vuoteen. Kaikki opettajat työskentelivät eteläsuomalaisissa kouluissa. Haastatteluaineistot analysoitiin ensin koodaamalla ja sitten teemoittelemalla tutkimuskysymysten ja luovuudesta esitettyjen teorioiden mukaan. Haastatteluista ilmeni opettajilla olevan ristiriitainen käsitys luovuudesta yleisesti: toisaalta luovuudesta pitäisi syntyä jotain yhteiskunnallisesti arvokasta, toisaalta oppilaiden omaan kehitystasoon suhteutettu luovuus oli myös merkityksellistä. Tämä ristiriita saattaa vaikuttaa opettajien näkemyksiin oppilaiden luovuuden potentiaalista. Osa opettajien havaitsemista oppilaiden luovuuden piirteistä on liitetty aiemmissa teorioissa luovaan ajatteluun. Opettajien havaitsemat luovuuden piirteet olivat kuitenkin suppeampia kuin aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Oppilaiden luovuuden tukemiseen opettajat käyttivät ohjeiden-, avun- ja palautteenantoa. Vaikka opetussuunnitelmassa ohjeita oppilaiden luovuuden edistämiseen ei juuri anneta, opettajat olivat itse kehittäneet hyvin samankaltaisia luovuutta tukevia menetelmiä. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi, kun kehitetään monialaisten projektien luovuutta tukevia osa-alueita tai alakouluissa opettajat voivat käyttää tuloksia apuna oman toiminnan kehittämiseksi.

This thesis researches methods teachers use to take into account dyslexic students in class. The subject has not been studied previously in detail. It has been examined what teachers think of dyslexia these pupils in class. I am dyslexic and I have experienced that dyslexia is not taken into account enough in class. Based on this experience, I wanted to study the topic further. However, there are many methods that support dyslexia, for example differentiation, remedial teaching, simultaneous teaching, cooperation with the special needs and aids. My thesis is a case study. I interviewed three teachers from the metropolitan area. All of them have experience in teaching dyslexic. They were the individual interviews, which are transcribed. In the interviews I try to find out what are the means by which they will take into account the dyslexic class. The themes of the interview were differentiation, the teacher's own activities in class, simultaneous teaching, aids and cooperation with the rest of the school staff. The results of this bachelor thesis showed that each interviewed teacher consider dyslexic students in class. All had in common co-operation with special education teacher. Everyone said they use a variety of tools; their use showed the differences between the interviewees. Teachers told to use simultaneous teaching and other means of differentiation.

Inkluusioon pyrkiminen peruskoulussa on vahvasti kansallisten asiakirjojen ohjaamaa, jotka määrittelevät koulun kaikille yhteiseksi. Inkluusion toteuttamisessa on kuitenkin opettajien puolelta negatiivista asennoitumista etenkin SEN-oppilaiden vastaanottamisessa luokilleen. Opettajien negatiivisten asenteiden takana nähdään olevan heikkoa minäpystyvyyttä sekä osaamista toteuttaa inklusiivista opetusta. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää opettajien valmiuden kokemuksia inklusiivista opetusta kohtaan, miten toteuttaa inklusiivista opetusta sekä miten kohdata ja tukea SEN-oppilaita yleisopetuksessa. Tutkielmassa kartoitettiin opettajien valmiuksia asenteiden, minäpystyvyyden sekä kokemuksien kautta. Opettajankoulutuksen koetaan olevan merkittävässä roolissa vaikuttamassa opettajien vahvempiin kokemuksiin omista valmiuksistaan. Tarkastelin siis myös, millaisia valmiuksia koulutuksen koetaan antavan tuleville opettajille. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valittiin yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia sekä yksi väitöskirja. Tutkielman aineiston kohderyhmänä olivat opettajat. Tutkielman analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkielman tuloksista selviää, että opettajien kokemat valmiudet olivat yleisesti heikkoja. Etenkin tietojen ja taitojen koettiin olevan riittämättömiä. Opettajat kokivat, että ainoastaan erityisopettajilla oli riittävä osaaminen kohdata, tukea ja opettaa SEN-oppilaita. Minäpystyvyydellä koettiin olevan vaikuttava merkitys opettajien valmiuden kokemuksiin, sillä vahvemmalla minäpystyvyydellä opettajat uskoivat omaan osaamiseensa. Opettajankoulutuksen perusteltiin olevan merkittävänä vaikuttajana opettajien valmiuden kokemuksiin. Opettajat kokivat, että heillä oli hyvin vähäinen tai olematon erityispedagoginen osaaminen, jota he työssään olisivat tarvinneet. Opettajankoulutuksen kehittäminen sekä erityispedagogisen osaamisen lisääminen sai tutkimuksissa vastaajilta kannatusta.

Objectives. The goal of the thesis was to consider the views of teachers on upwards differentiation and its realisation in elementary schools. There is a demand for this analysis as differentiation is a teaching tool, and is required from all teachers, but is barely taught in teacher education. The aim was to find out, how teachers experience the application of differentiation, its realisation, and the opportunities for applying and realizing differentiation. Methodology. There were six texts chosen for the basis of analysing differentiation. The texts used were chosen from a group of 20 and were picked based on their suitability. The aim was to gather a group of texts that represent the views of teachers not only in Finland but globally. The texts were sourced using EBSCOhost- , Google Scholar - and Helka-databases. Results and conclusions. Time constraints were the most common reason why teachers felt that upwards differentiation was not applied. They also lacked education on how to arrange differentiated classed and experienced them as difficult. The results also show the importance of the teachers’ input. If teachers were committed to arranging differentiated teaching, the classes were both varied and engaging. Based on the results, it can be concluded that there should be more training arranged for teachers, where using differentiated teaching is addressed. This training should cover both up- and downwards differentiation in teaching.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien kokemuksia puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä (Augmentative and Alternative Communication, AAC) käyttävien oppilaiden inkluusiosta. Inkluusio, ajatus kaikille yhteisestä koulusta, nousee esiin muun muassa UNESCOn Salamancan julistuksessa vuodelta 1994 sekä Yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista (27/2016). Myös perusopetuslaki ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 puoltavat inkluusiota. Inkluusion vaikutukset ulottuvat moniin eri osapuoliin, ja sitä toteuttavat opettajat ovat inkluusion ytimessä. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin systemaattisen aineistohaun piirteitä noudattaen kahdesta eri tietokannasta. Aineistoksi valikoitui viisi artikkelia vuosilta 2001-2018. Näistä artikkeleista kerättiin opettajien kokemukset AAC-oppilaan inkluusiosta ja ne luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti positiivisiin kokemuksiin, haasteisiin ja suosituksiin. Aineiston perusteella opettajat kokevat AAC-menetelmää käyttävän oppilaan inkluusiosta olevan hyötyä, mutta sen asettavan haasteita ja vaatimuksia AAC-menetelmää käyttävälle oppilaalle, luokkatovereille, opettajalle sekä yleisesti koululle ja koulutusjärjestelmälle. Keskeisiksi aiheiksi nousivat muun muassa inkluusion tuottama ymmärrys erilaisuutta kohtaan sekä opettajien kokemat paineet ja resurssipula.

The purpose of this study was to explore how the work community and the interaction between the school staff are connected with the school climate. The study explores teachers’ perceptions of the quality of the school’s work community and the relationship of these perceptions with the quality of school climate. Previous study has shown that school climate is connected with students’ well-being and academic achievement. Studies also show that principals are in an important role to influence and define the school climate. The study was conducted as integrative literature review. The research material consisted of three international and peer-reviewed articles, one dissertation and one master’s thesis. The review synthesized these five different studies to form an inclusive view of the topic. Results of this study show that the work community in school, the interaction between the staff members and the relationships between principals and teachers are a meaningful aspect for school climate. Particularly important is equal and fair treatment of all members. Teachers that saw the interactions between the staff as negative and disrespectful also experienced the school climate as negative and tense. Important factors for teachers’ wellbeing are open communication, possibilities to participation, equality and fairness and reciprocal appreciation. Teachers also want to get support and feedback. Good interaction seems to be connected with teacher’s work attitudes, commitment, professionalism, trust and willingness to development.

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda aiempaan tutkimuskirjallisuuteen perustuva kokonaiskuva siitä, miten historiaa opettavat luokan- ja aineenopettajat kuvaavat omia historiasuhteitaan, historiakäsityksiään ja käsityksiään historianopetuksen tarkoituksesta. Tämän lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen yhteys edellä kuvatuilla kokemuksilla ja käsityksillä on opettajien hyödyntämiin oppimateriaaleihin ja opetus- ja työskentelytapoihin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa hyödynnetyt tutkimuskirjalliset lähteet etsittiin Helka-, Helmet- ja Google Scholar -tietokannoista hyödyntämällä erilaisia suomen- ja englanninkielisiä hakusanoja, jotka liittyvät historianopetukseen, historialliseen ajatteluun sekä opettajien kokemuksiin ja käsityksiin. Hakutuloksista valittiin ainoastaan ne tutkimuskirjalliset lähteet, joiden kontekstina on suomalainen koulutusjärjestelmä (perusopetus tai lukio) ja jotka on julkaistu 2000-luvulla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella historiaa opettavien luokan- ja aineenopettajien kiinnostus historiaa kohtaan on usein herännyt jo lapsuudessa ja syventynyt esimerkiksi perheen ja suvun kertomien tarinoiden, populaarin historiakulttuurin ja menneisyyteen liittyvien kokemusten ja elämysten kautta. Opettajien omat koulukokemukset näyttäytyvät ristiriitaisempina, ja useiden opettajien mielestä vapaa-ajan historiaharrastuneisuudella on ollut suurempi merkitys heidän kiinnostuksensa ja innostuksensa herättämisessä ja ylläpitämisessä kuin koulun historianopetuksella. Kuvatessaan omia historiakäsityksiään opettajat korostavat erityisesti ajatusta historiasta menneisyytenä tai nykyisyyden ymmärtämisen ja identiteetin rakentamisen työkaluna. Opettajat näkevät historianopetuksen tarkoituksen piilevän ennen kaikkea ymmärryksen ja yleissivistyksen jakamisessa ja oppilaiden identiteetin vahvistamisessa, vaikka myös yksittäisiä viittauksia historiallisen ajattelun opettamisen merkityksellisyydestä on paikoin havaittavissa. Opettajien hyödyntämien oppimateriaalien ja opetus- ja työskentelytapojen perusteella historianopetus näyttäytyy kuitenkin ensisijaisesti opettajajohtoisena ja oppikirja- ja sisältökeskeisenä tiedonsiirtona, mikä vastaa opetusta, jota opettajat olivat itse saaneet omina kouluaikoinaan.

Aims. The purpose of this study was to systematically analyse what we know about teachers’ compassion, self-compassion and compassion fatigue. My research question was What do we know about teachers’ compassion, self-compassion and compassion fatigue according to previous research? As a theoretical framework, I used previous research of compassion, self-compassion and compassion-fatigue from other fields of science such as psychology. In this systematic review my purpose was to explore how compassion, self-compassion and compassion fatigue affect teachers’ work. Methods. This research is based on systematic review. For the review, I analysed 14 high quality peer-reviewed academic articles, which are studies of teachers’ or teacher students’ compassion, self-compassion and compassion fatigue. Results and conclusions. In this systematic review, I found that teacher students are high in compassion. Compassion predicts well-being in schools’ workers and prevent teachers’ stress. Teachers’ compassion helped understand pupils and their challenges. Higher self-compassion level predicted better social emotional competence and more positive approach towards inclusion. School’s administration’s support, fellow teachers’ support and teamwork prevented compassion fatigue. I also found that keeping personal lives separate from work protected teachers from fatigue. This systematic review indicated that there is just small amount of research made on a chosen topic. It would be beneficial to make more research on teachers’ self-compassion and on how it works against stress and fatigue.