Browsing by Title

The use of picture books is very popular in the Finnish early childhood education. Difficult emotions, such as fear are often treated by picture books, because fairy tale world and it characters are often seen as an approachable model for the children. The imaginary world allows the child to deal with difficult emotions safely and comfortably. The aim of this study was to find out, how children picture books describes fear, what kind of methods the characters of the fairy tale world use to eliminate the fear and how the possible adult character’s impact that result. This was a qualitative research where the subject was examined using the story telling of ten individual picture books. The chosen research material had been collected from two libraries, and the selection choice was influenced by the content of the book. Criterion was that the picture books contains a story about irrational fear. Data were analyzed using content analysis, and the analysis where made by the researcher. The found results show that the reasons and handling methods of fear in the fairy tales of picture books are vary. The appearance of fear was also various and it can be divided down to two themes. The narrative style of the book can be genuinely fearful or easily approachable. The adult character's essence and role, in the tales, surprised by being passive or just non-existent.

The purpose of this thesis was to find out if there are clear gender roles in the Disney film Frozen and what kind of gender ideals the film portrays. A qualitative study of the film was conducted with two research questions: “Do the film characters portray gender stereotypes (the image of an ideal man or woman)?” and “Which stereotypes do the characters display?” The film analysis was conducted with the help of a checklist containing common stereotypes in children’s programs and the media, found in earlier studies. The traits of the film characters were presented in the analysis, both in appearances and behavioural. These traits were then compared with the stereotypes found in earlier studies. The results indicated that the characters had clear gender roles and portrayed stereotypes but also included some behaviour that was not stereotypical. The film characters mostly had stereotypical appearances portraying slim women with enormous eyes and big, strong men.

Goals. Family life is being challenged by many changes in society. Family dining interacts with other activities in an individual’s life and by studying it can we better understand the complex nature of everyday life. In this research family meals were observed through an adolescent lens. In this age a child’s relationship with his or her family is transforming. Since family meals can affect the well-being of adolescents in various ways, it seems relevant to examine their views on eating together. The aim of this study was to look for the diverse thoughts that family meals would evoke in 9th graders. The research task is to find the themes that strike out as most meaningful in a 9th graders’ thinking. Methods. The study was executed according to the qualitative research strategy while making use of phenomenological methodology. The data was acquired from 9th graders on an optional home economics lesson at a school in Uusimaa. The data was collected as mind maps and the event was observed. The data consists of ten (10) mind maps. It was analyzed and the comments in the mind maps were divided by their themes into three groups: (1) actions and habits, (2) regularity and quantity and (3) emotions, wishes and statements. Results and conclusions. The most recurring themes the adolescents brought up were spending time together, catching up with each other and experiencing positive emotions. In addition to these the youngsters expressed plenty of wishes and statements regarding eating together. In light of this thesis’ results, eating together in an adolescent’s everyday life would appear to be a positive operation of social and emotional significance. The results confirm earlier studies suggesting that family meals have positive effects on the well-being of young people.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastellaan perheaterioinnin yhteyttä lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Yhdessä syöminen on ollut tärkeä osa yhdessä elämistä, mutta perheaterioinnin on havaittu vähentyneen. Suomalaisten lapsiperheille suunnattujen ruokasuositusten (2019) mukaan perheen yhdessä syöminen edistää ruokailun terveellisyyttä. Lasten ja nuorten ruokailutottumuksista ollaan kuitenkin huolestuneita, sillä tutkimusten mukaan ne eivät useinkaan vastaa ravitsemussuosituksia. Esimerkiksi kasviksia, hedelmiä sekä marjoja lapset ja nuoret syövät ravitsemussuosituksiin nähden liian vähän, kun taas sokerin, suolan ja punaisen lihan kulutus on ravitsemussuosituksiin nähden runsasta. Suositusten mukaisella ruokavaliolla nähdään olevan vahva yhteys hyvinvointiin ja terveyteen sekä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. Tavoitteena tässä tutkielmassa onkin selvittää, mitä vaikutuksia perheaterioinnilla on havaittu olevan lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin ja millä tavoin perheaterioinnilla voidaan edistää lasten ja nuorten ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaussa hyödynnettiin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmahakua sekä Google Scholar hakupalvelua. Kirjallisuuden valinnassa ei käytetty täsmällisiä seulontamenetelmiä, mikä on tyypillistä kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle. Aineiston haussa hyödynnettiin avainsanoja sekä niiden yhdistelmiä. Aineistoista koostettiin taulukko, johon tutkielmassa käytettävien aineistojen perustiedot, kuten julkaisuvuosi ja päätulokset koottiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkielmassa mukana olevien tutkimusten perusteella perheateriointi näyttäisi edistävän lasten ja nuorten ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia. Säännöllisesti perheen kanssa aterioivat lapset ja nuoret söivät enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä kuluttivat vähemmän pikaruokaa, makeisia ja virvoitusjuomia, kuin ne, jotka eivät aterioineet säännöllisesti perheensä kanssa. Tämän lisäksi säännöllisellä perheaterioinnilla havaittiin olevan syömishäiriöiltä suojaava vaikutus. Säännöllisen perheaterioinnin voidaan siis nähdä olevan tärkeä tekijä lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten näkökulmasta sekä siten myös lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tästä syystä olisikin tärkeää, että perheissä pyrittäisiin järjestämään aikaa yhteiselle aterialle.

Lastenkirjallisuuden voidaan nähdä peilaavan yhteiskunnan arvoja. Nykyajan lastenkirjallisuutta tutkimalla voidaan analysoida, millaisia arvoja nämä kirjat lapsille viestittävät. Kirjoissa näkyvä perheenjäsenten välinen roolijako tuo ilmi tämänhetkistä käsitystä perheen rooleista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisina perheenjäsenten roolit arjessa Onni-poika-kirjoissa näyttäytyvät. Tutkimuksessa perheellä tarkoitetaan samassa asunnossa asuvia henkilöitä, joita ovat äiti, isi sekä lapset Onni ja Olavi. Tutkimuksessa roolit määriteltiin perheenjäsenten toiminnan ja vuorovaikutuksen piirteiksi, jotka näkyvät arjessa. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineiston muodosti kolme Onni-poika-kirjasarjan kirjaa, joista analysoitiin perheenjäsenten toimintaa ja sanomisia luokittelemalla. Analyysin tuloksena jokaisella perheenjäsenellä havaittiin olevan useita rooleja, jotka näkyivät perheen arjessa. Lapset saivat enemmän rooleja vanhempiin verrattuna ja he toimivat aktiivisina osallistujina arjessa. Isi näyttäytyi perheen organisoijana ja äiti ohjeistajana. Perheen johtajuus jakautui molemmille vanhemmille. Tulokset antavat viitteitä siitä, että kyseiset kirjat ovat luomassa avarampaa käsitystä perheiden roolijaosta perinteiseen roolimalliin verrattuna. Perheen rooleja lastenkirjallisuudessa käsittelevä tutkimus tarjoaa tärkeän, lapsilähtöisen näkökulman arjen rooleihin ja antaa välineitä rooleista keskustelemiseen lapsen kanssa. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa käsittämään kaikki Onni-poika-kirjasarjan kirjat tai esimerkiksi tutkia lapsilukijoiden käsityksiä kirjoissa näkyvistä rooleista.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia perinneruokien muuttuvaa asemaa peruskoulun kotitalousoppikirjoissa. Oppikirjoissa tarkastelun kohteena olivat niissä esiintyvät ruokaohjeet sekä perinneruokapuhe. Ruokien ja niitä koskevien sisältöjen esiintyvyyttä tarkasteltiin työssä perinneruokakirjallisuuden avulla koostetun perinneruokalistauksen avulla. Työ vastaa perinneruokakulttuuria koskevan tutkimuksen puutteeseen kuvaamalla ruokaperinteen roolin muutosta erityisesti kouluopetuksen näkökulmasta Menetelmät. Opinnäytetyön aineistona käytettiin yhtätoista pakolliseen kotitalousopetukseen suunnattua oppikirjaa, joiden julkaisuvuodet vaihtelivat vuosien 1990 ja 2020 välillä. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista sisällönanalyysia sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Määrällisen menetelmän täydentäjänä käytettiin myös laadullisia menetelmiä, jolloin perinneruokien muuttuvaa asemaa oli mahdollista tarkastella monipuolisemmin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että perinneruokaohjeet eivät ole kovin yleisiä kotitalouskirjoissa. Niiden esiintyvyys oli selkeästi vähentynyt 1990-luvun ja 2020-luvun välillä, ja perinneruokaohjeita oli puolet vähemmän vuoden 2020 oppikirjoissa kuin 1990-luvulla. Ruokaohjeiden lisäksi myös perinneruokapuhe oli kadonnut, ja oppikirjoissa puhutaan yleisemmällä tasolla ruokakulttuurista ja siihen liittyvistä asioista

Syftet med studien är att ta reda på hur personalen inom småbarnspedagogiken själva upplever personalbrist och hur den påverkar verksamheten. Syftet är också att genom ett utvecklingsorienterat perspektiv synliggöra viktiga faktorer som kan påverka intresset för yrkesprofessionen och öka attraktionskraften för yrket. Som metod för denna studie används intervjuer med personal från olika daghem. Sammanlagt intervjuas 7 verksamma lärare och barnskötare inom småbarnspedagogiken. Samtliga informanter arbetar med barn i åldern 0–5. Denna studie använder sig en kvalitativ ansats. Intervjuerna genomfördes via videokommunikationstjänsten Zoom och transkriberades och analyserades med hjälp av en kvalitativ innehållsanalys. Alla informanter är överens om att personalbrist och att det är en utmaning för verksamheten och vardagen. Informanternas erfarenheter kring personalbrist varierar en del och vissa daghem har det bättre ställt än andra. Det som klart kommer fram är att personalbrist är en utmaning och att det finns faktorer som kunde förbättra personalsituationen. Faktorerna som informanterna nämner är högre lön, flerformsutbildning för personal som vill bli behöriga och att yrket i sig skulle lyftas upp som mer positivt i samhället. Samtliga informanter var överens om att en småbarnspedagogik av hög kvalitet är viktigt. För att ha en hög nivå av kvalitet behöver personalen stöd från föreståndaren som anses vara den pedagogiske ledaren. Detta kräver dock att föreståndaren har resurser för att vara den pedagogiske ledaren och dessa resurser finns dessvärre inte i nuläget. Föreståndarnas arbetsbörda borde bli lägre eller alternativt borde det finnas fler föreståndare.

Ruokahävikkiä syntyy kaikkein eniten kotitalouksissa ja noin kuusi prosenttia kotitalouksiin ostetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia sisältöjä peruskoulun kotitalouden oppikirjoista löytyy ruokahävikkiteemaan liittyen. Koska ruokahävikin käsite on melko moderni, se on tutkimuksen teoriaosassa pilkottu pienempiin osiin. Ruokahävikkiteemaan katsotaan tässä tutkimuksessa kuuluvaksi kotitalouksien jätehuoltoon, elintarvikkeiden säilytykseen ja pakkausmateriaaleihin sekä ateriasuunnitteluun liittyviä sisältöjä. Työn teoriaosassa käsitellään myös ruokahävikin vaikutuksia ja vähentämismahdollisuuksia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin oppikirja-analyysia. Tutkimuksen aineistona oli 13 vuosina 2000–2020 julkaistua peruskoulun kotitalouden oppikirjaa. Tutkimuksessa ruokahävikkiä tutkittiin oppikirjoista tutkimuksen teoriaviitekehykseen laadittujen teemojen avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan kotitalouden oppikirjoissa käsiteltiin ruokahävikkiä vaihtelevasti. Analyysistä nousivat esille seuraavat ruokahävikkiin liittyvät teemat: kodin jätehuolto, elintarvikepakkauksien vaikutukset ruokahävikkiin, kodin ateriasuunnittelu sekä ruokahävikin vaikutukset. Jokaisesta tutkimukseen valitusta oppikirjasta löytyi ruokahävikkiin liittyvää sisältöä, mutta eri teemojen käsittely ja sisältöjen laajuus vaihtelivat kirjakohtaisesti. Joitain aiheita, kuten jätehuoltoa ja elintarvikkeiden säilytystä, oli käsitelty jokaisessa oppikirjassa, kun taas esimerkiksi ateriasuunnittelua, elintarvikkeiden pakkauksia ja ruokahävikin vaikutuksia vain muutamissa oppikirjoissa. Oppikirjojen ruokaohjeissa hävikkiruoan hyödyntämisen käsittely oli hyvin vähäistä.

Goal. The goal of this thesis was to examine what factors affect the musical self-concept of elementary school pupils and what kind of teaching supports the growth of a positive musical self-concept. The hypothesis was that several factors affect a pupil’s musical self-concept, such as social environment, subjective experiences and received feedback. The theoretical framework and most research on this subject were done in Finland during the early 1990’s in a study conducted by Kirsti Tulamo. International sources usually referred to the work of Albert Bandura, who had developed the theory of self-efficacy and conducted extensive research about the subject. The purpose of this thesis was to gather all scientific study of the subject in recent years. Methods. The method used in this thesis was a systematic literary review. After utilizing strict search criteria six studies from 2011 to 2015 were found regarding the subject in both Finnish and English. Common themes were analyzed from these studies, from which larger conclusions were made to answer the questions brought up in this thesis. Results and Conclusions. The results were mostly in line with the hypothesis. According to studies the musical self-concept of young pupils is influenced and affected by social environment, experience, the pupil’s own hobby interests and perceptions of talent. The effect of gender has a contradictory result according to research. From a teaching perspective the development of a musical self-concept is affected the schools and class’s cultural activities, the teachers own attributes and the teachers way of evaluating the pupils. The results of this thesis can help teachers reflect the purpose and practice of teaching music and to also instill thoughts of the importance of motivation and evaluation.

Social norms direct group behavior. Everybody in group knows how they should behave ac-cording to the norms, but sometimes group members may have misperceptions about the norms. Pluralistic ignorance is situation where majority of the group secretly resist the norm. Group members do not tell their own opinion or non-normative behavior because they think other group members support the norm. It has been studied that youth have misperceptions, for example about substance abuse and bullying behavior. According to the social norms the-ory the misperceived norms and negative behavior can be decreased by releasing the actual norms. Perkins’ and Berkowitz’s (1986) social norms approach releases the actual positive norms to the group by intervention. The purpose of this study is to examine the suitability of the social norms approach in com-prehensive school context and survey the ways that interventions can be done. The first re-search question surveys the misperceptions that social norms approach have been target at in comprehensive schools, and which methods can be used. The second research question surveys changes in students’ misperceptions and behavior. The method of this study was nar-rative literature review. In my literature review’s material students’ misperceptions were about substance abuse, bul-lying and rumor spreading. Interventions prefer social norms marketing method such as post-ers and other material. Active methods, like interactive feedback assemblies, were also used and three researches mentioned that parents received a newsletter. Students’ misperceptions decreased in all studies but results about students’ negative behavior were conflicting. In some cases negative behavior decreased but in some cases it even increased. The behavior changes may be explained by increase in students’ awareness, low campaign exposure, stu-dents’ age and intervention methods and readiness.