Browsing by Title
Now showing items 2516-2535 of 3696
-
(2018)In this research evaluation has been considered because evaluation it is not a simple task. During evaluation there must be considered several things for example, when evaluation is done, what is the target of evaluation, who evaluates and what are the goals of evaluation. First, evaluation is concerned in general, next more precisely evaluation of craft learning in comprehensive school. The research questions are: Which are the evaluation methods mentioned in research material considering the craft processes different phases? How are the evaluation methods described? There are plenty of evaluation methods and each of them has its pros and cons, but which methods are most suitable for different phases of craft process? The research was executed by systematic literature review and content analysis. The literature consisted of eight articles or works. The mentions of evaluation methods were searched and tabulated. The research is mainly qualitative, but the quantities of the mentions were also observed. The mentions were classified according to which phase of the craft process those were best suitable. The findings were not surprising, for the material was up-to-date and thus described evaluation methods that are trendy at present, such as e-portfolio and documentation. On the other hand, there were astonishingly few mentions about evaluation methods even though material was dealing with craft evaluation. Most mentions were discovered considering self-evaluation and peer review. Documentation was also mentioned multiple times. Although e-portfolio was mentioned only in two articles it was covered most comprehensively. Based on material, there are mostly mentions about evaluation methods for finished product compared to other phases of craft process. There were a couple of mentions for early stage and execution phases of craft process. There were no separate methods for creation and planning phases but the evaluation methods concerning them covered also other phases of process. In addition to evaluation methods for finished product, there were several mentions of evaluation methods that are suitable for craft process as a whole.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia peruskoulun kotitalousopettajilla on ekologisesti kestävän ruoanvalmistuksen opettamisesta yhteisopettaen. Tutkimuksen teoriataustassa avataan kestävän ruoan käsitettä kestävän ruokavalion ja peruskoulun kotitalousopetuksen ruoanvalmistuksen näkökulmista. Kestävän kehityksen mukainen ruoanvalmistus on yksi kotitalousopetuksen tavoitteista. Aiemman tutkimuksen mukaan yhteisopetus on yleistynyt yläkouluissa, ja sillä on havaittu olevan paljon hyötyjä. Yhteisopetusta kotitalouden oppiaineessa ei ole kuitenkaan aiemmin juuri tutkittu. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa aiheesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisessa tutkimuksessa yleistä teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui neljä yläkoulun kotitalousopettajaa, jotka löysin omien kontaktieni kautta. Kaikilla haastateltavilla oli kokemusta tiiviistä yhteisopettamisesta, jossa kaksi kotitalousopettajaa opettaa yhdessä isoa oppilasryhmää eli toteuttaa tiimiopetusta. Haastattelut toteutettiin etänä Zoom-videoneuvottelupalvelun avulla helmi-maaliskuussa 2022. Haastattelut litteroitiin ja aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla teemoittelemalla. Tutkimuskysymykseen saatiin vastauksia haastatteluiden avulla. Tutkimuksen kaksi teemaa, yhteisopetus ja kestävät ruoanvalmistustaidot jäivät kuitenkin osittain irrallisiksi. Kotitalousopettajat kokivat yhteisopetuksen suurimpina hyötyinä mahdollisuuden yhteiseen suunnitteluun, kollegan tukeen ja työkuorman jakamiseen. Oppilaiden kannalta keskeisimpänä koettiin monipuolinen opetus ja rento ilmapiiri. Tulokset yhteisopetuksen hyödyistä olivat yhteneviä aiemman tutkimuksen kanssa. Haastateltavat toivat esille kestävän ruoanvalmistuksen opetukseen sisältyviä aihepiirejä, joista he kokivat tärkeimmiksi ruokahävikin vähentämisen, ruoan kotimaisuuden, kasvisruoan lisäämisen sekä jätteiden lajittelun. Haastateltavat kokivat yhteisopetuksen edistävän jonkin verran kestävien ruoanvalmistustaitojen opettamista. Kahden opettajan avulla opetuksen suunnittelu, toteutus ja oppilaiden havainnointi luokassa oli helpompaa. Työtaakan jakaminen mahdollisti paremmin esimerkiksi ylimääräisen ruoan säilömisen paremmin.
-
Peruskoulun liikunnanopetus seka- ja erillisryhmissä : katsaus alan tutkimuksiin vuosina 2010-2019 (2019)Vielä vuonna 2019 liikunta on ainoa oppiaine, jossa oppilaat voidaan jakaa sukupuolen mukaan erillisiin opetusryhmiin. Uusin opetussuunnitelmakaan ei tähän velvoita, vaan pikemminkin korostaa oppilaiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tämän tutkielman tavoitteena onkin selvittää, kuinka peruskoulun liikunnanopetuksen ryhmäjakoja, seka- ja erillisryhmiä, on tutkittu Suomessa ja kansainvälisesti alan tutkimuksissa ja artikkeleissa. Vertailen myös minkälaisia tuloksia ryhmäjaoista ja niiden toimivuudesta on saatu valittujen teoksien valossa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus mahdollisimman laajan, mutta tarkoin valitun ja oleellisimman tiedon keräämiseksi. Tuoreimpia tutkimuksia aiheesta etsittiin aikaväliltä 2010-2019 sekä suomen- että englanninkielellä. Tähän tutkielmaan valikoitui lopulta kaksitoista teosta, jotka käsittelivät peruskoulun liikunnanopetusta ja sen ryhmäjakoja. Tutkimuksissa selvitettiin sekä oppilaiden että opettajien käsityksiä seka- ja erillisryhmistä. Tutkimukset ja niiden keskeisimmät tulokset ryhmäjakoihin liittyen koottiin taulukkoon, jonka jälkeen niitä tarkasteltiin vielä yhteisesti laajemmin erillisissä luvuissa. Kummastakin opetusryhmästä löydettiin tutkimuksien valossa hyviä ja huonoja puolia, eikä kumpaakaan voida selkeästi sanoa toista paremmaksi vaihtoehdoksi. Opetusryhmän tuttuuden nähtiin vaikuttavan oppilaiden mielipiteisiin siitä, kummasta opetusryhmästä he pitivät enemmän. Sekä opettajilla että oppilailla oli samoja käsityksiä eri ryhmien toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Useimmiten vedottiin oppilaiden fyysisiin tasoeroihin, lajimieltymyksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja ulkonäköpaineisiin. Useassa tutkimuksessa esitettiin vaihtoehdoksi molempien ryhmien samanaikaista käyttöä ja soveltamista eri tilanteissa. Oppilaat tuntuivat toivovan tällaista yhdistettyä vaihtoehtoa ja osalla olikin jo positiivisia kokemuksia tällaisesta opetuksesta. Vaikka vielä vaikuttaisi siltä, että enemmistö suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu erillisryhmissä, uskoisin tulevaisuudessa yhteisopetuksen ja molempien ryhmien monipuolisen, tilanteeseen sopivan vaihtelun ja yhdistelemisen yleistyvän liikunnanopetuksessa.
-
(2022)Tutkimukseni hypoteesina oli, että kiusaamista tapahtuu koulupäivän sisäisissä liikuntatilanteissa. Tutkimuskysymyksinä olivat 1. Millaisia kiusaamisen muotoja esiintyy liikuntatilanteissa peruskoulussa? 2. Millaisia keinoja opettajalla on puuttua kiusaamiseen? Tutkimuksen tulokset auttavat opettajia, myös muita aikuisia, tunnistamaan erilaiset kiusaamisen muodot ja sitä kautta ennaltaehkäisemään tai puuttumaan kiusaamiseen. Toteutin tutkielmani kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni koostui seitsemästä vertaisarvioidusta artikkelista ja yhdestä väitöskirjasta. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisesti muodostettujen kiusaamismuotojen mukaisesti. Keskeisimpiä kiusaamisen muotoja olivat fyysinen, sanallinen ja sosiaalinen kiusaaminen. Sosiaalinen kiusaaminen on määritelty myös epäsuoraksi fyysiseksi ja epäsuoraksi sanalliseksi kiusaamiseksi. Henkinen kiusaaminen pitää sisällään sekä sosiaalisen että sanallisen kiusaamisen. Tutkielmassani nousi esille, että kiusaamista tapahtui koulussa sekä liikuntatilanteissa, että muissakin koulupäivän sisäisissä tilanteissa. Yleisin kiusaamisen muoto oli sanallinen kiusaaminen, mutta myös fyysistä ja sosiaalista kiusaamista esiintyi. Sanallisessa kiusaamisessa kiusattua nimiteltiin, haukuttiin, puhuttiin pahaa selän takana tai ärsytettiin. Liikuntatilanteissa esiintyi yhtä paljon kiusaamista kuin muillakin oppitunneilla, eli liikuntatilanteet eivät itsessään ole kiusaamista edistäviä tilanteita. Opettajan rooli nousi yhdeksi isoimmaksi tekijäksi kiusaamisen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Keinot ennaltaehkäistä tai puuttua olivat terävöittää tarkkailua sellaisissa tilanteissa, joissa kiusaamista esiintyi eniten. Lisäksi liikuntatilanteiden suunnittelulla oli oma merkittävä rooli kiusaamiseen ennaltaehkäisyssä. Tästä tutkielmasta on hyötyä opettajille sekä muille aikuisille, jotka ovat osana koulupäivän sisäisissä liikuntatilanteissa. Jatkotutkimuksena voisi tutkia miten liikuntatilannekiusaaminen vaikuttaa oppilaiden liikuntakäyttäytymiseen.
-
(2023)Tavoitteet. Digitalisaatio näkyy yhteiskunnassa kaikkialla. Koulumaailma ei toimi tyhjiössä ja myös kouluissa pyritään vastaamaan tietojen ja taitojen tarpeeseen, jonka digitaalinen maailma lapsille ja nuorille luo. Parhaimmillaan digitaaliset toimintatavat helpottavat opettajien arkea ja samalla tutustuttavat koululaisia teknologian käyttöön ja mahdollisuuksiin. Millaista on osaaminen jota, opettajat tarvitsevat 2020-luvun koulumaailmassa, kun opetukseen on mahdollista lisätä digitaalinen ulottuvuus? Opettajien digipedagogisen osaamisen kuvausten kartoittamiseksi tämä tutkielma kokoaa tietoa 2020-luvulla julkaistuista opetuksen digitaalisuutta ja opettajien digipedagogista osaamista käsittelevistä tutkimuksista. Menetelmät. Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston muodosti yksitoista vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa kaikissa kartoitettiin opettajien osaamista suhteessa digitaalisuuteen ja teknologian käyttöön opetuksessa. Aineisto kerättiin kahdesta eri tietokannasta (Web of Science ja Scopus). Aineistoa haettiin hakulausekkeella teachers AND digit* AND pedagogic* AND (competence OR skills) AND ((basic OR preliminary OR elementary OR comprehensive) AND school). Aineiston analyysi toteutettiin luokittelemalla aiemmassa tutkimuksessa luodun TPACK-mallin (Mishra & Koehler, 2006) mukaisiin osa-alueisiin. Tulokset ja johtopäätökset. Peruskoulun opettajien digitaalinen osaaminen oli tutkielman aineistossa vaihtelevaa, mutta merkittäviä aukkoja itse digi- ja teknologiaosaamisessa ei voitu havaita. Opettajien oman arvion mukaan digi- ja teknoogiaosaaminen on keskivertoa, mutta riittävää. Suurimmat haasteet opettajien digipedagogisessa osaamisessa liittyivät teknologian käyttöön pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Opettajien teknologian käyttö oli paikoittain yksipuolista ja ohjasi oppijoita passiiviseen oppimiseen. Opettajien digipedagogiseen osaamiseen liittyvä täydennyskoulutus ja osaamisen kehittämien koettiin tarpeelliseksi.
-
Peruskoulun opettajien ihmisoikeustuntemuksesta sekä ihmisoikeuskasvatusta koskevista käsityksistä (2018)According to the principles of the international human rights documents and the curriculum of basic education, human rights education should be taken into account in all teaching. Previous studies, however, show that human rights education is not sufficiently successful in basic education and that teachers' level of knowledge of human rights, the content of human rights treaties and their mandatory nature is generally weak. The purpose of this thesis is to describe, analyze and interpret the human rights knowledge of primary school teachers, their views of human rights education and their capacity to implement human rights education in their teaching. Research questions are: 1. How well do elementary school teachers know the content of the Universal Declaration of Human Rights and other documents defining human rights? 2. What attitudes do primary school teachers hold regarding human rights education and its mandatory nature? The research material was collected through an electronic questionnaire addressed to the teachers of Finnish elementary schools in Helsinki. There were 56 replies. The material was mainly analyzed by quantitative methods. Teachers in the elementary school were poorly acquainted with the content of the UN Universal Declaration of Human Rights and other human rights documents, and specially with the binding nature of human rights education. Human rights education was considered more important by teachers who recognized the binding nature of the curriculum regarding human rights education or regarded human rights education to be among their teachable subjects. The results suggest that teachers' attitudes towards human rights education are tainted by the teacher's experience of his own human rights knowledge and his school’s involvement in the subject. The conclusion of the thesis is that there is a clear need for the development of human rights education. Particular emphasis should be put on improving the knowledge of the human rights of teachers so that the ethos of human rights education in the curriculum would also be part of everyday education.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Perusopetuksen opetuksen järjestämisen periaatteena pidetään inkluusiota, joka tarkoittaa kaikkien oppilaiden sijoittamista yleisopetuksen luokkaan oppilaan etu huomioiden. Tämä tutkielma on opinnäytetyönä tehty kasvatustieteen kandidaatintutkielma, jonka tarkoituksena oli selvittää opettajien ja opettajaopiskelijoiden asenteita inkluusiota kohtaan suomalaisessa perusopetuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, eli tutkittiin toisten tutkijoiden tekemiä tutkimustuloksia opettajien ja opettajaopiskelijoiden suhtautumisesta inkluusioon yhdeksässä tutkimusartikkelissa, jotka on julkaistu vuosina 2018–2020. Saatuja tutkimustuloksia verrattiin aiempaan tutkimuskirjallisuuteen, ja niistä löytyi yhtäläisyyksiä sekä eroavaisuuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajien asennoitumiseen inkluusiota kohtaan vaikuttivat heidän omat kokemuksensa inklusiivisesta opetuksesta, käytettävissä olevat resurssit, ja joissain tutkimuksissa myös opettajan iällä ja / tai sukupuolella havaittiin olevan merkitystä. Osassa tutkimuksista nuoret opettajat suhtautuivat vanhempia opettajia positiivisemmin inkluusioon, samoin naisopettajat miesopettajia positiivisemmin ja joissain tutkimuksissa iällä ja sukupuolella ei ollut yhteyttä asenteisiin. Opettajan koulutustaustalla ja minäpystyvyyden kokemisella oli merkitystä opettajien inkluusioasenteisiin, ja erityisopettajat opettajaryhmänä suhtautuivat inkluusioon positiivisemmin kuin luokanopettajat ja aineenopettajat. Tutkimustulokset siitä, että positiiviset kokemukset inkluusiosta lisäsivät myös positiivista asennoitumista, olivat ristiriitaisia, eivätkä opettajien positiivisetkaan kokemukset inkluusiosta aina lisänneet positiivisia inkluusioasenteita. Oppilaan tuen tarpeen muodolla oli merkitystä opettajien suhtautumisessa inkluusioon. Opettajankoulutuksen tulisi antaa enemmän tietoa ja työvälineitä inkluusion toteuttamiseen, sillä opettajilla oli huolta lisääntyvästä työmäärästä, taidoistaan ja resurssien riittävyydestä. Yhteistyö muiden opettajien kanssa sekä minäpystyvyyden lisääntyminen opettajilla näyttävät tutkimusten mukaan lisäävän positiivista suhtautumista inkluusioon.
-
(2023)Suomalaiset oppilaat ovat kulttuurisesti yhä moninaisempia. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat heikompia, kuin kantasuomalaisten. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja oppilaiden kiinnostusta sekä kunnioitusta muita kulttuureita kohtaan halutaan tukea. Jotta kaikkien oppiminen olisi riittävällä tasolla ja POPS:n (2014) tavoitteisiin päästäisiin, on hyvä tuntea kulttuurisesti moninaisen koulun erityispiirteitä. Sen pohjalta voidaan kehittää koulutusjärjestelmää. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää peruskoulun opettajien käsityksiä etnisestä kulttuurisesta moninaisuudesta koulun oppimisympäristössä. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Hain suomalaisia ja kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleita tieteellisistä tietokannoista vuodesta 2010 alkaen. Hakusanoina käytin: opettaja, käsitys, kulttuurinen moninaisuus, koulu; teacher, belief, understanding, multicultural, diverse, class. Tutkielmani aineistoksi valikoituivat lopulta viisi soveltuvaa julkaisua, joista kolme on suomalaisia ja kaksi kansainvälisiä tutkimuksia. Teemoittelin aineistosta opettajien käsitykset oppimisympäristön neljään ulottuvuuteen: fyysinen, sosiaalinen, psykologinen ja pedagoginen. Opettajat raportoivat käsityksiään kulttuurisesta moninaisuudesta koulun oppimisympäristössä laajasti ja kaikista oppimisympäristön ulottuvuuksista. Muutama näkemys nousi painottuen esiin. Opettajat kokivat pulaa ajasta kulttuurisesti moninaisessa koulussa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden puutteellinen opetuskielen taito koettiin isoimmaksi oppimisen ja opetuksen haasteeksi ja heidän heikoista oppimistuloksistaan raportoitiin. Opettajien kokemus puutteellisesta koulutuksesta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen oli vahvasti esillä. Pedagogiikka, jota opettajat kuvailivat kulttuurisen moninaisuuden kohtaamiseen, vaikutti olevan monelta osin kokeilevaa ja epäjohdonmukaista. Tilanne on huolestuttava, eikä se haastateltujen opettajien kertomaan perustuen ole menossa parempaan päin. Tarvitaan lisää tutkimusta, jotta opettajankoulutusta voidaan kehittää ja saadaan parempia opetustoimia kulttuurisen moninaisuuden kohtaamiseen kouluissa.
-
(2024)Tavoitteet. Työhyvinvointi on tärkeä tutkimuskohde laajasti yksilön ja organisaation tasolla. Opettajien kokema työhyvinvointi arvioidaan jatkuvasti heikoksi ja työuupumuksen riski on suuri. Tutkimuksen mukaan opettajien kokemalla työhyvinvoinnilla on suora yhteys oppilaiden hyvinvointiin ja akateemiseen suoriutumiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne interventiot, joilla peruskoulun opettajien työhyvinvointia pystytään parhaiten edistämään. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen sateenvarjokatsauksena, jonka tavoitteena oli koota, vertailla ja analysoida aiemmin tehtyjä katsauksia interventiotutkimuksista. Aineistonhaku on suoritettu kahdesta tietokannasta, Web of Sciencesta sekä Ericistä. Hakulausekkeeni oli ”teacher AND intervention AND (review OR meta-analysis)”. Hakulausekkeella löytyi yhteensä 264 hakutulosta, joista rajasin ensin otsikkotasolla, sitten tiivistelmä tasolla ja lopuksi koko tekstin tasolla seuloen 11 artikkelia. Aineisto täydentyi yhdellä valitun artikkelin lähdeluettelosta löytyneellä artikkelilla, jolloin lopullinen aineisto koostui 12 artikkelista. Tutkimusaineisto sisältää maailmanlaajuisesti toteutettuja interventiotutkimuksista, jotka valitsin relevantteja sisäänotto- ja poissulkukriteerejä noudattaen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että opettajan yksilöllisiä sekä työn voimavaroja tukevilla interventioilla on mahdollista tukea opettajien kokemaa työhyvinvointia. Etenkin interventiot, jotka sisälsivät mindfulness-harjoitteita, opettajan autonomian tukemista sekä johtamisen kehittämistä oli raportoitu lisäävän merkittävästi opettajien työssä kokemaa hyvinvointia. Tutkimuksessa interventiot ovat luokiteltuna työn vaatimusten ja voimavarojen mallin sekä intervention sisällön mukaan. Tutkimuksen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta heikentävät aineiston sekä käsitteistön heterogeenisyys sekä aineistojen pienet otoskoot. Jatkotutkimuksessa olisi mielenkiintoista vertailla työn vaatimuksiin ja voimavaroihin kohdistuvien interventioiden vaikuttavuutta keskenään.
-
(2023)Tutkielman tavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat opettajien työnkuvaan ja jaksamiseen alueellisesti eriytyvissä kouluissa. Tarkastelin aiemman tutkimustiedon pohjalta opettajien työnkuvaan ja jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä alueellisen eriytymisen vaikutuksia peruskouluihin ja pyrin löytämään niiden välisiä yhteyksiä. Alueellisen eriytymisen lisääntyminen Suomessa tekee tutkielmasta ajankohtaisen ja sen vaikutukset koulumaailmaan korostavat aiheen tutkimisen tärkeyttä. Tutkielman aineisto koostui tutkimusartikkeleista, joiden aihepiirejä olivat opettajien työhyvinvointi ja jaksaminen sekä alueellinen eriytyminen ja sen vaikutukset kouluihin. Aineisto koostui sekä Suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista. Lisäksi aineistoa täydensi Suomen perusopetuksen perusteet vuodelta 2014, Perusopetuslaki ja OAJ verkkosivut. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka oli metodisesti narratiivinen. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysilla ja teemoiteltiin ”opettajien työnkuvaan vaikuttaviin tekijöihin” sekä ”opettajien työssä jaksamiseen vaikuttaviin tekijöihin”. Opettajien työnkuvaan ja jaksamiseen vaikuttavat tekijät alueellisesti eriytyvissä kouluissa olivat pitkälti samoja, kuin missä tahansa kouluissa, mutta tietyt tekijät nousivat korostuneemmin esiin. Eriytyvien koulujen yllä leijuva negatiivinen stigma oppilaista tai koulusta heikensi oppilaiden itsetuntoa ja sen kehittäminen ja oppilaiden motivointi nousi esiin opettajien työnkuvassa. Eriytyvissä kouluissa kulttuuritaustojen kirjo voi aiheuttaa haasteita opetuksessa tai kotien kanssa kommunikoinnissa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tavoitti paremmin keskiluokkaisia perheitä, joiden kanssa löytyi yhteinen kieli ja ymmärrys. Opettajien jaksamisessa opettajien vuorovaikutus oppilaiden ja kotien kanssa nousi tärkeäksi tekijäksi alueellisesti eriytyvissä kouluissa. Kielelliset haasteet vuorovaikutuksessa oppilaiden tai kotien kanssa voi vaikuttaa negatiivisesti opettajien jaksamiseen. Luokassa haasteet saattoivat ilmentyä esimerkiksi häiriökäyttäytymisenä ja kotien kanssa lisäresurssien tai lisätuen tarpeena, mitkä näkyivät kuormittavan opettajia. Sekä työnkuvaan että työssä jaksamiseen vaikuttivat opettajien omat asenteet, näkemykset ja käsitykset siitä, mitkä asiat kuuluivat opettajien työhön ja opettajan sekä kasvattajan roolien välillä liikkuminen saatettiin kokea raskaaksi. Kasvatukselliset tehtävät korostuivat alueellisesti eriytyvissä kouluissa ja ne koettiin myös työn ytimenä ja merkityksellisinä. Tuloksien mukaan opettajien omat käsitykset opettajien työnkuvasta, oman työn, asenteiden ja ennakkoluulojen reflektointi sekä ymmärrykseen tähtäävä yhteistyö olivat tekijöitä, joita tarkastelemalla ja kehittämällä voidaan parantaa opettajien jaksamista alueellisesti eriytyvissä kouluissa. Johtopäätöksenä opettajien reflektointitaitojen, vuorovaikutustaitojen ja yhteistyötaitojen kehittäminen auttaa jaksamaan työssä paremmin ja siinä avainasemassa on opettajankoulutus.
-
(2019)Objectives: The aim of this Bachelor`s thesis was to compile information with descriptive lit-erature review on development of basic education student assessment in Finland and the different methods used in the student assessment in Finnish basic education. The problematic and fairness of the student assessment has attracted a lot of interest and a lot of research has been done about it. The research questions of my bachelor's thesis are 1) How has the student assessment developed in different decades of Finnish basic education? 2) How has the student assessment methods diversified during the Finnish basic education? Methods: My Bachelor's Thesis is a descriptive literature review. The research material has been collected from library of the University of Helsinki`s Helka database, Google scholar and the ERIC database. The articles and books used in my research are, in principle, from 2004 to 2016, but the exception is the curriculum of the Finnish basic education that have appeared in different decades since 1970. My thesis deals with the student assessment for the most part from a Finnish perspective, which is why little international research has been used in this study. Results and conclusions: In my research, it became clear that in the curriculum that appeared in different decades, the sections for student’s assessment were so-called 'stratified'. This means that the concepts had been replaced by others without considering its effects on the student’s assessment. This led to the fact that teachers experienced uncertainty in students assessment, as they felt that the curriculum were too open to interpretation and unclear for the students assessment. When we looked at the evaluation methods, teachers had begun to use qualitative methods rather than quantitative. Evaluation is seen more as a tool for learning and teaching, and assessment methods can be tailored to accommodate a single student. With further research, I think it would be interesting to explore what changes individ-ual teachers would like to have in the curriculum to make the assessment easier to implement.
-
(2021)Tavoitteet. Tutkiva ja ilmiölähtöinen oppiminen on menetelmä, jossa oppilaat yhteistyössä asettavat tutkimuskysymyksiä ja -ongelmia, luovat tutkimusteorioita ja rakentavat tietoa. Tässä tutkielmassa tarkastelen, millaista aktiivista oppijuutta ja toimijuutta peruskoulun oppilailla ha-vaitaan tutkivan ja ilmiölähtöisen oppimisprosessin aikana aiempien tutkimusten valossa. Aiempaa tutkimusta aiheesta löytyi vähän. Mutta tutkimuksessa, jota tarkastelin, osoitetaan, et-tä oppilaiden tiedon määrä tutkittavasta ilmiöstä lisääntyy tutkivan ja ilmiölähtöisen oppimis-prosessin aikana verrattuna perinteiseen opettajalähtöiseen opeutukseen. Tulokset saatiin op-pilaiden ennen interventiota ja sen jälkeen tehtyjen, selittein varustettujen piirrosten avulla. Menetelmät. Tutkielmani oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Keräsin aineistoni pääasiassa ERIC-tietokannasta ”inquiry-based learning” ja ”elementary school” ja ”skills” hakujen avulla. Aineistoni muodostui viidestä kansainvälisestä ja yhdestä kotimaisesta tieteellisestä artikkelis-ta sekä kotimaisesta väitöskirjasta. Analyysivaiheessa luin huolella kaikki tutkimukset läpi ja kiinnitin erityistä huomiota tutkimuskysymysteni kannalta oleelliseen tietoon eli millaista aktii-vista oppijuutta havaittiin ja miten oppilaiden toimijuus ilmeni. Tämän jälkeen teemoittelin aktii-viseen oppijuuteen liittyvät havaintoni ja pyrin muodostamaan teemoista selkeitä kokonaisuuk-sia. Aktiiviseen oppijuuteen liittyvät teemat ovat: ajatteluun liittyvät taidot, käsitteellinen ymmär-rys, tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen liittyvät taidot, oppiaineiden sisällöt, argumentointitaidot, ryhmätyöhön liittyvät taidot ja muut taidot. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulokset osoittivat, että tutkiva ja ilmiölähtöinen oppimi-nen on tehokas prosessi oppilaiden oppimisen kannalta. Ainoastaan yhdessä interventiossa ei havaittu merkitsevää eroa testiryhmän ja kontrolliryhmän välillä. Muiden interventioiden aikana oppilailla tapahtui hyvin monenlaista oppimista, kuten ajatteluun liittyviä taitoja, tiedon käsitte-lyyn ja tuottamiseen liittyviä taitoja sekä argumentointi- ja ryhmätyötaitoja. Toimijuuden näkö-kulmasta tulokset osoittivat, että oppilaiden toimijuus toteutui lähinnä tiedon luomisen näkö-kulmasta.
-
(2019)The present study examines both emotional and interaction skills and their connections to psychological wellbeing from a school child`s perspective. I also go through the ways to teach these socioemotional skills. There is a demand to research this subject, as we often hear about school classes being restless and also media has focused on how much under pressure teachers are as a result. There are many forms for interaction, but in this study, I emphasized the importance of dialogue and listening skills. In terms of emotional intelligence, I have focused mostly on emotion regulation skills. I researched many books and scientific articles in a critical yet open minded way to form the basis of my thesis. My hypothesis was supported by my research as there was a link between the emotional and interaction skills and psychological wellbeing of a primary school child. Emotion regulation skills play a significant role in a schoolchild`s coping skills and ability to form social interactions. There are many passive and active ways to regulate emotions, but the most damaging method to do so is emotional suppression. One cannot run away from his feelings. Emotional suppression does not promote wellbeing. For example, talking about feelings and validation of feelings supports psychological wellbeing and also helps with social interaction. Social interaction skills are necessary in a school child`s life thus making life more meaningful, if these skills are present. Social skills also form a foundation for healthy and close relationships and increased wellbeing. The conclusion of this thesis is that more emphasis should be placed on the importance of emotional and interaction skills in a school environment therefore increasing the overall level of wellbeing in a classroom. Furthermore, these socio emotional skills should be taught more in school.
-
(2023)Tämän kandidaatin tutkielman aiheena on peruskoulussa toteutettavien kotoutumisen edistämisen keinojen tarkastelu. Kotoutumisen edistämisen keinoista tarkastellaan kaikkia niitä keinoja, joita peruskoulussa voidaan toteuttaa niin sitä käyvän oppilaan, kuin myös oppilaan vanhempien tai huoltajien kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutumisen edistäminen on jo nyt merkittävää toimintaa suomalaisessa yhteiskunnassa, eikä voida olettaa tarpeen sille vähenevän tulevaisuudessakaan etenkin, kun ilmastonmuutos pakottaa kansoja liikkeelle. Tutkielman tarkoituksena on koota yksien kansien sisään mitä kotoutumisen edistämisen keinoja peruskoulussa on sekä miten nuo keinot toimivat. Menetelmältä tutkielma on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on 13 tekstiä. Tekstejä tutkielmassa on kolmen erityyppisiä tutkimusartikkeleita (4), opinnäytetöitä (2) sekä muita tekstejä (7). Tutkielmassa narratiivisen kirjallisuuskatsauksen sisällönanalyysi on toteutettu induktiivisesti etsimällä aineistosta tutkimuskysymyksiin vastaavia havaintoyksiköitä. Oppilaiden kotoutumisen edistämisen keinoja ovat esimerkiksi kielen opetus, kulttuurikasvatus ja monipuolinen yleinen tuki. Muiden perheenjäsenten osalta toimet keskittyvät koulun ja kodin väliseen kommunikointiin, mutta yksittäisillä hankkeilla ja tapahtumilla voidaan myös edistää perheiden kotoutumista. Hyvä esimerkki tällaisesta keinosta on esimerkiksi Äidit mukana -hanke. Keinojen toimivuuden kannalta keskeistä on tasavertaisuus, järjestelmällisyys ja yhtenäisyys. Kuten oletettavaa peruskoulun kontekstissa oppilaisiin kohdennetut toimet ovat selkeämpiä ja todennetumpia kuin muihin perheen jäseniin. Peruskoulun kontekstissa on tarvetta perheen kotoutumisen edistämisen keinojen kehittämiseen.
-
(2019)The purpose of this study is to provide an overview of the challenges facing Puntland’s and Somaliland’s primary education in Somalia and of the ways to tackle these challenges. Both Puntland and Somaliland have been affected by the civil war in Somalia, that collapsed the already fragile education system, and are slowly recovering. Puntland and Somaliland face many challenges that affect the primary education, like the fragile economy. This study is based on the idea of education having positive impacts on households and the society as a whole. By recognizing challenges and ways to intervene, can development happen, further improving the lives of households and promoting the development of society. This study was executed as a narrative literature review. The final data consisted of seven (N=7) scientific studies and surveys. The data was analyzed by inductive content analysis. Three main results were found concerning the challenges facing Puntland’s and Somaliland’s primary education. Firstly, issues related to the society, such as major governing problems, poverty and children left out of primary education. Secondly, challenges related to the education system, such as weak professionalism of teachers, lack of a uniform education system and lack of proper school structure and materials. Thirdly, children’s inequality was also a major challenge; girls, rural children and nomads being the most disadvantaged. Two main results were found concerning how to face these challenges. Firstly, the development of the core fabric of the society, such as the political system, and advancing in both national and international cooperation to improve the primary education. Secondly, the development of the institutions, such as teacher training and Koranic schools, and the unification of the primary educaton as a whole, were suggested. The results of this study are not to be generalized and do not provide an exhausting answer to the challenges facing primary education or to the ways to develop it in Puntland and Somaliland. Nevertheless, the results provide an overview and general information about the challenges and development opportunities both in Puntland and Somaliland. Further studies could tackle the issues of teacher training system and it is implemented. Also, the functioning of the existing schools should be researched
-
(2019)Subject of this bachelor ́s thesis is the different stages of Finnish primary school reformation and the opposition towards it. The goal of this thesis is to clarify those things that lead to the primary school reformation and where the harsh opposition came from. The goal is also to clarify those operators that were in the lead of the opposition. Earlier studies have shown that the reformation was interpreted to increase governments control over the people. It was also seen to penetrate too much into people’s private lives. The primary school reform has been shown to be a part of a bigger national change that intended to create a system, which would be more societally fair. Studies say that behind the change was a leftist worldview which worried the right greatly. In this change the school reform had a big part and that is also why it was opposed so fiercely. The thesis uses a source criticism as its method. The studies and books that have already been published work as a material. The periods political and social climate has been taken in consideration when making conclusion about subject. The primary school reform has been a success. The reform was born out of the necessity of to answer the needs of changing society. Visions of many school policy maker played a vital role. The change was partly made by because of these visions of more just system. This new system guaranteed an education for everyone. The societal pressure came because there was ongoing change in society because people were moving from the countryside to the cities to work. This caused the demand for more education. The primary school reform was integral part of the lefts aim to create more societally just system. Right wing saw this as a dangerous path that lead towards socialism. It tried to influence very hard into ongoing change in system and it tried to hold on to the older version of the system. At the centre of their idea was a government that had as small as possible say towards people’s private lives. For this the right founded several different unions and foundations. At the end of these efforts of resistance had an only limited impact because the reformation of primary school was done successfully.
-
(2019)Goals: The point of the study was to clarify the notions of childhood educators about including pedagogics in to basic care situations in day care centers. Previous studies about combining basic care and pedagogics don't really exist, which caused research problems while searching for background theories. In my thesis I have introduced the whole of care, upbringing and education that has been a big topic of discussion in Finland. In the thesis I establish the concepts of basic care, care and pedagogics. I have also delved deeper in to different types of pedagogics that are present in basic care. In the research teachers talk about how they combine education and upbringing. Methods: The material for this research has been collected using qualitative means with an e-form. Four childhood educators from a day care center in Helsinki that worked with children aged 2 to 5 answered the e-form.The material has been analyzed using themative means. In order to get answers for my questions, I analyzed the material using theories as a basis which defined the pedagogics. Results and conclusions: All the teachers answered that they combined pedagogics in to basic care situations. However, only half of them presented clear methodical means about combining care, upbringing and education. In childhood education most of the day can be spent in basic care situations but still the research about basic care is almost non-existent. This study is just the tip of the iceberg of different possibilities of basic care. Basic care should enjoy more respect and research in childhood education.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella pyykinpesukoneen valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoreettinen viitekehys on muodostettu aikaisemmasta pyykinpesutapojen ja -tottumusten tutkimuksesta sekä pyykinpesukoneen teknologiaan ja sen kehitykseen liittyvistä näkökulmista. Teoriaosuudessa on pyritty muodostamaan mahdollisimman laaja-alainen kotitaloustieteellinen näkökulma pyykinpesusta ja pyykinpesukoneen valintaperusteista. Tutkimuksen pääkysymyksenä on selvittää, millaisia asioita pyykinpesukoneista nostetaan esille nettikirjoittelussa? Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin viiden eri nettifoorumin kirjoituksista ja kommenteista. Analysoitavia kommentteja oli yhteensä 193 kappaletta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Pyykinpesukoneista ja niiden ominaisuuksista kerrottiin nettikirjoittelussa vaihtelevasti. Eniten kommentteja kertyi merkeistä ja malleista, joihin yhdistettiin positiivinen tai negatiivinen käyttökokemus. Toisiksi eniten esille nousivat koneen pesuominaisuudet, jotka tuotiin esille pesu-, huuhtelu- tai linkoustuloksista mainittaessa. Koneen ulkoiset ominaisuudet nousivat kolmanneksi eniten esille. Vähiten mainintoja sai teknologiaan liittyvät kommentit. Uuden teknologian merkitys näyttäytyi kaksijakoisesti positiivisina ja negatiivisina asioina. Näissä kommenteissa esille nousivat esimerkiksi vikaherkkyys ja uusien toimintojen todellinen tarpeellisuus. Kaiken kaikkiaan nettikirjoittelussa nousi pyykinpesukoneista esille eniten merkki tai malli ja pesuohjelmat. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että netissä esitetyistä kommenteista sai ytimekästä tietoa, vaikka suositukset olivat sisällöltään suppeita ja eri merkkejä ja malleja mainittiin paljon. Ostotilanteessa näiden tietojen lisäksi tarvitaan tutkittua tietoa hankittavan pyykinpesukoneen ominaisuuksista ja oman kotitalouden käyttötarpeista.
-
(2021)Tavoitteet ja keskeiset käsitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tekstiilienhoito näyttäytyy kotitalouden oppikirjoissa 1950-luvulta 2010-luvulle. Pyykinpesu ja tekstiilienhoito ovat olennainen sisältöalue kotitalousopetuksessa ja lisäksi tärkeitä arjen taitoja. Tarkastelussa on, millaisia käsitteitä kirjoissa tekstiilienhoitoon ja pyykinpesuun liitetään ja missä järjestyksessä aiheita käsitellään, sekä mitä samankaltaisuuksia kirjoista löytyy. Keskeiset käsitteet ovat tekstiilienhoito, pyykinpesu, kotitalousopetus ja oppikirja. Menetelmät. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen oppikirja-analyysi ja toteutustapana on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineistona toimii seitsemän kotitalouden oppikirjaa yksi kultakin vuosikymmeneltä. Sisällönanalyysin tukena on käytetty analysointitaulukkoa, johon on teemoitettu kotitalouden oppikirjojen sisällöt tekstiilienhoidon osalta. Oppikirjoista nousi tutkittaviksi teemoiksi vaatehuolto, pyykinpesu sekä pyykin esikäsittely ja jälkikäsittely. Käsitteitä ja teemoja avataan tarkemmin teoriaosassa, sekä tutkimustuloksissa. Tulokset ja johtopäätökset. Tekstiilienhoito näyttäytyy oppikirjoissa selvästi omana sisältöalueenaan. Sisältöalueen suuruus vaikuttaa joiltain osin siihen, miten laajasti tekstiilienhoidon eri teemoja on oppikirjoissa käyty läpi. Sivujen määrä ei kuitenkaan ole suorassa yhteydessä sisällön monipuolisuuden kanssa. Tämän tutkimuksen rajauksena käytetyt neljä teemaa löytyvät kaikista kirjoista. Eniten eroavaisuuksia löytyy vaatehuollon sisällöstä. Pyykinpesu, pyykin esi- ja jälkikäsittely näyttäytyvät melko samanlaisina kaikissa oppikirjoissa. Pyykinpesukoneiden yleistyminen muokkaa kirjojen sisältöä pyykinpesun osalta, mutta esi- ja jälkikäsittelyn työvaiheet eivät juuri muutu vuosikymmenten edetessä. Jotkut käsitteet jäävät pois ja uusia tulee tilalle, mutta pääosin sisältöalueet pysyvät samana.
-
"Pidetään huolta, ettei ruokaa mene hukkaan…" : kirjallisuuskatsaus ruokahävikistä kotitalouksissa (2020)Aiempien tutkimuksien mukaan kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrä on kolmannes kaikesta maapallolla syntyvästä ruoan ja ruokahävikin aiheuttamasta ympäristökuormasta. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle kotitalousjätteiden kokonaisuudesta, koska ruokahävikin osuus kotitalousjätteisiin kuuluvassa biojätteessä on suuri. Ruokahävikkiä syntyy Suomessa keskimäärin noin 23 kiloa asukasta kohden vuosittain ja se koostuu aiempien tutkimusten pe-rusteella suurimmalta osin kasviksista, kotona valmistetusta ruoasta, maidosta ja maitotuot-teista sekä leivästä ja viljavalmisteista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin ku-vailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen keskiössä oli ruokahävikin syntyä aiheuttavat ja estävät tekijät sekä ruokahävikin vaikutukset ekologisesta ja ekonomisesta näkökulmasta. Tutkittava aineisto koottiin käyttämällä monipuolisia avainsanoja, joiden avulla etsittiin teoksia, tutkimuksia ja artikkeleita hakupalveluista, kuten Google Scholarista, Helmetistä ja Helkasta. Tutkimukseen valittiin kattavasti niin suomalaisia kuin kansainvälisiä tutkimuksia tarkastelta-vasta ilmiöstä, joiden avulla muodostettiin synteesi vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Ruokahävikin syntyyn vaikuttavat liiallinen ruoan ostaminen sekä liian suuret pakkauskoot. Nämä puolestaan aiheuttavat ruoan pilaantumista, homehtumista tai kuivettumista. Ruokahä-vikin vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi tutkimustuloksissa nousee keskeisesti esille kaksi asiaa: biojätteen lajittelu sekä niiden elintarvikkeiden ostamatta jättäminen, joita yleisimmin päätyvät hävikiksi. Ekonomisesta ja ekologisesta näkökulmasta ruokahävikki aiheuttaa ympä-ristölle ja kuluttajien kukkarolle ylimääräistä kuormaa. Ruokahävikin syntymistä kotitalouksis-sa voidaan vähentää yksinkertaisin arjen teoin, kuten ostoslistan tekeminen tai kaappien tar-kastaminen säännöllisesti, jotta ympäristön ja oman kukkaron rasite saataisiin pienemmäksi. Jatkotutkimusaiheena ruokahävikkiä voitaisiin tutkia ruoan arvostuksen tai syömäkelpoisuu-den näkökulmasta tai tutkia millaisia yläkouluikäisten käsitykset ovat ruokahävikistä, sen syn-nystä ja ehkäisevistä tekijöistä.
Now showing items 2516-2535 of 3696