Browsing by Title

This study focuses on stress experienced by students and the effect of crafts in dealing with stress. The aim of the study is to find out what kind of stress students experience and what are the main reasons for the development of stress. The study focuses also on how making crafts in spare time has changed during studying crafts. For the study a group of Helsinki University crafts science students were interviewed. The emphasis is on students' personal, both positive and negative, experiences of stress. At the same time stress is ap-proached widely, trying to avoid dealing with the issue from only one perspective. Even though the well-being of students have been researched a lot, there are not that many studies done from the perspective of students studying to be crafts teachers. Crafts done on spare time is considered calming and stress-relieving, but what happens when the hobby turns into an occupation? Selecting the topic was affected by an interest in crafts' effect to well-being and personal experiences from the heaviness of studying at a university and the stress caused by it. Studying the stress of students is important, be-cause it enables collection of data and practical suggestions for improving teaching. The material was collected through group interviews, which were preceded by a back-ground information form. Nine crafts science students participated into the interview, and all of them told they had experienced stress. Even though the experiences were individual, the research results showed some common stress factors, such as money and time man-agement problems. Making crafts in spare time had decreased, but for almost everyone the quality had improved during studies. The results give a better perspective on student stress and the challenges related to studying and life management. The results could also be useful in developing crafts science and planning courses. The study could be expanded to apply to all crafts teacher students as well as to compare the results with all students. Further studies could find out how to improve the awareness of students about stress and its good and bad sides.

Syftet med studien är att ta reda på hur nyutexaminerade lärare inom småbarnspedagogik ser på pedagogisk planering utgående från deras utbildningsbakgrund och som en del av deras yrkes-profession. Syftet är också att ta reda på planeringens förutsättningar, innehåll och betydelse i den småbarnspedagogiska verksamheten. Tidigare forskning visar att ändamålsmässig planering står som grund för småbarnspedagogik av hög kvalitet. Denna enkätstudie är kvantitativ med kvalitativa inslag. Studiens informanter är 13 nyutexami-nerade lärare inom småbarnspedagogik som jobbar som lärare i barngrupp på daghem eller i förskola. Analys av enkätsvaren utfördes med innehållsanalys och statistisk analys. Resultaten belyser att nyutexaminerade lärare utgående från sin utbildning och i yrkeslivet hade en förståelse för planeringens innehåll, syfte och betydelse. Resultaten visar även att förutsätt-ningarna för planering och de nyutexaminerade lärarnas förmågor att i praktiken utföra helhet-ligt planeringsarbete inte är ändamålsmässigt möjligt i många fall. Den småbarnspedagogiska utbildningen behöver utvecklas för att stöda lärare inför planeringsarbete efter behoven ute på fältet. Verksamhetskulturen, barn och vårdnadshavares delaktighet, ledningen och lärarens ar-betsteam i samarbete behöver fungera för planeringens möjligheter att gynna en utveckling och upprätthållande av den småbarnspedagogiska verksamhetens kvalitet.

Tavoitteet. Kiusaaminen on paljon tutkittu ilmiö koulumaailman puolella, mutta ollut pitkään melko vähäisellä huomiolla varhaiskasvatuskontekstissa. Tutkimusten mukaan (Repo ja Sajaniemi, 2012) kiusaamisen yleisin muoto varhaiskasvatuksessa on vertaisen poissulkeminen ja tutkimukseni keskittyy tarkastelemaan tätä kiusaamisen muotoa. Tutkimuksen tehtävänä on tutustua varhaiskasvatuksessa työskentelevien ammattilaisten ja lasten näkemyksiin poissulkemisesta sekä työntekijöiden mahdollisuuksiin ehkäistä lasten välisiä poissulkemisen tilanteita. Menetelmät. Tavoitteena tällä tutkielmalla oli kuvailevan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin kuvata, millaisia merkityksiä lasten väliselle poissulkemiselle annetaan ja miten sitä voidaan ehkäistä. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa syvällisempää ymmärrystä ilmiöstä. Tutkimusaineiston keruussa käytettiin Boolen-hakutekniikkaa sekä manuaalista hakua. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä vertaisarvioidusta, suomen tai englanninkielisestä eri maissa tehdyistä tutkimusartikkeleista. Aineistoksi valikoituneet tutkimusartikkelit sijoittuivat vuosien 2012–2023 väliin. Aineiston analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta teema-analyysi, jossa tutkimusaineiston tuloksista ja johtopäätösosioista saadut tulokset koottiin yhteen tutkimuskysymyksittäin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksista nousi esiin erityisesti poissulkemiselle annetuista merkityksistä kolme teemaa, jotka nimettiin seuraavasti: poissulkemisen muodot, poissulkemiseen liitettävät syyt ja lapsen tietoisuus poissulkemisilmiöstä. Työntekijän mahdollisuuksista ehkäistä poissulkemista omassa ryhmässään nousi tutkimusaineistosta kolme teemaa; työntekijän ammattitaidon kehittäminen, toimintakulttuurin kehittäminen sekä lapsen taitojen kehityksen tukeminen. Tulosten myötä pystytään tunnistamaan poissulkemisilmiön sisällä eri muotoja ja ymmärtämään, mitä varhaiskasvatuksen työntekijä voi tehdä ehkäistäkseen sitä omassa ryhmässään. Työntekijöiden ammattitaidon kehittäminen nousee tärkeäksi tekijäksi poissulkemisen ehkäisemiseksi. Jatkotutkimusideoiksi nousevat tämän tutkimuksen pohjalta eri kulttuureiden ja kontekstien merkityksen tutkiminen poissulkemisilmiölle sekä kiusaavan lapsen näkökulman tutkiminen.

Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkittiin sukupuolistereotypioiden ilmentymistä Tatu ja Patu työn touhussa -lastenkirjassa (Havukainen & Toivanen, 2006). Aikaisemman tutkimuksen (Rastas 2013 s. 3) mukaan lastenkirjallisuudella on nähtävissä kasvatuksellinen tehtävä, joka sisältää sosiaalistavan ulottuvuuden ja sillä on merkitystä myös sukupuoliroolien ja sukupuoleen liittyvien asenteiden muodostumisessa. Tutkimuksen aineistoksi valitussa lastenkirjassa Tatu ja Patu vierailevat eri alojen työpaikoilla, joten tässä tutkimuksessa stereotypioita ja sukupuolirooleja paikannetaan erityisesti sukupuolittuneiden ammattien näkökulmasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmillä luokittelemalla lastenkirjan kuvituksesta löytyviä hahmoja selkeästi feminiinisten hahmojen ja maskuliinisten hahmojen luokkaan. Feminiinisiä hahmoja ja maskuliinisia hahmoja verrattiin ammatilliseen kontekstiin ja luokiteltiin 12 ammatin luokkaan. Näitä olivat kampaaja, toimittaja, sairaanhoitaja, leipuri, koneistaja, toimistosihteeri, maanviljelijä, siivooja, opettaja, muusikko, kirvesmies ja palomies. Tuloksissa ilmeni, että Tatu ja Patu työn touhussa -lastenkirjassa esiintyy vahvoja sukupuolistereotypioita ammatillisessa kontekstissa sekä lapsille asetetuissa sukupuolirooleissa tyttöinä ja poikina. Sukupuolen segregaatio oli näkyvissä lastenkirjassa esitetyissä kertomuksissa. Kirjassa esitettiin ammatillisen suuntautumisen variaatioita sukupuolen näkökulmasta. Variaatiot olivat vähäisiä ja kuvituksessa ne oli aseteltu taka-alalle.

Goal: Previous studies have shown that teachers construct gender roles in school and have different expectations for girls and boys, although the new curriculum, as well as a change in gender equality law, emphasizes that one should treat everyone equally and work against traditional gender roles. According to the socialization model, children learn about suitable behavior based on adults' reactions. Studies have also shown that there are differences between boys and girls, but some believe that differences between individuals are nevertheless greater and that children should not be grouped according to sex. Earlier research addresses that an equal school requires knowledge, reflection on one's own unconscious thoughts about boys and girls and a willingness to work for gender equality. The purpose of this thesis is to get acquainted with teachers' perceptions of gender roles and how teachers construct them in school. Methods: The study was conducted as a systematic literature review, where the databases Helka, Academic Search Complete and ERIC (Proquest) were used to find relevant data. After the relevant data had been collected, a content analysis of the material was made and some themes were dealt with: teachers' expectations and perceptions about gender roles, interaction between teachers and pupils, teachers' knowledge regarding gender roles and how to create an equal school. Results and conclusions: The result suggested that most teachers have relatively egalitarian views on boys and girls, but more traditional in certain issues. Many studies also pointed to a lack of knowledge regarding gender equality, and an indifference to familiarizing themselves with the subject. Teachers constructed gender roles in school through their language, either by suggesting that something was not appropriate for one sex, or by not criticizing the prevailing gender roles. The studies also addressed the teacher's role in gender equality work, that it is often up to the teacher to criticize and oppose traditional gender roles in order for a school to become equal.

Tässä tutkielmassa tutkittiin poliittisen ohjauksen roolia vuosien 1970-2014 perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistelussa Suomessa. Keskiössä oli erityisesti vuoden 2014 opetussuunnitelmauudistus. Tavoitteena oli selvittää, kenellä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan opetussuunnitelmien sisältöihin. Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta suomalaisen koulutuspolitiikan kokeneen muutoksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Ensimmäinen perusopetuksen opetussuunnitelma syntyi 1970-luvulla, jonka jälkeen opetussuunnitelma on uudistettu neljä kertaa. Opetussuunnitelma koulutusta ohjaavana dokumenttina on aina ”ajan hengen” mukainen ja heijastelee siten myös kunkin aikakauden poliittista tahtotilaa. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään, miten eri tahojen poliittiset intressit näkyvät opetussuunnitelmien valmisteluprosesseissa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Valittu menetelmä mahdollisti kokonaiskuvan muodostamisen tutkittavasta ilmiöstä sekä tutkittavan aiheen kehityskulkujen kuvaamisen. Tutkielman aineisto koottiin olemassa olevasta tutkimuskirjallisuudesta, joka käsitteli perusopetuksen opetussuunnitelmien valmis- teluprosesseja ja opetussuunnitelmien poliittisuutta. Lopullinen aineisto muodostui vertaisarvioiduista artikkeleista, väitöskirjoista, Yliopistopainon (Helsingin yliopisto) julkaisemassa kokoomateoksessa esiintyvistä artikkeleista sekä kasvatusalan tieteellisessä lehdessä julkaistusta puheenvuorosta. Kirjallisuuskatsauksessa aineistoa analysoitiin tutkielman teon eri vaiheissa aina aineiston valinnasta alkaen. Aineiston luokittelussa ja järjestämisessä hyödynnettiin sisällönanalyysia. Kirjallisuuskatsauksen perusteella opetussuunnitelmien valmisteluun kohdistui poliittista ohjausta prosessin eri vaiheissa valtioneuvoston asetuksen valmistelusta aina paikallistason opetussuunnitelmien laatimista koskevaan ohjeistukseen. Opetussuunnitelmaan pyrkivät vaikuttamaan esimerkiksi poliitikot, erinäiset sidosryhmät, tutkijat ja opettajat. Poliittisessa ohjauksessa ei valitun kirjallisuuden perusteella ilmennyt merkittäviä muutoksia eri vuosikymmeninä toteutettujen opetussuunnitelmauudistusten välillä. Eniten vaihtelua valmisteluprosessiin liittyen esiintyi keskitetyn ja hajautetun mallin suhteen. Eri intressiryhmien vaikutusmahdollisuudet vaikuttaa opetussuunnitelmien valmistelussa eivät tutkielman tulosten mukaan olleet käytännössä tasavertaiset. Tulosten perusteella opetussuunnitelmaprosessiin kohdistuva poliittinen ohjaus on Suomessa verrokkimaita vähäisempää, johtuen prosessin virkamiesvetoisuudesta. Tutkielman tuloksissa huomio kiinnittyykin erityisesti Opetushallituksen roolin korostumiseen, joka herättää pohtimaan vallan liialliseen keskittymiseen ja virkamiesten puolueellisuuteen liittyviä mahdollisia ongelmakohtia.

Goals :In my bachelors degree I am questioning the current educational prison programs and their theoretical framework. The goal is to broaden the rehabilitative idea from inside of the prison walls to outside world. I am trying to find, if the idea of “Desistance” has found its way to Finnish prison system and its rehabilitative programs. Methods: I am interviewing two people responsible for the content of few rehabilitative programs. I analyze my findings via discursive analysis and I am searching for meanings and ideas that refer to either “What Works” -thinking or the idea of “desistance”. Conclusion: The findings show that the idea of general rehabilitation isn’t seen necessary. The problems have to be defined and solved inside prison walls to be able to accredit the programs responsible of the outcome. In reality the true problems lie behind prison walls, where the prisoners would really benefit from support and rehabilitative programs in order to truly separate their ways with criminal behavior.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, millaiseksi varhaiskasvatuksen opettajat kokevat ilmapiirin tällä hetkellä työpaikoillaan. Lisäksi tarkoituksena oli löytää positiivista ilmapiiriä rajoittavia, sekä edistäviä tekijöitä. Millaisilla tekijöillä voitaisiin saada parannettua varhaiskasvatuksen työilmapiiriä? Mediassa on viime vuosina korostunut varhaiskasvatuksen ongelmat, kuten kiire ja henkilöstöpula. Täten on tärkeä saada tietoa, miten varhaiskasvattajat todella voivat työelämässä. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa henkilöstön hyvinvointia tutkittaessa on korostunut esimerkiksi resurssien puute, työntekijöiden väliset konfliktit, sekä johtamiseen liittyvät ongelmat. Enemmän on ehkä tutkittu lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen maailmassa, joten oli mielenkiintoista lähteä tutkimaan opettajien näkökulmaa kaiken mediakohun keskellä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä viiteen eri päiväkotiin. Kysely koostui kuudesta avoimesta kysymyksestä, jotka käsittelivät varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työilmapiiristä työpaikalla. Vastauksia kyselyyn sain lopulta viisi, joista tutkimukseen mukaan valikoitui neljän eri varahaiskasvatuksen opettajan vastaukset. Tyypittelin vastaukset taulukoihin selkeyttääkseni tuloksia, jonka jälkeen analysoin niitä teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kyselyn vastausten perusteella työilmapiiri koettiin yleisesti hyväksi työpaikoilla, sekä merkitykselliseksi hyvinvoinnin kannalta. Positiivista ilmapiiriä rajoittaviksi tekijöiksi tutkimuksessa osoittautuivat etenkin työpaikan henkilökuntaan ja heidän välisiin suhteisiinsa liittyvät tekijät, kuten kuppikunnat, toisten arvostelu, erilaiset tavoitteet työlle, sekä huumorin puute. Tämän lisäksi esiin nousi itse työhön liittyviä haasteita, kuten haastavat työtilanteet, kuormitus ja yllättävät muutokset. Myös johtamiseen ja resursseihin liittyvät haasteet nostettiin esiin. Positiivista ilmapiiriä edistävät tekijät myötäilivät rajoittavia tekijöitä. Näissäkin henkilökunnan toiminta nousi isoimpana tekijänä esiin, jossa korostui huumori, joustavuus, yhteiset arvot ja tavoitteet, sekä hyväksyvä ja kunnioittava ilmapiiri. Myös johtajan roolia korostettiin paljon, jossa tärkeänä koettiin esihenkilön kuunteleminen, arvostus ja toimivien työrakenteiden takaaminen. Lisäksi riittävät resurssit mainittiin vastauksissa. Kokonaisuudessaan tuloksissa korostui siis varhaiskasvatuksen henkilöstön toiminta, eikä niinkään ulkoiset tekijät, jolloin yksilöt voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa paljon koko työyhteisön hyvinvointiin.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten positiivinen pedagogiikka kuvataan käsitteenä ja kasvatusmenetelmänä väitöskirjoissa, sekä tutkia, millaisia vaikutuksia positiivisella pedagogiikalla tunnistetaan olevan lasten hyvinvointiin väitöskirjojen perusteella. Tutkielma on syntynyt tarpeesta, mitä pedagogisesti kestäviä ratkaisuja voisi toteuttaa varhaiskasvatuksen näkökulmasta lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkielmassa hyödynnettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tutkimusmenetelmää. Tutkielman aineistonkeruu toteutettiin käyttämällä kahta eri elektronista tietokantaa; Google Scholar ja HELDA. Tietokannat valikoituivat sen perusteella, että molemmista löytyy kasvatustieteisiin sekä kasvatukseen liittyviä julkaisuja. Aineistonkeruussa käytettiin suomenkielisiä hakusanoja sekä niiden erilaisia yhdistelmiä. Systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle ominaisia tapoja hyödyntäen tutkielman aineistoksi valikoitui lopulta kaksi väitöskirjaa, jotka ovat julkaistu vuosina 2020 ja 2022. Molemmat väitöstutkimukset ovat toteutettu Suomessa, joka oli yksi tärkeimmistä kriteereistäni aineistolle. Tässä tutkielmassa käytettiin sisällönanalyysia tulosten analysointiin. Positiivinen pedagogiikka perustuu positiivisen psykologian tieteenalaan ja on saanut siitä vahvan teoreettisen perustansa. Positiivinen pedagogiikka on varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa pedagogista toimintaa, jossa tavoitellaan hyvän elämän, hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistämistä ja positiivisen pedagogiikan keskiössä esiintyvät hyveet, luonteenvahvuudet sekä myönteisten tunteiden kokeminen. Tutkielmassa määritellään positiivisen psykologian, positiivisen pedagogiikan ja varhaiskasvatuksen termit. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on opettaa lapsia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, missä varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa. Hyvinvointia ei voida kuitenkaan opettaa sellaisenaan, mutta erilaisia keinoja sen saavuttamiseksi voidaan harjoitella ja opettaa varhaiskasvatuksessa. Positiivisen pedagogiikan avulla tavoiteltu hyvinvoinnin edistäminen lisää lapsen mahdollisuuksia kohdata paremmin elämän varrella vastaantulevia ongelmia sekä vastoinkäymisiä. Hyvinvointitaitoja harjoittamalla voidaan ennaltaehkäistä ongelmia myös yhteiskunnallisesti.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä positiivisesta pedagogiikasta sekä miten varhaiskasvatuksen opettajat kuvailevat toteuttavansa sitä käytännössä. Aiempaa tutkimusta aiheesta on tehty perusopetuksen puolella, mutta varhaiskasvatuksen saralta on löydettävissä vain muutamia tapaustutkimuksia, jotka keskittyvät erilaisiin valmiisiin materiaaleihin, kuten Huomaa Hyvä! ja erilaisiin vahvuuskortteihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu positiivisen pedagogiikan mallien ja siihen liittyvien käsitteiden varaan. Teorialuvuissa avataan erikseen käsitteet pedagogiikka, positiivinen pedagogiikka, luonteenvahvuus ja viisi supervoimaa. Positiivinen pedagogiikka perustuu positiiviseen psykologiaan sekä Values in Action -luokitukseen (VIA) luonteenvahvuuksista. Tutkimuksessa varhaiskasvatuksen opettajat kertovat käsityksiään positiivisesta pedagogiikasta, sekä miten he toteuttavat sitä käytännössä ja miksi. Menetelmät. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin hyödyntäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui viisi (5) varhaiskasvatuksen opettajaa helsinkiläisistä kunnallisista päiväkodeista, jotka käyttivät positiivista pedagogiikkaa työssään. Analysointi tapahtui aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että haastattelemillani varhaiskasvatuksen opettajilla oli hyvin yhteneväiset käsitykset positiivisesta pedagogiikasta. He kokivat menetelmän luontevaksi ja yksinkertaiseksi toteuttaa, sillä se sopi yhteen heidän kasvatusnäkemyksiensä kanssa. Yksittäisiä materiaaleja nostettiin esiin, mutta pääpaino menetelmässä tuntui olevan opettajan sensitiivisyys ja tapa nähdä lapsi ”hyvien silmälasien läpi”, sekä asenne, jolla haasteet kohdattiin. Vastausten perusteella voidaan todeta, että positiivisesta pedagogiikasta hyötyvät opettajien mukaan eritoten lapset, joilla on tuen tarpeita tai muita haasteita. Positiivisen pedagogiikan käyttö tuntuu siis olevan perusteltua varsinkin erityisryhmissä.