Browsing by Title
Now showing items 2584-2603 of 3696
-
(2018)The aim of the thesis was to describe what kind of educational trend the positive pedagogy is and how it is related to the self-esteem of a schoolchild. The underlying idea was that positive pedagogy could have an effect on the self-esteem of a primary school child. There is not much research data on positive pedagogy yet, but self-esteem has been studied much in the Finnish and foreign context for over a century. For instance, a student's self-esteem is supported by praise and feeling of acceptance. Positive pedagogy aims to support the child's self-esteem by strength-based approaches. The question of this research was how positive pedagogy does affect positively to schoolchild’s self-esteem. This thesis was carried out using descriptive literature review methods. The thesis explored positive pedagogy by familiarizing with the current works of positive pedagogy in Finnish. In addition, the thesis studied the concept of self-esteem by familiarizing both Finnish and international classical works and theories. Studies have not yet been conducted on the link between positive pedagogy and self-esteem, but the aim of the thesis was to find out the link through the researcher's own analysis. According to the results of the thesis, positive pedagogy seems to have a very positive connections with school child’s self-esteem. Positive pedagogy supports the self-esteem, especially through the strength training method. Positive pedagogy seems to support every building piece of good self-esteem and promote the positive perception of schoolchildren by themselves. As a further research topic, it would be interesting to study how classroom teachers in positive pedagogy support the self-esteem of their students and how important they feel to support self-esteem as part of a school context.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, mitä positiivinen pedagogiikka on ja määritellä sen pääpiirteet. Tutkimuskysymykset selvittävät sitä, millä tavoin positiivista pedagogiikkaa voidaan toteuttaa alakoulun arjessa sekä sitä, mitä valmiuksia sen toteuttaminen vaatii opettajalta. Positiivisen pedagogiikan juuret ovat positiivisessa psykologiassa ja sen tavoitteena on ylläpitää ja edistää hyvinvointia sekä tukea yksilön vahvuuksia. Positiivinen pedagogiikka on kasvattanut näkyvyyttään tasaisesti, ja se noussut viime vuosina vahvasti esille sekä opetus- ja kasvatusalan kirjallisuudessa että koulutuksissa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin sekä kansainvälisiä että kotimaisia tutkimuksia ja teoksia. Positiivisen pedagogiikan uranuurtaja kansainvälisellä tasolla on Martin Seligman, joten kotimaisten lähteiden lisäksi tutkimus keskittyy pitkälti Seligmanin materiaaliin tai sen pohjalta kirjoitettuihin artikkeleihin. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa kuvailevaa tietoa positiivisen pedagogiikan keskeisistä käsitteistä sekä etsiä vastauksia tutkimuskysymyksiin. Käytännön harjoituksia etsittiin teoksista, jotka pohjautuvat positiiviseen pedagogiikkaan. Positiivista pedagogiikkaa on mahdollista toteuttaa alakoulun arjessa monin eri tavoin. Kirjallisuudesta löytyy paljon materiaalia sekä yksilö- että luokkatason työskentelyyn. Harjoitukset eivät juurikaan vaadi ennakkovalmisteluja, vaan avainasemassa on harjoittelun säännöllisyys. Jotta opettaja pystyy toteuttamaan positiivista pedagogiikkaa, on hänen itsensä ensin sisäistettävä ajatusmalli ja työote, joka tukee hyvinvointi- ja vahvuusajattelua. Opettajan on myös tunnettava omat vahvuutensa ja huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan, jotta hän voi opettaa niiden tunnistamista ja ylläpitoa oppilaille. Alakoulun arjessa positiivisen pedagogiikan toteuttaminen vaatii innostuneen opettajan, joka systemaattisilla harjoitteilla luo luokkaan positiivista vuorovaikutuskulttuuria ja tukee oppilaiden vahvuuksia positiivisen palautteen kautta.
-
(2022)Tutkimukset ovat osoittaneet, että tänä päivänä yhä useampi lapsi ja nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä, erityisesti masennuksesta ja ahdistuksesta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021). Hoitoa tarvitsevia on valtavan paljon, eikä tähän tarpeeseen pystytä enää vastaamaan (Tampereen yliopistollinen sairaala, 2021). Tilanne on vakava, ja sille on tehtävä jotain. Karlssonin ja Mikkolan (2019) mukaan mielenterveys on yksi merkittävimmistä hyvinvoinnin alueista (s.272). Tutkielmassa pohditaankin sitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia voitaisiin kouluympäristössä tukea. Tässä tutkielmassa aihetta lähestyttiin erilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi kehitettyjen metodien ja harjoitusten kautta. Koulukontekstissa hyvinvointia on viime aikoina pyritty tukemaan erityisesti positiivisen pedagogiikan avulla. Positiivinen pedagogiikka on melko uusi kasvatussuuntaus, joka pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja sen tutkimustietoon (Leskisenoja, 2019, s.18). Tässä tutkielmassa syvennytään positiiviseen pedagogiikkaan, sen taustaan ja siihen liittyviin harjoituksiin. Tutkielmassa esitellään, miten positiivisen pedagogiikan avulla voidaan lisätä oppilaiden hyvinvointia. Tutkielmassa etsittiin vastauksia kysymyksiin: 1) Millä keinoilla positiivista pedagogiikkaa voidaan toteuttaa alakoulussa? ja 2) Minkälaisia tuloksia positiivisen pedagogiikan harjoituksista on aiemmissa tutkimuksissa saatu? Näitä kysymyksiä lähestyttiin etenkin Seligmanin (2011) hyvinvointiteorian, PERMA-mallin, kautta. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksella pyritään luomaan laaja kuva jostakin asiasta tai ilmiöstä (Kangasniemi et al., 2013, s.291), ja tässä tutkielmassa pyrittiinkin muodostamaan kattava kuva positiivisesta pedagogiikasta kasvatussuuntauksena, sekä toisaalta esittelemään erilaisia positiivisen pedagogiikan harjoituksia. Aineistoina tutkielmassa käytettiin niin suomalaista kuin ulkomaistakin kirjallisuutta pääasiassa 2000-luvulta. Tutkielmassa tuli esiin, että positiivisen pedagogiikan harjoituksia on paljon. Myös näistä saatuja tutkimustuloksia löytyi – eri harjoitusten kautta pystyttiin esimerkiksi lisäämään oppilaiden itseluottamusta, myönteisiä tunteita ja koulusitoutumista, mutta toisaalta myös vähentämään esimerkiksi kiusaamistilanteita (esim. Katsikis, 2013; Meevissen et al., 2011). Harjoitusten tehokkuuden arvioinnissa haastetta loi se, että näistä monia oli tutkittu yhteydessä toisten harjoitusten kanssa. Jatkotutkimuksissa voitaisiinkin perehtyä esimerkiksi yksittäisten harjoitusten tehokkuuteen.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Varhaislapsuus on tutkimusten mukaan ihmisen elämän kannalta erityisen tärkeä vaihe, jossa lapsen osallisuus ja sensitiivinen kohtaaminen nousevat keskeiseen rooliin. Tutkimusten mukaan lapsen saamat positiiviset oppimiskokemukset lisäävät lasten tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Positiivisessa pedagogiikassa lasta ja hänen oppimistaan lähestytään positiivisesta perspektiivistä. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on merkittävä rooli lapsen oppimisen, kasvun ja kehityksen tukijana. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä ohjaavat velvoittavat asiakirjat, valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja esiopetussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatuksen opettajien erilainen ymmärrys asiakirjojen sisällöistä vaikuttaa heidän tapaansa toteuttaa pedagogista toimintaa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen velvoittavista asiakirjoista löytyy tutkimusten mukaan yhteneväisiä sisältöjä positiivisen pedagogiikan kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millaisia positiivisen pedagogiikan eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy Helsingin ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmista. Menetelmät. Tutkimuksessa asetettiin kaksi tutkimuskysymystä, jotka olivat 1. Miten positiivinen pedagogiikka ilmenee Helsingin ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmissa? 2. Millaisia positiiviseen pedagogiikkaan liittyviä yhtäläisyyksiä ja eroja Helsingin ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmissa ilmenee? Tutkielmani on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka aineistona käytin Helsingin ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmia. Toteutin tutkielmani teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jolloin teoria ohjaa analyysin tekoa alusta saakka. Teoriani pohjautui Rannan (2020) positiivisen pedagogiikan viiteen kategoriaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että Helsingin ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmista löytyy positiivisen pedagogiikan kanssa yhteneväisiä sisältöjä. Tämä siis tarkoittaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee työssään käyttää positiivisen pedagogiikan menetelmiä tukeakseen lapsen kasvua ja kehitystä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi olla tietoisia siitä millä tavoin positiivista pedagogiikkaa arjessa toteutetaan. Tässä tutkielmassa on avattu positiivisen pedagogiikan sisältöjä Rannan (2020) tutkimuksesta nousseiden kategorioiden mukaan. Tutkielmaani hyödyntäen varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tulla tietoisemmaksi positiivisesta pedagogiikasta ja siitä miten positiivisen pedagogiikan avulla voidaan tukea lapsen kasvua ja kehitystä.
-
(2018)Objectives. Positive pedagogy in the last three years has become increasingly common practice in pedagogy, both in schools and in early childhood education. Strength-based teaching has been found to promote the feeling of self-perception of children, the identification of their own strengths and their use, and the strengthening of self-regulation skills. The aim of this study was to find out more about the effects of positive pedagogy in promoting child self-discipline. Positive pedagogy and self-regulation are practiced through interaction, so the theory and research questions also take into account the impact of interaction on solving the main question. Methods. The research was carried out as a literature review using three Master's theses in behavioral science and one dissertation research. The method of analyzing the material was based on material-based content analysis that made it possible to raise material from the point of view of research questions. The research problems were as follows: How does strength-based interaction appear in the behavior of a child and how self-regulation is supported through interaction between an adult and a child? Results and conclusions. From the studies, it was found that strength-based interaction and systematic teaching of strengths increased the faith of children and contributed to the child's perseverance and enterprise. The strength-based intervention of positive pedagogy increased the student's positive speech and thinking about himself and his own skills. The change was especially apparent for those students who had a poor self-image and who had experienced weak or uninhabitable status in a family or school community. In addition, the studies revealed that the teacher's extensive dialogic interaction, systematic practice of skills and interaction rules strengthened the child's own enterprise resource planning. The teacher also has a great influence on the children's role model.
-
(2022)Tavoitteet. Käyttäytymiseen liittyvät haasteet nähdään toisinaan opetustyötä häiritsevänä kuormitustekijänä. Toivotunlaisen käyttäytymisen opettaminen on kuitenkin osa kasvatusta ja opettajan työnkuvaa, sillä koulun vuorovaikutustilanteissa oppilaat saavat monipuolisia oppi-mistilaisuuksia. Biopsykososiaalisen mallin mukaan käyttäytymiseen vaikuttavat monenlaiset yksilöön ja ympäristöön liittyvät tekijät. Tämä kokonaisuus on huomioitava myös tuen suun-nittelussa. Tutkielman tarkoituksena on osallistua keskusteluun näyttöön perustuvasta käyt-täytymisen tuesta sekä tarkastella, millä tavoin positiivisen pedagogiikan ja ennalta ehkäise-vän laaja-alaisen tuen yleisen tuen periaatteet näkyvät käyttäytymisen tukeen liittyvissä inter-ventiotutkimuksissa. Menetelmät. Tutkimuksen aineistona oli seitsemän kvasikokeelliseen interventioon perustu-vaa tutkimusartikkelia. Artikkelit poimittiin systemaattista kirjallisuuskatsausta raamittavan Finkin (Salminen 2011) mallin mukaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkelien interventioissa positiivinen pedagogiikka sekä ennaltaehkäisevä laaja-alainen tuki olivat keskeisessä roolissa. Opetustyössä ymmärrys ky-seisten ajattelu- ja toimintamallien vaikutuksista olisi tärkeää, jotta sekä henkilökuntaa, että oppilaita kuormittaviin käyttäytymisen haasteisiin voitaisiin saada helpotusta.
-
(2022)Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkin positiivisen pedagogiikan ja välittävien ihmissuhteiden rakentumista varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta 0–3-vuotiaiden ryhmässä. Positiivinen pedagogiikka on tieteenalana melko tuore, mutta siitä jonkin verran löytyy teoriaa viimeisen 20 vuoden ajalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia positiivisen pedagogiikan ja yhden sen osa-alueen eli välittävien ihmissuhteiden rakentumista alle 3-vuotiaiden ryhmässä varhaiskasvatuksessa. Toisena tavoitteena oli selvittää millaiset tekijät tukevat niiden rakentumista varhaiskasvatuksessa. Toteutin tutkimukseni aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja keräsin aineistoa puolistrukturoidun verkkokyselyn avulla. Tutkimukseeni valikoin omien verkostojeni kautta kuusi varhaiskasvatuksen ammattilaista, sekä varhaiskasvatuksen opettajia että varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Kyselyyn vastattiin omin sanoin, omalla ajalla, minkä avulla sain tutkimukseen vastaajien omia näkökulmia ja kokemuksia aiheesta. Tulokset positiivisen pedagogiikan ja välittävien ihmissuhteiden rakentumisesta ja toteutuksesta olivat teorian kanssa samassa linjassa. Tutkimustulokset positiivisen pedagogiikan ja välittävien ihmissuhteiden tukevista tekijöistä kertoivat työyhteisön tuen sekä tiimin toimivuuden tärkeydestä. Positiivisen pedagogiikan koulutuksia on mahdollisesti oletettua vähemmän, vaikka samat arvot sisältyvät Varhaiskasvatus laissa (540/2018) ja valtakunnallisessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018).
-
(2023)Erilaisten lapsitutkimusten ansiosta lapsuus nähdään entistä tärkeämpänä elämänvaiheena, jossa lapsen kuuluu olla aktiivinen toimija ja olla osallisena lasta koskevissa asioissa. Tutkimusten mukaan lapsen oppimista, kasvua ja kehitystä tulee tukea positiivisesti yksilöllisyyttä korostaen sekä lapsen omaa kokemusmaailmaa arvostaen. Yleistäen voi todeta, että lapsi viettää suuren osan varhaislapsuudesta varhaiskasvatuksessa, jolloin varhaiskasvatuksen henkilöstön rooli on merkittävä lapsen oppimisen, kasvun ja kehityksen mahdollistajana. Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen menetelmä, jolla positiivisen psykologian tutkimusten tuloksia voi hyödyntää kasvatuksessa ja opetuksessa. Positiivinen pedagogiikka on paljon jalansijaa saanut pedagoginen suuntaus, jolla voidaan tutkitusti toteuttaa juuri niitä tavoitteita, joita varhaiskasvatuksen henkilöstölle on asetettu varhaiskasvatussuunnitelmien perusteissa sekä kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tutkimusongelmana on, että miten positiivisen pedagogiikan käsitteet ilmenevät kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tutkimusongelmaan etsittiin vastauksia kahden tutkimuskysymyksen avulla: 1. Miten positiivisen pedagogiikan käsitteet ilmenevät paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. 2. Kenelle kohdistuvat paikallisissa asiakirjoissa nousevat positiivisen pedagogiikan käsitteet. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkimuksen aineistona olivat neljän kunnan varhaiskasvatussuunnitelmat. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kerätä yhteen jo olemassa olevaa tietoa tutkimusongelman ympärille eikä keksiä uutta tietoa ja siitä syystä metodi oli sopiva varhaiskasvatussuunnitelmien tutkimiseen. Tulokset osoittivat, että positiivisen pedagogiikan käsitteet olivat tukemassa varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen välistä luottamuksellista suhdetta, joka perustuu aitoon läsnäoloon. Tuloksista kävi myös ilmi, että positiivisella pedagogiikalla on suuri merkitys lapsen omien vahvuuksien tunnistamisessa sekä oppimisen tukemisessa. Kerätyt tulokset korostivat sitä, että kaikista suurin merkitys positiivisella pedagogiikalla on henkilöstön ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksen tavoitteita kuvattiin positiivisen pedagogiikan termein lämpimäksi, sensitiiviseksi ja turvalliseksi. Tulokset osoittivat myös, että osassa varhaiskasvatussuunnitelmissa ei ollut selkeää kohdistusta tietylle taholle vaan ohjaavat lauseet oli kirjoitettu me-muotoon. Osassa varhaiskasvatussuunnitelmia oli taasen suora kohdistus varhaiskasvatuksen henkilöstölle tai varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajan yhteistyölle. Tulosten mukaan positiivinen pedagogiikka ohjaa varhaiskasvatuksen henkilöstön työtä ja auttaa pääsemään varhaiskasvatussuunnitelmien asettamiin tavoitteisiin. Tutkimusten tulokset herättivät pohtimaan siitä, että onko varhaiskasvatuksen henkilöstöllä riittävästi syvällistä tietämystä positiivisen pedagogiikan menetelmistä ja merkityksestä varhaiskasvatuksessa. Pohdintaa herätti myös se, että vaatiiko positiivisen pedagogiikan toteuttaminen varhaiskasvatuksen henkilöstöltä oman arvomaailman muutosta, jotta henkilöstö voi vastata asiakirjojen asettamiin ohjaaviin lauseisiin positiivisen pedagogiikan menetelmin.
-
(2018)Recently, there has been a lot of discussion about the fact that school may concentrate too much on pupils’ flaws and weaknesses, and that the school may not prepare pupils well enough for the life outside of the school. Due to increased mental health problems, the school's responsibility and role as teaching well-being skills have been emphasized. The purpose of the literature review was to challenge the problem-oriented approach of the school and to explore alternative teaching methods that emphasize resources and strengths. My goal is to present what positive education is, how character strength based education is defined and how positive education and character strength based education have been applied to schools in Finland and internationally. With this study, I hope to find ways to promote the well-being of the pupils and to support their learning so that I can use the research results in my future profession. This thesis was carried out as a descriptive literature review, and is based on both Finnish and foreign sources. In addition to answering to the research problems, the review introduced also the origin of positive education, in other words positive psychology, to get a wider picture of the backgrounds of positive education. According to the literature review, positive education can be identified as a pedagogical application of positive psychology, which emphasizes the active role, experiences, positive emotions, strengths and abilities of the pupils, and the partnership between the parents and the teacher. Character strength based education was defined as the emphasis of the identification and the use of the strengths. The essential cornerstones are growth thinking and making strengths visible. According to the results of this review, there haven’t been much of a research of positive education nor character strength based education in Finland yet. The only study that was carried out in Finland showed that the methods of positive education can have a positive influence to the school satisfaction among the pupils. Internationally positive education and character strength based education had been studied more than in Finland. International researches have mainly focused on the programs that emphasize resilience and character strength based interventions.
-
(2023)Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda kokoava kuva positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä koulussa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää positiivisen pedagogiikan myönteisiä vaikutuksia oppilaisiin sekä lisäksi löytää ja määrittää niitä konkreettisia keinoja, joita opettaja voi näiden vaikutusten saavuttamiseen hyödyntää. Tutkielman teoreettisena taustana toimi psykologian negatiiviskeskeisyyden vastapainoksi syntynyt positiivinen psykologia sekä siitä johtava positiivinen pedagogiikka teorioineen. Katsauksessa kehitetään niin sanottua työkalupakkia opettajalle positiivisen pedagogiikan käyttöön. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistoksi valikoitui kaksitoista (12) tutkimusartikkelia, joiden valinnassa käytettiin tarkasti määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Tutkimusaineiston analysointi oli aineistolähtöistä, pyrkimyksenä luoda teoreettinen kokonaisuus. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin kategorioiden muodostamista saaduista tuloksista. Tutkimusten tulosten perusteella pystyttiin luomaan kokoava kuva positiivisen pedagogiikan myönteisistä vaikutuksista oppilaisiin sekä löydettiin useita, toimivia konkreettisia keinoja, joita opettaja voi oppilaita tukeakseen käyttää. Saadut tulokset olivat hyvin limittäisiä keskenään. Positiivisen pedagogiikan myönteiset vaikutukset oppilaisiin tiivistyivät valitun tutkimusaineiston pohjalta seuraaviin teemoihin: positiiviset tunteet, sosiaaliset suhteet, oppiminen ja hyvinvointi. Positiivisen pedagogiikan konkreettiset keinot puolestaan tiivistyivät seuraaviin teemoihin: opettajan toiminta, luonteenvahvuuksien hyödyntäminen, kirjalliset harjoitteet sekä toiminnalliset harjoitteet.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan oppijan voimaantumista ja positiivisen pedagogiikan keinoja oppijan voimaantumisen välineenä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä voimaantuminen ja positiivinen pedagogiikka ovat ja miten voimaantumista voidaan tukea positiivisen pedagogiikan avulla. Oletuksena tässä tutkielmassa on, että positiivisen pedagogiikan menetelmin voidaan vaikuttaa oppijan voimaantumiseen. Tässä tutkielmassa oppijalla tarkoitetaan lasta ja nuorta, jota koulussa ja toisen asteen koulutuksessa kasvatus- ja opetustyön avulla pedagogisesti opetetaan oppimaan. Voimaantumista tässä tutkielmassa tarkastellaan Juha Siitosen Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua- väitöskirjan viitoittamana, joka on siten tutkielmassa voimaantumisen teoreettisena viitekehyksenä. Positiivinen pedagogiikka vastaavasti määritellään siten, että se on positiivisen psykologian periaatteita ja menetelmiä oppijan opettamisessa soveltava pedagoginen suuntaus, jolloin opetuksessa korostuu oppijaa arvostava kohtaaminen ja hänen voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen oppimisessa. Keskiössä on erityisesti oppijaa arvostavan vuorovaikutuksen korostaminen. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Voimaantuminen on yhteydessä oppijan hyvinvointiin. Voimaantuminen ei ole kuitenkaan pysyvä tila, joten sitä tulisi voida tukea erilaisilla toimenpiteillä. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan tulkintana avarakatseisesti esittää, että positiivisen pedagogiikan menetelmiä käyttämällä voidaan vaikuttaa oppijan voimaantumiseen, jota vahvistaa turvallisuuden, luottamuksen ja tasa-arvoisuuden tunne. Myönteinen luokkailmapiiri, avoin ja oppijaa arvostava vuorovaikutus, oppijan minäkuvan vahvistaminen, myönteisten tunteiden herättely ja vaaliminen ystävällisyydellä, oppijoiden aktiivisen yhteistoiminaalisuuden vahvistaminen, oppijan ja toisten ominaisvahvuuksien tunnistaminen ja huomioiminen myönteisen palautteen avulla sekä saavutusten ja onnistumisten huomioiminen tukevat oppijan voimaantumista. Voimaantumisen voidaan tulkita vaikuttavan oppijan kokonaisvaltaiseen oppimiseen, elämänhallintaan ja hyvinvointiin.
-
(2017)This thesis is a literature review which aims to describe positive pedagogy and how it pursues to contribute pupils’ well-being in schools. The purpose of this thesis was to specify positive pedagogy as an educational approach and to describe its perspective for increasing the well- being of pupils in schools. The previous recearch of well-being has emphasized the faults of well-being as well as the decreasing factors of it. The previous recearch of children’s well- being hasn’t observed enough the children’s own perspective to their well-being. Teachers see the goal of increasing pupils’ well-being as a challenging task. Thus new pedagogical ways are needed. Positive pedagogy is an educational approach which targets to contribute to pupils’ well-being with positive interaction and by teaching character strenghts as well as highlighting the potential in individuals. In addition positive pedagogy emphasizes the meaning of subjective well-being. Subjective well-being means childrens’ own judgment and estimation of their well-being. In the thesis positive pedagogy and its approach to well-being were studied by reviewing current Finnish work of positive pedagogy. Furthermore, the theoretical background of positive pedagogy and well-being were researched by reviewing the Finnish and foreign source material to which the work of positive pedagogy referenced. According to the results of this thesis, the theories in the source material apporoached well- being from different aspects. These aspects were educational, psychological and sociological. Their definitions for well-being term slightly differed from each other. However, all the aspects emphasized the meaning of subjective well-being. The results of this thesis pointed out that positive pedagogy sees well-being as a holistic construction. Especially, positive pedagogy emphasizes the importance of taking subjective well-being into account in schools. According to the reviewed literature and work in this thesis, increasement in pupils’ well being can be achieved by considering the children’s own judgment of their wellbeing and benefitting this knowledge when making the pedagogical decisions. Positive pedagogy emphasizes the role of schools as contributors to pupils’ well-being. The approach also provides various teaching methods which aim to increase pupils’ well-being.
-
(2021)Koulumaailmaa haastavat kiihtyvällä tahdilla tapahtuvat uudistukset niin uusien oppimistilojen kuin opetussuunnitelmienkin puolesta. Samalla huoli kouluhenkilökunnan sekä oppilaiden hyvinvoinnista on jatkuvasti läsnä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei koulussa päästä parhaimpiin tuloksiin ainoastaan kognitiivisia taitoja painottamalla. Sen lisäksi kouluhyvinvointia edistääksemme tiedetään tarvittavan itsensä arvostusta, positiivisten tunteiden kokemista sekä myönteisiä sosiaalisia suhteita. Tämän tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä positiivisesta pedagogiikasta ryhmässä toimimisen ja vuorovaikutteisuuden näkökulmasta. Positiivinen pedagogiikka tähtää kouluissa oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen luonteenvahvuuksia tunnistamalla, minkä vuorovaikutteista aspektia olin kiinnostunut tarkastelemaan tässä tutkielmassa. Tutkielmassa erittelin erilaisia työskentelytapoja positiivisen pedagogiikan harjoitteista, sekä analysoin sitä, minkälaista ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutustaitoja harjoitteet vaativat ryhmältä ja miten ne voivat kehittyä harjoitteita tekemällä. Toteutin tutkielman oppimateriaalianalyysina. Kokosin tutkimusaineiston valmiiksi kirjoitetuista positiivisen pedagogiikan harjoitteista ja se koostuu Huomaa hyvä! Näin ohjaat nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (2017) -teoksesta, Positiivisen CV:n tekemisen tueksi olevista harjoitteista sekä Tämä elämä -hankkeen vahvuustehtävistä. Analysoin aineiston harjoitteita luokittelemalla ja teemoittelemalla eri vuorovaikutteisia työskentelytapoja sekä heijastamalla ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää teoriaa suhteessa omaan tulkintaani. Tutkielman tulosten perusteella positiivisen pedagogiikan harjoitteita voidaan tehdä vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden, opettajan sekä kotiväen kanssa. Aineiston harjoitteet tarjoavat eri työskentelytapoina tehtäviä harjoitteita, jotka haastavat ryhmää vaatimalla sen jäseniltä vuorovaikutustaitoja sekä jo kehittynyttä ryhmädynamiikkaa. Harjoitteet ohjasivat ja haastoivat hypoteettisesti ryhmädynamiikan kehittymiseen painottamalla yhteisiä sääntöjä ja toimintatapoja, opettajan ja oppilaan välistä yhteyttä, turvallista oppimisympäristöä sekä erilaisissa ryhmärooleissa toimimista.
-
(2024)Kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan positiivisen pedagogiikan tapoja tunne- ja vuorovaikutus-taitojen tukemisessa, sekä mitä tuloksia positiivisen pedagogiikan keinoista on aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu. Tarkastelun kohteena on positiivisen pedagogiikan menetelmien vaikutus hyvinvointiin. Positiivinen pedagogiikka kattaa alleen paljon kirjallisuutta ja kasvavissa määrin tutkimusta. Pyrin kuvaamaan tässä kirjallisuuskatsauksessa aiemman teorian ja tutkimuksien välisiä yhteyksiä, sekä teettämään yleiskatsauksen aiheesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että positiivisen pedagogiikan keinoilla voi tukea oppilaan hyvinvointia, sekä tukea oppilasta kukoistamaan. Positiivinen pedagogiikka myös näyttäytyy tarvittavana apuvälineenä opiskelijoiden kouluun sitoutumisen kannalta. Tutkielmassa tuodaan esiin positiiviseen pedagogiikkaan liittyviä työtapoja ja niiden vaikutuksia hyvinvointiin. Positiivinen pedagogiikka korostaa oppilaan merkityksellisyyttä, vahvuuksia, myönteistä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä omaa toimijuutta. Tutkielma toteutettiin käyttäen kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Analyysimenetelmänä oli narratiivinen aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen pohjautuva kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkimustehtävänä oli kuvata, analysoida ja tulkita millä tavoin positiivisella pedagogiikalla voi kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksessa hyödynsin aineistonvalinnassa sisään- ja poissulkukriteerien muodostamista avuksi sopivan ja luotettavan aineiston tunnistamisessa. Tutkimukset ja artikkelit on haettu käyttäen Google Scholaria, Finna.fi, Helkaa, American Psychological Association tietokantaa ja APA Psycinfoa. Tutkimukseen on otettu mukaan sekä kotimaisia ja ulkomaisia artikkeleita ja tutkimuksia. Tutkimuskysymyksinä toimivat 1. Millä tavoin tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan kehittää positiivisen pedagogiikan avulla? sekä 2. Mitä tuloksia on todettu aiemmissa tutkimuksissa positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa? Tuloksissa todetaan positiivinen pedagogiikan osoittautuvan toimivaksi keinoksi edistää tun-ne- ja vuorovaikutustaitoja kouluissa, sekä parantaa oppilaiden itsetuntoa ja kouluun sitoutumista. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen ovat keskeisiä positiivisen pedagogiikan toimintatapoja, jotka voivat myönteisesti vaikuttaa oppilaiden kouluhyvinvointiin. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset taidot ovat avainasemassa vahvojen sosiaalisten suhteiden kehittämisessä ja kouluonnellisuuden parantamisessa. Positiivisen pedagogiikan periaatteiden soveltaminen koulumaailmassa voi näin ollen edistää oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä parantaa heidän kouluhyvinvointiaan. Lisäksi tutkimukset korostavat myös, kuinka tärkeää on joustava kouluympäristö, joka kuuntelee ja tukee erilaisten oppilaiden tarpeita. Positiivinen pedagogiikka tarjoaa käytännön keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
-
(2019)This study examines positive pedagogy, the underlying ideas, and the position in today's school. The aim of the study was to describe positive pedagogy as a phenomenon and the related strength-based teaching and to find out what methods it involves. Positive pedagogy is a growing trend and its background theory is positive psychology. Positive pedagogy strives to promote well-being in the school context and considers the promotion of well-being as a school task alongside the teaching of traditional cognitive skills. The purpose of teaching is to find the strengths of each student and to develop and utilize them, and to focus on positive emotions and the challenges students may face. The research seeks to find answers to how positive pedagogy appears in the school and what its strenght-based teaching means. The research was conducted as a qualitative descriptive literature review. The source material was collected from different databases and the scientific articles and textbooks related to positive psychology and pedagogy were selected as the source material. The source material of the literature review was analyzed in accordance with content analysis and assembled into descriptive synthesis. In the teaching of positive pedagogy, it is important that the child participates and expresses himself. It is also essential in the teaching that the child is supported to observe and document his or her own life and that he has the opportunity to share and process his observations in interaction with others. Strength-based teaching utilizes virtues based on the division of Peterson and Seligman (2004). Research has shown that the use of positive pedagogy and strength-based teaching at school has been found to be of great benefit. Positive effects on well-being have been noticed as an improvement in self-esteem and self-worth and a more positive anticipation of the future. Effects have also been noticed in motivation, performance, achievement of goals, stress reduction and social relationships. Positive pedagogy is a current topic in Finland and many of its goals correspond to the objectives of the Basic Education Curriculum that came into force in 2016.
-
(2017)This Master´s Thesis defines positive education and childrens character strengths based learning. It will also tell about VIA survey and its use with children. This study is made by using a qualitative research and evaluation methods. The data of this study was collected by interviewing Lotta Uusitalo-Malmivaara who is a university lecturer and adjust professor in special education at department of Teacher Education, Faculty of Behavioral Sciences in University of Helsinki. The interview was taped on a video and it was held in February 2016. The results of this study shows that in teaching and in education the main focus should be in the childrens character strengths.
-
(2017)Positive pedagogy has grown as an area of interest in the educational field during the last few years. Enthusiasm towards the topic comes from the urge to improve pedagogical methods in which a child’s involvement and experience of well-being could be increased within the whirlpool of a constantly more diverse and hectic society. Positive pedagogy has been examined in daycare and schools as well as in working life in Finland and new intervention models to increase well-being are being developed constantly. The topic has provoked discussion and interest widely, also in the field of special education but research within the field has so far been scarce. This research directs towards early childhood special education. By interviewing early childhood special education teachers I found out how significant they thought positive pedagogy was in the early childhood education of children with special needs. I chose five early childhood special education teachers from the Helsinki metropolitan area to participate in the research based on recommendations. The special education teachers worked either as the teacher of an integrated special needs group or as a special education teacher in a normal group of children co-operating with a preschool or kindergarten teacher. The material was collected during November and December of 2016 by using themed inter-views. Material based content analysis was used to construe the interviews. Based on the results, the participating teachers believed positive pedagogy to be a highly significant pedagogical procedure for supporting the development and education of children with special needs. Pedagogy concentrating on positivity and a child’s specialties was seen to have a positive impact on the self-esteem of a child and the formation of peer relation-ships. It was also seen to help an already starting social exclusion from turning into a nega-tive spiral and enable positive progression instead. Positive pedagogy appeared more as a perception of humanity and a view on education or an attitude than as a separate pedagogi-cal method or model.
-
(2022)Tässä tutkielmassa tarkasteltiin positiivista pedagogiikkaa osana varhaiskasvatuksen liikuntakasvatusta. Tarkempana tutkimustehtävänä oli selvittää, millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät positiivista pedagogiikkaa varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksessa ja miksi he kokevat sen käyttämisen merkitykselliseksi. Aiemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että positiivisen pedagogiikan avulla voidaan tukea lapsen kasvua ja kehitystä keskittymällä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, myönteisten tunteiden sekä vahvuuksien edistämiseen. Aikaisempien tutkimusten mukaan lasten fyysinen aktiivisuus on liian vähäistä. Liikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen on myös varhaiskasvatuksen tärkeä tehtävä. Tämä laadullinen tutkielma toteutettiin teemahaastattelujen avulla, johon osallistui viisi (5) varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkielman aineistona oli litteroidut haastattelut, jotka analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että aineistoa analysoitiin suhteessa tutkielmassa esitettyyn teoriaan. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat kokivat positiivisen pedagogiikan käyttämisen tärkeäksi liikuntakasvatuksessa ja he käyttivät positiivista pedagogiikkaa monipuolisesti liikuntakasvatuksessa. Tulosten mukaan lapsen vahvuuksien huomioiminen, tunteiden tukeminen, kehuminen ja kannustaminen nähtiin tärkeinä positiivisen pedagogiikan toteuttamismenetelminä. Tulosten perusteella positiivisen pedagogiikan toteuttaminen liikuntakasvatuksessa koettiin merkityksellisenä ja toimivana tapana tukea ja innostaa lasta liikkumaan.
-
(2024)Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten positiivinen pedagogiikka näkyy varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ja etsiä vastauksia siihen mitä menetelmiä opettajat käyttävät positiivisen pedagogiikan käytänteinä. Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka pohjautuu positiiviseen psykologiaan. Martin Seligman kehitti positiivisen psykologian pohjalta PERMA-teorian, jota Eliisa Leskisenoja käytti tutkimuksessaan vuonna 2016 ja joka on keskeisimpiä positiivisen pedagogiikan teorioista. Tutkielmani tavoitteena on löytää aikaisemmista tutkimuksista positiivisen pedagogiikan menetelmiä ja miten opettajat niitä ovat hyödyntäneet työssään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoni koostui kolmesta vertaisarvioidusta artikkelista. Tutkimusartikkelit ovat julkaistu vuosina 2018–2022.Tutkimusaineistoni käsitteli lasten osallisuutta, autonomian tukemista sekä positiivisen pedagogiikan toteuttamista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineistoni käsiteltiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin kautta ja sen menetelmäksi valikoitui induktiivinen aineiston analyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat lasten osallisuuden keskeisyyden positiivisen pedagogiikan kontekstissa, erityisesti korostaen leikin ja vertaissuhteiden roolia. Leikin kautta lasten vuorovaikutustilanteet ja sosiaaliset taidot kehittyvät, mikä edistää heidän osallisuuttaan (Kyrö & Uitto, 2022, s. 97–100). Aikuisten rooli näissä tilanteissa on olennainen, sillä heidän tulee havainnoida ja tukea lasten vuorovaikutustaitoja sekä tarjota ohjausta itsesäätelyyn ja tunnetaitoihin, joita leikeissä tarvitaan (Kyrö & Uitto, 2022, s.97). Lisäksi tutkimus huomioi opettajien ikään, kokemukseen ja ryhmän koostumukseen liittyvät tekijät positiivisen pedagogiikan toteutumisessa (Ranta ym., 2022, s.431). Positiivisen pedagogiikan näkökulmasta hyvät vuorovaikutussuhteet opettajan ja lapsen välillä sekä tuki aloitekyvylle ja autonomialle ovat keskeisiä (Ranta ym., 2022, s. 431). Ryhmärakenteella ja -koolla on myös merkittävä vaikutus siihen, miten positiivista pedagogiikkaa käytännössä toteutetaan (Ranta ym., 2022, s. 431). PERMA-teoria tarjoaa viitekehyksen positiivisen ilmapiirin luomiselle varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lasten autonomian tukeminen, myönteiset tunnekokemukset ja merkityksellisyyden kokemukset edistävät lasten hyvinvointia ja oppimista (Leskisenoja, 2016, s.72–73; Ranta, 2022, s.22). Opettajien rooli tässä on merkittävä, ja heidän tulee tarjota monipuolisia ohjaustapoja vahvistaakseen lasten minäkuvaa, itsetuntoa ja tunnetaitoja (Rautamies ym., 2018, s.69–71). Tutkimuksen perusteella suositellaan positiivisen pedagogiikan periaatteiden laajempaa käyttöönottoa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tämä edellyttää opettajien jatkuvaa koulutusta ja kehittymistä sekä käytännön ohjeiden että teoreettisen pohjan osalta. Mentorointiopettajatoiminta voisi olla hyödyllinen tapa tukea opettajien vuorovaikutustaitoja ja positiivisen pedagogiikan soveltamista käytännössä. Tutkimustuloksia voitaisiin myös hyödyntää opettajankoulutuksessa positiivisen pedagogiikan menetelmien ja periaatteiden opetuksessa. Tavoitteena tulisi olla vanhakantaisten käytäntöjen korvaaminen positiivisemmin suuntautuneilla pedagogisilla lähestymistavoilla, jotka edistävät lasten hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Positiivisen pedagogiikan periaatteiden toteuttaminen edellyttää monipuolista osaamista opettajilta ja yhteisöltä, mutta se avaa mahdollisuuden innostavan ja osallistavan oppimisympäristön luomiselle, jossa jokainen lapsi voi kukoistaa.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää miksi positiivista psykologiaa tulisi hyödyntää kouluissa. Toinen tutkimuksen tavoite oli tutkia, millaisia vaikutuksia positiivisella psykologialla on oppilaisiin. Positiivista psykologia on suhteellisen uusi tieteenala ja sen hyödyntäminen kouluissa on vielä alkutekijöissä. Tutkielma on taustoitettu eri positiivisessa psykologiassa esiintyvien hyvinvointien avulla. Tutkimukseen on lähestytty positiivisessa psykologiassa esiintyvien hyvinvointien näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, narratiivisella menetelmällä. Aineistona on käytetty vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, jotka on kerätty Google Scholarista ja Helkasta. Tulokset ja johtopäätökset. Positiivisen psykologian hyödyntäminen koulussa on parantanut oppilaiden hyvinvointia ja parantanut sen avulla myös oppimista. Positiivisen psykologian avulla hyvinvoinnin tukeminen auttaa oppilaita ehkäisemään mielenterveysongelmia ja oppimaan tehokkaammin. Hyvinvoinnin opettaminen voi parantaa oppilaiden elämänlaatua pitkälläkin aikavälillä. Oppilaat, jotka ovat olleet osana positiivisen psykologian interventioita, ovat voineet optimoida paremmin omaa oppimistaan ja ovat kokeneet parempaa kouluviihtyvyyttä. Positiivisen psykologian käyttäminen kouluissa on hyödyllistä, mutta aikaa vievää.
Now showing items 2584-2603 of 3696