Browsing by Title

Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on kuvata vuorovaikutusta varhaiskasvatuksen tiimin sisällä. Tarkastelen tutkimuksessani varhaiskasvatuksen tiimin välistä vuorovaikutusta sekä sen tapaa, merkitystä ja vaikutusta tiimityöskentelyyn ja työhyvinvointiin. Tutkielmani tarkoituksena on tunnistaa ne tekijät, jotka mahdollisesti rajoittavat positiivisen vuorovaikutuksen syntymistä tiimissä. Lisäksi tavoitteenani on kuvata millainen rooli vuorovaikuttajana varhaiskasvatuksen opettajalla, tiiminjohtajalla, on omassa tiimissään. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tarpeen tiiminjohtajalle varhaiskasvatuksen tiimeissä. Menetelmät. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto tutkielmaan kerättiin kahdesta eri tietokannasta keväällä 2024. Lopulliseen tutkielmaan valikoitui yhteensä 10 erilaista aineistoa. Aineistosta koottu tieto järjestettiin tiiviiksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Eri aineistot osoittivat tiimityön ja vuorovaikutuksen keskeisen merkityksen laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ja kuinka ne toimiessaan luovat pohjan laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Tiimityön ja tiimissä käydyn vuorovaikutuksen laadulla on suuri merkitys sekä työntekijöiden että lasten hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen opettajan rooli on moninainen sisältäen kokonaisvastuun lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta, pedagogiikan johtamisesta sekä oman tiiminsä johtamisesta. Opettaja voi luoda puitteet myönteiselle ilmapiirille ja kannustaa tiimiään avoimeen keskustelukulttuuriin.

The first time when the support for the positive body image was raised into the basics of the curriculum was in the year of 2014. My personal interest and the curriculum were the main reasons to decide this specific research topic. The purpose of this research was to describe features of body image and its impact on students’ physical activity. Previously the connection between physical activity and body image has been studied. In my research the main aim was to find out how body image can have an impact on physical activity and how teachers can strengthen the students’ positive body image. The research was conducted by using descriptive literature review. The research literature was gathered from scientific researches and related literature. I found researches that descri-bed the relationship between body image and physical activity from the EBSCO database. More pragmatic solutions were found from the literature of the research topic. Literature used in this study, is published 2008 or later with a few exceptions. The material used in this study is from 2008 or later, with a few exceptions. With the results gained from the research I discovered how vast and timely the research sub-ject is. There was a big difference between girls’ and boys’ body image. The results proves the connection with the body image and the physical activity, but was not unambiguous. The articles studied in this research shows that a poor body image may reduce physical activity, or high physical activity may weaken the body image. Positive body image may also increase physical activity. The result of the research proves that the teacher can by his or her own example support the positive body image of students. The teacher’s share of the student’s body image is only a small part. The biggest influence on the development of the body image comes from the student’s parents and society.

Tämä tutkielma perustuu aiempaan tutkimukseen positiivisesta psykologiasta, työhyvinvoinnista ja positiivisesta pedagogiikasta. Positiivisen psykologian tarkoituksena on tunnistaa ja kehittää ihmisissä hyvää, yrittää löytää vahvuudet ja käyttää niitä hyväkseen, jolloin mieli vahvistuu ja tämän seurauksena ihminen sekä hänen yhteisönsä voivat kokonaisvaltaisesti paremmin (Leskisenoja, 2017, s. 33; Ojanen, 2023, s. 449; Uusitalo-Malmivaara, 2014a, s. 19, 23). Työhyvinvointi taas koostuu fyysisen-, psyykkisen-, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin kokonaisuudesta, johon vaikuttavat kotiolot, työpaikka, asiakkaat ja henkilön kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä voimavarat kohdata erilaiset tilanteet ja todella monet muut tekijät (Manka, 2015, s. 24, 107; Virolainen, 2012, s. 12–14; Vänskä, 2022, s. 23, 29). Positiivinen pedagogiikka on positiivisen psykologian teoriaan perustuvaa käytännön toimista ja käytänteistä koostuvaa kasvatusta ja opetusta, jossa pyritään tuomaan esille ihmisten parhaat puolet ja lisätään hyvää sekä kiinnitetään huomiota lasten/nuorten omasta hyvinvoinnistaan oppimisen taitoihin (Leskisenoja & Sandberg, 2019, s. 17–18; Ranta, 2020, s. 13). Tutkielman tekemiseen tarve kohosi opettajien työhyvinvoinnin heikkenemisestä viime vuosina ja halustani löytää keinoja parantaa sitä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli analysoida ja kuvata positiivisen pedagogiikan käytön yhteyttä opettajan työhyvinvointiin ja löytää konkreettisia positiivisen pedagogiikan käytänteitä, joilla lisätä opettajan työhyvinvointia. Tämä tutkielma on laadullinen integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa analysoitiin kahta valmista tutkimusta aiheesta. Analysointimenetelmä oli aineistolähtöinen sisällön analyysi, jossa tein luokittelua ja teemoittelua, jonka pohjalta etsin yhteneväisyyksiä aineistostani. Tutkielman ensimmäisellä kysymyksellä, ”Mitä yhteistä on positiivisen pedagogiikan käytöllä ja työhyvinvoinnilla?” nousi esille, että niillä on todella paljon yhteneväisyyksiä. Näiden tulosten perusteella sain vastauksen toiseen kysymykseen ”Minkälaisilla positiivisen pedagogiikan käytänteillä voisi lisätä opettajan työhyvinvointia?”. Koko kouluyhteisön sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus oli yksi keskeinen asia opettajan työhyvinvoinnin kannalta. Yhteiset positiiviset ja vahvuusorientoituneet toimintatavat, arvot ja tavoitteet, joihin kaikki sitoutuvat, luovat positiivista kiinnittymistä ja näin lisäävät työyhteisön sekä yksittäisen opettajan työhyvinvointia. Kun saadaan luotua myönteinen, arvostava ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, jossa opettajat saavat positiivista palautetta toimimisestaan, heidän vahvuutensa huomioidaan sekä heidän omaa ammatti-identiteettiään tuetaan kouluttamalla ja tukemalla niin silloin mahdollistetaan heidän innostumisensa sekä iloitseminen työstään, joka johtaa usein myös positiivisten tunteiden tarttumiseen. Kun opettaja muuttaa omaa ajatusmaailmaansa vahvuusperustaiseksi, niin hän alkaa katsomaan maailmaa positiivisemmin sekä ratkaisukeskeisemmin mikä nostaa opettajan voimavaroja, jolloin hän voi suunnitella ja toteuttaa toimintaa, omia arvojaan sekä vahvuuksiaan vastaavaksi ja tämä lisää halua tarttua uusiin haasteisiin, uudistaa omia opetusmenetelmiään sekä se luo valtavaa työhyvinvointia. Opettajan työhyvinvointi on suoraan kytköksissä oppilaiden hyvinvointiin niin kuin Ranta (2020, s. 28) nostaakin esille. Kun opettaja voi hyvin se näkyy oppilaiden kokonaisvaltaisessa oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa, käyttäytymisessä sekä heidän mielen maailmassaan ja näiden näkeminen oman työnsä tuloksina taas nostaa opettajan motivaatiota, tyytyväisyyttä, oman työnsä arvostamista sekä kokonaisvaltaista työhyvinvointia.

Tavoitteet. Positiivisen pedagogiikan suuntaus on viime vuosina kohdistanut oppilaiden hyvinvointiin enemmän huomiota. Akateemiset taidot ovat sidoksissa hyvinvointiin ja akateemisten taitojen ohella hyvinvointitaitojen kehittäminen tulisi olla opetuksen tavoite. Tutkielman tavoitteena on tutustua positiivisen pedagogiikkaan suomalaisessa kontekstissa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: millaisia pedagogisia menetelmiä suomalaisissa luokkahuoneissa käytettiin ja millaista vaikuttavuutta näiden menetelmien käyttämisellä on. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin Suomessa vuoden 2016 jälkeen tehtyihin tutkimuksiin. Aineistoiksi valikoitui väitöskirja, kaksi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia sekä kolme pro gradu -tutkielmaa. Aineisto luettiin tarkasti ja jäsenneltiin tutkimuskysymysten mukaisesti teemoiksi. Tulokset ja johtopäätökset. Analyysissa havaittiin, että positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen käytettiin laajalti erilaisia käytänteitä. Tuloksista muodostui kaksi päälukua, jotka olivat PERMA-hyvinvointiteoriaan pohjautuvat toteutustavat sekä vahvuuskeskeisen luonteenkasvatuksen toteutustavat. Toisen tutkimuskysymyksen analyysissä muodostui kolme teemaa positiivisen pedagogiikan menetelmistä aiheutuvista vaikutuksista. Positiivisen pedagogiikan tuloksena hyvinvoinnin taso oli korkeampi, ihmissuhteet ja vuorovaikutus toteutuivat paremmin ja minäkäsitys vahvistui. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen parani.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli saada eri ammattinimikkeillä toimivien varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia siitä, kuinka positiivinen pedagogiikka toteutuu heidän yksikössään erilaisten lasten kohdalla. Haastattelun avulla voidaan tutkia millaisia tunteita aihe henkilöissä herättää, millaisia ajatuksia ja omia kokemuksiaan heillä asiasta on (Hirsjärvi, S & Hurme, H, 2022, s.48). Tutkimuksessa tuotiin esille sitä mitä positiivinen pedagogiikka on, miten sen koettiin toteutuvan ja millaiset asiat siihen vaikuttavat. Lisäksi tutkimuksessa nousee esille kasvattajan merkitys, sekä positiivisen pedagogiikan näkökulmia hyötyihin ja haittoihin. Menetelmät. Tutkimus menetelmänä oli haastattelu, johon osallistui neljä varhaiskasvatuksen työntekijää, yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi varhaiskasvatuksen sosionomi, yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja yksi varhaiskasvatuksen avustaja. Kaikki vastaajat toimivat samassa helsinkiläisessä varhaiskasvatusyksikössä. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin, etsien haastatteluista yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksista tuli ilmi, ettei positiivinen pedagogiikka ole kaikille alalla työskenteleville tuttu. Varhaiskasvatuksessa henkilökunnalla on kuitenkin pääasiassa asiasta monipuolista tietoa, he pyrkivät toteuttamaan sitä arjessa parhaansa mukaan. Usein ajatellaan, ettei lapsen oppimista lähestytä enää tänä päivänä puutteiden kautta, miettien mitä lapsi ei vielä osaa (Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J., & Lipponen, L., 2014, s. 199). Tästä asiasta haastateltavani ovat erimieltä, sitä kohtaa arjessa edelleen. Toteutumiseen vaikuttaa kuitenkin vahvasti kasvattajan oma sensitiivisyys, sekä halu toimia positiivisen pedagogiikan mukaisesti. Arkea varjostaa resurssipula, kiire ja henkilökunnan väsymys, jolloin lasten kohtaaminen ei aina toteudu tavoitteiden mukaisesti. Jokainen haastateltava tiedosti positiivisen pedagogiikan hyödyn läpi lapsen elämän.

Aims. Today progressively, the aiming is noticing the good and focusing individual strengths. Usually children’s well-being is reviewed lack of well-being and the factors that weakening well-being. '' What you focus on, will grow''- Buddha, citation recap well the core of positive psychology and -pedagogy. Positive pedagogy is still quite young pedagogical trend and influencer for it, is positive psychology. At the heart of positive pedagogy, action is with strengths support and guide pupils to recognize their own core strengths and using them to develop. My bachelor's thesis intention is to view positive psychology and -pedagogy researches and literatures in the light of pupils mental well-being. The research question is: What role does positive psychology and positive pedagogy play in the pupils mental well-being? Methods. The study method is literature review and it obey systematic review, it also has features of a descriptive literature review. My six study material was selected from positive psychology and- pedagogy researches. Outcome from the researches I have analyzed in light of my set research question Results and conclusions. In this study based on the research result positive psychology and - pedagogy methods appeared to be connected to the pupils mental well-being. Particularly strengths based interventions supported the construction of subjective well-being and seemed to have long-lasting effects on pupil live.

Objectives. The pursuit of well-being and happiness has become an important element of life in the western world and its societies. Positive psychology’s objective is to find the best qualities in people, help them strengthen those qualities and fulfill their individual potential. The Finnish media has recently displayed many examples of social exclusion and bullying among the youth as well as stories of students and teachers, who are exhausted by the increasing group sizes and the hectic everyday laden in school. The phenomenon is not new. For quite some time, the scholars and professionals of teaching and education have been searching ways to increase children's well-being in and outside classrooms. Positive education is an approach to education, that is based on positive psychology’s emphasis of individual strengths and personal motivation as well as the meaning of a warm-spirited and well-balanced community to promote learning and the pursuit of well-being and happiness. The first objective of this study was to find out the theoretical justifications of using positive education as a teaching method in a classroom. The second objective of the study was to look into the already existing applications of positive education and find out how the approach can be put into practice in the everyday school life. Methods. This study is a descriptive review of the literature of positive psychology and positive education and their theoretical background. The material of the study consists of articles and books written by the most appreciated domestic and foreign scholars in the field of positive psychology and education. In addition to the previous, the material consists also of one dissertation and one guidebook, as examples of positive education’s practical applications. Results and conclusions. Happiness has a tending to nourish itself and accumulate, having a tremendous affect, on how we react to the successes and setbacks we face in life. Happiness increases out mental resilience and helps us get over disappointments more quickly and effectively. It strengthens us and helps us to cope with the demands and challenges today's society sets for us. Positive psychology based teaching methods have many positive effects on learning, as well as on fulfilling the basic psychological human needs. The applications of positive education are fairly simple to implement in the daily schoolwork. It is also definitely worth the while, as their impact on individuals as well as the class and school communities are very positive.

Goals. Pro anorexia websites have raised concerns about their possible negative effects on young people as they might increase eating pathology. However, this subject is relatively new and there are only a few studies that have examined the effects of pro anorexia websites have been examined. In addition, with correlational studies it is difficult to determine whether the websites affect the visitors or whether certain types of visitors visit pro anorexia websites more regularly. The aim of this thesis is to assess the effects of pro anorexia websites and to review how this new area of research has been studied experimentally. Methods. Nine studies were reviewed. In one of the studies the participants had suffered from an eating disorder. In eight of the studies the participants were collected from schools or universities, most of the participants were healthy and didn’t have eating disorder related symptoms. The participants were mostly children or young adults. Results and conclusions. Results showed that pro anorexia websites had significant negative effects on body image dissatisfaction, dieting and negative affect. Information about these websites and their effects should be distributed to professionals who work with eating disorders.

Tavoitteet. Sosioemotionaalisten taitojen tukemista tarvitsevien lasten määräksi arvioidaan tutkimuksesta riippuen 10–30 prosenttia (Määttä, ym., 2017).  Alle kouluikäisen lapsen kehityksessä sosioemotionaalisten taitojen tukeminen positiivisen vuorovaikutuksen sekä käyttäytymispsykologisten menetelmien avulla on useiden tutkimusten mukaan havaittu olevan yhteydessä itsesäätelyn vaikeuksien lievittymiseen ja sen myötä lapsen kehityksen ja oppimisvalmiuksien kehittymiseen myönteiseen suuntaan (Karhu, ym. 2021). Tutkielma tarkastelee ProVaka-toimintamallin mukaisten käytäntöjen esiintymistä varhaiskasvatusyksiköiden toimintasuunnitelmissa, osana lasten sosioemotionaalisia taitoja tukevaa, posititiiviseen vuorovaikutukseen perustuvaa toimintakulttuuria. Menetelmät. Tutkielma tarkastelee jyväskyläläisten varhaiskasvatusyksiköiden toimintavuodelle 2022-2023 laadittuja toimintasuunnitelmia ProVaka-toimintamallin keskeisten periaatteiden ja käytäntöjen esiintymistä PBS-viitekehykseen nojaten, laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätelmät. Tulokset osoittivat, että lasten sosioemotionaalisia taitoja tukevia, ProVaka-toimintamallin mukaisia käytäntöjä löytyy toimintasuunnitelmista paljon, mutta vain, jos suunnitelmia tarkastelee kokonaisuutena, yksittäisissä suunnitelmissa em. käytännöt näkyivät huonosti. Varhaiskasvatuksen toimintaa suunnitellessa ja toimintakulttuuria kehitettäessä olisi hyödyllistä niin kasvattajille kuin lasten huoltajillekin lisätä positiivisiin vuorovaikutustapoihin liittyvien käytäntöjen esittelyä.

Psykisk ohälsa är ett av de största folkhälsoproblemen i världen och allt fler människor drabbas av psykisk ohälsa. I avhandlingen undersökts psykisk ohälsa i lågstadiet med fokus på främjande av elevernas psykiska hälsa. Syftet med avhandlingen var att undersöka hur skolan kan främja elevernas psykiska hälsa och vilka olika faktorer som påverkar elevernas psykiska välbefinnande. I avhandlingens teoridel förklaras avhandlingens centrala begrepp och i metodkapitlet beskrivs datainsamlingen och de analyserade artiklarna beskrivs i korthet. Avhandlingen är en narrativ litteraturstudie med kvalitativ ansats. Genom olika inklusions-och exklusionskriterier samlades nio artiklar, som analyserats för att besvara forskningsfrågorna. Artiklarna som användes i studien är skrivna på engelska och svenska. Avhandlingens forskningsfrågor var följande: 1. Hur kan skolan främja elevernas psykiska hälsa? 2. Vilka faktorer i skolan kan orsaka psykisk ohälsa hos elever? De analyserade artiklarna visade att stress och mobbning var stora riskfaktorer för elevernas psykiska hälsa dvs. stress och mobbning har en negativ inverkan på elevernas psykiska hälsa. En betydelsefull relation med en vuxen i skolan har en stor inverkan på elevers psykiska hälsa. Lärare och skolpersonal kan främja elevernas psykiska hälsa genom att aktivt inkludera eleverna i skolans vardag samt genom resiliensstärkande undervisning.