Browsing by Title

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten rasismista keskustellaan ja miten sitä käsitellään suomalaisessa korkeakoulukontekstissa ja erityisesti opettajankoulu-tuksessa aiemman tutkimuksen perusteella. Korkeakoulukontekstilla tutkimukses-sa perehdyttiin yleisesti suomalaiseen yliopistoinstituutioon ja kasvatustieteelli-seen tiedekuntaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin miten rasismia oli tutkittu ja käsitel-ty, miten rasismia tunnistettiin ja millaisin käsittein rasismista puhuttiin sekä minkä-laista koulutusta rasismiin liittyen oli annettu korkeakoulutuksen kentällä. Kasva-tustieteen parissa rasismia on tutkittu paljon alemmilla koulutustasoilla, kuten pe-ruskoulussa kun taas rasismin tutkimus korkeakoulutuksessa on jäänyt vähäisem-mälle huomiolle. Viime vuosina opiskelijat ja media ovat nostaneet esille kasvavis-sa määrissä esiin yliopiston toimintaympäristössä esiintyvää rasismia ja syrjiviä käytänteitä, joiden käsittely on ollut puutteellista. Rasismiin liittyvät kannanotot se-kä samalla tutkimusten vähäisyys kertovat aiheen ajankohtaisuudesta ja tärkey-destä. Tutkimuksessa tuodaan esiin korkeakoulutuksen parissa vallitsevia arkisia ja tieteellisiä käytänteitä, joita kasvatusalan ammattilaiset välittävät tulevan ammat-tinsa työympäristöihin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusmetodiltaan katsaus on integroiva. Aineistoa tarkasteltiin sisällönanalyysin menetelmällä. Tut-kimuksella rakennettiin kattavaa kokonaiskuvaa siitä, millä tavoin rasismista puhu-taan korkeakoulutuksessa ja erityisesti opettajankoulutuksessa sekä kasvatustie-teellisellä tutkimuskentällä. Kirjallisuus keskittyi teemoiltaan rasismiin ja sen eri muotoihin, korkeakoulutukseen, opettajankoulutukseen, kolonialismin perintöön koulutusinstituutioissa, monikulttuurisuuteen ja antirasistisiin koulutuksiin. Tarkas-teltaviksi aineistoiksi tutkimusta varten valikoitui tutkimuskirjallisuutta, julkisia kan-nanottoja, ajankohtaisia kyselyitä sekä uutisia. Pääosin tutkimusaineistoina toimi-vat suomalaiseen kontekstiin sijoittuvat tutkimukset. Tulokset osoittivat, että rasismin ilmiötä tarkastelevissa tutkimuksissa nousi esiin pääteemoja, jotka toistuivat useissa aineistoissa. Rasismiin liittyvien tutkimusten määrä oli noussut kasvavissa määrin viime vuosikymmeninä. Tutkimusten määrän nousu liitettiin rasismin ilmiön uutuuteen, joka tuli esille rasismin ilmiön tutkimuk-sissa osana maahanmuuttajien määrän lisääntymisenä Suomessa. Kirjallisuudes-sa huomio rasismin suhteen kohdistettiin myös vähemmistöryhmien kokemiin so-siaaliseen syrjintään. Suomalaisessa yhteiskunnassa yleisissä keskusteluissa, tie-teenkentällä ja korkeakoulutuksen toiminnassa huomio rasismin ilmiön suhteen tuotiin useimmiten esiin rasismia ja syrjintää eri muodoissa kokeneiden vähemmis-tönedustajien toimesta. Aineistojen perusteella yliopisto puuttui rasismiin liittyviin ongelmiin vasta kun ne oli tuotu esiin muiden toimijoiden toimesta. Yliopistojen ta-pa myös reagoida rasismin ilmenemiseen korkeakoulukontekstissa esittäytyi läh-tökohtaisesti ongelmallisena. Tulosten perusteella suomalaisessa opettajankoulutuksessa rasismia on käsitelty pääosin antirasistisen pedagogiikan, erilaisten antirasististen ja kulttuurienvälisten koulutusten, kulttuuritietoisuuden ja monikulttuurisuuden käsittelyn myötä tutki-muksissa. Tutkimuksissa ja erilaisissa koulutuksissa rasismista puhuttiin useimmi-ten vastaavilla korvaavilla termeillä kuten monikulttuurisuuden tai antirasismin kä-sitteiden kautta. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä opiskelevat toivat esiin vuoden 2019 kyselyssä, että opettajankoulutuksessa käsitellään rasismia vähäi-sesti ja sitä tunnistetaan heikosti yliopiston toimesta. Kyselyssä tuli myös esille, että tiedekunnan kouluttajien puhetavoissa oli havaittavissa rasistisia piirteitä eikä yli-opistokoulutus antanut opettajille konkreettisia työkaluja rasismin käsittelemiseen opettajan ammatissa käytännöntasolla. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa oli herätty rasismin ilmiön käsittelyn suhteen kuitenkin jollain tasolla, koska kyselyn jälkeen tiedekuntaan oli palkattu tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden asiantuntija sekä tiedekunnassa teetettiin taskuopas tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Rasismin tunnistamiseen ja käsittelyyn liittyvät koulutukset eivät myöskään taanneet syrjivien käytänteiden muuttumista. Todelliseen muutokseen rasismin käsittelyn suhteen edellytettiin konkreettisia toimintatapoja niitä käsittelevissä ympäristöissä. Tärkeää on, että rasismin ilmiön tarkastelun tutkimusta kehitetään ja laajennetaan korkeakoulutuksessa sekä erityisesti kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedeympä-ristössä. Tulevaisuuden kasvatusalan ammattilaiset sisäistävät koulutuksestaan normeja ja käytäntöjä, kuinka rasismia ymmärretään ja käsitellään arkisissa ympä-ristöissä, edes vieden nämä opitut normit koulumaailmaan ja esimerkillisesti lasten keskuuteen.

Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena on muodostaa yleiskatsaus rasismiin suomalaisessa peruskoulussa niin rakenteissa kuin sosiaalisissa suhteissa. Opettajat ovat julkisen vallan käyttäjiä ja keskeinen osa koulun toimintaa ja lasten koulukokemuksia, joten huomio kohdistui erityisesti heihin. Lisäksi tutkielman tavoitteena on tunnistaa ja nimetä rakenteellisen rasismin ilmentymiä suomalaisessa koulujärjestelmässä. Menetelmät. Tutkielma muodostui yleiskatsaukseksi rasismista koulussa narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmien mukaisesti analysoimalla lähdeaineistoa teoriataustan avulla. Koska tutkielman tutkimustehtävä liittyi juuri suomalaisen peruskoulun rasismiin, tutkielman aineistoksi valikoitui lähinnä suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta koostuva otos. Narratiiviselle kirjallisuuskatsaukselle ei ole kovin tiukkoja metodisia sääntöjä, mikä mahdollisti vapaamuotoisemman aineiston tulkinnan ja jäsentelyn. Keskeisen teoriapohjan tutkielmalle muodostivat arkipäivän rasismi, rakenteellinen rasismi ja valkoisuus Lähestyin tutkimustehtävääni kysymyksillä Millä tavoin rasismi ilmenee suomalaisen peruskoulun sosiaalisissa tilanteissa? ja Mitä on rakenteellinen rasismi suomalaisessa koulukontekstissa? Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa koulukontekstissa ilmenevä rasismi jäsentyi rakenteelliseen rasismiin ja arkipäiväisempään vuorovaikutustilanteissa ilmenevään rasismiin. Rakenteellinen rasismi on läsnä esimerkiksi koulujärjestelmämme perusteissa, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppiaineessa ja näyttäytyy myös opetushenkilökunnan koostumisessa lähes poikkeuksetta valkoihoisista opettajista. Opettajien rasismin kiistäminen, kyvyttömyys tunnistaa rasismia ja puuttua siihen näyttäytyvät keskeisenä osana rasismia suomalaisessa peruskoulussa. Erityisesti rasismin kiistämisen ollessa kantavana teemana (valkoisten) opettajien suhteessa rasismiin, näyttäytyy se keskeisenä osana koulun rakenteellista rasismia.

The public health situation in Finland is better than ever but a growing number of the population doesn't have a grasp on their lifestyle and eating habits. Because of this, the extremities in public health are growing stronger. The point of this literary overview is to gather information about what kind of differences there are in nutrition between the finnish people in different socio-economic groups. In addition, this overview's pivotal meaning is to study the impact of home economics as a equalising subject between diverse socio-economic groups. This overview is also meant to show what kind of connections does group-eating have with differing socio-economical groups. As the overview progresses topics like the goverments political actions on equal rights and better nutrition will be examined also. The first draft of this overview was started in the autumn of 2017. My literary overview adapts descriptive and integral features so that the subject can be approached as extensively and critically as possible. Making a literary overview that is descriptive and integral made it possible for me to condense the sources used in the research and make it a part of my own research. the literature overview proceeds through the theoretical part to the layout of the research problem and the acquisition of the material. this is followed by analysis and interpretation of the material. Finally, I present the results of the study and evaluate the reliability of the results. The health and nutritional disparities between socio-economic groups were seen as a worrying phenomenon in all sources used. Finns nutrition has been regularly studied and the goverment has taken regular measures to promote good nutrition to Finns. In spite of these measures, recent research findings indicate that there are differences in nutrition between population groups. The biggest difference is in the use of fruits and vegetables, which are used by the highly educated more than the less educated Finns. Less educated Finns use more dietary fats, vegetable fats and butter in relation to energy intake. Also the use of red meat and meat products is higher among the less educated than the more highly educated. Group meals were widely seen in research as promoting good nutrition and equalizing. School meals for many years have evened out differences between socio-economic groups in terms of diet quality and improved the nutritional quality of young people. Staff and those who eat lunch at student restaurants also have a healthier diet than the rest of the population. However, the problem with mass catering is that, despite their prevalence, not all people of working age have the opportunity or desire to take advantage of them. The most important task of home economics education can be considered to be the teaching of skills required for everyday home management and a sustainable lifestyle that enhances well-being. Practical action and knowledge management skills learned from elementary school housekeeping classes contribute to a more systematic and balanced diet and thus serve as a socio-economic equalizing subject.

Viralliset ravitsemussuositukset päivitetään Suomessa noin kahdeksan vuoden välein perustuen Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Ravitsemussuositusten tavoitteena on edistää terveyttä. Opetushallitus määrittää kotitalous- oppiaineen olevan yksi arjen ja kestävien valintojen takana oleva taito- ja taideoppiaine, jolla on myös yhteiskunnallinen merkitys. Kotitalousopetuksen tavoitteet (T3, T13) liittyvät kestävään elämäntapaan ja yhdessä kotitalousoppiaineen sisältöalueessa (S1 ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri) painotetaan muun muassa ruoan ja syömisen valintojen tärkeyden perustamista ravitsemussuosituksiin. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten päivittyneet ravitsemussuositukset näkyvät kotitalouden oppikirjojen sisällöissä vuosien 1999–2021 välillä. Tällä ajanjaksolla ravitsemussuositukset ja perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat muuttuneet Suomessa kolme kertaa. Oppikirjojen tarkastelu on tärkeää, koska oppikirjat ovat eniten käytettyjä opetusmateriaaleja ja täten merkityksellisiä oppituntien sisältöjen kannalta. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineistoksi valittiin kolme kotitalouden oppikirjaa, jokainen eri kustantajalta. Jokainen oppikirja on julkaistu kunkin ravitsemussuosituspäivityksen jälkeen. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä ryhmittelemällä. Aineistosta etsittiin ravitsemussuositusten mukaisia sisältöjä pääruokaohjeiden sekä ravitsemussuositusten mukaisten kuvien (lautasmalli, ruokaympyrä/pyramidi/kolmio) osalta. Tutkimustulokset osoittavat, että tutkielman aineistoksi valituissa oppikirjoissa oli seikkoja, jotka eivät tukeneet voimassa olleita ravitsemussuosituksia. Jokaisessa oppikirjassa oli punaista lihaa sisältäviä pääruokaohjeita huomattavasti enemmän, kuin kala-, kasvis, - tai kanaruokaohjeita. Tämä ei vastannut silloisten ravitsemussuositusten mukaisia sisältöjä, sillä jokaisessa ravitsemussuosituksessa korostettiin punaista lihaa sisältävien tuotteiden vähentämistä. Lisäksi tarkasteltavien kuvien sekä niihin liitettyjen tekstiosuuksien osalta oli havaittavissa eroavaisuuksia virallisten valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimien ravitsemussuositusten kuvien kanssa, sillä osa lautasmalleista, ruokapyramideista ja -kolmioista oli puutteellisia tai puuttuivat oppikirjasta jopa kokonaan. Näiden oppikirjojen osalta lisäopetusmateriaalin käyttö kotitalousopetuksessa on ollut tarpeellista, jotta voimassa olleiden ravitsemussuositusten mukaiset sisällöt ovat toteutuneet oppitunneilla.

New regenerated cellulosic fibers which have more ecofriendly materials and/or production processes have become more common in hand crafts. Dyeability and colorfastness also take part in defining the material choices both in clothing and interior textiles. The meaning of this study was to find out the differences in dyeability and colorfastness of regenerated cellulosic fibers dyed with reactive dyes. In the previous studies was found out for example that the color difference of the non-dyed viscose and lyocell was repeated even in the dyed specimens. In overall, the dyeability of these fibers was found out to be similar. The color of the non-dyed and dyed viscose, lyocell, bamboo viscose and acetate specimens was measured with the spectrophotometer. Dyeing result was evaluated regarding the color of the dyed specimens as well as the relationship between the color of the non-dyed and dyed specimens. The change in color of the specimens and the staining of the multifiber adjacent fabrics were also assessed after the laundering test. A mistake concerning the dyeing of the bamboo viscose and acetate specimens happened in the beginning of the study. Due to that these specimens were not included into the comparisons but the focus was in comparisons of viscose and lyocell. This study confirms the previous outcome of similar dyeability of viscose and lyocell. There were only few observed differences between viscose and lyocell which were mainly small. The biggest differences were observed in lightness and staining. The difference in lightness was mainly caused by the different structure of the specimen. The staining of wool and cotton was stronger than the other test fibers. However, there was not statistically significant difference between the specimens causing the staining. The influence of the color differences in the non-dyed specimens was not observed in the color of the dyed specimens. It would have needed analysis of statistical significance of the color changes but due to the small sample size this was not possible. The results of the study give positive picture of the dyeability and colorfastness of lyocell, being close to the level of dyeability and colorfastness of viscose. This could encourage the wider usage of lyocell in dyeing of yarns and fabrics.

Tavoitteet. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli avata käsitystä reflektiivisyyden käsitteestä ja sen merkityksestä aikuisen oppimisessa. Tavoitteena oli lisäksi osallistua ja tuoda lisätietoa käynnissä olevaan keskusteluun paitsi aikuisen oppimisesta osana jatkuvaa oppimista, myös reflektiotaitojen kehittämisestä oppimisen moninaisilla foorumeilla erilaisten kehittäjien ja oppimisen asiantuntijatahojen toimesta. Reflektiivisyyden käsitettä käytetään yleisesti oppimisesta ja kehittymisestä puhuttaessa. Kun kyseessä on aikuinen ihminen, oppimisessa korostuu erityisesti kokemusten merkitys ja niistä oppiminen. Ympäröivä yhteiskunta, erityisesti työelämä on viimeisten vuosikymmenten aikana korostanut jatkuvan, elinikäisen oppimisen merkitystä. Tutkimuksen tarkoitus on tätä taustaa vasten tarkastella reflektiivisyyttä ja sen merkitystä, unohtamatta itse käsitteeseen ja sen toteuttamiseen liittyviä haasteita. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana ja kommentoivana kirjallisuuskatsauksena, koska se mahdollistaa laajan kuvan muodostamisen aiheesta ja tarjoaa tilaisuuden kuvailla käsiteltävää aihetta laajemmin. Tutkimus pohjautuu yhteensä seitsemään vuosina 2010–2023 julkaistuun tieteellisesti vertaisarvioituun artikkeliin. Aineistolähtöisessä analyysissä käytettiin fenomenologishermeneuttisesta perinteestä kumpuavaa mallia, jossa keskeistä aineiston kuvauksen ja analyysin rinnalla on erillisten merkityskokonaisuuksien jäsentyminen, niiden esittäminen, tulkinta ja synteesi. Tulokset ja johtopäätökset. Reflektiivisyyden käsitteelle ei aineistosta ollut löydettävissä yhtä yhteistä, yksiselitteistä määritelmää. Reflektoinnin tapoja oli useita. Selkeä positiivinen yhteys reflektoinnin sekä kehittymisen että kehittämisen välillä oli nähtävissä. Samoin erilaiset kokemusten ja sosiaalisen kanssakäymisen teemat nousivat selkeästi esiin. Reflektiivisyyteen suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti, kunhan tiedostetaan mitä sillä tarkoitetaan, tavoitellaan ja miten sen toteutumista tuetaan. Reflektiivisyydessä keskeistä on yksilön omat reflektiotaidot ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtäminen. Tärkeää on luoda reflektiivisyyttä tukevat olosuhteet ja panostaa ammattimaiseen ohjaukseen.

Syftet med studien är att undersöka hur pedagoger ser på regler som en viktig del av förskolans vardag samt hur reglerna utformas i samarbetet med vårdnadshavarna. Regler är någonting oundvikligt på förskolor där gruppen består av flera barn och vuxna. Eftersom alla barn har en unik hemmiljö kan reglerna som finns hemma skilja sig från förskolans regler. Oavsett detta förväntas barn utveckla förmågan att anpassa sig till de regler som gäller på förskolan. För studien användes en kvalitativ forskningsansats i form av halvstrukturerade intervjuer. Intervju deltagarna bestod av tre pedagoger som jobbat inom samma enhet. Som analysmetod av det transkriberade intervjumaterialet användes innehållsanalys. Resultatet av studien visar att pedagogerna reflekterade och diskuterade reglerna utförligt både tillsammans med barnen och personalen. Reglerna strävades efter att göras till någonting positivt. Genom positiv förstärkning samt upprepning upplevdes barnen lära sig reglerna. Nya regler under verksamhetsårets gång infördes sällan utan noggrann diskussion. Vårdnadshavare informerades om reglerna och de erbjöds ett forum för att diskutera, men de har begränsat inflytande över reglernas utformning. Vidare visade resultatet att barnet påverkades av hemmiljön i form av hur mottagliga barnen är till förskolans regler. Respekt för både hemmets och förskolans regler uppfattades som viktigt. Resultatet indikerar att regler ute på gården inte utformas tillsammans med barnen, vilket kan vara ett utvecklingsområde för pedagogerna.

In today's performance-driven society time pressure is strongly present, and it has been increasing in work life during the last decades. One of the key factors affecting the well-being at work for Finns is time pressure and high workload, which has been confirmed by various studies. According to previous studies, time-pressure has negative impact on employee well- being. The purpose of my research was to examine the experiences and views of time pressure and well-being at work in a recruiting company. In addition, the aim was to find out whether the time of recruiting work experience affects the interviewees' responses. I studied a recruitment company qualitatively by interviewing three employees working in the recruitment team. As a theoretical framework, I used the Job Demand-Resources (JD-R) -model to analyze the results of my data. The JD-R -model takes into account job demands and job resources. In this study, time pressure was used as a job demand, and the possibility to affect of work and the independence of work were used as job resources. In my study I found that each of the interviewees experienced time pressure in their work every week. Each interviewees stated that they had tight schedule at work and high workload has negative effect on the quality of work. The workload varied among each interviewees and they had different opinions whether time-pressure was on weekly basis or not. In addition, the study showed that interviewees ability to affect on work description and work hours were seen as job resources. Time pressure is often spoken very negatively. Although each interviewee experienced time pressure at a weekly level and this has been shown to affect well-being at work, this did not appear in my data. The interviewees are really satisfied with their job and the company. Interviewees well-being at work is significantly influenced by the experience of work relevance, good working atmosphere and colleagues.

The purpose on this study was to find out how to prevent children´s social exclusion in kindergarten, how to teach and lead children`s peer interaction and what kind of signs in child behaviour and action indicate a possible risk of social exclusion. Social exclusion is a complex concept and it is thought to be a long- term process where human drifts to the edge of society. For this reason, studying social exclusion for young children has been limited. There is a need for information how to support from the very beginning in order to increase wellbeing and to prevent social exclusion. In their earlier studies Laine and Neitola have found that social exclusion from peer group begins already in the early years. As a research material I used three kindergartens teachers’ interviews. The nature of this study is qualitative, and the method of collective data was semi-structured theme interviews. The material was analysed by content analysis. The result of the research showed that the learning and guiding social and emotional skills as well as children participation and equality in the kindergarten peer group are the best ways to prevent social exclusion. Learning peer interaction skills was seen as an important part of everyday life and it was clearly invested in each group. Peer interaction skills was especially supported in children`s play. Besides learning and expressing emotional skills was considered an important part of the peer interaction. The behaviour and action that indicates the risk of being excluded proved to be extreme behaviour. Especially the result showed that children who behaved aggressively or withdrawingly were in the risk group of exclusion. Weak social and emotional skills seem to be behind for children who are risk of exclusion.

Objectives. During the last decades and curriculums the teaching of history in elementary school has changed. Student´s ability to use historical knowledge has become more and more important. This has also influenced on the schoolbooks. The purpose of this study is to analyze the information schoolbooks from different decades give from Crusades, events that are far away from student’s everyday life. The main focus is to analyze the historical reasons and means of historical empathy given in these schoolbooks. Methods. The schoolbooks chosen to this study were Muinaisuudesta nykyaikaan (1970), Historia 6 (1993) and Aikamatka maailman historiaan (2004). The schoolbooks were chosen from different decades, because the interest was also on the change of their content. The chapters about the Crusades were analyzed on what and how they told about historical reasons behind the Crusades and how they enabled historical empathy. This study was theory bound qualitative study. Gained information was analyzed using content analysis and discourse analysis. It was also attached to the wider theory of historical consciousness. Results and conclusions. The reasons given to the Crusades varied on the schoolbooks. The oldest schoolbook gave the least amount of reasons and the reasons given were general. The discourses found on the schoolbooks were the discourse of church, the discourse of appearance and the discourse of identification and emotions. These results reflect the change in the teaching of history and its curriculum.