Browsing by Title

Aims. According to recent studies on working conditions (2013) 44% of employees have encountered workplace bullying. In addition to this, there has been a constant increase in the number of workplace related bullying cases during the last 20 years. The aim of this thesis was to examine elementary school principals and their perceptions and observations on work place bullying that they have encountered in their work community. As the definition of workplace bullying is so wide and complex, it was important to identify how principals understand the concept of workplace bullying. It was also studied how many principals had interfered with bullying incidents and how they had handled those situations. Methods. The research data was gathered by sending a questionnaire to 86 principals working in elementary schools in Helsinki. Eight answers were received. The study was a qualitative study but it also included quantitative features eg. the conduction of the survey and data collection methods. The subject of the study was quite delicate so the survey was carried out anonymously. Results and conclusions. The definitions of workplace bullying varied among respondents. Principals described many forms and features of bullying and they interfered with bullying in various ways. Many of the respondents felt that they were unable to resolve some of the bullying cases they encountered. Other studies have also made similar observations: there are very few ways to effectively interfere with workplace bullying. However, some of the respondents had never experienced or encountered workplace bullying in their work environment during their whole career. The reason behind the lack of workplace bullying cases in these schools was explained by the amount of work principals had put into building a positive and healthy work environment.

This study is based on the increasing cultural diversity that takes place in Finland and that puts a lot more pressure on the Finnish school system. The study is grounded on previous articles that have studied the effects of an integrated religious education when it comes to pupil’s understanding towards each other and the forming of their own identity. The aim with this study is to with an integrated review find out if and how an integrated religious education would be of a positive change for the pupils and the society, and how that education would be arranged to support everybody. The study is based on previous articles. These articles have been gathered via an integrated review, where a systematic review also takes place. The articles have had to be about the Finnish school system, with a few exceptions for examples taken of a Swedish and Canadian context. When analysing the articles, a content analysis has been used. The results show that an integrated religious education would support the equality amongst pupils, support the integration of immigrants in the school system as well as in the society and support the student’s identity development. This would also come to have a positive impact on the society because of the broad cultural understanding the students would have developed. As the common subject for the integrated religious education, this study concluded that ethics would be the main subject because of its neutral content.

Problematisk skolfrånvaro är ett mångfacetterat problem som kan leda till långvariga konsekvenser. Därmed är det viktigt att hitta lämpliga strategier för att på bästa sätt kunna stödja närvaron. För att lyckas med det måste vi känna till riskfaktorerna. Syftet med denna avhandling var att identifiera riskfaktorer som kan leda till problematisk skolfrånvaro. Utifrån syftet formades följande forskningsfråga: Vilka riskfaktorer beskrivs i forskningslitteraturen om skolfrånvaro? Studien utfördes som en systematisk litteraturstudie där sju vetenskapliga artiklar och en utredning av svenska staten analyserades. Alla de valda materialen behandlade riskfaktorer till problematisk skolfrånvaro. Resultaten tydde på att problematisk skolfrånvaro orsakades av flera faktorer. De vanligaste orsakerna till att eleven inte var närvarande berodde på psykiska besvär, som till exempel depression och ångest. Andra vanliga orsaker till frånvaron var föräldrarnas psykiska ohälsa och att eleven inte fick tillräckligt med stöd i skolan.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelemia Finnairin lentohenkilöstön virkapukuja. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä virkapukujen ominaisuuksilta vaaditaan ja miten Finnairin lentohenkilöstön virkapuvut heijastavat suomalaista designperintöä. Aiempaa tieteellistä tutkimusta Finnairin lentohenkilöstön asuista ei ole juurikaan tehty, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa on tutkittu lentohenkilöstön asuja muun muassa niiden ominaisuuksiin, ulkonäköön ja käyttäjän kokemuksiin liittyen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa käsiteltiin laadullisesti, jotta tutkimuksen aiheesta saatiin muodostettua laaja kokonaiskuva. Ainestoa kirjallisuuskatsausta varten kerättiin sekä suomen- että englanninkielisillä hakusanoilla mm. Finnan, Helkan ja Heldan tietokannoista sekä Finnairin kotisivuilta. Lopulliseen aineistoon valittiin tarkasteltaviksi kolme kansainvälistä artikkelia ja tutkimusta, yksi kotimainen väitöskirja ja kaksi haastattelua. Näistä julkaisuista etsittiin tietoa lentohenkilöstön virkapuvuista, niiden ominaisuuksista ja ulkonäköön vaikuttavista tekijöistä. Aineistosta etsittiin tietoa myös suomalaiseen designperintöön liittyen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella oleellisimpia vaadittavia ominaisuuksia lentohenkilöstön virkapuvuille ovat funktionaalisuus, joustavuus, rentous ja helppohoitoisuus. Aineiston haastattelujen perusteella näitä samoja ominaisuuksia vaaditaan myös Finnairin lentohenkilöstön virkapuvuilta, joiden suunnittelussa Ritva-Liisa Pohjalainen panosti lisäksi erityisesti ergonomiaan ja turvallisuuteen. Tutkimissani julkaisuissa korostui etenkin kotimaan kulttuurin ja luonnon merkitys lentoyhtiöiden visuaalisissa konteksteissa, kuten lentohenkilöstön virkapukujen esteettisissä ominaispiirteissä. Tämänkaltaiset yksilölliset tunnuspiirteet toimivat ennen kaikkea keinona erottautua muista lentoyhtiöistä. Suomalaisen luonnon ja kulttuurin merkitys liittyy vahvasti myös suomalaiseen designperintöön, joka puolestaan ilmenee tietynlaisina väreinä, muotoina ja ominaisuuksina (mm. funktionaalisuus ja selkeät, puhtaat linjat sekä pohjoismainen väripaletti), jotka heijastuvat myös Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelemissa Finnairin lentohenkilöstön virkapuvuissa.

Pyrin kandintyössäni löytämään polkuja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityisluokkasijoitusten yliedustuksen juurille kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Yliedustusta on Suomessa tutkittu kovin vähän, vaikka se on silmin havaittavissa. Tasa-arvoa uhkuvaan koulueetokseemme mahtuu ainoastaan erityisluokkien “lapsen edun” näkökulma, vaikka segregaation ongelmat ovat varsinkin maailmalla laajalti tunnustetut. Katsaukseni aineistossa yhdistävänä tekijänä oli kasvatustieteellinen ote sekä eksplisiittinen rodun – tai rodullistamisen käsitteen käyttö teoria- ja/tai tulkintakehyksenä. Etsin aineistostani viitteitä rodullistamisen prosessin yhteydestä kyvyttömyyden (dis/ability) tuottamiseen. Ableismi oli mielestäni tähän oiva teoreettinen viitekehys. Ableistisissa prosesseissa toisen ihmisen (miksei eläimenkin?) olemista; taitoja, tietoja ja toimintaa arvioidaan suhteessa kuviteltuun kaikkivoipaan ja kyvykkääseen (“able”) ideaali yksilöön tai - yhteisöön (Campbell, 2019), joka Suomalaisessa kontekstissa ja aineistossani määrittyy “suomalaisuudeksi” (Juva, 2019). Prosessissa tuottuu diskursiivisesti ideaalin tavoittamattomille erilaisia “kyvyttömyyksiä” merkiksi ulkopuolisuudesta. Samassa prosessissa kuva ideaalista piirtyy näkyväksi; vasten esimerkkiä, mitä se ei ole. Rodullistamisen ja ableismin teoreettiset yhteydet ovat ilmeiset. Myös analyysini perusteella aineistossani esiintyvillä rodullistamisen prosesseilla tuotettiin sen kohteille vino pino kyvyttömyyksiä nimenomaan suhteessa kuviteltuun “suomalaisuuden” ideaaliin. Pidänkin katsaukseni päätuloksena myös aineistossani tulkittavissa olevan rodullistamisen ja ableismin prosessien selkeää yhteyttä ja sen tarjoamaa mahdollisuutta tutkia myös rodullisuutta nimenomaan kykyjä ja ennen kaikkea kyvyttömyyksiä tuottavana mekanismina.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä tutkimuksessa tarkastelen mikroaggressio-käsitteen avulla sitä, kuinka rodullistamisen prosessit ilmenevät suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia rodullistettuihin kohdennettuja mikroaggressioita (racial microaggressions) perheet kohtaavat varhaiskasvatuksen asiakkaina, kuinka he niihin reagoivat sekä mikä auttaa heitä selviytymään kokemuksistaan. Mikroaggressiot ovat toistuvia, jopa päivittäisiä sanoja, katseita ja tekoja, jotka ovat niin kyseenalaistamattomasti integroituneet arjen vuorovaikutustilanteisiin, että välillä niiden rasistisuutta on vaikea havaita (Sue, Capodilupo, Torino, Bucceri, Holder, Nadal & Esquilin, 2007b, s. 273). Tyypillistä mikroaggressioille on, ettei valtaväestöön kuuluva useinkaan tiedosta, millainen merkitys hänen asenteellaan ja ennakkoluuloillaan voi olla. Tarkoituksena ei välttämättä ole loukata, mutta merkitystä on sillä, miten se vaikuttaa heihin, jotka joutuvat mikroaggressioiden kohteeksi. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että rasismia esiintyy tyypillisesti kodin ulkopuolella, myös varhaiskasvatuksessa. Suomen ulkopuolelle ulottuvat juuret tuottavat yksilöille monenlaisia erilaisuuden kokemuksia verrattuna ikätovereihin. Ihmiset saattavat tiedostamattaankin uusintaa ajattelutapoja ja toimintamalleja, joilla tuotetaan rasismia. Tästä syystä mikroaggressioiden tietoiseksi tekeminen on siis myös tärkeä osa sitä prosessia, jonka avulla rasismitietoisuutta voitaisiin lisätä Suomessa. Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin teemahaastatteluna, johon osallistuneet henkilöt (5) kerättiin lumipallo-otannan avulla. Tutkimukseen osallistui vanhempia, joiden lapsi kuuluu näkyvään vähemmistöön, ei-valkoisiin ja on tai oli ollut lähivuosina varhaiskasvatuksessa Suomessa. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen asiakkaat kokevat rodullistettuihin kohdennettuja mikroaggressioita usealla tavalla. Suomalaisuus ja valkoisuus ajatellaan usein synonyymeiksi. Mikroaggressioita kokevat reagoivat kokemuksiinsa vaihtelevasti, jotkut aggressiivisesti puolustautuen, jotkut passiivisesti tyytyen kohtaloonsa. Kaikkia haastateltavia yhdisti kuitenkin huoli siitä, kuinka omat lapset selviävät tulevaisuudessa väistämättömiltä mikroaggressiokokemuksilta ja tunne siitä, että ovat itse jollain tavalla vastuussa tiedon lisäämisestä.

Every school has an obligation to organize a one multidisciplinary module per school year. Same time local schools have a lot of choices how to organize this multidisciplinary module. Need for this study was born when I had to plan multidisciplinary module for our school with my colleagues. I wanted to use role-gaming as a teaching method in this multidisciplinary module, but I didn’t have enough knowledge how use this method and I couldn’t convince other teachers. I decided to study role-gaming as a teaching method. I wanted to study role-gaming and how to use it in theory as an teaching method In this research curriculum and role-gamin theory are compered to find common goals. In this research I study role-gaming, its theory, concept and history. Using it as a teaching method is main focus. There is lot of similarity in many curriculum goals and role-gaming benefits. Research shows that role-gaming is effective for teaching social skills. Benefit for using role-gaming as teaching method is supporting experimental and phenomenon based learning. Down side for using role-gaming is that it requires a lot of work. And there is a lack of scientific research of role-gaming as a teaching method and education for teachers how to use it.

The purpose of this study is to examine the view that kindergarten teachers have on the planned exercise activities for children in day-care. The research will thus not include spon-taneous movement and activities that might occur, for instance outside during play, but in-stead the scheduled activities. I aim to find out what kindergarten teachers think of the planned activities, and how well-planned the activities are. I am also curious to find out what impact the teachers backgrounds and experiences might have on the activities and what dif-ference they make. The method used in this study was qualitative interviews. Three kindergarten teachers from a smaller municipality were interviewed, and these interviews were recorded with a mobile phone. Later the interviews were transcribed and analysed. The results I got of this study were that all three of the kindergarten teachers were positively inclined to plan exercise activities with children, as they see them as an important aspect of the children’s development. In all three places the activities were planned, taking the envi-ronment into consideration. Thus the kindergarten with a useful environment around them, such as forests, could utilise these environments more than the kindergarten located in an environment that was not as useful.

Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Mål. Pedagogens uppdrag är att vara relationskompetent och att bemöta barnet så att det främjar utveckling och lärande. I Grunderna för planen för småbarnspedagogik (Utbildningsstyrelsen, 2022) betonas hur viktigt det är med ett ömsesidigt, öppet och respektfullt bemötande då man planerar verksamhet. I läroplanen poängteras också att att alla barn har rätt att bli hörda och sedda både som enskilda individer och som medlemmar i en grupp. Avhandlingen har sin utgångspunkt i hur Rosenbergs Nonviolent Communication kan utgöra en metod för att främja en sådan form av relationell kompetens såsom styrdokumenten uttrycker. Syftet med avhandlingen är att ge en övergripande beskrivning av Rosenbergs Nonviolent Communication (NVC) metod för att ta reda på hur den relaterar till finländska styrdokument för småbarnspedagogik med fokus på värdegrunden och pedagogens relationskompetens. Forskningsfrågan lyder: På vilket sätt relaterar Rosenbergs NVC metod till finländska småbarnspedagogikens värdegrund och krav på personalens relationskompetens? Metoder. Denna avhandling är en integrerad litteraturstudie med en hermeneutisk kunskapssyn. Jag har forskat vad existerande litteratur framhåller angående Rosenbergs NVC metod i ljuset av småbarnspedagogikens styrdokument i Finland. Den valda litteraturen har analyserats genom hermeneutisk kunskapssyn. Hermeneutik är en form av tolkning som går ut på att skapa förståelse för den mening, innebörd och de värderingar som finns i en text. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att Rosenbergs NVC metod stöder värdegrundsuppdraget och personalens relationskompetens på flera olika sätt. Det framkom ur litteraturen att NVC är ett förhållningssätt och ett relationsbyggande verktyg. Det framkom att NVC kan fungera som verktyg för främjandet av pedagogens empati och självreflektion. Övrigt som framkom var verktyg för ökad tidsanvändning och för konflikthantering. Etiska värden som respekt, delaktighet, självreflektion och sensitivitet var likadana i NVC och i styrdokumenten. Resultatet visar att NVC metoden går att omsätta läroplansgrunderna i praktiken.

Goals. The goal of this Bachelor’s Thesis was to examine how often households living in Helsinki are cooking food and is there a connection between frequency of cooking and the size of the household or the financial resources of the household. My Thesis is related to a survey carried out by Helsingin Sanomat in fall 2016. Thesis examines how often households cook food and what kind of households are cooking the most. In addition, this Thesis examines is there a connection between the frequency of cooking and the number of children living in the household or between monthly incomes of the household. The subject is topical because it hasn’t been much examined before and it provides information about the Finnish eating habits. According to some previous examination about the frequency of cooking Finns cook quite often. Factors that may be connected to the frequency of cooking have hardly been previously examined. Methods. My Thesis was executed as a quantitative research. The data of my Thesis was secondary, as it was originally collected by a survey carried out by Helsingin Sanomat in fall 2016. There were 13 381 respondents and 4 147 of the respondents were from Helsinki. The respondents were either readers of the Helsingin Sanomat online magazine or people who visited the website. Hence data can not be considered as statistically significant take, it is more like a comprehensive sample. The data was analyzed with SPSS Statistics 24 utilizing descriptive statistical analysis methods such as frequencies and percentages. The connections between variables were analyzed with crosstabulation, Khi square -test and Fisher’s exact -test. Intensity of the connections were analyzed with Cramérs V -coefificient. Results and conclusions. According to the results of my Thesis, households living in Helsinki cooked food at home few times a week or daily. Familys with children and two parents cooked the most. Between the frequency of cooking and the number of children a statistically significant, but rather weak, connection was found. The results provided indications that households with more children cooked more often. Between the frequency of cooking and the financial resources a statistically significant, but weak, connection was found. However, the results provided indications that households with higher incomes cooked slightly more often. Although results are not generalizable in Finland, they provide information about Finnish eating habits in Helsinki. The results of this Thesis offer reckoned ideas for further scientific research from this subject.