Browsing by Title

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelemia Finnairin lentohenkilöstön virkapukuja. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä virkapukujen ominaisuuksilta vaaditaan ja miten Finnairin lentohenkilöstön virkapuvut heijastavat suomalaista designperintöä. Aiempaa tieteellistä tutkimusta Finnairin lentohenkilöstön asuista ei ole juurikaan tehty, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa on tutkittu lentohenkilöstön asuja muun muassa niiden ominaisuuksiin, ulkonäköön ja käyttäjän kokemuksiin liittyen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa käsiteltiin laadullisesti, jotta tutkimuksen aiheesta saatiin muodostettua laaja kokonaiskuva. Ainestoa kirjallisuuskatsausta varten kerättiin sekä suomen- että englanninkielisillä hakusanoilla mm. Finnan, Helkan ja Heldan tietokannoista sekä Finnairin kotisivuilta. Lopulliseen aineistoon valittiin tarkasteltaviksi kolme kansainvälistä artikkelia ja tutkimusta, yksi kotimainen väitöskirja ja kaksi haastattelua. Näistä julkaisuista etsittiin tietoa lentohenkilöstön virkapuvuista, niiden ominaisuuksista ja ulkonäköön vaikuttavista tekijöistä. Aineistosta etsittiin tietoa myös suomalaiseen designperintöön liittyen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella oleellisimpia vaadittavia ominaisuuksia lentohenkilöstön virkapuvuille ovat funktionaalisuus, joustavuus, rentous ja helppohoitoisuus. Aineiston haastattelujen perusteella näitä samoja ominaisuuksia vaaditaan myös Finnairin lentohenkilöstön virkapuvuilta, joiden suunnittelussa Ritva-Liisa Pohjalainen panosti lisäksi erityisesti ergonomiaan ja turvallisuuteen. Tutkimissani julkaisuissa korostui etenkin kotimaan kulttuurin ja luonnon merkitys lentoyhtiöiden visuaalisissa konteksteissa, kuten lentohenkilöstön virkapukujen esteettisissä ominaispiirteissä. Tämänkaltaiset yksilölliset tunnuspiirteet toimivat ennen kaikkea keinona erottautua muista lentoyhtiöistä. Suomalaisen luonnon ja kulttuurin merkitys liittyy vahvasti myös suomalaiseen designperintöön, joka puolestaan ilmenee tietynlaisina väreinä, muotoina ja ominaisuuksina (mm. funktionaalisuus ja selkeät, puhtaat linjat sekä pohjoismainen väripaletti), jotka heijastuvat myös Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelemissa Finnairin lentohenkilöstön virkapuvuissa.

Pyrin kandintyössäni löytämään polkuja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityisluokkasijoitusten yliedustuksen juurille kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Yliedustusta on Suomessa tutkittu kovin vähän, vaikka se on silmin havaittavissa. Tasa-arvoa uhkuvaan koulueetokseemme mahtuu ainoastaan erityisluokkien “lapsen edun” näkökulma, vaikka segregaation ongelmat ovat varsinkin maailmalla laajalti tunnustetut. Katsaukseni aineistossa yhdistävänä tekijänä oli kasvatustieteellinen ote sekä eksplisiittinen rodun – tai rodullistamisen käsitteen käyttö teoria- ja/tai tulkintakehyksenä. Etsin aineistostani viitteitä rodullistamisen prosessin yhteydestä kyvyttömyyden (dis/ability) tuottamiseen. Ableismi oli mielestäni tähän oiva teoreettinen viitekehys. Ableistisissa prosesseissa toisen ihmisen (miksei eläimenkin?) olemista; taitoja, tietoja ja toimintaa arvioidaan suhteessa kuviteltuun kaikkivoipaan ja kyvykkääseen (“able”) ideaali yksilöön tai - yhteisöön (Campbell, 2019), joka Suomalaisessa kontekstissa ja aineistossani määrittyy “suomalaisuudeksi” (Juva, 2019). Prosessissa tuottuu diskursiivisesti ideaalin tavoittamattomille erilaisia “kyvyttömyyksiä” merkiksi ulkopuolisuudesta. Samassa prosessissa kuva ideaalista piirtyy näkyväksi; vasten esimerkkiä, mitä se ei ole. Rodullistamisen ja ableismin teoreettiset yhteydet ovat ilmeiset. Myös analyysini perusteella aineistossani esiintyvillä rodullistamisen prosesseilla tuotettiin sen kohteille vino pino kyvyttömyyksiä nimenomaan suhteessa kuviteltuun “suomalaisuuden” ideaaliin. Pidänkin katsaukseni päätuloksena myös aineistossani tulkittavissa olevan rodullistamisen ja ableismin prosessien selkeää yhteyttä ja sen tarjoamaa mahdollisuutta tutkia myös rodullisuutta nimenomaan kykyjä ja ennen kaikkea kyvyttömyyksiä tuottavana mekanismina.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä tutkimuksessa tarkastelen mikroaggressio-käsitteen avulla sitä, kuinka rodullistamisen prosessit ilmenevät suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia rodullistettuihin kohdennettuja mikroaggressioita (racial microaggressions) perheet kohtaavat varhaiskasvatuksen asiakkaina, kuinka he niihin reagoivat sekä mikä auttaa heitä selviytymään kokemuksistaan. Mikroaggressiot ovat toistuvia, jopa päivittäisiä sanoja, katseita ja tekoja, jotka ovat niin kyseenalaistamattomasti integroituneet arjen vuorovaikutustilanteisiin, että välillä niiden rasistisuutta on vaikea havaita (Sue, Capodilupo, Torino, Bucceri, Holder, Nadal & Esquilin, 2007b, s. 273). Tyypillistä mikroaggressioille on, ettei valtaväestöön kuuluva useinkaan tiedosta, millainen merkitys hänen asenteellaan ja ennakkoluuloillaan voi olla. Tarkoituksena ei välttämättä ole loukata, mutta merkitystä on sillä, miten se vaikuttaa heihin, jotka joutuvat mikroaggressioiden kohteeksi. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että rasismia esiintyy tyypillisesti kodin ulkopuolella, myös varhaiskasvatuksessa. Suomen ulkopuolelle ulottuvat juuret tuottavat yksilöille monenlaisia erilaisuuden kokemuksia verrattuna ikätovereihin. Ihmiset saattavat tiedostamattaankin uusintaa ajattelutapoja ja toimintamalleja, joilla tuotetaan rasismia. Tästä syystä mikroaggressioiden tietoiseksi tekeminen on siis myös tärkeä osa sitä prosessia, jonka avulla rasismitietoisuutta voitaisiin lisätä Suomessa. Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin teemahaastatteluna, johon osallistuneet henkilöt (5) kerättiin lumipallo-otannan avulla. Tutkimukseen osallistui vanhempia, joiden lapsi kuuluu näkyvään vähemmistöön, ei-valkoisiin ja on tai oli ollut lähivuosina varhaiskasvatuksessa Suomessa. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen asiakkaat kokevat rodullistettuihin kohdennettuja mikroaggressioita usealla tavalla. Suomalaisuus ja valkoisuus ajatellaan usein synonyymeiksi. Mikroaggressioita kokevat reagoivat kokemuksiinsa vaihtelevasti, jotkut aggressiivisesti puolustautuen, jotkut passiivisesti tyytyen kohtaloonsa. Kaikkia haastateltavia yhdisti kuitenkin huoli siitä, kuinka omat lapset selviävät tulevaisuudessa väistämättömiltä mikroaggressiokokemuksilta ja tunne siitä, että ovat itse jollain tavalla vastuussa tiedon lisäämisestä.

Every school has an obligation to organize a one multidisciplinary module per school year. Same time local schools have a lot of choices how to organize this multidisciplinary module. Need for this study was born when I had to plan multidisciplinary module for our school with my colleagues. I wanted to use role-gaming as a teaching method in this multidisciplinary module, but I didn’t have enough knowledge how use this method and I couldn’t convince other teachers. I decided to study role-gaming as a teaching method. I wanted to study role-gaming and how to use it in theory as an teaching method In this research curriculum and role-gamin theory are compered to find common goals. In this research I study role-gaming, its theory, concept and history. Using it as a teaching method is main focus. There is lot of similarity in many curriculum goals and role-gaming benefits. Research shows that role-gaming is effective for teaching social skills. Benefit for using role-gaming as teaching method is supporting experimental and phenomenon based learning. Down side for using role-gaming is that it requires a lot of work. And there is a lack of scientific research of role-gaming as a teaching method and education for teachers how to use it.

The purpose of this study is to examine the view that kindergarten teachers have on the planned exercise activities for children in day-care. The research will thus not include spon-taneous movement and activities that might occur, for instance outside during play, but in-stead the scheduled activities. I aim to find out what kindergarten teachers think of the planned activities, and how well-planned the activities are. I am also curious to find out what impact the teachers backgrounds and experiences might have on the activities and what dif-ference they make. The method used in this study was qualitative interviews. Three kindergarten teachers from a smaller municipality were interviewed, and these interviews were recorded with a mobile phone. Later the interviews were transcribed and analysed. The results I got of this study were that all three of the kindergarten teachers were positively inclined to plan exercise activities with children, as they see them as an important aspect of the children’s development. In all three places the activities were planned, taking the envi-ronment into consideration. Thus the kindergarten with a useful environment around them, such as forests, could utilise these environments more than the kindergarten located in an environment that was not as useful.

Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Mål. Pedagogens uppdrag är att vara relationskompetent och att bemöta barnet så att det främjar utveckling och lärande. I Grunderna för planen för småbarnspedagogik (Utbildningsstyrelsen, 2022) betonas hur viktigt det är med ett ömsesidigt, öppet och respektfullt bemötande då man planerar verksamhet. I läroplanen poängteras också att att alla barn har rätt att bli hörda och sedda både som enskilda individer och som medlemmar i en grupp. Avhandlingen har sin utgångspunkt i hur Rosenbergs Nonviolent Communication kan utgöra en metod för att främja en sådan form av relationell kompetens såsom styrdokumenten uttrycker. Syftet med avhandlingen är att ge en övergripande beskrivning av Rosenbergs Nonviolent Communication (NVC) metod för att ta reda på hur den relaterar till finländska styrdokument för småbarnspedagogik med fokus på värdegrunden och pedagogens relationskompetens. Forskningsfrågan lyder: På vilket sätt relaterar Rosenbergs NVC metod till finländska småbarnspedagogikens värdegrund och krav på personalens relationskompetens? Metoder. Denna avhandling är en integrerad litteraturstudie med en hermeneutisk kunskapssyn. Jag har forskat vad existerande litteratur framhåller angående Rosenbergs NVC metod i ljuset av småbarnspedagogikens styrdokument i Finland. Den valda litteraturen har analyserats genom hermeneutisk kunskapssyn. Hermeneutik är en form av tolkning som går ut på att skapa förståelse för den mening, innebörd och de värderingar som finns i en text. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att Rosenbergs NVC metod stöder värdegrundsuppdraget och personalens relationskompetens på flera olika sätt. Det framkom ur litteraturen att NVC är ett förhållningssätt och ett relationsbyggande verktyg. Det framkom att NVC kan fungera som verktyg för främjandet av pedagogens empati och självreflektion. Övrigt som framkom var verktyg för ökad tidsanvändning och för konflikthantering. Etiska värden som respekt, delaktighet, självreflektion och sensitivitet var likadana i NVC och i styrdokumenten. Resultatet visar att NVC metoden går att omsätta läroplansgrunderna i praktiken.

Goals. The goal of this Bachelor’s Thesis was to examine how often households living in Helsinki are cooking food and is there a connection between frequency of cooking and the size of the household or the financial resources of the household. My Thesis is related to a survey carried out by Helsingin Sanomat in fall 2016. Thesis examines how often households cook food and what kind of households are cooking the most. In addition, this Thesis examines is there a connection between the frequency of cooking and the number of children living in the household or between monthly incomes of the household. The subject is topical because it hasn’t been much examined before and it provides information about the Finnish eating habits. According to some previous examination about the frequency of cooking Finns cook quite often. Factors that may be connected to the frequency of cooking have hardly been previously examined. Methods. My Thesis was executed as a quantitative research. The data of my Thesis was secondary, as it was originally collected by a survey carried out by Helsingin Sanomat in fall 2016. There were 13 381 respondents and 4 147 of the respondents were from Helsinki. The respondents were either readers of the Helsingin Sanomat online magazine or people who visited the website. Hence data can not be considered as statistically significant take, it is more like a comprehensive sample. The data was analyzed with SPSS Statistics 24 utilizing descriptive statistical analysis methods such as frequencies and percentages. The connections between variables were analyzed with crosstabulation, Khi square -test and Fisher’s exact -test. Intensity of the connections were analyzed with Cramérs V -coefificient. Results and conclusions. According to the results of my Thesis, households living in Helsinki cooked food at home few times a week or daily. Familys with children and two parents cooked the most. Between the frequency of cooking and the number of children a statistically significant, but rather weak, connection was found. The results provided indications that households with more children cooked more often. Between the frequency of cooking and the financial resources a statistically significant, but weak, connection was found. However, the results provided indications that households with higher incomes cooked slightly more often. Although results are not generalizable in Finland, they provide information about Finnish eating habits in Helsinki. The results of this Thesis offer reckoned ideas for further scientific research from this subject.

Tavoitteet. Ruokaostoksien hankkiminen on viikoittain toistuva välttämätön kotityö, joka vie arjessa aikaa ja rahaa. Ruoan verkkokaupat ovat tuoneet mahdollisuuden hankkia fyysisen päivittäistavarakaupan sijaan ruokaostokset verkkokaupasta. Kirjallisuuskatsauksen on tarkoitus syventää ymmärrystä kotitalouksien kulutuskäyttäytymisestä ruokaostoksilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät saavat kuluttajan ostamaan ruokaostokset verkkokaupasta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kartoitetaan kuluttajien motiiveja asioida ruokaostokset verkkokaupassa. Motiiveja kartoittamalla pyritään ymmärtämään paremmin, mitkä tekijät ovat kuluttajille tärkeitä arjen ruokaostoksien hankinnassa ja mitä hyötyjä kuluttajat tavoittelevat. Menetelmät. Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 13 tutkimusta, joihin lukeutuu tutkimuksia yhteensä seitsemästä eri maasta. Tarkastellut tutkimukset ovat vuosilta 2016–2021. Tutkimuksen analyysiä tehtiin sisällön erittelyn ja teemoittelun kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että kuluttajia motivoi verkossa asioimiseen tavoite säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Kuluttajia motivoi verkkokaupan käyttöön myös laaja ja laadukas tuotevalikoima sekä satunnaiset tilannetekijät. Kuluttajat kokivat verkkokaupassa asioinnin tuovan myös muita hyötyjä. Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että vaikka verkkokaupan käyttö on vielä kokonaisuudessaan vähäistä, samaan aikaan verkkokaupan olemassaolo on joillekin kuluttajille jopa välttämättömyys. Nämä tulokset ovat merkittäviä, sillä kuluttajat ovat kokeneet säästävänsä kotitalouden kallisarvoisia resursseja.

Tavoitteet. Varhaiskasvatuksessa työskentelevien on tärkeää tiedostaa, millainen vaikutus ruokailutilanteilla on lapsen pitkän aikavälin ruokasuhteeseen, ja millä tavoin ruokasuhteen muodostumista tulee tukea. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia tavoitteita varhaiskasvatuksen ruokailutilanteille asetetaan virallisessa ruokailusuosituksessa. Tutkimuskysymyksiä muodostui lopulta yksi: millaisia tavoitteita varhaiskasvatuksen ruokailutilanteille asetetaan Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa? Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena tarkastelemalla Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus -asiakirjaa. Aineisto rajattiin juuri tähän asiakirjaan siksi, että se on ainoa erillinen varhaiskasvatusta koskeva ruokailusuositus. Aineisto analysoitiin koodaamalla ja käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Ensin aineistosta etsittiin kaikki ruokailutilanteelle asetetut tavoitteet, jonka jälkeen ne teemoiteltiin sen mukaan, ketä tai mitä tavoite koskee. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että ruokailutilanteissa osoitetaan tavoitteita kolmelle eri kategorialle. Nämä kategoriat ovat aikuisen toiminta, lapsen kehittyvät taidot ja ruokailuympäristö. Tavoitteita oli jokaisessa kategoriassa useita, suurimman kategorian ollessa aikuisen toiminnalle asetetut tavoitteet. Tuloksista voidaankin päätellä, että aikuisen rooli ruokailutilanteen rakentajana ja lapsen ruokasuhteen tukijana on suuri.

The purpose of this research is to explain what are the eating habits of celebrities and what kind of image they convey to reader. This research tries to find out what kind of picture of dietary habits is being transmitted to the readers, as information disseminated in the media has an impact on consumer behaviour, including nutrition. The research material used nine celebrities interviews from magazine. The interviewees were women, aged 21–36-years old. The interviews were published in 2015. The study was conducted by qualitative research methods. The data were analyzed with the principles of content analysis and theming model. According to the results, public figures emphasized, in their eating habits, the diet, healthiness, versatility and regularity of eating. Based on the results of the research, the interplay of the interviews on the eating habits of public figures is healthy and balanced and the eating habits are understood as a whole. Also the results highlighted that the most important thing is to eat in the right way and not to stress about the Meals. Without an accurate diet and energy supply and energy consumption, you can still eat healthy and feel good.