Browsing by Title

Lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat hänen ruokatottumuksiinsa myöhemmässä elämässä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2019, s.13). Tämän takia ruokakasvatus aloitetaan jo päiväkodissa. Päiväkoti-ikäisiä lapsia kasvattaessa tulee huomioida lapsen tapa oppia uutta. Lapsi oppii esimerkiksi leikin, taiteen ja tutkimisen kautta (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, s.21–22; Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, s.16). Lastenkirjallisuus, siitä syntyvät keskustelut ja toiminta ovat tapoja toteuttaa ruokakasvatusta. Se miten ruokaa kuvataan lastenkirjallisuudessa, on kontekstisidonnaista, sillä kyseisen ajan ja paikan ruoka- ja tapakulttuuri vaikuttavat sen hetken lastenkirjallisuuteen (Lappalainen 2006, s.131). Myös ruokaan ja syömiseen liittyvän kasvatuksen tavoitteet ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Tämän päivän suomalaisessa kontekstissa ruokakasvatuksen tärkeimmät tavoitteet ovat myönteisen ruokasuhteen edistäminen sekä monipuolisten ja terveellisten ruokatottumusten tukeminen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2018, s.29). Tässä tutkimuksessa määrittelin ruokakasvatuksen osa-alueet, ja analysoin, miten ne esiintyvät valitsemissani lastenkirjoissa ja miten eri vuosikymmenten lastenkirjoissa kuvataan ruokakasvatusta. Tutkimustehtäväni on selvittää, millaista käsitystä ruoasta ja syömisestä valitsemani lastenkirjat välittävät. Tutkimuksen aineistoksi valitsin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018), Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) sekä lastenkirjat Minäpä tiedän minne ruoka menee (Maynard 1998), Veeran keittiöpuuhat (Havukainen & Toivonen 2002) ja Beppe ja mausteyllätys (Hytönen & Mallius 2019). Nämä lastenkirjat ovat päiväkoti-ikäisille suunnattuja kuvakirjoja, jotka liittyvät ruokakasvatukseen, ruokaan ja syömiseen. Analysoin opetussuunnitelmat sisällönanalyysillä, ja muodostin tämän pohjalta ruokakasvatuksen osa-alueet. Luokittelin kolmen valitsemani lastenkirjan ruokaan ja syömiseen liittyvät sisällöt näiden ruokakasvatuksen osa-alueiden pohjalta. Käytin lastenkirjojen analyysiin sisällönanalyysiä sekä sisällönerittelyä. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavien asiakirjojen pohjalta muodostin 3 pääluokkaa ja niiden alle 11 ruokakasvatuksen osa-aluetta. Pääluokat olivat Terveysosaaminen, Miellyttävä ruokahetki sekä Ruoan kautta ja ruoasta oppiminen. Ruoan kautta ja ruoasta oppiminen -pääluokkaan kuului muun muassa Ruokaan liittyvä osaaminen ja ruokasanasto, Monikulttuurinen ruoka- ja tapakulttuuri sekä Ruoka katsomuskasvatuksen välineenä -osa-alueet. Ruokaan liittyvä osaaminen ja ruokasanasto -osa-alue oli nostettu eniten esiin valitsemissani kolmessa lastenkirjassa, kun taas monikulttuurista ruoka- ja tapakulttuuria tai ruokaa katsomuskasvatuksen välineenä ei käsitelty lainkaan näissä kolmessa kirjassa. Terveysosaamisen pääluokkaan kuuluva Hygienia-osa-alue esiintyi vain 2000-luvun lastenkirjassa. Pohdin, että 2020-luvun lastenkirjallisuudessa hygienia voi korostua johtuen vuonna 2019 alkaneesta Koronapandemiasta. Voi myös olla, että hygieniaan liittyen lastenkirjoihin tulee uusia sisältöjä, kuten kasvomaskin ja käsidesin käyttöä. Käytännön tasolla tutkimuksestani mieleeni nousee ajatus, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvattajien tulisi huomioida päiväkodissa ruokakasvatukseen käytettävien lastenkirjojen julkaisuajankohta ja ruokakasvatuksen osa-alueiden esiintyminen näissä kirjoissa. Kirjavalinnoissa tulee huomioida, että 1990-luvun ja 2000-luvun ravitsemuskasvatuksen tavoitteet ovat olleet suppeammat kuin 2010-luvun ruokakasvatuksen tavoitteet.

Lasten ja nuorten ruoanvalmistustaitojen heikkenemisestä on viime aikoina herännyt kasvava huoli. Näiden taitojen oppimista voidaan tukea ruokakasvatuksen avulla, jonka tavoitteena on esimerkiksi väestön terveyden edistäminen sekä ruoanvalmistustaitojen ja ravitsemustaitojen opettaminen. Yksi tapa toteuttaa ruokakasvatusta on lapsen osallistaminen ruoanvalmistukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on aiemman tutkimuksen pohjalta kuvata, millä tavoin leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin, kuvailevana ja narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen kokoamalla yhteen aikaisempaa tutkimusta aiheesta: Millä tavoin leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä? Aikaisempi tutkimus rajattiin siten, että tutkimuksen tuloksissa huomioitiin vain ruokakasvatukseen ja ruoanvalmistukseen osallistamiseen liittyvät tutkimukset, joissa oli kohderyhmänä leikki-ikäiset lapset tai annetuista tiedoista oli mahdollista päätellä tutkimuksen koskevan leikki-ikäisiä lapsia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että leikki-ikäisen osallistaminen ruoanvalmistukseen voi tukea laajasti lapsen ruoanvalmistustaitojen kehittymistä. Keskeisimmät tulokset jakautuivat kolmeen osa-alueeseen: havainnoinnin ja aistinvaraisen tarkastelun kehittymiseen, ruoanvalmistuksen perustaitojen kehittymiseen sekä ruokatietoisuuden kehittymiseen. Vanhempien kokemia, lasten ruoanvalmistuksen osallistamiseen liittyviä haasteita, olivat ajan puute, huoli lasten turvallisuudesta sekä lasten aiheuttama stressi tai häirintä ruoanvalmistuksen aikana esimerkiksi sotkemalla. Lasten ruoanvalmistustaitojen kehittymisen kannalta olisi tärkeää, että osallistaminen osana ruokakasvatusta tulisi laajemmin vanhempien tietoisuuteen. Osallistamisen kautta lapset voivat oppia ruoanvalmistustaitoja, joiden osaaminen edistää lasten terveyttä ja luo perustan arjesta selviytymiselle sekä arjen hallinnalle myöhemmässä iässä.

According to FAO edible insects would be a solution to feed the growing amount of people in the world. Insects have been collected traditionally from the natural environments. In Finland insects have become a commercial food ingredient since 2017. House cricket is one example of insect species reared. Insects are considered as an ethical option to substitute meat as a protein source. This research evaluates ethical aspects of wild harvested and farmed insects, and how the ethical aspects may differ. The research was reported as a narrative review. Publications used in this study consisted of 16 research articles, reports and books that were chosen according to specific keywords. All sources of the study were published between years 2001–2018. Ethical aspects of edible insects were evaluated by nature conservation, human rights and animal welfare. Positive aspects were found at greenhouse gas production and land use compared with livestock. It´s also ecological to use biowaste on feeding insects. Insects produce less food waste than livestock. Negative aspects were energy consumption at insect farming, and disadvantages to natural habitats at wild harvesting. There were some inequalities between developing and developed countries at insect business. Positive issues were livelihood opportunities that both insect farming and wild harvesting offers for poor members of the societies. It´s not clear if invertebrates suffer or not. Therefore animal welfare aspect was difficult to evaluate. There are different ethical aspects depending on the origin of edible insects. Generally eating insects is more ethical than eating other livestock animals, but some unethical aspects are also found at insect harvesting. It´s important to know multiple dimensions concerning nature, humans and animals so that disadvantages can be reduced in the future.

Goals. The goal of the study was to investigate Finnish adults' experiences on using information and communication technology (ICT) to help with housework. This study focuses on everyday life's technologization, and the value and meaning of housework. The aim of the study is also to redefine the technology associated to households and its effects on consumers. As the amount and sophistication of technology available to consumers has evolved greatly in the past few years, the study tries to explain how and why households use technological artefacts in the aid of housework. Methods. The study was executed in the summer of 2017 as a e-questionnaire. The questionnaire was answered by 25 people ranging between 22-55 years of which 14 were men and 11 women. Questionnaire consisted of open-ended and multiple choice questions. The answers to the closed questions were tabulated and the answers to the open-ended questions were processed using content analysis. Results and conclusions. The most used applications of information and communication technology were social media, search engines and applications on smart devices. The response to ICT in the aid of housework was generally positive. The most aid was seen to be needed on time consuming, intermittent and skilfully challenging housework, such as cooking and home improvement projects. The most used application of ICT was information gathering through search engines. The most used applications of ICT do not directly correlate with the most used applications used to help housework. The greatest challenges in using ICT were reliability and the difficulty of use.

Tutkielman tavoitteena on kuvata kielikylpyohjelmaa opetusmenetelmänä sekä kartoittaa ruotsin kielikylvyn haasteita Suomessa. Kirjallisuuskatsauksena tehdyn työn aineisto koostuu aiheeseen liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta. Suomessa ensimmäinen kielikylpyryhmä aloitti toimintansa Vaasassa 1987. Malli pohjautuu 1960-luvun kanadalaiseen kielikylpyohjelmaan, joka levisi eri puolille maailmaa. Kielikylpyohjelma voidaan jakaa joko kielikylpyopetuksen aloittamisiän perusteella varhaiseen, viivästettyyn ja myöhäiseen kielikylpyyn tai kohdekielen opetusmäärän perusteella täydelliseen ja osittaiseen kielikylpyyn. Suomessa toteutetaan yleisimmin varhaista täydellistä kielikylpyä, joka alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu yläkoulun loppuun saakka. Menetelmässä kielikylpykieli toimii opetuksen välineenä. Lasten ensikieli tulee opetuksen osaksi peruskoulussa, jossa sen määrä lisääntyy peruskoulun loppua kohden. Menetelmä pyrkii kehittämään oppilaiden toiminnallista kielitaitoa. Suomessa kielikylpyopetusta järjestetään kotimaisilla kielillä. Kielikylpyohjelmasta tehtyjen aikaisempien tutkimusten valossa kielikylpyopetuksen oppimissaavutukset ovat olleet suurelta osin hyviä. Kielikylpyopetuksen järjestäminen on ollut kuitenkin hajanaista ja kouluilla on haasteena kriteerit täyttävien kielikylpyopettajien rekrytointi. Lisäksi kielikylpytutkimus keskittyy suurelta osin lingvistiseen tutkimukseen. Lisäkoulutusta tarvitaan kielikylpyopettajien kielitaidon, pedagogisten taitojen sekä monikielisyyden ymmärtämiseen. Kielikylpytutkijat toivovat myös kielikylvyn valtakunnallisen opetussuunnitelman toteuttamista.

Tavoitteet. Yhteisillä perheaterioilla on merkittävämyönteinen rooli lasten ja nuorten elämässä. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkasteltiin sitä, millainen merkitys television katselulla ja älylaitteiden käytöllä perheaterioiden aikana on lapsille ja nuorille, erityisesti heidän hyvinvointinsa, ruokailutottumustensa ja perheen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Menetelmät. Tämä kandidaatin tutkielma on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työ on narratiivinen kuvaus siitä, millaista tutkimusta aiheesta on tehty. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu yhdestä laajasta katsausartikkeleja tarkastelevasta metakatsauksesta, sekä tätä täydentävistä itsenäisistä tutkimuksista. Tutkimuskysymykset johtivat aineiston valintaa, mutta lopullinen aineisto hioi tutkimuskysymykset lopulliseen muotoonsa. Metakatsauksen kautta tulleen aineiston lisäksi käyttämäni lähteet ovat Google Scholarin kautta löytyneitä. Tulokset ja johtopäätökset. Television katselu ja älylaitteet ruokailun aikana vaikuttavat perheaterian dynamiikkaan. Ruutujen käyttö ruokailutilanteessa voidaan yhdistää huonompaan ravitsemukseen kasvaneeseen ylipainon riskiin, riskikäyttäytymiseen, syömishäiriöihin sekä mielenterveysongelmiin. Vaikuttaa siltä, että yhteisten perheaterioiden liittyvät myönteiset ilmiöt heikentyvät television katselulla ja älylaitteiden käytöllä ruokapöydässä. Tulokset korostavat tarvetta mahdollisen ruokailun aikaisen television katselun tai älylaitteiden katselun tiedostamiselle ja perheiden välistä vuorovaikutusta edistävien käytäntöjen vahvistamiselle.

Tässä kandidaatin tutkielmassa käsitellään ryhmädynamiikan vaikutuksia peruskoulu oppilaiden kouluhyvinvointiin sekä sitä, miten opettaja voi omalla toiminnallaan edistää toimivan ryhmädynamiikan positiivisia vaikutuksia oppilaiden kouluhyvinvointiin. Tutkielmassa lähestytään aihetta niin oppilaan kuin opettajankin silmin. Teoreettinen tausta nojaa vahvasti Wilfred Bionin ja Bruce Tuckmanin teorioihin ryhmän käyttäytymisestä ja kehityksestä. Lisäksi taustoitetaan tarkemmin koululuokkaa ryhmänä, ryhmädynamiikkaa, kouluhyvinvointia ja sitä, miten ryhmätoimintaa perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan. Ryhmätyötaitoja painotetaan opetussuunnitelmassa paljon ja ryhmää kuuluvuuden tunne on tärkeä osa psyykkistä hyvinvointia. Ryhmä kehittyy pikkuhiljaa ja alun tutustumisvaiheen jälkeen ryhmän jäsenet alkavat löytää oman paikkansa ryhmässä ja ryhmän dynamiikka alkaa muodostumaan. Ryhmän ohjaajan tehtävä on ohjata ryhmää oikeaan suuntaan ja auttaa ristiriitatilanteissa. Tämä tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on tarkastella jo olemassa olevaa tieteellistä tutkimusta aiheesta. Katsaukseen sisältyvien artikkeleiden valintakriteerit kohistuivat koululuokan ryhmädynamiikkaan ja sen vaikutukseen oppilaiden kouluhyvinvointiin ja miten opettaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa oppilaiden ryhmäkäyttäytymiseen. Artikkeleiden tuli käsitellä peruskoulua aikavälillä 2010–2022. Valtaosa aineistosta käsittelee suomalaisia kouluja. Aineistoista on erikseen valittu ne osa-alueet, jotka käsittelevät tähän kirjallisuuskatsaukseen sopivia teemoja. Artikkeleista saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat kaipaavat ryhmään kuuluvuuden tunnetta ja haluavat olla osa luokkaa, kukin omalla tavallaan. Opettajan tehtävänä on luoda luokkaan sellainen ilmapiiri, ettei kukaan tuntisi oloaan ulkopuoliseksi ja kaikki voivat työskennellä keskenään ja ottavat muut huomioon. Ilmapiirin tulisi olla sellainen, että kaikki voivat olla omia itsejään ilman, että joutuvat kiusatuksi tai ryhmän ulkopuolisiksi. Opettaja asettaa mallin, miten muita ihmisiä kohdellaan ja miten ryhmässä toimitaan. Oppilaille tulee järjestää tilanteita, joissa he pääsevät harjoittelemaan ryhmässä oloa ja vuorovaikutustaitoja. Tällöin oppilaat osaavat myös toimia ryhmässä silloin, kun opettaja tai aikuinen ei ole paikalla. Ongelmatilanteilta ja ristiriidoilta ei voi välttyä, mutta niiden asiaankuuluva selvittäminen opettajan johdolla antaa oppilaille avaimet niiden omatoimiseen ratkaisemiseen. Toimiva ryhmä luo pohjan turvalliselle oppimisympäristölle, missä oppilaan on hyvä olla, mutta se vaatii opettajalta päivittäistä työstämistä ja huomiota. Turvallisen luokkahengen luominen on oppilaiden ja opettajan välistä yhteistyötä.

Objectives: There is vast literature on the association between personality traits and individuals performance. In addition to individual it is important to focus also on groups. By only focusing on individuals the effect of interactive nature of groups is omitted. Overall the factors that might be affected by performance in a way synergistic nature or by tapping into the social dimension of group work are missed when only examining the individuals. The aim of this thesis was to conduct a literature review on the effect of personality traits on group performance. Methods: Based on the literature review the current state of the research was analysed. Based on the articles and perception of the current situation the final conclusions were done. Results and Conclusions: Based on the literature review, conscientiousness was mostly positively related to the performance of groups. The higher the level of conscientiousness of the group, the better they performed. In terms of extraversion the results were not as straight forward as with conscientiousness but indicated a possibility of also having a positive relation to performance. In addition, the literature indicated that the association between extraversion and group performance might be non-linear. For the other three traits, agreeableness, neuroticism and openness to experience, there is no conclusive evidence towards one way or another. To conclude, it is still unclear what the effects of a group’s personality traits are on the overall performance of the group. More research is needed to make more accurate conclusions.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Goals.The aim of this study is to examine how pupils descibe group processes and how they experience them in a band project. The purpose of this study was to get knowlegde of group actions and group roles. The theme of this thesis is important because it is possible to execute music education as it is intended in the new curriculum. Learning is happening in interaction with others, and pupils are active with their own learning. The pupils are given possibilities to improve their social skills, learn to express themselves and get musical experiences. The band project also helps to expand the pupils’ musical skills. The previous studies on ensemble and group processes support the importance of this study bacause the results show that the ensamble in music lessons and co-operative learning are increasing motivation and making school more enjoyable. Methodology. The data of this study was collected with a questionnaire, which was answered by 74 pupils from one elementary school in the capital area of Finland. The students were 5th and 6th graders. There were both multiple choice and open questions in the questionnaire. They were related to the experiences that the pupils had from the band project. The questionnaire was originally planned as a self-evaluation form that the pupils were filling after the band project. The survey was conducted during the Spring of 2018 as a Forms- inquiry on the Office 365 platform. The final data consists of the answers of 25 pupils from the 5th grade. The data was mainly analysed by using qualitative phenomenographic data-analysis which allows the study of different perceptions on the phenomenon being researched. The data was analysed using qualitative content analysis. Quantitative analysis was also partly used in this study. Results and conclusions. The pupils descriptions of group processes were related to either the set goal, the actions of the group, or the musical activities. The pupils opinions of their own role in the group were divided into four categories. The role categories were the following: the keeper of good atmosphere, the co-operation influence, the active operator and the opinion expresser. The pupils’ experiences of group operations during the project were related either to other group members or to the task itself. In the encouraging group category the pupils experienced that the positive feedback and encouragement were important. In the association group category the pupils believed that co-operation and negotiation with other group members is important. In the task oriented group category the pupils described the group activities with concrete tasks that helped the group achieve its goals. The band project as a musical method gives the pupils good possibilities to improve their collaboration skills, work with others, and actively participate. Meanwhile it developes the pupils’ musical skills in interaction with each other.

Objectives. The purpose of this literature review was to investigate grouping and its importance in lower primary grade. The literature review focussed in particular on how grouping takes place, what factors affect grouping and what role it has in lower primary grade. The second research topic was to find out whether grouping affects school satisfaction and what impact it has on the classroom as well as on the school climate as a whole. My hypothesis is that grouping is relevant to class dynamics of a class and thus also to school satisfaction. The development of the group has previously been studied and there is literature, and my aim is to find literature on the grouping of elementary school age. This literature review is based on Bruce Tuckman's model of the group's development phases. There are hardly any studies on children's in lower primary grade, so it has also led me to choose the target group just for lower primary grade and to look at the situation more closely. Methods. The research material used was topical literature, limited to lower primary grade children and grouping in large groups. School satisfaction was limited to elementary school age, as lower primary grade schooling has never been studied. The material was collected from various works and studies as well as from current press articles. International literature was also examined. Results and conclusions. The results of the literature review proved to be that the teacher's actions had an impact on the class climate and the cgroup dynamics, and thus also on the school satisfaction. The presence of friends also added to the school's pleasure. In lower primary grade, the role of the teacher proved to be more significant than the higher classes. From this it can be concluded that grouping and presence of a teacher are important for school satisfaction in lower primary grade.