Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Varis, Riitta (2022)
    Sisustaminen on suosittu harrastus ja tutkitusti keino rakentaa omaa identiteettiä. Kestävä sisustaminen on nouseva trendi. Mitä kestävä sisustaminen tarkoittaa käytännössä? Aiheesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta. On tutkittu suomalaista sisustus- ja esinekulttuuria, asumiseen liittyviä psykologisia merkityksiä sekä kuluttajuutta. Ekologinen sisustaminen esittäytyy esim. aikakausilehtien ja kierrätykseen liittyvien verkkosivustojen palstoilla. Kiertotaloudesta on olemassa viranomaisten tekemiä raportteja. Kestävään kuluttajuuteen liittyy vahvasti materiaalien käytön tehostaminen ja kierrättäminen. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa sisustustuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä suomalaisissa kodeissa 2020-luvun alussa. Mielenkiinto kohdistui siihen, mitä sisustustuotteita kierrätetään ja arvostetaan. Myös kierrätettyjen sisustustuotteiden alkuperä oli tutkimuksen kohteena. Lisäksi tutkin, mitä tuotemerkkejä tai brändejä aineistosta nousee esiin. Tässä tutkimuksessa paljon käytetty termi ”second-hand” tarkoittaa uudelleenkäytettyjä, kierrätettyjä sisustustuotteita. Tutkimuksen menetelmänä käytin kuvantutkimukseen kehitettyä sisällön analyysia. Aineisto muodostui Koti ja Keittiö -lehden vuosikerrasta 2021, joka sisältää 12 lehden numeroa. Analysoitavaksi valitsin lehden kodit -osion kotiesittelyt ja niissä erityisesti artikkeleiden kuvat ja kuvatekstit. Taulukoin kuvissa esiintyneet kierrätetyt sisustusesineet tutkimusmenetelmän mukaisesti luomiini kategorioihin ja alaluokkiin. Lopuksi yhdistelin luokkia tarkoituksenmukaisesti. Muodostin tuloksista kaaviot, joiden perusteella tulkitsin ja analysoin tuloksia. Tutkimus osoitti, että eniten kierrätetään huonekaluja, kuten tuoleja. Pieniä sisustustuotteita, kuten maalauksia ja ruukkuja, hankittiin käytettyinä toiseksi eniten. Säilytyskalusteet olivat myös suosittuja käytettynä hankittuja tuotteita. Tuotteet oli useimmiten saatu perintönä, mutta usein alkuperänä oli myös kirpputori tai vanhan tavaran liike. Vertaisverkkokaupan osuus tässä tutkimuksessa näyttäytyi suhteellisen pienenä, mutta sen on raportoitu kasvaneen korona-aikana. Tuotemerkeistä esiin nousivat odotetusti Artek ja Arabia. Myös muutama muu suomalainen tuotemerkki sai arvoisensa maininnan aineistossa. Tutkimusta voisi käyttää jatkotutkimuksen pohjana tutkittaessa kierrätettyjen sisustustuotteiden merkityksiä sisustajalle.
  • Heinonen, Sanni (2016)
    Part-time special education has been an important part of the Finnish school system for decades, and most of it has traditionally been carried out as small group instruction. Recently, however, there have been attempts to increase the amount of co-teaching, and it has also been assumed that the role of special education teachers will become more consultative in the future. These changes would mean that the amount of small group instruction would decrease, which isn’t necessarily a good thing for students who need extra support. When decisions about special education are made, it’s important to take students’ viewpoint into account as well. Therefore, the purpose of this study was to investigate sixth-grade students’ experiences about small group instruction in a resource room. Not that many studies about this topic have been made from students’ point of view, but based on the earlier research it seems that many students think that small group instruction enhances learning, whereas co-teaching has more social benefits. The data for this qualitative case study was collected by interviewing four sixth-grade students, who received small group instruction once a week outside their actual school day. The data was analysed by using phenomenological-hermeneutic content analysis, and the whole study was guided by a child perspective approach. In this thesis I will discuss how the students felt about visiting the special education teacher and what kind of benefits and disadvantages they thought it had given them. The results of the study showed that the students felt mainly positively about visiting the special education teacher and thought they had benefited from it in many ways. The most important benefits were related to peaceful and safe learning environment, individual help from the special education teacher and an extra opportunity to practise things that were difficult for them. All of the students thought the part-time special education had affected positively their success at school and it was usually nice to visit the special education teacher. Sometimes studying in the resource room was, however, hard or annoying, and other students might tease them because of it. The results of this study indicate that at least part of the students, who need support, like and benefit from small group instruction and therefore reducing the amount of it should be carefully considered. This study also backs up the idea that students’ views should be listened to since they can verbalize their experiences and give reasons for their opinions quite well and from various aspects.
  • Lauri, Emma (2019)
    In my bachelor’s thesis I examine the development of special education in Finland. My research questions are what kind of stages special education has gone through to develope into its present form in Finland and how it has evolved from segregation towards a more inclusive style. My bachelor’s thesis is a descriptive literary survey. I have searched the data from a book called Erityispedagogiikan perusteet and from its references. In addition to this, I have used Google Scholar and Helka’s article search with entries inkluusio, erityisopetus, teacher, attitudes and inclusive education. Based on the data, it became clear that special education in Finland was arranged mainly separately from other teaching for a long time. At first, special education was given to sense disabled and “idiotic” ones. After this, it was offered to children with intellectual disabilities and behaviour disorders. Eventually, it was given to pupils with minor, such as reading and speech, problems. In the 1970’s people started to discuss how much separate special education should be offered in relation to other teaching. Gradually inclusive education, where support is brought to the pupil, became to be the goal through integration. The congress reports and the declarations for the more equal school system of the UN especially affected the pursuit of the inclusion. Dividing pupils into mainstream and special education was thought to be against equality and no study could prove special education was more effective. In Finland National Board of Education and Finnish National Agency for Education have gradually promoted integration, but no law obliges municipalities to carry out the local school policy or physical integration with exact regulations. However, Basic Education Act and core curriculum for basic education contain the principal themes of inclusion. Some of the other changes towards inclusion have been the decrease in separate learning environments and the increasing number of pupils receiving special education full-time or part-time in mainstream classes. (Moberg & Savolainen, 2015.)
  • Maaninka-Ek, Jessica (2018)
    The purpose of this research is to get more information about children who have learned to read at an early age and about the linguistic environment they live in. Teaching how to read is usually an assignment for the school, but the base of how to read is developed much earlier. Some children learn to read before they go to school or preschool. My own history with learning how to read in my early childhood was one of the reasons why I wanted to do a research about children with early reading skills. The investigation was conducted through qualitative methods. Four parents were interviewed about their children. One of the parents also worked as a kindergarten teacher, and that has been taken into account with the interview. The interviews were halfstructured, theme interviews and the material was analysed according to the themes that came up. The results show both similarity and differences with the characteristics of the children. Within the linguistic environment, bedtime reading and possibility for shared reading moments showed up as some of the most important things that have an impact on reading abilities. Reading-positive environment interrelates with the positive attitude towards reading held by the parents.
  • Davidkin, Marjut (2019)
    The clothing industry and its environmental impact have recently been much discussed while consumer interest in sustainably produced clothing has been rising. As a response to increased demand, clothing companies have set up collections that give the impression of being ecologically and ethically manufactured. Unfortunately, this phenomenon has also been found to be related with negative byproducts such as incoherent ecoterminology and green washing. The idea for this study sprung up from a personal desire to better understand the ecosymbols hanging in clothes’ tags and the ecolabelling system behind them. The study has two main goals. The first is to decipher the kinds of ecolabels that textiles and clothing can have, and what criteria a product must meet in order to obtain a permission to use an ecolabel. According to previous studies, ecoterminology is often vague, and consumers’ awareness about it is low. The study examines three well-known ecolabels, the Nordic ecolabel ”Joutsenmerkki”, the EU-ecolabel ”EU-kukkamerkki” and the GOTS-sertificate. The study’s second aim is to analyse the information provided to consumers by the three children’s clothing companies profiling themselves as sustainable manufacturers. This information concerns the actions the companies have taken regarding their production’s ecologic sustainability, certification, as well as the underlying values behind the actions This second goal comprises the actual empirical part of the study. Brands chosen to this study are Vimma, Gugguu and Papu. The data were collected from the companies’ websites and was analysed according to the methods of content analysis. The results show that the quality of the information varies considerably. Papu got the best results due to a code of conduct document and a sustainability report that included both measures already taken as well as measures planned for the future. One possible interpretation for Vimma and Gugguu’s quite poor results is that even though measures had been taken toward sustainability, the companies didn’t properly report them to consumers. There is still much to improve, and standardized, independent and transparent ecolabels might be part of the solution as they might clarify the incoherent ecoterminology provided by clothing companies.
  • Mähönen, Suvi (2017)
    Today’s crucial problems in postindustrial society, appear to be according to study of leisuretime and sport researches, children’s weakened endurance and inactive lifestyle. The health risks caused by sedentary lifestyle have an impact to majority of the school students. Beeing aware of these kind of problems as a starting point to my Bachelor Theses, I try to study, how Out Door Adventure Education (OAE) as a teaching method could improve children’s more physically active lifestyle in school. In my research i aim to perceive the essential traditions of OAE in Finland, the main features and elements of it and simply, how this method can be utilized and applied in many different ways on the field of education. In the process, I discuss which kind of education goals, values, learner image and approach to learning OAE has, where the roots originate from and how these ideas are sitting in today’s education work. Which kind of benefits seems to be the most crucial from adolescent wellfare point of you? I approached my research intrests with the hepl of the integrative literature reviw. The literature consists of wellbeing literature, OAE articles, collection books of OAE articles, 2 dissertation and 4 master’s thesis. The history of Finnish Outdoor Adventure Eduction as a reform pedagogue and current state as constructivist and experiental learning method, I studied by familiarizing my self with Finnish theory books of OAE. I was interdisciplinary observing my study field regarding theories and empirical studies to figure out which kind of wellbeing effetcts OAE has reported and what kind of views are not yet included in the research. The results of my studies suggest that the main idea in OAE is to learn and improve cooperative skills, group coherence, motivation, autonomy, participation, responsibility, perseverance, resilience, personal growth, self-concept, and understanding of own world relations by reflecting own and shared adventure peak experiences. In my studie, I have shared the field of OAE in 4 different kind of target groups: Adventurous Teaching, Adventure Sport, Outdoor Adventure and Therapeutic OAE. In the light of my literature review, by using OAE methods, it is possible to improve adolescents menthal, physical and social wellbeing. Outdoor Adventure Education might also reinforce relationship with nature and encourage for more physicly active lifestyle. Especially objective wellbeing and recilience is worth for futher study.
  • Rovamo, Eeva (2016)
    Alcohol and other drugs have long been identified as addictive substances. However, one can also argue that certain forms of behaviour can lead to addiction-like states, and also resemble substance addictions in both symptoms as well as shared neurobiological factors. Sex addiction can be described as a disorder, which is characterized by excessive concentration in sexual thinking or/and behaviours and causes distress or impaired functioning in one or more important aspects of life. Definition, treatment, and even naming behavioural addictions such as sex addiction, has proven to be challenging, as many of these forms of behaviour include daily activities and are vital for survival. While sex addiction has been discussed in the media a great deal, scientific evidence is far from definite. The underlying concept of sex addiction, its characteristics, causes, and associations with other mental disorders are still uncertain in many respects. There is no unified or agreed definition of sexual activity that excessive or out of control. Preliminary studies suggest that sex addiction causes considerable personal distress and significant adverse psychosocial consequences. It is also commonly associated with psychiatric comorbidity, especially mood, anxiety, substance use, and personality disorders. Further research is needed to better our understanding of the disorder.
  • Tuomola, Johanna (2021)
    Tarkastelen tutkimuksessani sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten olosuhteita yläasteella ja toisen asteen oppilaitoksissa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Tutkimukseni tarkoituksena on vertailla ja yhtenäistää aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiteltyjä tuloksia ja selvittää, millä tavoin sukupuoli- ja heteronormatiivinen asenneilmapiiri vaikuttaa kouluissa ja miten se on mahdollisesti muuttunut 1990-luvulta tähän päivään. Tarkastelen koulujärjestelmää ensisijaisesti sen luomien erontekojen suhteen, ja tutkimustulosteni analyysin nojaa poststrukturalistiseen kriittiseen feminismiin. Systemaattisen kirjallisuuskatsaukseni lähdeaineisto koostuu vuosina 2000-2020 julkaistuista tutkimuksista ja teoksista. Rajasin aineistoa vaiheittain tarkkojen haku- sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Seulonnan jälkeen katsaukseeni jäi kolmetoista tutkimuskysymysteni kannalta olennaisinta lähdettä, joiden pohjalta tarkastelin Suomen yläasteilla ja toisen asteen oppilaitoksissa vallitsevia sateenkaarinuoria syrjiviä rakenteita sekä asenneilmapiirin ongelmia. Aineiston analyysi paljasti monia sateenkaarinuorten kohtaamia ongelmia Suomalaisessa koulujärjestelmässä. Vaikka viimeisen vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana suhtautuminen sateenkaarinuoria kohtaan on muuttunut parempaan suuntaan, ovat sukupuoli- ja heteronormatiivisuus edelleen läpileikkaavia teemoja kouluissa. Etenkin koulujärjestelmän virallinen, opetustoiminnasta ja järjestyksen ylläpitämisestä vastaava ulottuvuus tuottaa ja toistaa perinteisiä normeja ja ylläpitää sateenkaarinuoria syrjiviä rakenteita. Ongelmia löytyy myös koulun sosiaalisen ulottuvuuden kontekstissa ja nämä ongelmat vaikuttavat yleensä suoremmin nuorten hyvinvointiin. Esimerkiksi kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat sateenkaarinuorilla huomattavasti muita ikäisiään yleisempiä. Tulosten perusteella voidaan todeta, etteivät yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteudu kouluissa. Sateenkaarinuorten aseman parantaminen vaatii sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta koskevan tietoisuuden lisäämistä sekä normikriittisen pedagogiikan toteuttamista kouluissa. Vuonna 2014 uusittuihin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu selkeämmin linjauksia sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioimisesta koulun käytänteissä. Myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeihin tehdyt muutokset kielsivät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnän entistä selkeämmin. Muutoksen suunta on oikea, mutta kun tarkastellaan sateenkaarinuorten kouluhyvinvoinnin tasoa suhteessa ikätovereihinsa, voidaan helposti todeta, että yhdenvertaisuuden toteutumisen eteen on tehtävä tehokkaita toimenpiteitä.
  • Aulos, Demi (2020)
    Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitetään varhaiskasvatuksessa toteutettua seksuaali- ja turvataitokasvatusta. Tavoitteena on löytää tietoa varhaiskasvattajien tiedoista, asenteista, uskomuksista ja koulutustarpeista koskien seksuaali- ja turvataitokasvatusta. Tutkimuksen taustalla oli teoriaa seksuaali- ja turvataitokasvatuksen merkityksestä, sisällöistä ja keskeisimmistä käsitteistä sekä Suomen varhaiskasvatusta linjaavia asiakirjoja. Tilastot osoittivat, että lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on lisääntynyt. Yhteiskunnallinen keskustelu osoitti, että huoli lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta on osittain muuttunut internetin ja sosiaalisen median takia. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu seksuaalikasvatuksen vahvistavan lapsen itsetuntoa ja itsetuntemusta. Tämä tutkimus analysoi neljää empiiristä tutkimusta sisällönanalyysin keinoin. Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimukset on toteutettu Suomessa, Kanadassa, Indonesiassa ja Kiinassa. 2010-luvun tutkimukset valaisivat varhaiskasvatuksessa tapahtuvan seksuaali- ja turvataitokasvatuksen nykytilaa ja puutteita. Tulokset näyttivät, että koulutusta seksuaali- ja turvataidoista tarvitaan varhaiskasvattajille lisää. Tämä ilmeni jokaisesta tutkimuksesta. Tutkimukset osoittivat, että varhaiskasvattajat haluaisivat lisää tietoa ja materiaaleja. Tutkimuksista ilmeni myös, että varhaiskasvattajien nykyiset tiedot ja osaaminen lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja seksuaalisuuden kehityksestä oli heikkoa. Pohdintaosiossa esitetään jatkotutkimustarpeiksi tutkimusta Suomessa tapahtuvasta seksuaali- ja turvataitokasvatuksesta ja sen puutteista. Tutkimus esitti varhaiskasvatukselle tarpeellista linjausta seksuaali- ja turvataitokasvatuksen toteuttamisesta sekä potentiaalisia koulutuksen näkökulmia tulevaisuuden seksuaali- ja turvataitokasvatukseen.
  • Suomilammi, Aleksi (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan tapaa, jolla seksuaalikasvatusta järjestetään suomalaisessa peruskoulussa sivuten samalla sen asemaa kansainvälisessä viitekehyksessä. Huomio kiinnitetään eritoten seksuaalikasvatuksen haasteisiin. Kirjallisuuteen viitaten pyritään löytämään keinoja, joilla parantaa seksuaalikasvatusta, sen sisältöjä ja tapaa, jolla sitä järjestetään. Seksuaalisuus ja sen eri ulottuvuudet kehittyvät aina syntymästä aikuisuuteen saakka. Seksuaalisuus miellettiin pitkään pelkkänä biologisena viettinä, mutta myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet sen olevan ilmiö, joka vaikuttaa kaikilla ihmisyyden osa-alueilla. Silti instituutiot, kuten kristillinen kirkko, ovat historiallisesti pyrkineet muokkaamaan seksuaalikasvatuksen sisältöjä niiden omien arvojen mukaisiksi. Myös päättäjien ja opetusalan ammattilaisten omat arvot ja näkemykset ehkäisevät seksuaalikasvatuksen kattavuutta ja edistävät kouluympäristön heteronormatiivisuutta ja perinteisiä sukupuolirooleja. Seksuaalikasvatuksen tulisi edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua ihmisinä. Jotta tämä toteutuisi mahdollisimman hyvin tulisi seksuaalikasvatuksen sisältöjä tarkastella lähemmin. Sukupuolitaudit ja ehkäisy ovat tärkeitä aiheita, mutta ne jäävät usein miltei ainoiksi opetuksen painopisteiksi. Nautinnon ja seksuaalisen moninaisuuden tapaiset aiheet ovat aivan yhtä tärkeitä, ja ne auttavat turvaamaan lasten ja nuorten terveen kehityksen. Jotta koulut kykenevät tarjoamaan kattavaa seksuaalikasvatusta, täytyy päättäjien ja opetusalan ammattilaisten tarkastella tapaa, jolla he itse käsittelevät seksiä ja seksuaalisuutta. Tämän lisäksi opetusalan ammattilaisille tulisi tarjota riittävää koulutusta, jotta heillä olisi valmiudet käsitellä seksiä ja seksuaalisuutta avoimesti ja kattavasti. Koulutus luo tuleville opettajille myös mahdollisuuden tarkastella omaa suhdettaan seksiin, seksuaalisuuteen ja sukupuoleen.
  • Leppäniemi, Vera (2020)
    See Finnish abstract
  • Pehkonen, Katariina (2023)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten seksuaalikasvatusta kuvataan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2022, eli Vasussa, ja millaisia diskursseja kuvaus ilmentää. Tulosten mukaan Vasun seksuaalikasvatuksen kuvauksessa esiintyi eniten vapautunutta ja ennaltaehkäisevää diskurssia mutta myös perusteita konservatiiviselle, riskien minimoimisen ja hyvinvointivaltion diskursseille. Tutkimus on toteutettu dokumenttianalyysina abduktiivisesti. Tutkimusaineisto järjestettiin koodaamalla seksuaalikasvatusta kuvaavia katkelmia valtakunnallisesta Vasusta Atlas.ti-ohjelmalla, ja teemoittelemalla niitä aiemmassa tapaustutkimuksessa esiintyneiden diskurssien alle. Hyväksymiskriteereitä olivat kehon, seksuaalisuuden sekä sukupuolen esiintyminen tekstissä. Hyväksymiskriteereiden määrittämisen jälkeen aineistoksi valikoitui 5 seksuaalikasvatuksen katkelmaa. Tutkimustulokset osoittivat, että seksuaalikasvatuksen kuvaus ja määrittely Vasussa on vähäistä. Seksuaalikasvatusta kuvattiin lähinnä ikätasoisuuden, kehojen kunnioituksen ja ohjaamisen, sukupuolisensitiivisyyden sekä syrjinnän estämisen teemojen kautta. Varhaiskasvatuksen seksuaalikasvatus koostui ympäröivän kontekstin sekä ytimen vuorovaikutuksesta, eli seksuaalikasvatuksen toteutuminen vaati ympärilleen useamman muun osa-alueen toteutumista. Näitä osa-alueita olivat vastuu, oikeudet, laki, kunnioitus, sosiaaliset taidot, sukupuoli, terveys sekä sensitiivisyys. Diskursseja konkretisoi vasun kielelliset valinnat, jotka linkittyivät aiempaan tapaustutkimukseen.
  • Ihanus, Johanna (2021)
    Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tutkia seksuaalikasvatuksen osa-alueiden käsittelyä alkuopetuksen oppikirjoissa sekä sitä, miten eri kirjasarjat painottavat seksuaalikasvatuksen osa-alueita eri vuosiluokilla. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että jo vastasyntynyt on seksuaalinen olento, joten seksuaalikasvatusta on tärkeää antaa myös alkuopetusikäisille. Opetussuunnitelma on opetusta ohjaava asiakirja ja siihen on kirjattu tavoitteita ja sisältöjä, jotka kuuluvat seksuaalikasvatukseen. Oppikirjojen sisältöä ei kuitenkaan valvota, joten sisällön analysointi on perusteltua. Tutkimus toteutettiin oppikirja-analyysina, jossa tarkasteltiin kahden eri kirjasarjan ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppikirjoja. Oppikirja-analyysin pohjana käytetty analyysikehikko luotiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) kirjattujen opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen sekä Maailman terveysjärjestön (2010) luoman seksuaalikasvatustaulukon avulla. Analyysikehikkoon muodostui seitsemän seksuaalikasvatuksen osa-aluetta, joita aineistosta lähdettiin etsimään. Oppikirjoista löytyneet seksuaalikasvatuksen osa-alueiden maininnat (virke tai kuvioselite) merkittiin taulukkoon, josta lopuksi laskettiin tutkimustulokset. Tutkimustuloksista havaittiin, että seksuaalikasvatuksen osa-alueiden mainintamäärät eivät ole tasapainossa, sillä osa-alueiden välillä oli suuria mainintamääräeroja. Kun tuloksia peilataan opetussuunnitelmaan, huomataan, että tiettyjen osa-alueiden käsittelyssä on puutteita, sillä joitakin osa-alueita käsitellään hyvin vähän. Tuloksissa selvisi myös, että eri kirjasarjat painottavat seksuaalikasvatuksen osa-alueita eri tavoin. Joitakin seksuaalikasvatuksen osa-alueita käsiteltiin vain ensimmäisen tai toisen luokan kirjassa ja joitakin osa-alueita käsiteltiin molempien vuosiluokkien kirjoissa. Opettajan tulee olla tietoinen opetussuunnitelman lisäksi myös oppikirjojen sisällöistä, jotta opetus on opetussuunnitelman mukaista eikä esimerkiksi kirjasarjan vaihdon myötä jokin seksuaalikasvatuksen osa-alue jää kokonaan pois.
  • Varonen, Anna (2020)
    Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää suurimpia muutoskohtia seksuaalikasvatuksessa vuosina 1990-2020 ja selventää näiden vuosien seksuaalikasvatuksen menetelmiä aikajanal-lisessa järjestyksessä. Tavoitteena on saada tietoa siitä, millaista seksuaalikasvatus on ollut ennen ja miten se on kehittynyt tähän päivään asti sekä onko kehittyminen näkynyt myös opetuksessa. Tutkielman on myös tarkoitus auttaa näkemään seksuaalikasvatuksen puutteita ja auttamaan kehittämään niitä. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa on haettu pääsääntöi-sesti Helka -tietojärjestelmästä, sekä Google Scholarin avulla. Hakusanoina on käytetty sa-noja seksuaalisuus, seksuaalikasvatus, seksuaaliterveys, seksuaalisuuden historia ja seksu-aalikasvatus Suomessa sekä näiden keskinäisiä yhdistelmiä myös vuosilukuihin yhdistettyi-nä. Tutkimuskysymyksinä ovat: Millaisena seksuaalikasvatus on ilmennyt peruskoulussa 1990-luvulta lähtien? Mitkä ovat olleet suurimmat muutokset seksuaalikasvatuksessa viimeis-ten kolmen vuosikymmenen aikana? Tutkielmassa kävi esille, että seksuaalikasvatus on näyttäytynyt melko sekavana ja huonosti koordinoituna 1990 -luvulta lähtien. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat 1990 -luvulla tuottivat suuria eroja koulujen välille ja seksuaalikasvatus etsi paikkaansa ja vastuunottajaansa. 2000-luvulla terveystiedosta tuli vakituinen oma oppiaineensa, johon sisältyi seksuaalikasvatus. Seksuaalikasvatuksesta tuli virallisesti terveyttä koskeva kysymys. Seksuaalikasvatuksen määrä kasvoi, mutta laatu ei parantunut. 2010 -luvulla tuli käyttöön Perusopetuksen opinto-suunnitelma 2014, jossa seksuaalikasvatus saa yhä enemmän tilaa, vaikkakaan seksuaali-kasvatusta ei erikseen nimetä. Johtopäätöksenä kaiken kaikkiaan opettajilta puuttui kunnolli-nen ja säännöllinen koulutus seksuaalikasvatusta varten.
  • Mäenpää, Minna (2021)
    Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lapsen seksuaalisuutta pidetään tabuna jopa länsimaissa. Lapsen seksuaalisuutta ja seksuaalikasvatusta ei aina osata liittää varhaiskasvatukseen kuuluvaksi kasvatuksen osa-alueeksi. Aiemman tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen yksiköistä puuttuvat yhtenäiset linjat seksuaalikasvatuksen toteuttamisesta, mikä johtaa epätasa-arvoiseen seksuaalikasvatukseen, sillä jokainen lapsen kanssa toimiva henkilö on väistämättä seksuaalikasvattaja. Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeissa Maailman terveysjärjestö WHO on linjannut vuonna 2010 konkreettisesti mitä seksuaalikasvatuksen tulisi olla, mutta linjauksia ei ole sisällytetty Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014 eikä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin vuonna 2018. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat seksuaalikasvatusta varhaiskasvatuksessa ja millä tavoin nämä kuvaukset suhteutuvat Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeihin siitä lähtökohdasta, että jokainen opettaja on seksuaalikasvattaja tiedostaen tai tiedostamatta. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata seksuaalikasvatusta ilmiönä varhaiskasvatuksen kontekstissa ja herättää mielenkiintoa aihetta kohtaan sekä lisätä tietoisuutta seksuaalikasvatuksesta ja seksuaalisuudesta erottamattomana osana lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Laadulliseen tapaustutkimukseen valikoitui yksi varhaiskasvatuksen opettaja alle kolmevuotiaiden ryhmästä, toinen 2–5-vuotiaiden ryhmästä ja kolmas esikoulusta. Tietämystä seksuaalikasvatuksesta ei vaadittu. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluna, jossa käsiteltiin teemat keho ja tunteet seksuaalisuudessa. Analyysimenetelmänä toimi teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa aineistosta etsittiin vastaavuuksia Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeihin seksuaalikasvatuksen toteutuksessa. Tulokset osoittivat, että seksuaalikasvatus varhaiskasvatuksessa kuvattiin osaksi kokonaisvaltaista kasvatusta huolimatta seksuaalikasvatuksen tietopohjasta. Seksuaalisuuden tutkiminen sallittiin lasta kannustaen ja ohjaten sosiaalisten sääntöjen puitteissa lapsen kehitystä tukien. Suurin ero suhteessa Euroopan seksuaalikasvatuksen standardeihin oli turvataitojen puutteellisuus. Seksuaalikasvatuksen tietoisuuden herättäminen opettajien koulutuksessa edistäisi tietoisen seksuaalikasvatuksen toteutumista varhaiskasvatuksessa. Seksuaalikasvatuksen lisääminen osaksi virallisia opetussuunnitelmia auttaisi ammattilaisia toteuttamaan tasalaatuista seksuaalikasvatusta. Tieto seksuaalikasvatuksesta ja sen tarkoituksesta hyvinvoinnin edistäjänä lisäisi ymmärrystä myös kokonaisvaltaisten turvataitojen merkityksestä.
  • Anttila, Zoe (2019)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract How are young people in Finland taught about sexuality? What are their views on sexual harassment? Over the last decade our knowledge on sexuality has increased. Society, in which we live in, has become more open sexuality., But do we meet the need of the young people in the field of sex education? With descriptive literature review I aim to get a better understanding of the state of the sex education provided for upper comprehensive school students in Finland. I am also interested on young peoples views on sexual harrassment. Material was search through Helka- and Google Scholar databases, and by exploring the literature of the field. In general Finland has good quality sex education. Inadequacies still exist. Former studies show us decline of the knowledge on sexual related topics. Especially there seems to be a need for more sex education on topics such as pregnancy and STI’s. Studies show, how boys tend to get lower grades when testing sexual knowledge. Sexual harrassment seems to be hard to identify. Lack of coherent sex education material was mentioned by many professionals. There seems to be a need for fresh, scientific studies about sex education.
  • Somiska, Aino (2022)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kehityskulkuja Suomessa, Turkissa ja Englannissa on ollut seksuaalikasvatuksen toteutuksen ja sisältöjen suhteen. Tavoitteena oli myös kuvata seksuaalikasvatuksen tilaa nykypäivänä, sekä löytää yhdistäviä tekijöitä maiden tilanteille ja niissä toteutettavalle seksuaalikasvatukselle. 2010-luvulla luodut seksuaalikasvatuksen standardit sekä seksuaalioikeuksien julistukset kertovat aiheen ajankohtaisuudesta. Kyseiset julkaisut ja muut ohjenuorat kannustavat nykypäivän seksuaalikasvatuksen kokonaisvaltaisuuteen ja yksilöiden oikeuksiin keskittymiseen. Tutkimuksessa pyritään selvittää, onko maissa nykypäivänä toteutettava seksuaalikasvatus luonteeltaan kokonaisvaltaista, mitä sen tulisi WHO:n mukaan olla. Aineisto koottiin erilaisista tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät seksuaalikasvatusta ja seksuaalisuutta. Artikkelit keskittyivät joko Suomen, Turkin ja Englannin kontekstissa tehtyihin tutkimuksiin tai laajemmin Euroopassa toteutettavaan seksuaalikasvatukseen ja sen perustaan. Aineistoksi valikoitui 18 tutkimusartikkelia sekä yksi toimintaohjelma. Tutkielma on tyypiltään kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka on metodisesti narratiivinen. Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Aineisto teemoiteltiin maittain ja tulokset raportoitiin kronologisessa järjestyksessä. Seksuaalikasvatuksen toteutuksessa tapahtui muutoksia 2000-luvulla sekä Suomessa, Turkissa että Englannissa. Maiden kehityskuluille oli yhteistä Kairon konferenssi vuonna 1994, jonka seurauksena lisääntymisterveyden teemat nousivat keskustelunaiheeksi. Seksuaalikasvatuksen sisällöt koulujen opetuksessa vaihtelivat kaikissa kolmessa maassa opetuksen järjestämisvastuiden ja opetettavan sisällön valinnaisuuden vuoksi. Tämä vaikutti kouluissa tapahtuvan opetuksen määrään ja laatuun. Suomessa terveystiedosta tuli oma oppiaineensa 2000-luvun alussa ja seksuaalikasvatus sisällytettiin oppiaineen opetukseen. Englannissa seksuaalikasvatuksesta tuli lain mukaan pakollista ja opetus tuli aloittaa vuoteen 2020 mennessä. Englannissa toteutettavaa seksuaalikasvatusta voi luonnehtia kokonaisvaltaiseksi. Turkissa ei toteuteta nykypäivänä kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta. Opetettavia seksuaalikasvatuksen sisältöjä ovat lisääntyminen ja murrosikä, joita opetetaan osana luonnontieteitä biologisesta näkökulmasta. Suomessa 2010-luvulla toteutettua seksuaalikasvatusta luonnehdittiin kokonaisvaltaiseksi. Lähivuosina tehtyä tutkimusta Suomessa toteutettavasta seksuaalikasvatuksesta ei ole löydettävissä, eli on vaikea sanoa, toteutetaanko Suomessa tällä hetkellä kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta. Tulokset kertovat siitä, että kaikissa maissa on tilaa kehittää seksuaalikasvatusta. Suomessa toteutettavasta seksuaalikasvatuksesta ei ole löydettävissä lähivuosina tehtyä tutkimusta. Ajankohtaisen tutkimustiedon avulla olisi mahdollista valottaa Suomessa toteutettavan seksuaalikasvatuksen tilaa. Suomessakin seksuaalikasvatusta olisi mahdollista kehittää jo tämänkin tutkielman tulosten perusteella. Seksuaalikasvatuksen sisältöjä ja tavoitteita voisi lisätä opetussuunnitelmaan, jotta opetus olisi johdonmukaista, sekä laadullisesti ja määrällisesti riittävää. Johtopäätösten tekemiseen seksuaalikasvatuksen todellisesta tilasta tarvitaan kuitenkin tarkempaa tutkimustietoa. Englannissa toteutettavassa seksuaalikasvatuksessa tulisi keskittyä enemmän sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, sillä tutkimuksen mukaan opettajia koskevat ohjeet ovat heteronormatiivisia ja sulkevat pois vähemmistöjen edustajia. Seksuaalikasvatuksen sisältöjen laajentaminen esimerkiksi nautintoon olisi mahdollista tämänhetkisen kasvatuksen pohjalta. Turkissa kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen luominen ja toimeenpano vaatisivat yhteiskunnallisia muutoksia ja uutta asennetta seksuaalisuutta kohtaan. Seksuaalioikeuksia edistävää olisi sukupuolten välinen tasa-arvoisuus opetuksen saannin suhteen. Myös oikeus tietoon seksuaalisuudesta olisi merkittävä edistysaskel.
  • Haapaharju, Iina (2024)
    Tässä tutkimuksessa selvitetään kuinka erilaiset opetusta ohjaavat dokumentit ja kurssikirjat ohjaavat seksuaalikasvatuksen toteutumista peruskoulussa. Peruskoulu kattaa ihmisen elämästä noin neljäsosan ja on täten iso osa ihmisen elämää ja kehittymistä. Seksuaalikasvatus on monipuolinen ala ja sen eri ulottuvuuksia tunnistetaan enenevissä määrin eri yhteiskunnan tasoilla. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että teemaan liittyviä asioita käsitellään nykykasvatuksessa verrattain vähän. Kyseessä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus Tarkasteltavina ovat perusopetuslaki, oppivelvollisuuslaki, yhdenvertaisuuslaki, laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, perusopetuksen opetussuunnitelma sekä 12 Helsingin yliopiston opettajaopiskelijoiden ja biologian aineopiskelijoiden kurssikirjaa. Menetelmänä hyödynnetään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja sen mahdollistavaa tyyliä kuvata laajoja kokonaisuuksia ja materiaaleja. Seksuaalikasvatus heijastuu tutkittavista materiaaleista läpi yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja identiteetin kehittymisen tukemisena. Laki painottaa opetuksen järjestäjän vastuuta kaikenlaisen syrjinnän ehkäisemisessä ja tasa-arvon toteutumisessa. Opetussuunnitelma puolestaan määrittää minkä verran mitäkin oppiainetta milloinkin opetetaan. Tämä vaikuttaa konkreettisesti myös seksuaalikavatuksen opettamiseen ja oppimiseen. 12:sta kurssikirjasta yhdessä oli luku omistettua seksuaalikasvatukselle. Muutoin paino oli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden korostamisessa. Termiä “seksuaalikasvatus” ei kuitenkaan mainittu yhdessäkään tutkittavista aineistoista. Tulevaisuudessa tuloksia voidaan soveltaa jatkotutkimuksiin kasvatustieteen ja seksologian kentällä kuten myös kurssikirja- ja opetussuunnitelma-analyysissa. Tutkimusta voitaisiin tehdä esimerkiksi kokemuksista ja ajatuksista seksuaalikasvatukseen liittyen ja siihen kuinka opettajaopiskelijat, oppilaat tai vaikka vanhemmat ne kokevat.
  • Metsäpelto, Emilia (2022)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten varhaiskasvatuksen opettajat pystyvät tukemaan lapsen seksuaalista kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla, ja miten seksuaalikasvatukseen liittyviä tabuja voitaisiin rikkoa. Seksuaalikasvatus on saanut yhteiskunnassamme tabun maineen, josta ei voi puhua. Samalla suoritetaan tutkimuksia ja laaditaan kansainvälisiä ohjeistuksia siitä, miten seksuaalikasva tusta tulisi toteuttaa. Aikaisemmat tutkimukset eivät ole antaneet tarkkaa ja kattavaa vastausta siihen, miten lapsen seksuaalista kehitystä voitaisiin tukea käytännössä. Tutkimuksessa avataan seksuaalis kasvatuksen luonnetta, ja tarjotaan kasvattajille kokonaisuuden kattava ohjenuora, jonka avulla kas vattaja kykenee tarkastelemaan seksuaalikasvatusta sensitiivisemmin ja avoimemmin. Tutkimukseen osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa, joita haastateltiin puolistrukturoidusti. Haastattelut sekä nauhoitettiin, että kommentit kirjattiin ylös paperille tarkempaa litterointia varten. Aineiston analyysi suoritettiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, jonka pohjalta aloitettiin aineis ton teemoittelu. Teemoittelusta syntyi useita ylä- ja alakategorioita. Saatujen vastausten perusteella lapsen turvan tunne ja oman kehon arvostaminen ja rakastaminen oli vat tärkeimpiä lähtökohtia laadukkaan seksuaalikasvatuksen toteuttamiseen. Aikuisen arvot ja asenteet vaikuttavat siihen, millaista seksuaalikasvatusta lapselle tarjotaan, ja nähdäänkö aihe kiusallisena. Myös ajankohtaisen tiedon hankkiminen ja oikeiden termien käyttäminen nähtiin tärkeänä osana ta bujen muodostumisen ehkäisemiseen. Sensitiivisyys, hyväksyntä ja tieto ovat laadukkaan seksuaalikas vatuksen tärkeimpiä lähtökohtia.
  • Alabay, Kadriye (2023)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa seksuaalikasvatuksen merkitystä ja tasoa varhaiskasvatuksessa varhaiserityisopettajien näkökulmasta. Seksuaalikasvatus ulottuu monille kasvatuksen osa-alueille ja sillä on suuri vaikutus yksilön kasvuun ja kehitykseen. Se on tärkeässä roolissa seksuaalioikeuksien toteuttajana ja sillä on suuri merkitys myöhemmän seksuaalisen toiminnan kannalta, sillä se edistää turvallista seksuaalista toimintaa myöhemmällä iällä. Mitkään esiopetuksen tai varhaiskasvatuksen velvoittavat asiakirjat eivät kuitenkaan velvoita seksuaalikasvatukseen tai käsittele asiaa suoraan ja aihetta on tutkittu vain vähän. Tutkimus pyrki luomaan ymmärrystä tästä tärkeästä, mutta vähän tutkitusta aiheesta. Menetelmät. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Aineistonkeruu perustui kahteen varhaiserityisopettajan puolistrukturoituun teemahaastatteluun. Kerättyä aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla ja pyrkien tiivistämään haastatteluista esiin nousseet havainnot. Lopulta koottuja tuloksia verrattiin aiempiin tutkimuksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoittaa, että seksuaalikasvatus on merkityksellinen osa niin varhaiskasvatusta kuin lapsen kasvua ja kehitystäkin. Seksuaalikasvatus ei kuitenkaan näy selkeänä osana varhaiskasvatusta, vaan sen taso vaihtelee, siihen ei velvoiteta eikä sen toteuttamiseen anneta riittävästi tukea. Haastatellut erityisvarhaiskasvatuksen opettajat koki-vat seksuaalikasvatukseen liittyvät teemat tärkeäksi osaksi varhaiskasvatusta, mutta näkivät kuitenkin esimerkiksi ennakkoluulojen ja erilaisten käsitysten vaikuttavan seksuaalikasvatuk-sen tasoon ja toteutukseen vahvasti. Seksuaalikasvatuksen tason kehittämiseksi olisikin luo-tava yleisiä linjoja seksuaalikasvatuksesta ja tarjottava varhaiskasvatuksen ammattilaisille faktapohjaista tietoa lähestyä seksuaalisuuden moninaista kokonaisuutta.