Browsing by Title

Lastenkirjallisuuden avulla on mahdollista käsitellä vaikeita aiheita ja tunteita niiden tarjoaman etäännytyksensä ansiosta. Lastenkirjallisuus tarjoaa lapselle työvälineen tutkia omaa identiteettiään, omaa elämää ja sen tapahtumia. Surun tunne aktivoituu yleensä menetyksen seurauksena. Tässä tutkimuksessa käsittelemäni menetykset koskevat läheisen henkilön kuolemaa ja siitä seuraavaa surua. Tarkoitukseni tässä tutkimuksessa on tutkia surun tunnetta lastenkirjallisuudessa sekä lastenkirjallisuutta apuna lapsen omassa surutyössä. Tutkimuskysymykseni käsittelevät mihin tilanteisiin suru aineistossani liittyi, kuinka suru kuvattiin käyttämässäni aineistossa, miten suruun reagoitiin sekä miten surun tunnetta ja siihen liittyvää menetystä aineistossani käsiteltiin. Tutkimuskysymyksieni muotoutumiseen vaikutti tieto siitä, kuinka lapsena kokemamme menetykset vaikuttavat koko myöhempään elämäämme ja myös siihen, miten myöhemmät menetykset käsittelemme. Lapsuuden aikaisilla menetyksen kokemuksillamme on siis suuri vaikutus myöhempään elämäämme. Surun tunne tulee käsitellä ja kohdata niin kuin muutkin tunteet. Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä ja aineistonani toimi 10kpl vuosina 2006–2022 julkaistua lasten kuvakirjaa, joissa kaikissa käsiteltiin surua. Analyysini kohteina olivat niin teksti kuin myös kuvitus. Aineistossani surun tunne ja surutyön käsitteleminen liittyivät läheisen ihmisen kuolemaan. Analyysini perusteella puhuminen ja menetetyn henkilön muisteleminen auttoi surun käsittelemisessä. Puhumattomuus nähtiin kasvattavan lapsen henkistä pahaa oloa. Kuvituksessa surun tunnetta kuvattiin hahmojen asennoissa ja ilmeissä. Tutkimukseni perusteella voidaan todeta surun liittyvän läheisen ihmisen kuolemaan ja, että läheisten ihmisten tuki sekä turvallinen tunneilmasto ovat lapsen surutyön kannalta kaikista merkittävimpiä elementtejä. Tämän tutkimuksen perusteella lapsen kanssa kuolemasta puhuessa ja lapsen kysymyksiin vastatessa tulee olla rehellinen sekä käyttää konkreettista kieltä. Lastenkirjallisuuden käyttämät vertauskuvat kuitenkin tarjoavat lapselle työkalun käsitellä menetystä omaan tahtiinsa. Lastenkirjallisuus toimii myös vertaistuellisena työkaluna tarvittavan etäännytyksensä lisäksi. Kirjan tarinat tarjoavat oivan lähtökohdan lapsen ja aikuisen välisille keskusteluille sekä lapsen surun tunteen käsittelemiselle.

Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita toteuttamaan kokonainen käsityöprosessi, joka sisältää tuotteen tai teoksen itsenäisen tai yhteisöllisen suunnittelun, tuotteen valmistuksen sekä oman tai yhteisen prosessin arvioinnin (POPS, 2014). Käsityön oppiaineessa opetus on painottunut tuotteen valmistukseen, minkä vuoksi tuotteen suunnitteluprosessin opettaminen koetaan usein haastavaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suunnittelun opettamisen tapoja sekä suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä. Ymmärrys siitä, miten suunnitteluprosessia voi opettaa ja miten oppimistehtävät vaikuttavat suunnittelutaitojen kehittymiseen, auttaa opettamaan suunnittelua käsityön oppiaineessa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kirjallisuuskatsaukseen etsittiin sekä suomen- että englanninkielisillä hakusanoilla tietokannoista. Aineistoksi valittiin kahdeksan artikkelia. Saatua aineistoa käsiteltiin laadullisesti, jotta ilmiöt pystyttiin kuvailemaan ja ymmärtämään. Aineistosta etsittiin suunnittelun opettamisen tapoja sekä suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä. Aineistosta analysoitiin viisi suunnittelun opettamisen tapaa: kokemuksellinen oppiminen, konseptisuunnittelu, Learning by Collaborative Designing, yhteiskeksintöprojekti sekä Design Thinking. Suunnittelun opettamisen tavoille yhteistä oli yhteisöllisyys. Kaikki suunnittelun opettamisen tavat sisälsivät yhteisöllisyyttä, mutta sen osuus eri tapojen välillä vaihteli. Learning by Collaborative Designing, yhteiskeksintöprojekti ja Design Thinking sopivat ongelmanratkaisuun perustuvan suunnittelun opettamisen tavoiksi, kun puolestaan kokemuksellinen oppiminen ja konseptisuunnittelu toimivat parhaiten suunnitteluprojekteissa, joiden tarkoituksena on luoda jotain uutta. Suunnittelutaitoja kehittävän oppimistehtävän piirteitä analysointiin aineistosta kuusi: avoimuus, aitous, selkeä rakenne, motivoivuus, vaihtelevien ideointitapojen käyttäminen sekä monipuolisten materiaalien tarjoaminen.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää suunterveyden opetusta ja sen tilaa alakouluissa kansainvälisesti, tarkemmin opettajien valmiuksia opettaa suunterveyttä, suunterveyskasvatuksen haasteita koulussa sekä onko koulussa tapahtuvalla suun terveyskasvatuksella vaikutusta oppilaiden tietoihin ja taitoihin. Lisäksi selvitettiin, miten suun terveyskasvatuksen asemaa kouluissa voisi parantaa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin mukaan 15 tutkimusartikkelia, joista etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Aineistot pelkistettiin, jonka jälkeen muodostettiin kategorioita, jotka kuvaavat tutkimuksen keskeisimmät tutkimustulokset. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajilla oli positiivinen asenne suunterveyteen ja sen opettamiseen. Lähes kaikissa tutkimuksissa suurin osa opettajista opetti suunterveyteen liittyviä asioita oppitunneillaan. Kuitenkin opettajien tiedoissa oli parantamisen varaa, sillä kahden yleisimmän suusairauden, karieksen ja ientulehduksen, etiologiset tekijät tunnettiin heikosti. Opettajilta puuttui myös tiedot vakavien hammastapaturmien asianmukaisesta hoidosta. Koulussa tapahtuvan suun terveyskasvatuksen suurimmiksi haasteiksi nousivat ajan ja resurssien puute, suunterveys -käsitteen puuttuminen opetussuunnitelmasta, puute suunterveyden koulutuksesta sekä kouluhallinnon tuen ja yhteistyön puute. Suun terveyskasvatuksen aseman parantamiseksi toivottiin opettajille suunterveyden koulutusta sekä suunterveyden sisällyttämistä opetussuunnitelmaan. Suun terveyttä koskeva terveyskasvatus kouluissa paransi useassa aineistossa lasten suunterveyttä koskevia tietoja sekä suun terveyskäyttäytymistä. Toisaalta kahdensuuntaisia tuloksia saatiin hampaiden harjauksesta, lankauksesta sekä ruokavaliosta; osassa tutkimuksissa nämä paranivat, osassa taas eivät. Ienterveyteen tai kariekseen koulussa tapahtuvalla suun terveyskasvatuksella ei havaittu olevan vaikutusta. Tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota suun terveyskasvatuksen aseman parantamiseen alakouluissa. Ratkaisuiksi tähän tuloksista nousivat suunterveyden sisällyttäminen opetussuunnitelmaan sekä opettajien kouluttaminen suunterveyteen liittyviin asioihin.

The subject of this thesis is the burnout of an early childhood education teacher within induction phase. The purpose of the study was to describe how did the burnout proceed and to find out what factors contributed to the burnout. The study also sought to determine the significance of the induction phase in the careers of an early childhood education teacher. The study describes the factors behind burnout in the context of the kindergarten operating environment, the job description of the early childhood education teacher, and other personal factors. Previous studies have shown that the induction phase is very important for attachment to a new profession and the development of a positive professional identity. Previous studies have shown that burnout develops over time and gradually, due to excessive work demands and pressures that can be amplified by personal characteristics. The study is a qualitative case study. The empirical data of the study consisted of an interview with one teacher in early childhood education in Helsinki. Thematic interviews were used as the interview method and the material was analyzed by means of theory-guided content analysis. The study concludes that many factors contributed to the burnout. In the context of the kindergarten operating environment, the factors behind burnout were unclear job descriptions and lack of human resources. In the context of the job description of an early childhood education teacher, the underlying cause of burnout was the difficulty in fulfilling the work role and the work assignments which did not include to the work role. In the context of other personal factors, the lack of support for the induction phase, and demanding personality contributed to the background of burnout. The findings of the study reinforce previous research on the challenges of induction during the early years of work and emphasize the importance of diverse forms of support for induction as a preventive factor for burnout.

Tavoitteet. Aiemmassa tutkimuksessa on esitetty näkökantoja monikulttuurisuuskasvatuksen puutteellisuudesta rasismin haastajana, ja toisaalta monikulttuurisuuskasvatus ymmärretään toisinaan antirasistiseksi kasvatukseksi. Tutkimuskirjallisuutta antirasismista suomalaisesta kontekstista on niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia sitä, millaista ymmärrystä rasismista monikulttuurisuuskasvatus ja antirasistisen pedagogiikka rakentavat. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sitä, millaisin keinoin rasismia yritetään opettajankoulutuksessa purkaa monikulttuurisuuskasvatuksen avulla, ja mitä antirasistinen pedagogiikka on. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kolmesta tietokannasta yhdistämällä hakusanoja opettaja, opettajankoulutus, rasismi ja syrjintä, ja sanojen englanninkielisiä vastineita teacher, teacher education, racism ja discrimination avulla. Sen lisäksi hakuja tehtiin sanojen whiteness ja colour blindness avulla. Tuloksia rajattiin Suomessa tuotettuun ajankohtaiseen vertaisarvioituun kirjallisuuteen suomalaisen koulutuksen kontekstin huomioimiseksi. Aineistossa käsitellään rasismia, antirasistista kasvatusta, monikulttuurisuuskasvatusta ja interkulttuurista kasvatusta opettajankoulutuksen ja koulun kontekstissa. Punaisena lankana on teoriasta nouseva rasismin ymmärtäminen laajana ilmiönä, joka rakentuu myös diskursiivissa käytännöissä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston tutkimusten perusteella monikulttuurisuuskasvatus ei välttämättä onnistu rasismin tunnistamisessa, eikä rasismia ja siihen liittyviä kysymyksiä välttämättä käsitellä lainkaan. Monikulttuurisuuskasvatus, jonka tavoitteena on suvaitsevaisuuden lisääminen ei aina auta tunnistamaan ja haastamaan rasismin eri muotoja. Monikulttuurisuuskasvatuksen vaarana on valta-asemien ylläpitäminen ja uudelleen tuottaminen. Toisaalta antirasistiset kouluissakin esiintyvät kampanjat saattavat ruokkia kapeaa käsitystä rasismista.

Nyutkommen forskning från Finland visar att ledarskapsfrågor ofta finns med som orsak till att lärare lämnar branschen. Forskning pekar också på att begreppet pedagogiskt ledarskap uppfattas mångfacetterat och utmanade att beskriva. Samtidigt lyfter styrdokumenten upp pedagogiskt ledarskap som en av nycklarna till en kvalitativ småbarnspedagogik och därför i längden som något som berör ledarskapsfrågor i stort. Syftet med den här undersökningen är att dels undersöka hurdan syn på pedagogiskt ledarskap som framträder bland lärare inom småbarnspedagogik, dels undersöka lärares egen syn på sig själva som pedagogiska ledare och dels upplevelser kring utbildningens stöd i rollen som pedagogisk ledare. Forskningsuppgiften är att belysa de här tre områdena utifrån lärarnas egna perspektiv och att spegla det som framträder med tidigare forskning som gjorts på området. Synen på pedagogiskt ledarskap som framträdde bland lärarna i undersökningen handlade om helhetsbild, gemensamt ansvar, barnets bästa och barnet i centrum. Lärarnas upplevelser handlade om behov av erfarenhet, tidsbrist och utmaningar i att som arbetsteam utvärdera och analysera den egna verksamheten. I synen på utbildningens stöd framträdde behov av mer konkret ledarskapsutbildning och fortsatt praktiserande. Slutsatser som framträder ur det insamlade materialet handlar om behov av mer sammansvetsade arbetsteam över utbildningsgränserna, samproducerat pedagogiskt ledarskap, stärkt och tydliggjort teamledarskap, direkt ledarskapsutbildning i studieskedet och arbetshandledning för arbetsteamen. I undersökningen deltog fyra lärare inom småbarnspedagogik. Den teoretiska förankringen byggdes på inhemsk forskning och litteratur på området. Undersökningen gjordes som en kvalitativ intervjustudie. Som datainsamlingsmetod användes semistrukturerade intervjuer. Det insamlade materialet analyserades efter en tematisk innehållsanalys.

Social exclusion is a serious issue both on a societal and an individualized level. The purpose of this thesis is to look into the concept of social exclusion and further explore what factors can put children and young people in danger of becoming socially excluded. Additionally, reasons behind the accumulation of disadvantagedness are studied. Social exclusion as a concept has been researched in abundance over the past few decades, and it has been a recurring topic in politics. The questions of my thesis are the following: What is social exclusion? What factors put children and youths at risk of becoming socially excluded? What causes the accumulation of disadvantagedness? A diverse selection of research papers, reports and books were used as material for this literature review. I researched a variety of domestic theses and other material to find answers to my thesis questions. Based on this literature review it would seem that social exclusion is a pivotal societal and individualized issue that lacks the unequivocal definition. Research suggests that one is at higher risk of social exclusion in their life is in a position of upheaval. Research suggests that the following factors may increase the risk of an individual becoming socially excluded: being in a state of upheaval in one’s life, being an immigrant, doing poorly in school, and having parents who are socially excluded. According to research, disadvantagedness is linked to one’s labour market position, the industry of one’s job, low income, level of education, age, gender, state of health and domestic background. However, the findings of said research are inconclusive on the reasons behind the accumulation of disadvantagedness.

This present systematic review was constructed to scrutinize the relationship between academic procrastination and academic self-efficacy. It consisted of 15 peer-reviewed studies. The conclusion was that there is a significant, negative correlation between the two and that academic self-efficacy is a significant predictor of academic procrastination. Other notable findings were made. The implications of the findings were discussed.

Purpose. This is a systematic literature review of finnish literature covering student bullying of teachers. The aim of this study is to gather and summarize current information about explanations, consequences and coping with the bullying experience. The results will be compared with international literature of the phenomenon. Approach. The study was conducted as a systematic literature review. The data was collected from google scholar database and the search was supplemented by a reference search. The final data consisted of four articles covering the phenomenon. The data was analyzed by applying data-orient content analysis. Results and conclusions. Student bullying of teachers was explained in the data in terms of student, teacher, institution and authority and school related factors. Student bullying of teachers caused numerous negative consequences for teachers themselves and for their work as educators. The negative consequences were noted to be similar to consequences found in the international literature. Explanations in the Finnish literature differed from the international literature. Based on this study, finnish teachers had numerous means for coping with the bullying situations.

Tässä kandidaatin tutkielmassa olen tutkinut tutkimuskirjallisuuden valossa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden erilaisia näkökulmia vuosien 2015-2019 ajalta. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvasin pedagogista johtajuutta koulun kontekstiin sijoitetun laajan tarkastelutavan kautta sekä erityisesti tämän tutkielman kannalta oleellisessa varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lisäksi tarkastelin teoreettisesti myös jaetun johtajuuden ilmiötä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden avulla on mahdollista ylläpitää varhaiskasvatuksen laatua ja tukea hyvää lapsuutta. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on kuvata varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden erilaisia näkökulmia. Tarkastelen, miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan johtamisosaamisen ja jaetun johtajuuden merkitystä. Tavoitteenani on selvittää, miten varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta toteutetaan ja miten pedagogista johtajuutta on mahdollista kehittää. Lisäksi tarkastelen, millaisia mahdollisuuksia pedagoginen johtajuus luo lasten kokonaisvaltaisen oppimisen, varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat: mitkä näkökulmat varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa nousevat merkityksellisinä esille vuosien 2015-2019 aikana julkaistun tutkimuskirjallisuuden perusteella?, miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan johtamisosaamisen merkitystä? ja miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan jaetun johtajuuden merkitystä? Tämän tutkielman tutkimusmenetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Toteuttamani systemaattinen kirjallisuuskatsaus pohjautui Finkin (2010) kirjallisuuskatsauksen malliin. Tutkimusaineistoni koostui kuudesta tieteellisestä ja kansainvälisestä artikkelista, jotka valikoin systemaattisesti asettamani seulan avulla. Tutkimusaineistoni kaikkien artikkeleiden tuli olla vertaisarvioituja, englanninkielisiä ja julkaistu vuosien 2015-2019 välisenä aikana. Lisäksi artikkeleita tuli olla mahdollista lukea kokonaisena tekstinä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistosta löydettyjen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtajuudesta nousevat näkökulmat jakautuvat neljään osa-alueeseen, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Nämä varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden osa-alueet ovat johtajuuden ulottuvuudet ja tehtävät, jaettu johtajuus, johtamisen haasteet ja johtajuuden kehittäminen sekä johtajuuden merkitys pedagogisen laadun saavuttamisessa. Varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta on mahdollista kehittää. Lasten oppimista edistää johtajan ja henkilöstön vahva ammatillinen osaaminen, jota kehitetään erityisesti henkilöstöjohtamisen ja johtajan toteuttaman itsensä johtamisen avulla. Jaetun johtajuuden avulla varhaiskasvatuksessa on mahdollista työskennellä kollektiivisesti, mikä edistää varhaiskasvatuksen laatua. Lisäksi jaettu johtajuus edesauttaa varhaiskasvatuksen työyhteisöä työskentelemään monipuolisessa ja muuttuvassa työympäristössä, vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja suuntautumaan tulevaan.