Browsing by Title
Now showing items 314-333 of 3696
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista on digitaalisissa peleissä tapahtuva vuoro-vaikutus, digitaalisiin peleihin liittyvä vuorovaikutus pelien ulkopuolella sekä miten tätä vuoro-vaikutusta voidaan tukea pelikasvatuksen keinoin. Aikaisempi tutkimus on sivunnut vuorovai-kutusta digitaalisissa peleissä, mutta suoraa tutkimusta vuorovaikutuksesta digitaalisissa peleissä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta ja sen tukemisesta pelikasvatuksella on yleisesti vähän var-sinkin Suomessa. Tämän tutkielman tavoitteena on täyttää tämä aukko tutkimuskentässä tarkastelemalla digitaalisissa peleissä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja sen tukemista pelikasvatuksen keinoin. Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kirjallisuudesta, joka käsitteli digitaalista pelaamista, vuorovaikutusta ja pelikasvatusta. Hyödynsin tutkielmassa kotimaisia sekä ulkomaisia lähteitä, jotta tutkielman tulos olisi mahdollisimman monipuolinen ja kuvaileva. Käytin tutkielmassa pääosin viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana julkaistua materiaalia tutkittavan ilmiön, eli digitaalisten pelien uutuuden vuoksi. Tutkimuksen tuloksena oli, että digitaalisissa peleissä tapahtuva vuorovaikutus on moninainen kokonaisuus, jota tapahtuu monessa eri muodossa, joka on joko peliin liittyvää tai täysin liittymätöntä sekä sisältää positiivisia sekä negatiivisia näkökulmia. Digitaalisissa peleissä tapahtuvan vuorovaikutuksen tukeminen pelikasvatuksen keinoilla on mahdollista opettamalla digitaalisia pelejä pelaaville pelisivistystä, johon kuuluu hyvien käytöstapojen noudattaminen muita pelaajia kohtaan. Johtopäätöksinä näistä asioista voidaan pitää sitä, että pelikasvatusta tarvitaan, jotta kaikki voivat nauttia digitaalisten pelien pelaamisesta ilman negatiivisia vuorovaikutustilanteita digitaalisia pelejä pelatessa sekä tutkimusta vuorovaikutuksesta digitaalisissa peleissä tarvitaan lisää Suomessa.
-
(2024)Tavoitteet. Digitaaliset laitteet, kuten älypuhelin, tabletti ja tietokone ovat nykyään osa peruskouluikäisten lasten ja nuorten arkea. Laitteet ovat myös käytössä koulussa ja osa suomalaista perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tutkimuksessa selvitetään millaisia myönteisiä sekä kielteisiä yhteyksiä laitteiden käytöllä on peruskouluikäisiin oppilaisiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, eli tutkittiin aiempia tutkimuksia valittujen tutkimuskysymysten avulla. Aineistona oli kahdeksan vertaisarvioitua tieteellisiä artikkelia vuosilta 2019-2023, jotka tutkivat digitaalisten laitteiden yhteyttä mm. peruskouluikäisten oppilaiden terveyteen tai oppimistuloksiin. Kerättyjen tulosten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia tarkasteltiin, sekä tuloksia verrattiin aiempiin tutkimuksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Digitaalisten laitteiden käyttö oli yhteydessä peruskouluikäisten fyysiseen terveyteen, mielenterveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimistuloksiin. Kielteisiä yhteyksiä oli enemmän kuin myönteisiä. Digitaalisten laitteiden käytöllä on useita lasten terveydelle ja oppimiselle haitallisia yhteyksiä, mutta laitteiden käytöllä on myös hyödyllisiä puolia, jos niitä käytetään kohtuudella ja lapsille sopivalla tavalla. Tuloksia voidaan soveltaa käytännössä kouluissa ja kodeissa mediakasvatuksessa, jotta laitteiden käytön kielteisiä yhteyksiä voitaisiin ennaltaehkäistä.
-
(2019)Tutkielmassani selvitän digitaalisten liikuntapelien vaikutuksia 3.-6.-luokkalaisten liikunnan opetukseen. Digitaaliset liikuntapelit yhdistävät teknologisen pelaamisen ja fyysisen aktiivisuuden. Digitaalisissa liikuntapeleissä pelaajan fyysinen aktiivisuus määrittää pelin lopputulosta. Aiemman tutkimustiedon mukaan digitaalisten liikuntapelien on todettu motivoivan tarjoamalla liikkumiselle nykyaikaisia vaihtoehtoja ja vähentävän istumiseen käytettyä aikaa. Tutkimuskysymyksenäni on: Mitä vaikutuksia digitaalisilla liikuntapeleillä on 3.-6.-luokkalaisten liikunnan opetuksessa? Toteutin tutkielmani systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Artikkelihaku tuotti kahdeksan kansainvälistä artikkelia tutkimusaineistoksi kahdesta eri opetusalan tietokannasta. Aineistoni artikkelit olivat vertaisarvioituja ja vuoden 2010 jälkeen julkaistuja. Analysoin aineistoani temaattisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston analyysin jälkeen tulokset ryhmittyivät digitaalisten liikuntapelien fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja pedagogisiin vaikutuksiin. Digitaaliset liikuntapelit olivat 3.-6.-luokkalaisten liikunnan opetuksessa tutkimustulosten mukaan motivoivia, hauskoja ja nautinnollisia. Ne ohjasivat oppilaita positiiviseen vuorovaikutukseen vertaisten kanssa ja haastoivat oppilaita kognitiivisesti. Ne lisäsivät oppilaiden fyysistä aktiivisuutta sekä auttoivat liikunnallisten taitojen kehittymisessä. Pelit kuitenkin aiheuttivat odottelua eivätkä tuottaneet oppilaille riittävästi reipasta liikuntaa. Digitaaliset liikuntapelit mahdollistivat oppijalähtöisen työskentelyn ja eriyttämisen. Tutkimustulokset osoittivat monia hyötyjä digitaalisista liikuntapeleistä liikunnan opetuksessa, minkä perusteella voidaan sanoa niiden olevan arvokas lisä nykyajan koulussa. Tutkimustulosten valossa voidaan kuitenkin myös todeta, että perinteistä liikunnan opetusta digitaaliset liikuntapelit eivät korvaa. Tutkimisen arvoista olisi liikunnanopettajan näkökulma ja opetustilanteen rakentaminen digitaalisia liikuntapelejä hyödyntäen. Myös yhtenä tutkimuksen näkökulmana tulisi olla, millä tasolla lapset oppivat liikunnan taitoja digitaalisten liikuntapelien avulla. Onko niiden avulla tehokkaampaa oppia ja riittävätkö ne taitojen oppimiseen?
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Varhaiskasvatussuunnitelma asettaa varhaiskasvatuksen opettajalle ohjeistuksen toteuttaa laadukasta pedagogista toimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitaan teknologiakasvatus, jonka toteuttaminen herättää kiivasta keskustelua kasvattajien sekä vanhempien parissa (Koivula, M., & Mustola, M. 2017). Teknologiakasvatuksen tarkoitus ei ole ainoastaan älynäytöllä tai tabletilla pelaamista kuten yleisesti saatetaan ajatella, vaan sen tarkoitus on kannustaa tutkivaan ja kannustavaan työtapaan (Opetushallitus 2022). Tällä tutkimuksella pyrin tutkimaan voiko lisättyä todellisuutta hyödyntää varhaiskavatussuunnitelman mukaista teknologiakasvatusta. Tutkimuksen tarkastelunkohteena on lisättytodellisuus (AR). Kuvailen, analysoin sekä tulkitsen mitä oppimisen alueen taitoja voi lisätyllä todellisuudella kehittää. Lisäksi tutkimus kokoaa tietoa pedagogisen toiminnan toteuttamiseen tarvittavia resursseja. Avaan myös teoriaosuudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa eriteltyjä oppimisen alueen sekä laaja-alaisen osaamiseen liitettyjä taitoja. Tulen rinnastamaan tuloksissa ilmeneviä taitoja varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tutkimus on toteutettu integroivalla kirjallisuuskatsauksella. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta, joista osa on ollut empiirisiä tutkimuksia ja osa kirjallisuuskatsauksena toteutettuja tutkimuksia. Aineisto on kerätty laajasti kansainvälisesti, sillä aihetta on tutkittu enemmän muualla maailmassa. Aineistosta on poimittu tutkimuskysymyksiin vastaavat vastaukset ja ne on luokiteltu ja tyypitelty kokonaiskuvan saamiseksi. Tutkimukseen on liitetty taulukko, josta näkee kuinka luokittelu ja tyypittely on toteutettu. Tulokset osoittavat, että lisätyllä todellisuudella on positiivinen vaikutus kielelliseen kehitykseen, muistiin ja keskittymiseen. Tutkimus kumoaa oletukset vuorovaikutustilanteiden vähenemisestä digilaitteiden parissa, sillä innoittamisen ja leikillisyyden läsnä ollessa vuorovaikutus lasten välillä oli runsasta ja kehittävää. AR:n avulla voidaan kehittää lasten oppimisen alueen taitoja kuten matemaattisia ja luonnontieteen taitoja. Lisätyn todellisuuden toteuttaminen on osittain opettajan asenteesta, sekä päiväkodin laitteistosta kiinni. Tärkeää on opettajan tutustuminen lisätyn todellisuuden mahdollisuuksiin ja harjoitella sen käyttöä.
-
(2023)Det övergripande syftet med studien är att ta reda på pedagogers uppfattningar av och syn på användning av digitala medier inom småbarnspedagogiken. Syftet är också att ta reda på vilka fördelar och eventuella nackdelar det kan finnas med att ha digitala medier i en så tidig ålder. Digitala medier bland barn har haft en negativ ton. Då personer är rädda att de ska hindra barnen från att göra andra saker och tar mycket tid från barnen. Studien går ut på att se pedagogers synvinkel på digitala medier. Tidigare studier visar att det finns en stor osäkerhet kring om digitala medier är till någon nytta alls för barnen. Forskningsfrågorna är: Hur ser pedagoger på användningen av digitala medier inom småbarnspedagogiken? På vilket sätt arbetar pedagogerna med digitala medier? Vilka fördelar och nackdelar upplever pedagogerna med digitala medier? Eftersom jag ville ta reda på vilka uppfattningar av och syn på användning av digitala medier inom småbarnspedagogiken använde jag mig av intervju som datainsamlingsmetod. Tre pedagoger intervjuades om deras erfarenheter och åsikter om digitala medier. Två av pedagogerna var från Norge och en från Finland. Intervjuerna gjordes genom ett fysiskt möte, bandades in och transkriberades. Resultat visar att digitala medier kan vara bra för barnen och att två av tre pedagoger gärna använder det som stöd i sin verksamhet. Det är dock viktigt att det finns kunskap om ämnet hos personalen så att det används på rätt sätt och inte blir passiv användning av digitala medier.
-
(2024)Mål. Studiens syfte är att ta reda på vilka sätt digitala ordböcker används i språkinriktad undervisning i finlandssvenska skolor. I språkinriktad undervisning fokuserar man på språkutvecklingen som är en väsentlig del av skrivutvecklingen. I språkinriktad undervisning ingår språklig stöttning som innehåller olika typer av stöd, varav ett av dem är ordböcker. Metoder. Studien använder sig av kvalitativ metod med etnografiska utgångspunkter. Empirin skapades under observationer i klassrum och i samtal med tre finlandssvenska klasslärare i södra Finland. Analysen och tolkningen av materialet skedde under observationer och samtal, samt efteråt med genomgång av fältanteckningar och genomlyssningar av samtalsmaterialet, som sedan sammanfattades i tabeller och resulterade i text. Resultat och slutsatser. Digitala ordböcker användes i klasserna och klasslärarna hade erfarenhet av dem. Klasslärarna använde de digitala ordböckerna som stöd och gav vid behov språklig stöttning när eleverna använde dem. De digitala ordböckerna som användes var inte alltid ändamålsenliga. Det skulle kunna utvecklas material för användningen i skolan och det skulle kunna skapas digitala ordböcker anpassade för elever i lågstadiet.
-
(2023)Tutkielma siitä miten digitaaliset työkalut voivat tukea lasten kielen oppimista
-
(2018)Tiivistelmä - Referat - Abstract The purpose of this descriptive literary review is to research what kind of scientific studies has been made about the digitalisation in finnish elementary school at the 2010s. Digitalisation is one of the main topics in finnish elementary school, with great expectations. Use of information and communication technology has increased during consumable decade, and it still is one of the main ambitions in education policy. The digitalisation of the school has advanced rapidly, despite there is not enough scientific research about it's effects to learning. This work has been executed as descriptive literary review. Composing the material was difficult because of the lack of the made studies about the topic. The material includes such studies and scientific articles that discourses about the digitalisation in finnish elementary school during this decade. By this literary review has been perceived that there is not enough scientific studies about the subject. Majority of the made studies has the mainline in different kind of advices, such as iPad, and the (teachers and students) user experience of them. Digitalisation seems to be the keyword what comes to solving the problems of finnish elemenytary school and it's backwardness. Wheter digitalisation has reclaimed it's expectations, or not, has to be maid more research. It was also noticed that with digitalisation there is often used such terms as life-long-learning and learning-to-learn.
-
(2017)The aim of the study was to examine individuals’ own experiences and views about the changes that digitalization has brought to work. In addition, the aim of the study was to find out what kind of competence requirements the digitalization of work causes to the employees and what kind of changes will affect to the individual’s competence development. The study was justifiable since digitalization transforms the working life comprehensively and causes changes in many different levels. Digitalization also influences the ways in which work is done and thus reflects on the skills and competences needed in the work. In the study, the phenomenon was studied at the level of individuals since the individual-level perspective of the phenomenon has been studied little. The study was a qualitative study, based on the employees' own experiences. The research data was collected with a semi-structured thematic interview by interviewing five employees. All the interviewees had a master degree, but their fields of study differed from each other. The interviewees worked in different job positions and all interviewees had at least two years work experience after graduation. The starting point for the analysis was the material-based content analysis since the interviewees' own voice wanted to be heard. The study results showed that changes in the work environment were mainly experienced positively, although some negative aspects were faced with the blurring of working hours and IT-problems. The skills needed at work was also felt to change rapidly. The analysis showed that generic skills were strongly raised as a core competence in daily work. The research showed that to respond to the changes brought by digitalization, own competence has to be actively developed. Additionally, the importance of competence development was recognized.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, kuinka digitalisaatio ymmärretään varhais kasvatuksen kontekstissa ja onko käsite yksiselitteinen. Digitalisaatio on digitaalisten laittei den käyttöä ja hyödyntämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa annetaan tavoitteita digitaalisten laitteiden käytölle ja lapsia pyritään innostamaan toimimaan digitaalisissa ympä ristöissä. Jotta tavoitteisiin päästään on termien oltava selkeitä ja ymmärrettäviä. Viitekehys tutkimukseeni ja sen tarkasteluun tuli Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista (2018), sekä digitalisaation määritelmästä. Tutkimuskysymyksiäni olivat, missä yhteydessä digitaalisuus mainitaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, sekä miten digitalisaatio sanana ymmär retään valitun kirjallisuuden perusteella. Menetelmät. Tutkimusmenetelmäksi valitsin analyyttisen diskurssianalyysin ja tutkittavaksi termiksi digitalisaatio-sanan. Diskurssianalyysissä lähtökohtana on kieli ja sen eri tulkinnat. Tämä menetelmä tuki omaa tutkimustani, sillä pureuduin digitalisaatio sanan merkitykseen ja sen erilaisiin tulkintoihin lähdeaineiston pohjalta. Keräsin aineistoa poikkitieteellisesti niin tekniikan, talouden, kuin kasvatustieteen alalta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni johtopäätöksenä on, että digitalisaatio ei ole yksise litteinen termi. Tutkimukseni perusteella digitaalisuutta käsitellään varhaiskasvatussuunnitel man perusteissa vain monilukutaidoista sekä tieto- ja viestintätaidoista puhuttaessa. Tällöin digitalisaatio kytkeytyy vain kommunikointiin ja viestintään. Digitaalitekniikkaa voidaan käyttää ja käytetään varhaiskasvatuksessa laajemmin. Tämän vuoksi teknologiakasvatus voisi tarjota paremman alustan digitalisaation opetuksen ja käsittelyyn varhaiskasvatuksen konteks tissa.
-
(2024)Mål. Syftet med avhandlingen är att undersöka användningen av digitala apparater, så som surfplattor, datorer och mobiltelefoner, samt internet i undervisningen och dess inverkan på koncentrationsförmågan och inlärningen. Temat är aktuellt eftersom den snabba digitaliseringen inom undervisningen, försämrade resultat och beroendet till mobiltelefonerna samt temat har också nyligen diskuterats och debatterats i medierna. Tidigare forskning visar en förändring i våra beteenden, behov och förmågor på grund av och tillsammans med vår användning av digitala apparater. Studien diskuterar fördelar och nackdelar med användningen av digitala apparater och internet i undervisningen samt på vilket sätt detta påverkar inlärningen och förmågan att koncentrera sig. Metoder. Avhandlingen är utförd som en beskrivande litteraturöversikt där tolv vetenskapliga artiklar inkluderas i en tematisk analys. Artiklarna har valts ut med en kombination av diverse sökord med syftet att besvara på forskningsfrågorna Resultat och slutsatser. Resultaten visar att teknologi i undervisningen kan bidra till elevers bättre prestation och fokus om integrationen av teknologin sker på ett lyckat, effektivt och korrekt sätt. Flexibilitet, mångsidighet och tillgänglighet utgjorde fördelar med digitaliseringen i undervisningen. Vid misslyckad integration av teknologi, det vill säga utan riktlinjer och engagemang, förorsakade digitala apparater distraktion och koncentrationsproblem. Mångsysslande med digitala apparater och telefoners närvaro hade en negativ inverkan på inlärningen. Slutsatserna innebär därmed att vid en lyckad integration av teknologi i undervisningen kan digitaliseringen bidra positivt till inlärningen.
-
(2023)Syftet med denna studie är att undersöka lärarperspektivet på digitalisering inom undervisningen och dess påverkan på studenters inlärning. Tidigare forskning säger att det finns mycket möjligheter samt utmaningar med digitalisering i undervisningen. Studien är en systematisk litteraturstudie där tidigare forskning inom ämnet digitalisering i undervisningen har valts. Möjligheterna var att underlätta lärarnas arbete samt öka möjligheterna för elevernas inlärning. Undervisningen kan göras mer interaktiv och tillgänglig. Utmaningarna var att en del av läraren inte har tillräckligt med stöd och en del av skolorna inte tillräckligt med resurser. Lärare som inte har kunskaper känner sig inte bekväma av att använda digitalisering. Utan de nödvändiga resurserna kan inte digitalisering tillämpas i undervisningen. Fortsatt forskning kunde göras inom vilka digitala verktyg är mest effektiva för undervisningen både från elevens och lärarens perspektiv. Digitalisering är en positiv sak med mycket potential men kräver mycket arbete.
-
(2018)Digitalisation is an integral part of our society and is characterized as rapid, pervasive and continuous. Digitization has recently become relevant within early childhood education. The reason for this is the new basics of the plan for early childhood education which to a greater extent than before emphasizes the importance of multi-literacy, digital competence and the utilization of digital tools in early childhood education The purpose of this bachelor’s thesis is to present how digitalization in early childhood education is discussed in contemporary scientific pedagogical research and, consequently, how this pedagogical research on digitization can be applied in the work of early childhood teachers. In this bachelor’s thesis the aim is to answer the question: How is digitalization discussed in the Finnish scientific pedagogical research from 2016 to this day? The study is qualitative in nature and has been executed as a literature study applying a content analysis method. The data consists of four scientifically reviewed articles published in pedagogical scientific journals in 2017 and 2018. The results of this study can shows that (1) the child's right to sense of belonging functions as a central explanation model for the importance of digitization in early childhood education, (2) traditions are important in the contemporary pedagogical scientific discussion on digitalization in early childhood education, and (3) the issue of perspective taking is central to the discussion about digitization in Finnish early childhood education.
-
(2022)Denna studies syfte och mål är att ge en bättre förståelse för hur digital problemlösning kan se ut i en finländsk högstadieskola. Studien inriktar sig på de problemsituationer som involve-rar digitala hjälpmedel och verktyg. Då digital problemlösning som del av terminologin inte är vidare utbredd i forskning kring utbildning avhandlas därför relevant forskning om problem-lösning. Genom att skapa en matris utifrån Europakommisionens ramverk DigComp 2.0 samt OECD:s definition av interaktiva och statiska problem identifieras situationer som se-dan tolkas och analyseras utifrån teorin. Denna studie baseras på videomaterial från forskningsprojektet Connected Classrooms Nordic. Projektets data består bland annat av videoinspelningar från lektioner i högstadiesko-lor i de nordiska länderna. Tre lektioner ifrån undervisning i modersmål och fyra lektioner från undervisning i historia från en finländsk högstadieskola ligger som grund för studien. Studien är en kvalitativ fallstudie och har en abduktiv forskningsansats där DigComp 2.0 an-vänds som teoretisk grund för att identifiera digitala problemsituationer. Videomaterialet ana-lyseras och tolkas sedan i en tematisk analys. Elever och lärare deltog i digital problemlösning som uppstod oväntat och oförutsett. De för-sökte lösa problemen kollaborativt med olika goda resultat. De utvalda problemsituationerna visade hur komplexa de digitala problemsituationerna kan vara både för lärare och elever i den breda medieekologi de verkar i. Slutsatsen är att elever och lärare i denna studie deltar i digital problemlösning när oväntade och oförutsedda problemsituationer uppkommer. De görs i stor utsträckning kollaborativt men ostrukturerat. Studien visar även den komplexitet som många digitala verktyg och hjälpmedel bidrar med och vilka stora utmaningar lärare och elever ställs inför.
-
(2022)Digital competence and communication competence are basically a democracy issue. We live in a digital society, and therefore digital competence needs to be included as one of the many different things we work with in early childhood education, even for the very youngest. The goal of this research is to find out what digital learning can contain for children under 3 years of age to support language development. The research questions I ask are: How do educators use digital tools to support the child's early language development? What positive / negative effects arise from working with digital tools when it comes to children aged 0–3 years? I chose to do an interview study with a qualitative approach. I interviewed 5 teachers in early childhood education, and have deliberately chosen only teachers who told me that they work or have worked with digital tools in a 0–3 year group, because they probably have a lot of experience as a basis for their reflections. Before the interviews, I gave the teachers preliminary interview questions in order to be able to discuss the topic more comfortably and openly with them. The analysis was carried out as a thematic and inductive content analysis. The results show that digital tools are used to varying degrees according to the needs of the group of children and the knowledge of the staff. Photographs taken by the children themselves were considered to be the method that develops language the most because pictures created by the children themselves motivate the children to talk about them. It was felt that questions about screen time should be included in conversations about the child's plan so that the educators could determine how much digital tools the children can already use and what they need to practice.
-
(2021)I dagens läge stöter vi på digital teknologi vart än vi går och för att klara oss i vårt alltmer digitaliserade samhälle behöver vi utveckla digital kompetens. Den digitala teknologin utvecklas hela tiden och för att vi skall ha en chans att hänga med i utvecklingen behöver undervisning om och med digitala verktyg starta på ett tidigt stadie. Grunderna för läroplanen i förskolan föreskriver att förskolan skall främja barns digitala kompetens. Syftet med denna studie är att ta reda på hurudan digital kompetens förskolelärare anser att barn skall få under förskoleåret, hur de i praktiken gör och om de anser att de själva besitter tillräcklig digital kompetens. Mina forskningsfrågor är: 1.Vilken betydelse tillskriver lärarna inom småbarnspedagogik den digitala verksamheten i förskolan? 2.Vilka digitala metoder/verktyg använder lärarna i verksamheten? 3.Hurudan är lärarnas upplevda kompetens inom det digitala området? Studien är en kvalitativ, semi-strukturerad intervjustudie där fyra förskolelärare intervjuades. Tre av de fyra lärare som deltog i intervjuerna var pedagogie kandidater till utbildningen och en var socionom YH. Tre av informanterna var slumpmässigt utvalda och en av informanterna valdes på grund av sin högre ålder och sin långa arbetserfarenhet. Resultatet visar att lärarna i stort sett var väl insatta i vad digital kompetens skall handla om på förskolan. Lite oklarheter om vad som räknas som digitala färdigheter framkom under intervjuerna. Lärarna ansåg sig besitta tillräcklig digital kompetens men intresset för fortbildning är stort. Metoderna och verktygen på de aktuella förskolorna är relativt lika och alla informanter ansåg att digitala färdigheter är viktiga att lära sig under förskoleåret.
-
(2023)This theoretically focused bachelor’s thesis aims to illuminate similarities and differences between pedagogical discussion on child agency in context of play-pedagogy and hobbyist discussions of player agency in context of tabletop roleplaying games. This research attempted to construct robust framework of theoretical models and concepts used to examine these topics and bring them together for comparison. What is play? What are tabletop roleplaying games? How are they different from similar phenomena? How are they similar? How does the concept of agency appear within their context? This theoretically focused research found many interesting parallels between the teacher profession and Game Master role, which has seldom been examined in depth in academic writing. Further, many of the game studies theories on pedagogical utility of games are complimentary to Hakkarainen’s narrative learning as it is applied in play-world pedagogy. This researches’ findings should be considered narrowly in context of play world pedagogy and game studies focused on tabletop roleplaying games.
-
(2019)Aims. In today’s society immigration and integration are undeniably important topics. Studies have shown that employment plays an important part in how well the immigrants’ integration process will succeed. However previous research has also found that some immigrants are subject to discrimination in work life and to some extent already during the recruitment process. This study aims to focus on the latter. The research done so far on this topic in Finland is relatively scares. By comparing the results of earlier studies this paper aims to fill that gap. Further this paper aims to map to what extent these results can be supported by theories of ethnic hierarchy as well as ethnocentrism. Methods. The material I have chosen to use for the analysis is six researches done in Finland. I have chosen to use research that is done after 2002. As a method I use descriptive literature review. Results and conclusions. The studies analyzed in this paper mutually conclude that discrimination has taken place during the recruitment process in Finland. In the recruitment situations, discrimination was often demonstrated by the fact that immigrants were not offered the same opportunities as the native applicants. Further, they were also less encouraged to look for work. Results, where Finns' attitudes were not particularly tolerant of receiving job-seeking immigrants to Finland, also appeared. These results were also supported by the immigrants' own experience, where they said that they had experienced discrimination in recruitment in Finland.
-
(2020)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolistereotypioiden ilmenemistä ja purkamista analysoimalla Disneyn Frozen – Huurteinen seikkailu -kirjaa. Tutkimuksessa selvitän keinoja, joilla Frozen pyrkii purkamaan sukupuolistereotypioita, mutta samalla tarkastelen sitä, millaisia sukupuolistereotypioita kirjassa esiintyy. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia sukupuolistereotypioita Frozenissa esiintyy? 2. Miten Frozen pyrkii purkamaan sukupuolistereotypioita? Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytän kvalitatiivisia eli laadullisia menetelmiä. Pohjustan tutkimustani laajalla teoriaosuudella, joka avaa tutkimuksen kannalta olennaisia ja tärkeitä käsitteitä. Analysoitavana aineistona toimii Disneyn (2013) Frozen – Huurteinen seikkailu -kirja. Analyysissä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, koska teoria toimi olennaisena ohjaavana tekijänä aineistoa analysoidessani. Sisällönanalyysi myös tarjosi mahdollisuuden esittää tutkimustulokset selkeässä ja tiiviissä muodossa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset nostivat esiin, että Frozenissa ilmenee myös sukupuolistereotypioita, kuten naisen heikompi asema miehiin nähden ja miehen näkeminen pelastavana toimijana. Frozen kuitenkin myös pyrkii purkamaan sukupuolistereotypioita usein keinoin. Nainen esimerkiksi nähdään vasten sukupuolistereotypioita aktiivisena toimijana ja kirjan hahmoilla ilmenee sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä. Kirja sisältää siis sukupuolistereotypioita purkavia aineksia, mutta myös jäänteitä vanhoista sukupuolistereotypioista.
-
(2020)Tavoitteet: Tutkimuksen tavoite oli tutustua Disneystä tehtyyn tutkimukseen ja selvittää mitä aiheita on tutkittu. Esihaku ja oma mielenkiinto rajasivat aiheen Disney-prinsessoihin ja sukupuoleen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Disney-prinsessojen antamaa naiskuvaa ja sen vaikutuksia tyttöihin. Sukupuolelle sopivien käytösmallien kehittymistä tarkastellaan Busseyn ja Banduran (1999) sosiaaliskognitiivisen teorian avulla. Teorian keskeisin sisältö on sosiaalisen ympäristön vaikutuksissa lapsen käsitykseen sukupuolistereotypioista ja hyväksytystä käytöksestä kullekin sukupuolelle. Disney-prinsessat ovat osa lapsen ympäristöä ja tuovat yhden näkökulman, jota lapsi vertaa muihin saamiinsa malleihin. Menetelmät: Tutkimuksen aluksi on tehty esihaku, joka rajasi aihetta, rakensi aineiston sisäänottokriteerit ja toimi hakusanojen testinä. Tutkimuksessa käsitellään kahdeksaa artikkelia, joista kaksi tarkastelee Disney-prinsessojen elokuvia ja niissä ilmenevää käytöstä ja kuusi tarkastelee lapsien kokemusmaailmaa Disney-prinsessojen ympärillä. Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa on aineistolähtöisen analyysin piirteitä. Tulokset ja johtopäätökset: Disney-prinsessojen feminiinisyys naiskuvan hallitsevana piirteenä oli vähentynyt verrattaessa vanhempia leffoja uudempiin. Lapset eivät kyseenalaistaneet prinsessojen naiskuvaa. Prinsessan tärkeimmäksi ominaisuudeksi lapset nostivat hänen kauneutensa ja se oli syy, miksi he halusivat olla kuin suosikkiprinsessansa. Lapset osasivat kuitenkin erottaa, ettei yhtä laiha ihminen kuin elokuvan prinsessa näyttäisi normaalille oikeassa elämässä. Kauneuden lisäksi lapset toivoivat itselleen prinsessan onnellista loppua, johon sisältyi yleensä naimisiinmeno prinssin kanssa.
Now showing items 314-333 of 3696