Browsing by Title

Tavoitteet. Itsemääräämisteorian mukaan ihmisen motivaation tutkiminen vaatii synnynnäisten psykologisten tarpeiden ymmärtämistä. Yksi näistä perustarpeista on yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden tärkeä komponentti on osallisuus ja tutkielmassa käsitellään myös kuuluvuuden tunnetta. Kuuluvuuden tunne on kokemusta osallisuudesta. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko tukea saavien ja muiden oppilaiden välillä eroa yhteisöllisyyttä ja kuuluvuuden tunnetta mittaavissa tekijöissä Menetelmät. Tämä tutkielma on määrällinen. Aineisto oli keväällä 2016 Vantaan suomenkielisten peruskoulujen sekä Vantaa kansainvälisen koulun kouluista kerätystä aineistosta. Tässä tutkielmassa keskityttiin kuudenluokkalaisiin (N = 1988). Oppilaiden kokemuksia tutkittiin seuraavan viiden summamuuttujan avulla: luokan yhteishenki, oppilaan luottamus omiin kykyihinsä, muiden oppilaiden suhtautuminen oppilaaseen, itsetunto ja opettajan suhtautuminen oppilaaseen. Oppilaat jaoteltiin ryhmiin sen mukaan, olivatko he saaneet tukiopetusta tai erityisopetusta viimeisen kolmen vuoden aikana. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin T-testin avulla. Analyysi tehtiin käyttäen IBM SPSS statistics -ohjelmaa. Tulokset. Merkitsevä ero ryhmien välillä löytyi vain oppilaan luottamuksessa omiin kykyihinsä. Sekä tukiopetusta saaneilla että erityisopetusta saaneilla oppilailla oli tilastollisesti merkitsevästi huonompi luotto omiin kykyihinsä. Arvio luokkahengestä ja itsetunnosta sekä muiden oppilaiden sekä opettajan suhtautumisesta oppilaaseen ovat samalla tasolla. Tulokset ovat jonkin verran ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeää selvittää kokemuksia tarkemmin.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä olivat perusteina lapselle haettaviin tukimuotoihin sekä kuinka tuet todellisuudessaan toteutuivat lapsille myönteisen tuen päätöksen jälkeen. Lasten tukien tarvitsemisesta keskustellaan lisääntyneissä määrin varhaiskasvatuksen arjessa ja tämä ajatus toimikin yhtenä lähtökohtana koko tutkimukselle. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, ovatko syyt, joilla lapsille haetaan tukia, sellaisia, joita varhaiskasvatuksen arjessa voidaan oikeanlaisella ja osaavalla pedagogiikalla ennaltaehkäistä, vai ovatko syyt rakenteiltaan pysyviä. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 44 varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä, joiden koulutustausta vaihteli. Vastanneista kaksi olivat varhaiskasvatuksen kandidaatintutkinnon saaneita, kuusi olivat sosionomeja, 17 oli lähihoitajia sekä 19 muun koulutuksen saaneita. Aineiston keruumenetelmänä tutkimuksessa oli kyselylomake, joka jaettiin sosiaalisessa mediassa, ja johon oli mahdollista vastata ympäri Suomea. Kerätty aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Haettuihin tukiin vaikuttivat eniten erilaiset lasten käytös- ja sosioemotionaaliset oireet sekä kehitykselliset viivästymät. Kolmiportaista tukea oli lähdetty hyödyntämään lasten tukemisen prosessissa hyvin, vaikka useampi vastaaja kuitenkin koki tietävänsä sekä osaavansa hyödyntää kolmiportaista tukea hyvin vähän. Tutkimuksen pohjalta voidaan nostaa esiin johtopäätös, että varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillisuudella on suuri merkitys lasten tukemisessa. Myös heidän tietoisuutensa lasten tukemiseen liittyvissä asioissa on tärkeää. Tämä johtaa ajatukseen, että henkilöstön koulutuksiin tulisi panostaa. Unohtamatta varhaiskasvatuksenhoitajia, jotka viettävät paljon aikaa lasten kanssa arjessa. Pienilläkin muutoksilla arjessa voi saada suuren vaikutuksen aikaan.

Yksi peruskoulun tehtävistä on kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Peruskoulun opetuksessa oppilaiden kanssa pohditaan, mitä he voivat itse tehdä kestävän tulevaisuuden puolesta, sekä pohditaan yhdessä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja (POPS, 2014). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka oppilaiden tulevaisuustaitoja olisi mahdollista kehittää käsityöoppiaineessa. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin tulevaisuustaitoja harjoitellaan muotoilufiktiossa, ja arvioidaan kriittisesti, millä tavoin muotoilufiktiota voi käyttää käsityöoppiaineessa. Muotoilufiktio on menetelmä, jonka avulla esitetään fiktiivinen, mutta mahdollinen, tulevaisuuskuva esimerkiksi kolmiulotteisen prototyypin kautta. Muotoilufiktion kautta tarkastellaan ennakoivasti tuotteiden mahdollisia vaikutuksia niiden ympäristöissä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineistoksi haettiin vertaisarvioituja julkaisuja Finna ja Proquest Databases -tietokannoista. Aineistoksi valittiin neljä englanninkielistä vertaisarvioitua artikkelia, joissa muotoilufiktion käyttöä on sovellettu oppimisympäristössä. Aineistolähtöisessä analyysissä aineistosta etsittiin muotoilufiktiossa harjoitettavia tulevaisuustaitoja ja arvioitiin muotoilufiktion soveltuvuutta käsityöoppiaineeseen. Muotoilufiktiossa harjoitettavista tulevaisuustaidoista korostuivat erityisesti kriittinen ajattelu, luovuus, yhteistyö- ja kommunikointitaidot sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Muotoilufiktiota voi käyttää käsityöoppiaineessa tulevaisuusorientoivina suunnittelutehtävinä. Tulevaisuustaitoja voidaan harjoitella käsityöoppiaineessa muotoilufiktion ideoinnissa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että muotoilufiktio sopisi erityisesti toteutettavaksi monialaisena oppimiskokonaisuutena, jossa käsityöoppiaineen lisäksi hyödynnettäisiin muita oppiaineita tai koulun ulkopuolista oppimista.

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tunneälyn osa-alueiden näkymistä tunnekirjasarjan teh-tävissä ja tuottaa tietoa siitä, millaiset tehtävät tukevat tunneälyn eri osa-alueiden kehittymis-tä. Tutkimus perustuu Mayer-Saloveyn nelihaaraisesta tunneälymallista kehitettyyn Yalen yli-opiston tunneälytutkimuksen keskuksessa jalostettuun teoriaan niemeltään RULER-malli, mikä on kehitetty erityisesti lasten kanssa käytettäväksi ja sen tarkoitus on auttaa varhais-kasvatuksen henkilöstöä sisällyttämään tunneälyä osaksi arjen toimintoja. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tunneälyn tärkeyden lasten tunnekasvatuksessa, min-kä takia halusin tutkia yleisessä käytössä olevan tunnekirjasarjan tehtäviä juuri tunneälyn näkökulmasta. Aineistona tutkimuksessa toimi Fanni -kirjasarja ja nimenomaan kirjojen tehtävät. Kirjoja oli yhteensä kuusi kappaletta. Menetelmältään tutkimus oli laadullinen ja kävin läpi aineiston si-sällönanalyysin menetelmin. Tutkimusta ohjasi teorialähtöinen lähestymistapa aineisoon pe-rustuen tunneälymalliin. Aineiston analysoin jaottelemalla tehtävät RULER-mallin osa-alueittain (havaitseminen, ym-märtäminen, sanoittaminen, ilmaiseminen sekä sääteleminen), merkaten tehtävä kerrallaan mihin osa-alueeseen kyseinen tehtävä kuuluu. Listasin jokaisen kirjan tehtävät niiden järjes-tykseen ja merkkasin tehtävän loppuun sen/ne osa-alueet mihin kyseisen tehtävän jaottelin, kun olin käynyt jokaisen kirjan jokaisen tehtävän läpi, kokosin havaintoni Excel taulukkoon, niin että hahmotan paremmin kirjojen kokonaisuuden Tuloksissa ilmeni, että kirjasarjan tehtävät ovat linjassa tunneälymallin hierarkkisuuden kanssa liikkuen helpommista tehtävistä vaikeampiin. Osa-alueittain tehtävät alkoivat kaikki ensimmäisen osa-alueen tehtävillä. Aikuisen rooli tunneälyn tukemisessa nousi suureen rooliin tuloksissa. Tämän kirjasarjan tehtävät sopivat hyvin tunneälyn eri osa-alueiden tukemiseen sekä niiden kehittymiseen.

Tarkastelun kohteeksi tutkimuksessani valikoitui tunneäly sekä johtajuus, sillä olin kiinnostu-nut kyseisten tekijöiden yhteydestä sekä vaikutuksista. Aihe on myös hyvin pinnalla työelämään liittyvässä keskustelussa, joten tavoitteenani oli koota näyttöä sen tärkeydestä. Aiempi teoria on osoittanut, että tunneälykkäällä ihmisellä on kyky ymmärtää omia sekä muiden tunteita ja hallita niitä. On myös tuotu ilmi, että johtaja on tärkein työyhteisön ilmapiirin lähde. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat. 1.) Minkälainen yhteys on havaittu tunneälyllä sekä johtajuudella? 2.) Miten johtajan tunneäly vaikuttaa työyhteisöön? Kyseessä on kandidaatin tutkielma, jonka olen toteuttanut integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistooni valikoitui yhdeksän (9) vertaisarvioitua tutkimusta, joiden pohjalta analysoin tutkimuskysymyksiäni. Tutkimukset olivat kaikki empiirisiä tutkimuksia. Aineiston analyysin toteutin sisällön analyysina valittujen tutkimusten osalta. Kävin kirjallisuudesta läpi oman tutkimukseni kannalta olennaisimmat tulokset sekä käsitteet. Molempien tutkimuskysymysteni tulokset puolsivat etenkin aiemman teorian havaintoja. Tutkimukseeni valikoiduissa aineistoissa kävi ilmi, että tunneälyn ja johtajuuden välillä voidaan havaita positiivinen yhteys, sekä tunneäly yhdistetään osassa tutkimuksissa erilaisiin johtamisen tyyleihin. Tutkimuksissa kävi useimmiten ilmi, että johtajan tunneäly yhdistettiin muutokseen pyrkimiseen. Johtajan tunneälyllä huomattiin olevan vaikutuksia työntekijöihin etenkin työsuorituksen, työtyytyväisyyden sekä luovuuden osalta. Myös vaikutus työyhteisön ilmapiiriin nostettiin esiin.

Aims. Earlier research has shown, that emotional, social and cognitive development of a child are related to each other. Emotional regulation skills are related to social competence of a child. (Eisenberg, Spinrad & Eggum 2010; Eisenberg, Smith & Spinrad 2011.) Strong negative emotions and stress affect the development of emotional and self-regulation skills. (Keltikangas-Järvinen 2010, 2012; Sajaniemi & Krause 2012; Nieminen & Sajaniemi 2016) A child needs social interaction for developing regulation skills. Skills needed in socio-emotionally challenging situations, can be taught young children. (Nieminen & Sajaniemi 2016; Poikkeus 2011.) The aim of this research is to consider, how media could be a constructive means of teaching emotional and regulation skills, as a part of the development of social competence. This research is considering, how emotions are handled in animations, and what kind of solution methods animations offer for socio-emotionally challenging situations. Methods. The material of this research was four animations, presented in Finnish children’s programs. The animations were shown on Yle Lasten Areena webpages in 2018-2019. All the programs were animations, and the length was from three to five minutes. Two of the animations were domestic, and two of them were foreign. The characters in the animations were both humans and animals. The criteria for choosing the episodes, was having emotions and emotion-related interaction in the episode. The research method was qualitative, theory related, abductive analysis. The material was divided semantically, based on the meaning of the text. The theory was helping the proceeding the analysis, and meaningful observations were taken into consideration. Results and conclusions. The socio-emotionally challenging situations in all four animations were related to emotional expressions of hate and fear. In all four animations, the socio-emotionally challenging situations were solved with the help of an intervention and leading communication of an adult, or someone in the role of a specialist, which was the theme of this research. The synthesis of this research was the essence of the sensitive and positive presence and leading of an adult. Compared to the theory, in a broader sense, the synthesis of this research was, in the context of early education, the essence of the sensitive and positive presence and leading of an adult, related to the development of social competence of children in early education.

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoitus on tuoda esille, millaisin menetelmin tunnekasvatusta opetetaan alakoulussa ja mitä hyötyä tunnekasvatuksen opettamisesta on. Kasvatusala ja opettajan työ ovat hyvin ihmislähtöisiä ja lapsikeskeisiä, minkä vuoksi tunteet ovat suuressa osassa työtä joka päivä. Aihe on merkittävä niin opettajalle, oppilaalle kuin yhteiskunnallekin, sillä tunnetaitoja tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, ja tunnekasvatuksesta ja tunnetaidoista on hyötyä meille kaikille. Tunnetaidot onkin tunnistettu yhdeksi opettajan tärkeimmistä työkaluista, ja niiden opetus on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, mikä velvoittaa tunnetaitojen opettamiseen koulussa. Kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) antaa tunnekasvatuksen opetukselle tavoitteet ja sisällöt, mutta koulut ja opettajat ovat vastuussa opetuksen järjestämisestä. Jos tiedämme enemmän tunnekasvatuksen toteuttamisen menetelmistä, on meidän myös helpompi kehittää niitä ja tuoda parempaa tunnekasvatusta kouluihin. Tällöin on myös mahdollista ymmärtää paremmin tunnekas-vatuksen tuottamia hyötyjä sekä sen opetuksen tärkeyttä kouluissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millä tavoin tunnekasvatusta toteutetaan alakoulussa aiempien tutkimusten perusteella? 2) Mitä hyötyä tunnekasvatuksesta on yksilön, ryhmän ja yhteiskunnan kannalta aiempien tutkimusten perusteella? Tutkielman teoriatausta ja aineisto perustuvat aikaisempiin tunteita ja tunnetaitoja käsittelevistä tutkimuksista julkaistuihin artikkeleihin ja kirjoihin. Tutkielman keskeisimmät käsitteet ovat tunnekasvatus ja tunnetaidot. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu syksyn 2022 ja tammikuun 2023 aikana tiedonhakupalveluista. Aineisto on analysoitu abduktiivisen eli teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielmani tulokset osoittavat, että kouluissa on monipuolisia tapoja tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Opettajat opettivat tunnekasvatusta suunnitelmallisesti tunnekasvatukseen tarkoitetuilla opetustuokioilla, tarinoiden, draamaharjoituksien avulla, peleissä ja leikeissä ja erilaisten tunnekasvatusohjelmien avulla. Tunnekasvatusta opetettiin myös suunnittelemattomasti arjessa tulleiden mahdollisten opetushetkien avulla, joita ovat esimerkiksi välitunnilla sattuneet riidat, opetuksessa esille tulleet kysymykset sekä spontaanit ympäristön esiin tuomat tilanteet. Tulosten perusteella tunnekasvatuksesta on hyötyä yksilön lisäksi koko koululuokalle kuin myös yhteiskunnalle. Yksilön, kouluympäristöstä puhuttaessa oppilaan, kannalta kouluviihtyminen lisääntyi, oppiminen tehostui, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot kehittyivät minkä lisäksi oppilaan kokonaisvaltainen terveys parani. Luokan kesken kaverisuhteet lujenivat, yhteistyö ja oppimisilmapiiri paranivat sekä kiusaaminen vähentyi. Yhteiskunnan osalta tuloksisissa korostuivat yksilöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, työhyvinvoinnin lisääntyminen, päihteidenkäytön väheneminen sekä paremman tulevaisuuden saavuttaminen. Jatkotutkimuksena tutkimusta voisi laajentaa kansainväliseen tarkasteluun. Suomessa voi olla muihin maihin verrattuna erilaisia menetelmiä tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Olisi tärkeää selvittää, missä laajuudessa kansainvälisesti tunnekasvatusta on huomioitu opetuk-sessa. Lisäksi tutkimusta voisi laajentaa yläkouluun ja millä keinoin siellä toteutetaan tunnekasvatusta.

Tavoitteet. Tunnekasvatuksen tarkoituksena on tuoda oppilaalle keinoja käsitellä tunteitaan, ilmaista itseään sekä ymmärtää toisia. Tutkielma pyrkii rakentamaan monipuolisen kuvan alakoulun tunnekasvatuksesta. Tavoitteena on selvittää, mitä tunnekasvatuksen interventioista on tutkittu, miten tunnekasvatusta toteutetaan alakoulussa ja millaisia haasteita tunnekasvatukseen liitetään sekä millaisin argumentein tunnekasvatusta on perusteltu. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin vuoden 2022 keväällä kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Menetelmänä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on saada kattava kokonaiskuva tietystä aiheesta. Aineisto rajattiin maantieteellisesti pääosin suomalaisiin tutkimusiin. Ajallinen rajaus tehtiin 2000-lukuun ja tutkimuksista suurin osa oli toteutettu 2010-luvulla. Aineisto koostui yhteensä kahdestakymmenestä tutkimuksesta, joista puolet oli pro gradu -tutkielmia. Tulokset ja johtopäätökset. Jaoin tulokset kolmeen alalukuun tutkimuskysymysteni mukaisesti. Suurimmasta osasta interventiotutkimuksia löytyi positiivisia tuloksia. Vaikuttaa siltä, että erityisesti toiminnallisimmat interventiot saivat myönteistä palautetta ja toivottuja tuloksia aikaan. Tulosten mukaan tunnekasvatusta toteutettiin sekä spontaaneissa että suunnitelluissa tilanteissa. Suunnitellusti tunnekasvatusta toteutetaan oppiaineisiin integroimalla, tunnekasvatustuokiona ja toimintakulttuuria muovaamalla. Haasteina nähtiin käytössä olevien resurssien puute sekä aiheen abstraktius ja henkilökohtaisuus oppilaan osalta. Opettajat ja muut kasvatusalan asiantuntijat ajattelivat tunnekasvatuksen hyödyttävän oppilasta sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa. Tunnekasvatuksen koettiin tukevan luokan ilmapiiriä, kouluviihtyvyyttä, oppilaan mielenterveystaitoja ja tulevaisuudessa erityisesti työelämässä pärjäämistä. Tunnekasvatus vaikuttaa siis hyödylliseltä, mutta siihen sisältyy omat haasteensa. Tulevaisuudessa tarvitaan pidempiaikaista tutkimusta tunnekasvatuksen hyödyistä nimenomaan suomalaisessa alakoulussa. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, mitkä tunnekasvatuksen menetelmät ovat kaikista toimivimpia.

Tunnetaitoja pidetään nykytiedon valossa yksinä ihmisen tärkeimmistä taidoista, sillä tunteet ovat läsnä jokapäiväisessä elämässä. Tunnetaitoja aletaan harjoittelemaan jo varhaislapsuudesta lähtien. Näin ollen tunnekasvatus on myös noussut osaksi varhaiskasvatusta, jotta tunne-elämän ja -taitojen kehittymistä voidaan tukea jo varhaisessa vaiheessa. Varhaiskasvatuksessa toimivien kasvattajien tehtävä on luoda lapselle turvallinen ilmapiiri omien tunteidensa ymmärtämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia tunnekasvatuksesta, miten he toteuttavat tunnekasvatusta omassa lapsiryhmässään sekä millä tavoin tunnekasvatuksen toteuttamista voitaisiin heidän mielestään kehittää edelleen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin kyselyn avulla. Kyselylomake tehtiin Helsingin yliopiston E-lomakkeelle ja sen linkki jaettiin Varhaiskasvatuksen opettajat- Facebook-ryhmässä. Kyselyyn tuli yhteensä 34 vastausta, joista 17 käytettiin aineiston analyysissa. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että tunnekasvatus koettiin tärkeäksi osaksi varhaiskasvatusta ja sen toteuttamisen katsottiin olevan monipuolista ja luontevaa. Varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat tunnekasvatusta sekä ennalta suunnitellusti tuokioiden avulla, että ennalta suunnittelemattomasti arjen tilanteissa. Varhaiskasvatuksen opettajat kokivat valmiiden materiaalien tuovan helpotusta tunnekasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Arjessa tunnekasvatusta toteutettiin tunteiden sanoittamisen ja nimeämisen keinoin. Tunnekasvatuksen toteuttamisen kehittämisideat liittyivät tunnekasvatukselle tarkoitetun ajan lisäämiseen, henkilöstön koulutukseen ja tiimin työskentelyyn ja kommunikointiin.

This study is a rewiew of factors that support emotional education in primary school. Emotional education is an important topic for me because I will graduate as a classroom teacher in the future. It's also a current topic today. Research method of this study is descriptive literature review and more closely narrative review. The material of this study consists of previous research and scientific articles both in English and in Finnish. Based on this review can be said that current Finnish curriculum, interventions of emotional education and teachers' emotional skills support emotional education in primary schools. Emotional education is an important part of Finnish national core curriculum. In addition the interventions of emotional education increase and develop pupils' emotional skills. It's also important that teachers know their own emotional skills and their effect on pupils and the atmosphere of classroom.