Browsing by Title

To interact with others in society, emotional intelligence is required. Emotional intelligence consists of skills that can be learned, but not all parents have the skills or interest to support their child's emotional development; this is when school plays important role. This thesis discusses emotional intelligence and emotion regulation, one crucial element in emotional intelligence. The research questions are 1) What is emotional intelligence? 2) How does emotion regulation develop? 3) How can the teacher support the student’s emotion regulation development? The purpose of this study was to research literature and recent studies on the teacher's possibilities to support the development of the student's emotion regulation. The research was based on theories, scientific articles and previous studies about emotional skills. The articles were found in Finnish and international databases, such as ARTO, ERIC and Google Scholar. In this study a synthesis was created based on previous studies. Emotional intelligence consists of awareness of your own feelings, emotion management and regulation, interpersonal skills and empathy and motivation. These areas include different emotional skills, such as the skill of perceive another’s feeling. Based on research, aspects that influenced emotion regulation development were nervous system, temperament and level of development, parental and environmental support and the emotional education of the school and teachers. The results confirm that the teacher can help the development of student’s emotion regulation by observing his own emotional skills, making the class atmosphere safe and using different interventions. In order to do that, the teacher needs emotional skills.

Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, mitä tunnetaidot ovat, mitä hyötyä niiden opettamisesta vuosiluokilla 1-6 on, ja millä tekijöillä niiden kehitystä voidaan tukea. Käsittelin tunnetaitoja monipuolisesti eri näkökulmista. Tunnetaitojen opetuksen hyötyjä tutkiessani perehdyin etenkin koulukontekstissa esiintyviin hyötyihin. Käsitellessäni tunnetaitojen opettamista tukevia tekijöitä, otin huomioon oppiaineiden rajat ylittäviä oppimista edistäviä sosiaalisia ja toiminnallisia keinoja. Aiemmat tutkimukset osoittavat tunnetaitojen olevan monipuolinen kokonaisuus, joiden opettamisesta seuraa monenlaisia hyötyjä esimerkiksi oppimiseen, ihmissuhteisiin ja elämänhallintaan liittyen. Tunnetaitojen oppimista voidaan tukea erilaisin tavoin. Toteutin tutkielmani integroivana kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Perehdyin siis aiempiin tutkimustuloksiin etsien luotettavia ja tutkimuskysymysteni kannalta oleellisia tuloksia. Kansainvälinen tunnetaitojen tutkimus keskittyi selkeästi opetuksesta seuraaviin hyötyihin. Aiheesta löytyi myös jonkin verran suomalaista tutkimuskirjallisuutta, joka käsitteli aihetta monipuolisesti, mutta kenties hieman pintapuolisesti antaen aiheesta yleiskatsauksen. Tutkielmassa käytin yhteensä 40 lähdettä. Keräämäni aineisto ja sen analyysi ilmentävät tunnetaitojen olevan joukko sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, joiden avulla on mahdollista toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa tilan-teissa. Tunnetaidoilla on moninaisia psyykkisiä sekä sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia, joiden merkitystä ei sovi unohtaa koulukontekstissa. Koulussa oppilaat ovat osa sosiaalista yhteisöä, jossa pärjääminen vaatii tunnetaitoja. Tunnetaitojen oppimisen systemaattisen tukemisen tärkeys tulisi ymmärtää koulunkäynnin ja oppimisen mielekkyyden sekä tuloksellisuuden, vuorovaikutustaitojen sekä oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tunnetaitojen systemaattisen tukemisen avuksi löytyy monia keinoja, joita opettajien tulisi toiminnassaan ottaa huomioon. Olennaista on tuen ja opetuksen jatkuvuus, sekä koulun eri toimijoiden välinen yhteistyö.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa tunnekasvatuksen nykytilannetta Suomessa. Viime aikoina on monin paikoin alettu kiinnittämään huomiota lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoihin osana laajempaa pyrkimystä hyvinvointiin. Aikaisempien tutkimusten mukaan lapsen tunnetaitojen tukeminen saattaa vähentää negatiivisia tunteita sekä auttaa lasta ymmärtämään ja säätelemään tunteitaan (Denham ym., 2016). Lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu tunnekasvatuksella olevan positiivisia vaikutuksia sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisella tasolla. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on kuvata tunnekasvatuksen keinoja ja työkaluja, sekä siitä saatuja hyötyjä tai sen muita mahdollisia seurauksia. Menetelmät. Tämä tutkimus oli laadullinen tutkimus. Tässä käytetty kuvaileva ja integroiva kirjallisuuskatsaus tarjosi mahdollisuuden sekä tutkimusten kriittiseen tarkasteluun että myös hyväksyi aineistoina käytettyjen tutkimusten erilaiset metodit ja lähestymistavat. Tässä tutkimuksessa käytetyn Integroivan kirjallisuuskatsauksen vaiheita olivat tutkimuskysymysten laatiminen, aineiston kerääminen, aineiston arviointi, aineiston analyysi ja tulkinta sekä tulosten esittäminen. Kirjallisuuskatsaus aloitettiin määrittämällä tutkimustehtävä, tutkimuskysymykset ja keskeiset käsitteet. Aineistona oli neljä alkuperäistä tutkimusta tunnekasvatuksesta, joissa oli käytetty sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tässä tutkimuksessa lähestymistapana oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Aineistosta nostettiin esiin tutkimustehtävän kannalta keskeisiä asiakokonaisuuksia, jotka luokiteltiin teemoittain. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin tunnekasvatuksesta olevan selkeää hyötyä. Näitä hyötyjä löytyi yksilötasolta aina yhteiskunnalliselle tasolle saakka. Toisaalta havaittiin myös passiivisen tunnekasvatuksen haitallisia seurauksia. Passiivisessa tunnekasvatuksessa kasvattaminen tapahtui siirtämällä tiedostamattomia ja usein toimimattomia malleja eteenpäin eikä varsinaiseen tunnekasvatukseen kiinnitetty tietoista huomiota. Koska kaikilla tietoisen tunnekasvatuksen keinoilla ja työkaluilla oli selkeitä hyötyjä, johtopäätöksenä voidaankin pitää yleisesti tunnekasvatuksen tärkeyttä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Myös henkilökuntaa tulee kouluttaa tunnekasvatuksen osaajiksi sekä turvata riittävät resurssit tunnekasvatuksen menestyksekkääseen toteuttamiseen.

Tavoitteet. Tunnekasvatuksen tarkoituksena on opettaa lapsille erilaisia taitoja, joiden avulla he pysty-vät ohjaamaan omaa toimintaansa paremmin ja sopeutumaan erilaisiin tunteisiin ja niiden seurauksena syntyviin reaktioihin. Kun lapsi oppii tunnistamaan erilaisia tunnetiloja itsessään, pystyy hän vähitellen tunnistamaan niitä myös muissa. Varhaiskasvatuksessa näitä taitoja voidaan harjoitella systemaattisesti erilaisten menetelmien avulla sekä opittuja taitoja voidaan harjoitella vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tunnetaitoja käsitteenä sekä minkälaisena var-haiskasvatuksen erityisopettajat näkevät tunnetaitojen tietoisen harjoittelun merkityksen. Tavoitteena on myös ottaa esille niitä piirteitä, joita hyvällä tunnekasvattajalla on sekä niitä menetelmiä, joita heillä on käytössään tunnetaitojen vahvistamiseen. Päädyin haastattelemaan varhaiskasvatuksen erityisopet-tajia sen takia, että he ovat erityispedagogiikan asiantuntijoita ja koen, että heillä on laaja tietopohja liittyen näihin teemoihin. Tutkimusongelmani olivat: 1) Miten varhaiskasvatuksen erityisopettajat määrittelevät tunnetaidot? 2) Minkälaisen merkityksen he näkevät tunnetaitojen tietoisella harjoitte-lulla? 3) Mikä on kasvattajan rooli näiden taitojen tukemisessa? 4) Mitä menetelmiä varhaiskasvatuk-sen erityisopettajilla on käytössään lasten tunnetaitojen vahvistamiseen? Menetelmät. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaas-tattelulla. Aineisto kerättiin erään suomalaisen kunnan neljästä integroidusta erityisryhmästä, haastat-telemalla niissä työskenteleviä varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Valitsin teemoiksi tunnetaidot kä-sitteenä, tunnetaitojen merkitys, kasvattajan rooli sekä vahvistamisen menetelmät. Lajittelin haastatte-lukysymykset valmiiksi näiden teemojen alle. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyy-sillä, ensin redusoimalla eli pelkistämällä aineisto ja tämän jälkeen klusteroimalla eli etsimällä saadusta aineistosta eroja ja yhtäläisyyksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat vastasivat tunnetaitoihin kuuluvan tun-teiden nimeämisen ja tunnistamisen. He myös kuvasivat tunnetaitoja kehittyvinä taitoina, joiden tie-toinen harjoittelu koettiin tärkeäksi. He pitivät myös tärkeänä sitä, että lapsi ymmärtää kaikkien tun-teiden olevan sallittuja. Tärkeimmiksi piirteiksi kasvattajilla he mainitsivat sensitiivisyyden, myötä-elämisen taidon sekä kyvyn tarjota lapselle tukea ja lohtua. Myös empaattisuus ja aito läsnäolo koros-tui. Tärkeänä nähtiin myös se, että kasvattaja havainnoi ja on tilanteen tasalla, jotta potentiaaliset op-pimistilanteet tulee huomioiduiksi. Tunnetaitojen vahvistamisen menetelminä käytetiin eniten kirjoja, kuvatukea, draamaa, musiikkimaalausta sekä sanoittamista ja nimeämistä. Voidaan todeta, että tunne-taitojen vahvistamisessa nähdään erityisen tärkeänä kasvattajan tarjoama emotionaalinen tuki sekä mo-nipuoliset menetelmät. Näitä hyödyntämällä voidaan tarjota lapsille rikas ja turvallinen ympäristö harjoitella näitä taitoja.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä tunteilla ja tunnetaidoilla tarkoitetaan ja miten tunnetaitojen kehitystä voidaan tukea alkuopetuksessa. Tunnetaitojen ja tunnekasvatuksen tutkimus on lisääntynyt merkittävästi 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvulla. Tunnekasvatuksen asema osana peruskoulujemme kasvatusta on vahvistunut huomattavasti. Tunnetaitojen oppiminen on hyödyllistä yksilön kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti tunnetaidoista voidaan huomata selkeitä hyötyjä. Tutkimukseni tarjoaa lukijalleen tietoa tunteista ja tunnetaidoista sekä osoittaa konkreettisia keinoja tukea lasten tunnetaitojen kehitystä alkuopetuksessa. Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimus on laaja yleiskatsaus omaan aiheeseensa. Aineisto koostu 30:sta eri tieteenalojen lähteistä. Lähteistö sisältää tieteellisiä tutkimuksia, artikkeleita, monografioita sekä oppikirjoja. Lisäksi tarkastelin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuodelta 2014 ja varhaiskasvatussuunnitelmaa vuodelta 2018. Katsaus osoitti, että tunnetaitojen opettaminen tulisi olla alkuopetuksesta jokapäiväistä ja tavalliseen arkeen integroitua. Kouluyhteisön, kodin, luokkayhteisön ja opettajan tulisi kaikkien olla tietoisia tunnetaitojen opettamisesta ja niiden oppimisen tulisi olla kaikkien yhteinen tavoite. Alkuopetuksen aikana tunnetaitojen opettamisen päävastuu on opettajalla. Hänen tulee olla jatkuvasti tietoinen ryhmänsä tunneilmapiiristä ja strategisesti pyrkiä opettamaan oppilailleen erilaisia tunnetaitoja.

Emotions are an important part of us. The Finnish Early learning curriculum (2016) discusses about emotions, self-regulation and also how feelings affect learning. Children need adult guidance and support to learn these things. Children`s picture books are means to learn and to pass on va-rious knowledge (Heikkilä-Halttunen, P., 2010, 10). This is why it is so important to stop and see these books in a new way. The purpose of this thesis was to determine what kind of emotions Kris-tina Louhi`s Aino books contain, how these emotions are displayed and is it diverse. The data of this thesis consists of six books from Aino book series written by Kristiina Louhi. The books have been written and illustrated between years 1984-1996. The thesis was qualitative and the research methods were content differentiation and content analysis. With content differentiati-on I was able to get the data into a more organised form. Content analysis helped me to find ans-wers to the research questions. The result is that Aino books included diverse scale of different emotions. The emotions were for the most part positive. There was example a lot of happiness, joy and closeness. Elements which point to emotions were found both in written and visual data. Regardless more reference to emoti-ons were found in visual data

Tutkielmassani keskityn tutkimaan sitä, onko tunteiden esittäminen lastenkirjallisuudessa muuttunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Tutkimusongelmaa lähestytään Mikko Mallikas-kirjasarjan näkökulmasta. Tunteiden ja lastenkirjallisuuden tutkiminen ei ole uusi ilmiö, mutta vanhemman ja uudemman lastenkirjallisuuden välinen vertailu tunteiden esittämisen näkökulmasta on vähäistä ja näin tärkeän lisän tutkielman tarkoituksenmukaisuuteen. Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostuu näistä kahdesta osasta; tunteista ja lastenkirjallisuudesta, niiden välisestä yhteydestä sekä siitä kuinka lastenkirjallisuus voi toimia myös tunnekasvattajana. Aineistona tutkimuksessani toimi klassikkokirjasarja Mikko Mallikas, josta tarkoin valitsin kuusi kirjaa kandidaatin tutkielmaani. Saatuani kerättyä kolmelta eri vuosikymmeneltä yhteensä kuuden kirjan otannan, analysoin kirjoja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysissä keskityin tuomaan esiin sen, kuinka tunteet ja tarkemmin pääasiassa perustunteet aineistosta nousivat esiin. Näiden tulosten perusteella pystyin toteuttamaan vertailua kirjasarjan vanhemman ja uudemman tuotannon välillä sekä tekemään johtopäätöksiä niiden muutoksista vuosikymmenien aikana. Tulokset toivat esiin sen, että Mikko Mallikas-kirjasarjassa esiintyy kattavasti erityisesti perustunteita. Iloa esiintyi kirjallisuudessa huomattavasti eniten kaikista tunteista. Surun ja vihan tunteet käsittelin yhdessä, sillä nämä tunteet ilmenivät kirjoissa yleensä rinnakkain. Itsenäisenä kategoriana käsittelin pelon tunteen ja lopuksi vielä avasin hämmästyksen ja häpeän esiintyvyyttä. Näillä tutkimustuloksilla sai kattavan kuvan kirjasarjassa esiintyvistä tunteista ja esiintymistavoista. Muutosten osalta tuloksista nousi esiin tekstin ja kuvituksen monipuolistuminen vuosien saatossa, jolloin tunteet olivat paremmin tunnistettavissa sekä tunteiden monipuolisen käsittelyn keskittyminen pääasiassa uudempaan kirjallisuuteen. Tulokset ovat merkittävä kuvaus kullekin ajankohdalle ominaisesta lastenkirjallisuudesta ja sen kehityksestä kyseisen kirjasarjan näkökulmasta.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä eettisen kasvatuksen osa-alueita Seikkailujen eskari -opettajan oppaassa käsitellään ja millaisia opettamisen työtapoja opettajan opas tarjoaa eettisen kasvatukseen. Oppimateriaali, ja erityisesti opettajan opas, voi olla sitä käyttävälle opettajalle hyvin tärkeä työkalu opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Eettisellä kasvatuksella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaista tiedostettua ja tiedostamatonta kasvatusta, jonka taustalla ja päämääränä on hyvän ihmisen ihanne ja jonka tavoitteena on siirtää hyvänä pidettyjä arvoja ja normeja. Eettinen kasvatus määritellään esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa osaksi Minä ja meidän yhteisömme -oppimiskokonaisuutta. Esiopetuksen oppimateriaaleja ja eettistä kasvatusta ei ole esiopetuk-sen kontekstissa juurikaan tutkittu. Menetelmät. Tutkimuksen aineistona oli Seikkailujen eskari -oppimateriaalisarjan opettajan opas, ja tarkemmassa analyysissa opettajan oppaan 152 eettiseen kasvatukseen liittyvää tehtävää. Tehtävien eettiseen kasvatukseen liittyvä sisältö analysoitiin teoriasidonnaisella temaattisella analyysilla, jolloin teemat eli eettisen kasvatuksen sisältöalueet, persoonallinen, interpersonaalinen, yhteiskuntaeettinen, luontoon liittyvä, metafyysinen ja uskonnollinen alue, muodostuivat aiemman teorian pohjalta. Tehtävien työtavoista syntyi analyysissä viisi teemaa, keskustelu-, tarina-, taide-, draama- ja toimintatehtävät. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Seikkailujen eskari -opettajan oppaan 152 eettiseen kasvatukseen liittyvien tehtävien sisällöissä painottuivat vahvasti sosioemotionaaliset ja ryhmässä toimimisen taidot. Puolet tehtävistä liittyi persoonalli-seen alueeseen eli tunnetaitoihin, itsetuntoon tai itsesäätelyyn, ja neljäsosa interpersonaaliseen alueeseen, eli hyviin tapoihin, ryhmätyötaitoihin ja kiusaamiseen. Varsinainen moraalinen sisältö jäi tehtävissä vähäiseksi. Eettiseen kasvatukseen liittyvien tehtävien työtavoissa korostuivat keskustelut sekä oppimateriaaliin kuuluvien tarinoiden eettisen sisällön käsittely.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten käsityksiä ja mielikuvia tuoreyrteistä sekä niiden käyttöä ja viljelyä kotitalouksissa. Yrttien käytöllä on pitkät perinteet. Yrttien käyttöön ovat vaikuttaneet koko ruokakulttuurin muutokset. Yrttien kysynnän lisääntymisen myötä yrttien kokonaistuotanto ja viljelypinta-ala ovat kasvaneet merkittävästi. Työ toteutettiin keväällä 1999 ja tutkimuskohteeksi valittiin satunnaisesti alle ja yli 40-vuotiaita vähittäiskaupan asiakkaita sekä pääkaupunkiseudulla, että pienessä kunnassa. Kuluttajilta kysyttiin esimerkkiyrityksen tuotemerkin tunnettuutta sekä mielikuvia siitä, yrttivalikoiman tuntemusta sekä kuluttajien suosimien tuoreyrttien käyttötapoja. Tutkimuksen päivityksessä selvitettiin tuoreyrttien käytössä tapahtuneita muutoksia 2020 luvulla. Yhteistyökumppanina tutkimuksessa on Famifarm Oy. Yritys on luonut ensimmäisenä Suomessa elintarvikkeisiin selkeän tuotemerkin, jota se käyttää markkinoinnissaan. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet olivat käyttäneet tuoreyrttejä. Naiset ostivat ja käyttivät yrttejä tutkimuksen mukaan miehiä useammin. Eniten yrttejä käyttivät perheet ja vähiten yhden hengen taloudet. Useimmin käytettiin tilliä, persiljaa ja oreganoa. Noin puolet vastaajista oli käyttänyt myös basilikaa, kirveliä, rakuunaa, rosmariinia, ruohosipulia ja timjamia. Osa tuoreyrteistä oli vielä tuntemattomia. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, että oli käyttänyt tuoreyrttejä kuluneen vuoden aikana. Tärkeimpinä syinä käyttää yrttejä pidettiin terveellisyyttä ja sitä, että yrtit tuovat vaihtelua ruokiin. Myös kotimaisuus mainittiin ostoperusteena. Tuoreyrttien käyttöä rajoitti, tottumattomuus, yrttien huono tuntemus ja tuoreyrttien kalliina pidetty hinta. Kotimaiset yrtit kiinnostivat suurta osaa vastaajista ja niistä oltiin valmiita maksamaan. Tutkimus osoitti, että tuoreyrttien tunnettuudessa, esimerkkiyrityksen tuotteessa ja toiminnassa on mahdollisuuksia kehittyä. Tutkimuksessa todettiin, että esimerkkiyritys voisi segmentoida eri yrttejä eri käyttäjäryhmille, koska yrttien terveysvaikutukset, gourmet-yrttiseokset ja erikokoiset myyntipakkaukset kiinnostivat kuluttajia. Tutkimuksen tuloksia on huomioitu esimerkkiyrityksen tuotannossa ja siten reagoitu yhteiskunnassa tapahtuneeseen ruokakulttuurin muutokseen.

The design process of a Sloyd subject consists of six different stages: ideation, technical, visual design, production and evaluation. The purpose of design process is to emphasize important skills such as creative problem solving and to conceive learner’s own idea. The aim of this research is to describe the design process as a whole, and challenges it may bring to the Sloyd subject context. Theoretical part of the research is created with the help of previous researches and National Core Curriculum of the Sloyd education. The research data has been collected with a survey and one interview. The target group of the survey and the interview included selected number of Sloyd teachers. The interview was held in February 2016 and survey was carried out in April 2016. Questions in the survey were based on the interview and it got 15 respondents. Teacher’s views on the design process were important in order to get diverse understanding how this process functions at the Sloyd subject. The results indicate the content of Sloyd education design process. Furthermore, the results also clarified challenges which design process bring to teacher’s guidance. Research showed that design process exist at the Sloyd education, but in order to work well it needs deeper understanding of the process and pupil’s interest towards the design process. The results aimed to increase meaning of the design process and how it affects learning outcomes of Sloyd education.