Browsing by Title

Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan työpaikan monimuotoisuutta. Aiemman tutkimuksen mukaan työpaikan monimuotoisuus on nähty hyötynä organisaatiolle. Erilaisuuksien esiintuomien tietojen ja taitojen on todettu parantavan organisaation suorituskykyä. Työpaikan monimuotoisuutta ei ole kuitenkaan tarkasteltu monipuolisesti, ja tarkastelun ulkopuolelle on jäänyt monimuotoisuuden tuomat haasteet eikä intersektionaalisuutta ole huomioitu. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli luoda työpaikan monimuotoisuudesta kokonaisvaltainen kuva vastaamalla tutkimuskysymykseen ”Millaisena työpaikan monimuotoisuus nähdään?”. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin laadullisena tutkimuksena sisällönanalyysin avulla. Aineisto kerättiin EBSCO:n ja ERIC:in tietokannoista, käyttämällä otsikoissa näkyviä hakusanoja ”workplace” ja ”diversity”. Vertaisarvioinnin, julkaisuvuosien rajauksen ja tiivistelmien lukemisen jälkeen aineiston analyysiin päätyi kuusi tutkimusartikkelia. Tutkimusaineistoa analysoitiin sekä teoria- että aineistolähtöisesti, joka mahdollisti työpaikan monimuotoisuuden kokonaisvaltaisen kuvan luomisen. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että työpaikan monimuotoisuus nähdään aiemman tutkimuksen mukaan hyötynä mutta myös tämän lisäksi haasteena sekä näiden yhdistelmänä. Kuten aiemassa tutkimuksessa, myös kirjallisuuskatsauksessa organisaation suorituskyvyn parantaminen nähtiin suurimpana monimuotoisuuden hyötynä, ja tutkimusartikkelit pohtivatkin monimuotoisuuden valjastamista juuri tästä näkökulmasta. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen, kirjallisuuskatsauksessa pohdittiin hyötyjä myös uusista näkökulmista ottaen huomioon esimerkiksi työssäoppimisen mahdollisuudet. Lisäksi työpaikan monimuotoisuutta alettiin tunnistamaan ja arvioimaan aiempaa enemmän. Poiketen aiempaan tutkimukseen, työpaikan monimuotoisuus nähtiin kirjallisuuskatsauksessa aiempaa suurempana haasteena. Erityisesti monimuotoisuuden huomioiminen ja sisällyttäminen organisaation toimintaan nähtiin haasteellisena. Työpaikan monimuotoisuuden eri osatekijöitä painotettiin toisia enemmän, ja esimerkiksi uskonto jätettiin kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan muita osatekijöitä pienemmälle painoarvolle. Haasteita esiintyi lisäksi kulttuurien välisten konfliktien muodossa sekä työnantajien ja linjauksien yhtäläisyyksien puuttumisessa. Tutkimusartikkeleissa korostuivat hyötyjen ja haasteiden yhdistelmät, osoittaen ilmiön olevan moninainen. Johtopäätöksenä todetaan, että työpaikan monimuotoisuus nähtiin aiempaa tutkimusta moninaisempana ja intersektionaalisena, eli monen eri tekijän kokonaisuutena. Yhteistä kaikille tutkimusartikkeleille oli kiinnostus parantaa työpaikan monimuotoisuutta haasteet huomioiden. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää organisaatioissa lisäämällä tietoisuutta työpaikan monimuotoisuuden vaikutuksista, ja niiden avulla työpaikan monimuotoisuutta voidaan parantaa ja valjastaa sekä organisaatioiden, että työntekijöiden parhaaksi.

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä katsaus työpaikkakiusaamisen kentälle, sukupuolittuneesta näkökulmasta. Osa aiemmista tutkimuksista esittää (ks. Vartia, 1996), että sukupuolella ei olisi merkitystä työpaikkakiusaamisen näkökulmasta. Työpaikkakiusaamisen tutkimuksessa on kuitenkin keskitytty suhteellisen vähän sukupuolen erilaisiin merkityksiin ilmiön piirissä. Tavoitteena on tutkielmassa kuvailla mitä tutkimukset kertovat ilmiön sukupuolittuneisuudesta sekä minkälaisia eri merkityksiä sukupuoli saa työpaikkakiusaamisen kontekstissa. Tutkimusilmiöön haettiin vastauksia seuraavilla tutkimuskysymyksillä: Miten sukupuoli vaikuttaa työpaikkakiusaamisilmiön luonteeseen? Miten sukupuoli vaikuttaa työpaikkakiusaamisen käsittelyyn tai seurauksiin? Kandidaatin tutkielman tekijän tavoitteena on oppia käyttämään integroivaa kirjallisuuskatsausta menetelmänä tutkimuksen toteuttamisessa. Aineisto kerättiin siis integroivan kirjallisuuskatsauksen metodeilla. Aineiston käsittelyssä pyrittiin siihen, että tutkimuskysymyksiin vastaaminen ja ilmiöstä kokonaiskuvan luonti onnistuu. Lähdeaineistoa etsin eri tietokannoista tietyillä hakusanoilla. Suurin osa aineistosta valittiin otsikon perusteella, mutta osa valikoitui syvällisemmän tarkastelun kautta abstraktin ja avainsanojen perusteella. Työpaikkakiusaamisen on osoitettu olevan yleinen ongelma työpaikoilla ja sen negatiiviset vaikutukset ulottuvat yksilön, työyhteisön ja aina organisaation tasolle saakka. Merkittävän työpaikkakiusaamisen tutkijan Stale Einarsenin (1999, 16) mukaan työpaikkakiusaamista tapahtuu, kun henkilö joutuu järjestelmällisesti ja jatkuvasti tai pitkäaikaisesti yhden tai useamman kollegan tai esimiehen aggressiivisen käyttäytymisen kohteeksi. Kiusaamistilanteessa kohteen on vaikeaa puolustaa itseään tai paeta tilanteesta. Tällainen kohtelu saattaa kiusatun alttiiksi stigmalle ja voi jopa aiheuttaa vakavia psyykkisiä traumoja. Kivimäki ym. (2003; viitattu Moayed ym., 2006, 312) esittävät myös, että pitkäaikaisen kiusaamisen uhreilla voi jopa esiintyä fyysisiä terveyshaittoja, kuten sydän- ja vesisuonisairauksia. Kirjallisuuskatsauksen tulokset viittasivat siihen, että naiset kokevat keskimäärin enemmän kiusaamista, joka on myös linjassa joidenkin aikaisempien tutkimusten kanssa (ks. Moayed, Daraiseh, Shell & Salem, 2006). Tuloksista nousi esiin sukupuolieroja ainakin kiusaamisen riskitekijöissä, esiintyvyydessä sekä kiusaamisen muodoissa ja kiusattujen kokemusten käsittelyssä.

Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat työrauhaan opettajien näkökulmasta sekä minkälaisia keinoja tutkimuksessa on todettu tehokkaiksi ylläpitää työrauhaa. Tutkimuksessa kootaan yhteen opettajien näkökulmat työrauhan taustalla olevista tekijöistä sekä keinoista, joilla voidaan ylläpitää luokassa hyvää työrauhaa. Tutkimuskysymyksinä olivat: Mitkä tekijät vaikuttavat työrauhaan opettajien näkökulmasta, ja minkälaisia keinoja tutkimuksessa on todettu toimiviksi ylläpitää työrauhaa? Työrauha on jatkuvasti ajankohtainen aihe, jota tutkimalla voidaan löytää mahdollisesti uusia näkökulmia ymmärtää työrauhaa ilmiönä sekä saada selville keinoja, jotka edistävät työrauhaa luokassa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksantoista (18) vertaisarvioitua artikkelia, jotka olivat saatavilla pääosin yleisissä tietokannoissa, kuten Helka, Google Scholar ja Eric. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kotimaisia että ulkomaisia artikkeleita. Hakusanoina käytettiin suomeksi esimerkiksi sanoja työrauha, työrauhahäiriöt ja luokanhallinta. Englanniksi hakusanoina käytettiin sanoja classroom management, classroom disturbances, class-room misbehavior ja classroom behavior management. Työrauha on monimutkainen ja laaja ilmiö. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että opettajat näkevät työrauhan taustalla monia erilaisia tekijöitä, jotka luovat jokaiseen luokkaan työrauhan tai aiheuttavat työrauhahäiriöitä. Työrauhan ylläpitämisen keinot jaettiin kirjallisuuskatsauksessa kolmeen ryhmään: verbaaleihin keinoihin, nonverbaaleihin keinoihin ja ennakoiviin keinoihin. Tuloksista voidaan päätellä, että työrauha on aihe, jonka tutkimisella voidaan muun muassa helpottaa opettajien työtä sekä parantaa oppilaiden kouluviihtyvyyttä.

There is all the time bigger and bigger amount of practical nurses working at the public and private homecare units. Home care is not a valuated job and it is now and then even hard to find workforce for there. And there is almost at all or not at all no research about the job satisfaction at home care units. Workplace learning is better concept to study than job satisfaction, because workplace learning has a connection to work satisfaction. The aim of this study is to explore how are the practical nurses feeling about their work, how they learn at home care and what kind of is the learning environment there. The sample is collected by interviewing three experienced practical nurses in 2006. Theoretical framework of this study was the former studies about the workplace learning. The analyzin method was the analysis of content. The home care unit seems not to take the workplace learning a explicit part of their everyday work. There seems to be a lot of promotive elements of workplace learning at the work environment. There was preventive element too: the lack of the support from the boss, problems in workplace atmosphere, accidentality of the interaction system and scrambling nature of the work.

Many work-related goals can only be achieved when people communicate with each other. For the actualiza-tion of communication, it is advantageous that people believe in their competence to communicate. Person’s beliefs about their own capabilities have been sought as one the most vital factors that affect one’s behav-iour. In the center of this bachelor’s thesis is the term self-efficacy. It is one’s personal beliefs about their own competence. In this thesis, there are two self-efficacies that are being examined: the capability to understand and capability to tell. The agenda of this thesis is to bring forth knowledge about how these self-efficacies ap-pear in a social setting where work colleges communicate work-related knowledge to each other. The appearance of the capability to tell and understand have been surveyed from the perspective of self-efficacy sources. Self-efficacy sources that have been examined in this study are mastery experience, vicari-ous experience and affective & somatic states. Alongside these sources, the capability to tell and understand has been surveyed from the viewpoint of factors that affect these capabilities. This is meant to produce in-formation about the complex nature and structure of the examined self-efficacies. In this study five people who work in the same service consulting firm were interviewed. The interviews lasted from 30 – 60 minutes and they were produced as half-structured interviews. These interviews created the re-search material which was analysed with content analysis. The goal of this method was to indicate the similar-ities and differences in the research material and between this and other studies. According to the research’s results the content of knowledge, work college and preparing affect the capability to tell and understand work-based knowledge in a face-to-face situation. In the study mastery experience transpired as diverse know-how of the field, ability to comprehend the opposing person holistically and the ability to ask follow-up questions. Vicarious experience appeared in the study as work-colleges with better ca-pability to tell and understand knowledge. These intertwined with transmitting a visual, asking follow-up ques-tions and giving difficult feedback. Affective and somatic states were externalized in the study as hinders in receiving and transmitting knowledge.

Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus oli tarkastella työuupumuksen ennaltaehkäisykeinoja opettajilla. Etsin siis erilaisia keinoja ennaltaehkäistä opettajien työuupumusta aikaisempien tutkimustulosten pohjalta. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajilla on suuri riski uupua työssään. Opettajien työ on tutkimusten mukaan intensiivistynyt viime aikoina, joka on suoraan yhteydessä opettajien työuupumisen riskin kasvamiseen. Näin ollen koin tärkeäksi lisätä tietoisuutta opettajien työuupumuksen ennaltaehkäisykeinoista. Tutkimustehtävänä oli siis selvittää opettajien työuupumisen ennaltaehkäisykeinoja kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus valikoitui tutkielman menetelmäksi. Aineisto koostuu seitsemästä tieteellisestä artikkelista, joiden tutkimuskohteena on ollut suomalaiset opettajat. Opettajat ovat tässä tutkielmassa yläkäsite luokanopettajille, aineenopettajille ja erityisopettajille. Tieteelliset artikkelit ovat ajankohtaisia, sillä ne ovat toteutettu aikavälillä 2009–2021. Analyysissa pyrin antamaan johdonmukaisen yleiskatsauksen opettajien työuupumuksen ennaltaehkäisykeinoista, aikaisempia tutkimustentuloksia tiivistämällä ja yhdistämällä. Tutkielman tuloksissa tuli esille opettajan yksilötason, sekä työyhteisö- ja organisaatiotason keinoja ennaltaehkäistä työuupumista. Opettajan omia keinoja ennaltaehkäistä työuupumista olivat muuan muassa hyvät stressinhallintakeinot, omaksuttu ammatti-identiteetti, hyvä itsetunto ja itsesäätelytaito, sekä palautumisesta huolehtiminen vapaa-ajalla. Työyhteisöllä ja organisaatiolla oli myös erilaisia keinoja työuupumisen ennaltaehkäisyyn. Opettajien työmäärää tulisi vähentää ja uusien menetelmien, tietojen ja taitojen opettelemiseen tulisi varata opettajille riittävästi aikaa. Työyhteisön hyvä ja turvallinen ilmapiiri ennaltaehkäisi myös työuupumusta. Lopuksi tein tuloksista yhteenvedon, jossa jaoin opettajien työuupumisen ennaltaehkäisykeinot neljään osa-alueeseen. Nämä ovat: organisaatio, opettaja työelämässä, muut ihmiset työelämässä ja opettaja yksityiselämässä. Työuupumus tulisi nähdä työyhteisön sosiaalisena ja kollektiivisena ongelmana, eikä vaan opettajan henkilökohtaisena ilmiönä. Näin työuupumisen käsitteleminen olisi helpompaa, ja ennaltaehkäisemiseen tehtäisiin työtä organisaatio- ja työyhteisötasolla. Lopulta kuitenkin opettajat ovat itse vastuussa itsestään. He voivat tarkastella omaa toimintaansa ja ajatusmalleja, ja siten tunnistaa mahdollisia riskitekijöitä työuupumiselle. Omaa toimintaa ja ajattelumalleja tulisi muuttaa, jos on tunnistanut riskitekijöitä. Näin opettaja voi itse ennaltaehkäistä työuupumusta.

Objectives. The purpose of this qualitative study was to explore a choir of an organization and its meanings to the choir members. The research question was ‘Which kinds of meanings does choir singing have to the choir members?’. Earlier studies concerning sense of community and choir singing were introduced in the theory chapters. Methods. The material of this study was collected from 8 participants of an organization’s choir. The method used was a focus group interview. The questions asked concerned the meanings of the choir in general, the meanings from well-being point of view, sense of belonging, communication and trust as well as openness. The role of theory was directional in the analysis. Especially the studies written by McMillan and Chavis (1986) as well as Burroughs and Eby (1998) were applied in the analysis. Results and conclusions. The results of this study were categorised into communal meanings and individual meanings. The most important communal results concerned the positive sense of community, co-worker support, openness and trust and negative sense of community. The most important individual meanings concerned relaxation and well-being. This study could be beneficial on the field of work development since it shows the importance of activities at work such as the choir of this study from both collective and individual points of view.

Tavoitteet. Sukupuoli on laajasti tutkittu aihe, ja se on kiinnostanut monia tutkijoita tieteenalasta riippumatta. Aihetta on lähestytty monien eri sukupuolen määritelmien kautta, ja tässä tutkimuksessa hyödynnän erityisesti feminististen tutkimusten muodostamaa näkemystä aiheesta. Opettajien sukupuolittava kielenkäyttö on jäänyt tutkimuskentällä vähemmälle huomiolle. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten opettajien sukupuolittavaa kielenkäyttöä on tutkittu, ja rakentaa aiempien tutkimusten perusteella kuva, minkälaista sukupuolittamista opettajien kielenkäytössä ilmenee. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehtyihin tutkimuksiin vuosien 2008–2023 välillä. Aineisto rakentui yhdeksästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista ja yhdestä vertaisarvioudusta kirjan luvusta. Ensimmäistä tutkimuskysymystä varten tutkimuksista analysoitiin käytetyt menetelmät, otoskoot, koulutusasteet, kontekstit ja näkökulmat sukupuolittavaan kielenkäyttöön. Toiseen tutkimuskysymykseen vastatessa tutkimuksista analysoitiin tutkimusten tulokset ja johtopäätökset. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistona olleet opettajan sukupuolittavaa kielenkäyttöä koskevat tutkimukset toteutettiin laadullisin menetelmin, suosien tapaustutkimuksia. Opettajien sukupuolittava kielenkäyttö rakensi sukupuoleen liittyvää toimintaa ja vahvisti sukupuoliryhmien välistä jakoa. Sukupuolittamista ilmeni sukupuolittavien termien ja opettajan käyttämän kuvailevan kielenkäytön kautta. Aiempiin tutkimuksiin verraten tämänkin tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että opettajat kohtelevat sukupuolia itsestään selvinä binäärisinä kategorioina ja opettajien kielenkäyttö perustuu sukupuolen kaksijakoisuuteen.

In this thesis I investigated previous research about gender differences in the vocational choice of kids and adolecents. The main focus was segregation which is a complex phenomenon in the world of work. It causes inequality and ineffectiveness in the labour market. Segregated structures are also seen in the educational field. The aim of this study was to help being aware of them. A systematic literature review was made from 14 original articles which were publiced in the International Journal for Educational and Vocational Guidance from 2008 to 2016. The review indicates that there are several views to gender differences in the vocational choice of kids and adolecents. For example occupational aspirations, intrests and barriers are discussed. Segregated structures and traditional gender roles are also presented in previous research. Therefore the review indicates that the significance of gender should be considered in the work among young people in educational and vocational fields.

Objectives. I chose girls in children´s literature as the subject of my study because I was interested in understanding how girls are portrayed in today´s children´s literature. I wanted to study the effect of the literature on the development of a child's identity. The variety of the sex and children literature were selected to be the theoretical reference frame of my study. The objective of my study was to describe girls and their roles in the children´s book series The Five Wild Virtanens. I also wanted to find a means of utilizing the series of books in question in the work of an early childhood education teacher. Methods. My study uses qualitative content analysis. I have chosen for my study only those girls who appear in the series of books as main characters, Veera, Vilma and Kastehelmi and have not included other girls and women who appear in minor roles in the series. First, I simplified the material in my study by separating all essential material. Next, I developed a classification system into which I gathered information about the girls by grouping them according to the chosen concepts. Last, I created concepts based on the groupings and analyzed the results. Results and conclusions. The girls are described personally, just as they are, and there is no attempt to edit their characters. Veera is described as a relaxed, conscientious leader. Vilma is described as delicate, witty and kind. Kastehelmi is described strong-minded and she also feels strongly. She seems to be small in the eyes of the others but views herself as able. By reading the series of books, girls as well as the boys can see that many kinds of girls exist, and each is as good as the others. The series of books can be utilized in many ways through its stories or in handling the various subject matters in early childhood education.