Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Kujala, Siiri (2024)
    Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat työrauhaan opettajien näkökulmasta sekä minkälaisia keinoja tutkimuksessa on todettu tehokkaiksi ylläpitää työrauhaa. Tutkimuksessa kootaan yhteen opettajien näkökulmat työrauhan taustalla olevista tekijöistä sekä keinoista, joilla voidaan ylläpitää luokassa hyvää työrauhaa. Tutkimuskysymyksinä olivat: Mitkä tekijät vaikuttavat työrauhaan opettajien näkökulmasta, ja minkälaisia keinoja tutkimuksessa on todettu toimiviksi ylläpitää työrauhaa? Työrauha on jatkuvasti ajankohtainen aihe, jota tutkimalla voidaan löytää mahdollisesti uusia näkökulmia ymmärtää työrauhaa ilmiönä sekä saada selville keinoja, jotka edistävät työrauhaa luokassa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksantoista (18) vertaisarvioitua artikkelia, jotka olivat saatavilla pääosin yleisissä tietokannoissa, kuten Helka, Google Scholar ja Eric. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kotimaisia että ulkomaisia artikkeleita. Hakusanoina käytettiin suomeksi esimerkiksi sanoja työrauha, työrauhahäiriöt ja luokanhallinta. Englanniksi hakusanoina käytettiin sanoja classroom management, classroom disturbances, class-room misbehavior ja classroom behavior management. Työrauha on monimutkainen ja laaja ilmiö. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että opettajat näkevät työrauhan taustalla monia erilaisia tekijöitä, jotka luovat jokaiseen luokkaan työrauhan tai aiheuttavat työrauhahäiriöitä. Työrauhan ylläpitämisen keinot jaettiin kirjallisuuskatsauksessa kolmeen ryhmään: verbaaleihin keinoihin, nonverbaaleihin keinoihin ja ennakoiviin keinoihin. Tuloksista voidaan päätellä, että työrauha on aihe, jonka tutkimisella voidaan muun muassa helpottaa opettajien työtä sekä parantaa oppilaiden kouluviihtyvyyttä.
  • Korhonen, Terhi; Korhonen, Terhi (2018)
    HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta – Fakultet – Faculty Faculty of Behavioural Sciences Laitos – Institution – Department Institute of Behavioural Sciences Tekijä – Författare – Author Terhi Korhonen Työn nimi – Arbetets titel – Title Title in English … Oppiaine – Läroämne – Subject General and adult education Työn ohjaaja(t) – Arbetets handledare – Supervisor Elina Ikävalko Vuosi – År – Year 2018 Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract There is all the time bigger and bigger amount of practical nurses working at the public and private homecare units. Home care is not a valuated job and it is now and then even hard to find workforce for there. And there is almost at all or not at all no research about the job satisfaction at home care units. Workplace learning is better concept to study than job satisfaction, because workplace learning has a connection to work satisfaction. The aim of this study is to explore how are the practical nurses feeling about their work, how they learn at home care and what kind of is the learning environment there. The sample is collected by interviewing three experienced practical nurses in 2006. Theoretical framework of this study was the former studies about the workplace learning. The analyzin method was the analysis of content. The home care unit seems not to take the workplace learning a explicit part of their everyday work. There seems to be a lot of promotive elements of workplace learning at the work environment. There was preventive element too: the lack of the support from the boss, problems in workplace atmosphere, accidentality of the interaction system and scrambling nature of the work. Avainsanat – Nyckelord – Keywords workplace learning – learning environment – home care Säilytyspaikka –
  • Korhonen, Terhi (2018)
    There is all the time bigger and bigger amount of practical nurses working at the public and private homecare units. Home care is not a valuated job and it is now and then even hard to find workforce for there. And there is almost at all or not at all no research about the job satisfaction at home care units. Workplace learning is better concept to study than job satisfaction, because workplace learning has a connection to work satisfaction. The aim of this study is to explore how are the practical nurses feeling about their work, how they learn at home care and what kind of is the learning environment there. The sample is collected by interviewing three experienced practical nurses in 2006. Theoretical framework of this study was the former studies about the workplace learning. The analyzin method was the analysis of content. The home care unit seems not to take the workplace learning a explicit part of their everyday work. There seems to be a lot of promotive elements of workplace learning at the work environment. There was preventive element too: the lack of the support from the boss, problems in workplace atmosphere, accidentality of the interaction system and scrambling nature of the work.
  • Jääskeläinen, Mimmi (2024)
    Henkilöstön työhyvinvointi on keskeinen teema tämän päivän työelämäkeskustelussa. Yksi mahdollinen keino tukea työhyvinvointia ja työnteon ja muun elämän tasapainoa on työnantajan tarjoamat työsuhde-edut. Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus on selvittää, minkälaisia etuja työnantajaorganisaatiot tarjoavat henkilöstölleen ja millaisia vaikutuksia niillä on henkilöstön työhyvinvoinnille. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Millaisia työsuhde-etuja organisaatiot tarjoavat henkilöstölleen? 2) Millä tavoin työsuhde-edut vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin? Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Sen aineisto koostuu 11 vertaisarvioidusta englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka käsittelevät aihetta. Aineiston keruu tehtiin EBSCOhost ja ProQuest -tietokannoista, mutta kaikki aineistoon valikoituneet artikkelit löytyivät EBSCOhostista. Aineiston analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysissa aineistoa ryhmiteltiin muun muassa värikoodauksen avulla jakaen tulokset tutkimuskysymysten mukaisiksi. Tulokset antavat kattavan kuvauksen työnantajien tarjoamista työsuhde-eduista. Niiden kirjo ulottuu perinteisistä kulttuuri- ja lounaseduista aina joustaviin työjärjestelyihin ja työntekijöiden tulevaisuuden taloudelliseen turvaamiseen liittyviin etuihin. Etujen positiiviset vaikutukset ovat monipuolisia, niillä voidaan tukea esimerkiksi työtyytyväisyyttä ja sitoutumista, jotka ovat tiiviisti yhteydessä työhyvinvointiin. Erityisesti työntekoon liittyvät joustot osoittautuivat suosituiksi ja laajasti hyödynnetyiksi työsuhde-eduiksi. Työantajalle edut tarjoavat mahdollisuuden houkutella ja ylläpitää työvoimaa omassa organisaatiossa. Tulosten perusteella työntekijöillä on kuitenkin erilaisia mieltymyksiä etujen luonteesta ja ihanteellisen lopputuloksen saamiksesi työnantajien kannattaisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä personoimaan etuja työntekijöiden toiveen mukaan.
  • Salonen, Ville (2019)
    Many work-related goals can only be achieved when people communicate with each other. For the actualiza-tion of communication, it is advantageous that people believe in their competence to communicate. Person’s beliefs about their own capabilities have been sought as one the most vital factors that affect one’s behav-iour. In the center of this bachelor’s thesis is the term self-efficacy. It is one’s personal beliefs about their own competence. In this thesis, there are two self-efficacies that are being examined: the capability to understand and capability to tell. The agenda of this thesis is to bring forth knowledge about how these self-efficacies ap-pear in a social setting where work colleges communicate work-related knowledge to each other. The appearance of the capability to tell and understand have been surveyed from the perspective of self-efficacy sources. Self-efficacy sources that have been examined in this study are mastery experience, vicari-ous experience and affective & somatic states. Alongside these sources, the capability to tell and understand has been surveyed from the viewpoint of factors that affect these capabilities. This is meant to produce in-formation about the complex nature and structure of the examined self-efficacies. In this study five people who work in the same service consulting firm were interviewed. The interviews lasted from 30 – 60 minutes and they were produced as half-structured interviews. These interviews created the re-search material which was analysed with content analysis. The goal of this method was to indicate the similar-ities and differences in the research material and between this and other studies. According to the research’s results the content of knowledge, work college and preparing affect the capability to tell and understand work-based knowledge in a face-to-face situation. In the study mastery experience transpired as diverse know-how of the field, ability to comprehend the opposing person holistically and the ability to ask follow-up questions. Vicarious experience appeared in the study as work-colleges with better ca-pability to tell and understand knowledge. These intertwined with transmitting a visual, asking follow-up ques-tions and giving difficult feedback. Affective and somatic states were externalized in the study as hinders in receiving and transmitting knowledge.
  • Järvinen, Klaudia (2024)
    Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tarkastella työtyytyväisyyden ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteyttä ja hahmottaa tähän yhteyteen liittyviä tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä laajempien oppimismahdollisuuksien olevan positiivisesti yhteydessä työtyytyväisyyden kanssa. Uuden oppimisen ja ammatillisen kehitty-misen sekä työtyytyväisyyden kokemuksen tärkeys on myös tunnistettu. Kirjallisuuskatsauk-sessa esitetään erilaisia työtyytyväisyyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Näitä tekijöitä tunnistamalla organisaatioissa voidaan kehittää toimintaa ja pyrkiä pa-rantamaan suorituskykyä osaavan sekä tyytyväisen henkilöstön avulla. Kirjallisuuskatsauksen tyypiksi valikoitui kuvaileva narratiivinen kirjallisuuskatsaus, sillä sen avulla voidaan tiivistää aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja yhdistellä tutkimustietoa suppeankin tut-kimusaineiston läpikäymisellä. Tutkimusaineisto kerättiin ERIC -tietokannasta hakulausekkeella (“job satisfaction” AND learning) ja hakutermit rajattiin esiintymään vertaisarvioitujen julkaisu-jen otsikossa. Selkeiden poissulku ja mukaanotto kriteerien perusteella lopullisen tutkimusai-neiston muodosti kuusi tutkimusartikkelia. Näitä kuutta tutkimusartikkelia analysoitiin sisäl-lönanalyysillä. Sisällönanalyysissä tutkimuksia analysoidaan niiltä osin kuin ne käsittelevät tut-kimuskysymykseen liittyviä asioita. Analyysi ja tieteellinen päättely tehtiin induktiivisesti eli ai-neistolähtöisesti. Työtyytyväisyyden ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen positiivinen yhteys oli toistuva tulos tutkimusaineistosta. Aineistosta eriteltiin työtyytyväisyyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimi-seen vaikuttavista tekijöistä kolme yläteemaa, jotka olivat organisaation tarjoamat oppimismah-dollisuudet, organisaation ja työyhteisön ilmapiiri sekä psykologiset tekijät. Tuloksista nousi esiin muun muassa monipuolisen työn tarjoamisen, oppimisohjelmiin osallistumisen, kehitty-miselle annetun ajan, oppimismyönteisen ilmapiirin sekä tiedon jakamisen käytänteiden positii-vinen yhteys työtyytyväisyyteen. Nämä tekijät vaikuttavat myös työpaikalla tapahtuvaan oppi-miseen. Lisäksi psykologisten perustarpeiden tyydytyksen on tutkittu korreloivan työtyytyväi-syyden sekä työpaikkaa oppimisympäristönä mittaavien ulottuvuuksien kanssa. Työtyytyväi-syyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavat siis monet asiat, joita tunnistamalla organisaatioita voidaan kehittää ja henkilöstön osaamista sekä tyytyväisyyttä parantaa. Tutki-malla työtyytyväisyyteen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, voidaan parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja ammatillista osaamista ja täten vaikuttaa niin työnteki-jöiden kuin organisaatioidenkin suorituskykyyn ja menestykseen.
  • Leppänen, Linnea (2021)
    Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus oli tarkastella työuupumuksen ennaltaehkäisykeinoja opettajilla. Etsin siis erilaisia keinoja ennaltaehkäistä opettajien työuupumusta aikaisempien tutkimustulosten pohjalta. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajilla on suuri riski uupua työssään. Opettajien työ on tutkimusten mukaan intensiivistynyt viime aikoina, joka on suoraan yhteydessä opettajien työuupumisen riskin kasvamiseen. Näin ollen koin tärkeäksi lisätä tietoisuutta opettajien työuupumuksen ennaltaehkäisykeinoista. Tutkimustehtävänä oli siis selvittää opettajien työuupumisen ennaltaehkäisykeinoja kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus valikoitui tutkielman menetelmäksi. Aineisto koostuu seitsemästä tieteellisestä artikkelista, joiden tutkimuskohteena on ollut suomalaiset opettajat. Opettajat ovat tässä tutkielmassa yläkäsite luokanopettajille, aineenopettajille ja erityisopettajille. Tieteelliset artikkelit ovat ajankohtaisia, sillä ne ovat toteutettu aikavälillä 2009–2021. Analyysissa pyrin antamaan johdonmukaisen yleiskatsauksen opettajien työuupumuksen ennaltaehkäisykeinoista, aikaisempia tutkimustentuloksia tiivistämällä ja yhdistämällä. Tutkielman tuloksissa tuli esille opettajan yksilötason, sekä työyhteisö- ja organisaatiotason keinoja ennaltaehkäistä työuupumista. Opettajan omia keinoja ennaltaehkäistä työuupumista olivat muuan muassa hyvät stressinhallintakeinot, omaksuttu ammatti-identiteetti, hyvä itsetunto ja itsesäätelytaito, sekä palautumisesta huolehtiminen vapaa-ajalla. Työyhteisöllä ja organisaatiolla oli myös erilaisia keinoja työuupumisen ennaltaehkäisyyn. Opettajien työmäärää tulisi vähentää ja uusien menetelmien, tietojen ja taitojen opettelemiseen tulisi varata opettajille riittävästi aikaa. Työyhteisön hyvä ja turvallinen ilmapiiri ennaltaehkäisi myös työuupumusta. Lopuksi tein tuloksista yhteenvedon, jossa jaoin opettajien työuupumisen ennaltaehkäisykeinot neljään osa-alueeseen. Nämä ovat: organisaatio, opettaja työelämässä, muut ihmiset työelämässä ja opettaja yksityiselämässä. Työuupumus tulisi nähdä työyhteisön sosiaalisena ja kollektiivisena ongelmana, eikä vaan opettajan henkilökohtaisena ilmiönä. Näin työuupumisen käsitteleminen olisi helpompaa, ja ennaltaehkäisemiseen tehtäisiin työtä organisaatio- ja työyhteisötasolla. Lopulta kuitenkin opettajat ovat itse vastuussa itsestään. He voivat tarkastella omaa toimintaansa ja ajatusmalleja, ja siten tunnistaa mahdollisia riskitekijöitä työuupumiselle. Omaa toimintaa ja ajattelumalleja tulisi muuttaa, jos on tunnistanut riskitekijöitä. Näin opettaja voi itse ennaltaehkäistä työuupumusta.
  • Juvonen, Eveliina (2020)
    Opettajien työhyvinvointi on aiheena ajankohtainen, sillä se on jatkuvasti esillä, esimerkiksi uutisissa ja alan tutkimuskirjallisuudessa. 15.5.2018 julkaistusta OAJ:n työolobarometristä käy ilmi, että opettajat voivat työssään entistä huonommin: opettajien työhyvinvointi on huonontunut edelleen viimeisen kahden vuoden aikana. Opettajat ovat uupuneita ja vaihtavat alaa työn kuormittavuuden vuoksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti sellaisiin tekijöihin, jotka lisäävät opettajien työhyvinvointia, sillä suurin osa tuoreista tutkimuksista käsittelee opettajien työpahoinvointia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin työyhteisö vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin, koska viimeaikaisen tutkimuskirjallisuuden mukaan opettajan työn sosiaaliset ulottuvuudet ovat avainasemassa opettajien työhyvinvointia tarkasteltaessa. Työyhteisöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa koulun opettajia sekä rehtoria. Tämän vuoksi tarkastelen myös rehtorin toiminnan ja johtamistyylin vaikutusta opettajien työhyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui neljä englanninkielistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2006-2017. Kaikki artikkelit löytyivät ERIC-tietokannasta. Tutkimuksen analyysivaiheessa käytettiin värikoodausta, jonka avulla aineistosta löydetyt vastaukset jaettiin teemoittain ensin kahteen pääluokkaan ja edelleen useampaan alaluokkaan. Näiden menetelmien avulla saatiin vastaukset molempiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työyhteisö vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin positiivisesti. Tutkimustuloksissa korostuu työyhteisössä ilmenevien kollegoiden tuen ja työilmapiirin merkitys työhyvinvoinnille. Työyhteisön vaikutus opettajien työhyvinvointiin on merkityksellisintä silloin, kun opettajalla on työssään haasteita. Tämän lisäksi myös rehtorin toiminnalla sekä johtamistyylillä on vaikutusta opettajien työhyvinvointiin. Rehtorilla on suuri rooli ja vastuu toimivan työyhteisön luomisessa ja toimiva työyhteisö puolestaan lisää opettajien työhyvinvointia. Myös rehtorin antama tuki ja demokraattinen johtamistyyli edistävät opettajien työhyvinvointia. Tutkimus-tulosten mukaan rehtorin toiminnalla on siis sekä suora että epäsuora vaikutus opettajien työhyvinvointiin.
  • Lehtonen, Maria Emilia (2017)
    Objectives. The purpose of this qualitative study was to explore a choir of an organization and its meanings to the choir members. The research question was ‘Which kinds of meanings does choir singing have to the choir members?’. Earlier studies concerning sense of community and choir singing were introduced in the theory chapters. Methods. The material of this study was collected from 8 participants of an organization’s choir. The method used was a focus group interview. The questions asked concerned the meanings of the choir in general, the meanings from well-being point of view, sense of belonging, communication and trust as well as openness. The role of theory was directional in the analysis. Especially the studies written by McMillan and Chavis (1986) as well as Burroughs and Eby (1998) were applied in the analysis. Results and conclusions. The results of this study were categorised into communal meanings and individual meanings. The most important communal results concerned the positive sense of community, co-worker support, openness and trust and negative sense of community. The most important individual meanings concerned relaxation and well-being. This study could be beneficial on the field of work development since it shows the importance of activities at work such as the choir of this study from both collective and individual points of view.
  • Lindberg, Amanda (2022)
    Mål: Syftet med avhandlingen är att granska existerande forskning om tyst kunskap och därigenom analysera på vilket sätt IT, IKT och social media kan användas för effektivt kunskapshanterings delande av tyst kunskap i organisationer. Grundantagandet är att det är möjlig att med hjälp av IT och IKT överföra tyst kunskap. Därav är detta avhandlingens premiss. Själva forskningsfrågan granskar sociala mediers potential som kunskapshanteringssystem. Teoridelen baserar sig på de mest centrala begreppen, vilka i detta fall är kunskap, tyst kunskap, explicit kunskap och kunskapshantering. Den teoretiska bakgrunden bygger på Nonaka och Takeuchins teori om kunskapsskapande, teorin om organisatoriskt lärande och teorin om organisatorisk kunskap. Utöver detta granskar avhandlingen förutsättningar och hämmande faktorer för delande av tyst kunskap samt mer övergripande den tysta kunskapen som värdeskapare för dagens organisationer. Metoder: Studien är en beskrivande litteraturstudie med en integrerande infallsvinkel. Avsikten är att skapa en helhetsuppfattning med en rik och nyanserad analys. Materialet för analysen består av 9 kritiskt utvalda vetenskapliga artiklar från godtagbara databaser. Materialet presenteras, analyseras och sammanställs i ett resultat var efter detta diskuteras. Resultat och slutsatser: I takt med globaliseringen har organisationsstrukturer och vikten av den tysta kunskapen som konkurrensfördel förändrats. Därför har det blivit allt viktigare att beakta IT, IKT och sociala mediers potential som kunskapshanteringssystem. Resultatet antyder att delande av tyst kunskap med hjälp av IT och IKT till en viss grad är möjligt genom medium som tillåter dialog och kommunikation, vilket även tyder på att social media kan fungera som hjälpmedel för delande. Detta är tack vare de karaktärsdrag sociala medier uppvisar. Dock påverkas möjligheten även av graden på den tysta kunskapen, typen av social media, användarnas attityder, organisationskulturen samt andra jakande och hämmande faktorer i den virtuella miljön.
  • Huopaniemi, Juliaana (2024)
    Tavoitteet. Sukupuoli on laajasti tutkittu aihe, ja se on kiinnostanut monia tutkijoita tieteenalasta riippumatta. Aihetta on lähestytty monien eri sukupuolen määritelmien kautta, ja tässä tutkimuksessa hyödynnän erityisesti feminististen tutkimusten muodostamaa näkemystä aiheesta. Opettajien sukupuolittava kielenkäyttö on jäänyt tutkimuskentällä vähemmälle huomiolle. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten opettajien sukupuolittavaa kielenkäyttöä on tutkittu, ja rakentaa aiempien tutkimusten perusteella kuva, minkälaista sukupuolittamista opettajien kielenkäytössä ilmenee. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehtyihin tutkimuksiin vuosien 2008–2023 välillä. Aineisto rakentui yhdeksästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista ja yhdestä vertaisarvioudusta kirjan luvusta. Ensimmäistä tutkimuskysymystä varten tutkimuksista analysoitiin käytetyt menetelmät, otoskoot, koulutusasteet, kontekstit ja näkökulmat sukupuolittavaan kielenkäyttöön. Toiseen tutkimuskysymykseen vastatessa tutkimuksista analysoitiin tutkimusten tulokset ja johtopäätökset. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistona olleet opettajan sukupuolittavaa kielenkäyttöä koskevat tutkimukset toteutettiin laadullisin menetelmin, suosien tapaustutkimuksia. Opettajien sukupuolittava kielenkäyttö rakensi sukupuoleen liittyvää toimintaa ja vahvisti sukupuoliryhmien välistä jakoa. Sukupuolittamista ilmeni sukupuolittavien termien ja opettajan käyttämän kuvailevan kielenkäytön kautta. Aiempiin tutkimuksiin verraten tämänkin tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että opettajat kohtelevat sukupuolia itsestään selvinä binäärisinä kategorioina ja opettajien kielenkäyttö perustuu sukupuolen kaksijakoisuuteen.
  • Försti, Sanna (2016)
    The purpose of this research was to understand the types of bullying that are present in preschool groups and find possible gender differences in the types of bullying that occurs. The hypothesis was that boys use more physical bullying while girls use emotional and mental bullying, such as talking behind someone’s back. Previous research has also found that boys bullying is often physical and girls use more discreet ways of bullying. I carried out the research by interviewing three preschool teachers from the Helsinki area. The interviews were semi-structured, as the purpose of this research was to understand preschool teacher’s views and experiences with bullying. I only used theory-based analysis. The bullying types were divided into three methods of bullying following the Höistadin (2003) theory: physical, psychological and verb. The research found that all three methods of bullying occur in preschool groups. The most common method of bullying for preschool children was psychological bullying, the second most used was verbal and the least common method used was physical bullying. The most common single way of bullying for both boys and girls was exclusion form games/overall exclusion from the group. Boys and girls methods of bullying also had differences. Physical bullying was a more common method of bullying among boys, while in preschool girls physical bullying did not occur at all. For girls, the most common method of bullying was verbal bullying. Verbal bullying was partly difference between girls and boys. Boy used more straightforward insults and name-calling while girls commented on each other’s clothes and whispered in an unpleasant tone intentionally in the vicinity of other children.
  • Välttilä, Emilia (2016)
    In this thesis I investigated previous research about gender differences in the vocational choice of kids and adolecents. The main focus was segregation which is a complex phenomenon in the world of work. It causes inequality and ineffectiveness in the labour market. Segregated structures are also seen in the educational field. The aim of this study was to help being aware of them. A systematic literature review was made from 14 original articles which were publiced in the International Journal for Educational and Vocational Guidance from 2008 to 2016. The review indicates that there are several views to gender differences in the vocational choice of kids and adolecents. For example occupational aspirations, intrests and barriers are discussed. Segregated structures and traditional gender roles are also presented in previous research. Therefore the review indicates that the significance of gender should be considered in the work among young people in educational and vocational fields.
  • Enjala, Tytti (2016)
    Aims. The purpose of this study is to examine how girls attitude towards mathematics change in pri- mary school and what kinds of factors effect their attitude changes. Both national and international research results shows that girls attitude to mathematics seems to weaken from third grade forward. One of curriculums aim is to inspire pupil's to learn mathematics, so the weakning of the attitudes conflicts with that aim. Methods. This study is a literature review. Data for this study were collected mostly from Helsinki university databases. The sources of this study were national and international research, doctoral dis- sertations, theses, and study reports. Results and conclusions. On the basis of the results of this research, it can be concluded that the main reasons for girls weakened attitudes seems to be environmental factors. There are number of different factors explaining diffenrences between genders. The differences are explained by both biological and enviromental factors. The main enviromental factors are negative experiences in math, streotypes that are transmitted from parents, school and elsewhere in society. Boys and girls are also treated dif- ferently by teachers and parents.
  • Vesanen, Maija (2019)
    Objectives. I chose girls in children´s literature as the subject of my study because I was interested in understanding how girls are portrayed in today´s children´s literature. I wanted to study the effect of the literature on the development of a child's identity. The variety of the sex and children literature were selected to be the theoretical reference frame of my study. The objective of my study was to describe girls and their roles in the children´s book series The Five Wild Virtanens. I also wanted to find a means of utilizing the series of books in question in the work of an early childhood education teacher. Methods. My study uses qualitative content analysis. I have chosen for my study only those girls who appear in the series of books as main characters, Veera, Vilma and Kastehelmi and have not included other girls and women who appear in minor roles in the series. First, I simplified the material in my study by separating all essential material. Next, I developed a classification system into which I gathered information about the girls by grouping them according to the chosen concepts. Last, I created concepts based on the groupings and analyzed the results. Results and conclusions. The girls are described personally, just as they are, and there is no attempt to edit their characters. Veera is described as a relaxed, conscientious leader. Vilma is described as delicate, witty and kind. Kastehelmi is described strong-minded and she also feels strongly. She seems to be small in the eyes of the others but views herself as able. By reading the series of books, girls as well as the boys can see that many kinds of girls exist, and each is as good as the others. The series of books can be utilized in many ways through its stories or in handling the various subject matters in early childhood education.
  • Järvinen, Ilkka Jousia (2016)
    Diabetes mellitus, a disease of glucose metabolism, can have adverse effects on cognition. At worst, these effects may complicate the management of the disease. Type1 diabetes mellitus (T1DM) is caused by an autoimmune mechanism. Dozens of studies have investigated its effects on cognition, and some of the results have been pooled in several meta-analyses. However, the studies are heterogeneous, which complicates evaluating and comparing them, leading to conflicting results in the meta-analyses. This review examines the cognitive effects in different age groups. In children, T1DM has been found to have mild adverse effects on most of the principal cognitive functions, excluding learning and memory. These two can, however, be affected by early-onset T1DM. An early onset is also associated with other adverse cognitive effects. Furthermore, hypoglycaemic episodes caused by treatment may also have deleterious effects, although the results are conflicting. Also in adults, the cognitive effects of T1DM have been found to be mild. However, clinically relevant effects have been reported, particularly in late middle age. Moreover, the effects appear to progress with time. As in children, T1DM in adults is associated with adverse effects in most areas of cognition, excluding learning and memory. An early onset is associated with adverse effects also in adults, although only in conjunction with diabetes complications. Similarly, poor glycaemic control is associated with adverse cognitive effects, though possibly only in conjunction with complications. In the aged, the cognitive effects of T1DM have been studied very little. However, it appears to be associated with an increased risk for dementia. A similar association in type 2 diabetes mellitus has been extensively documented. Moreover, results from an animal study support the notion of T1DM as a risk for Alzheimer’s disease. In conclusion, T1DM appears to cause a subtle decline in many cognitive areas: the effects are small in children and moderate in adults. In the aged, T1DM increases the risk of dementia.
  • Punakivi, Pia (2017)
    Media is part of the living environment of today's children since the early years. Children's media experiences are also evident in early childhood education. Children's media culture appears for example on children's discussions, plays, toys and clothing. Media and media culture can no longer be excluded from early childhood education. Children need help from educators to develop the media skills. Goal-oriented media education in early childhood education is necessary and can not be separated from other education. The purpose of this study was to find out the views of preschool teachers about media education and their experiences from implementing it in preschool education. In addition, the aim was to find out what kind of potential obstacles the preschool teachers perceived in implementing media education. The research was carried out with a qualitative research method. The research material was collected in June 2016 on the advent of a new preschool curriculum by interviewing six preschool teachers. The interviews were conducted following the principles of theme interviews. The analytical method used was data-based content analysis. Defining media education was not easy for interviewees. In the interviews the teachers were speaking partly overlapping with media education methods, practices and goals. Preschool teachers, however, had an understanding of media education. It was seen as taking into account children's media culture, exploring different media and media devices, a way to protect children, developing children's own thinking skills, developing critical capacity, developing children's own media production and cooperating with parents. Three ways to implement media education was formed: discussion of media contents, project work and the use of various digital media. Challenges in media education were the negative attitudes towards media education, lack of media education skills and knowledge and lack of digital media devices.
  • Sirkka, Eetu (2019)
    There is only few research available on the treatment of supportive care and supportive measures. Previous research has shown that therapy is the only effective treatment. The purpose of my study was to find out what forms of support can be used with a child with op-positional defiant disorder and their effects on their behavior at home, at school, or in early childhood education. A child with ODD disorder is extremely challenging, especially for school children and kindergarten, for adults and other children. The aim of the study was to find in the earlier literature ways of working with these children in a school or kindergarten environment. The research has been carried out as a systematic literature review and has selected four different peer-reviewed scientific articles on the basis of which the research results have been reported. Qualitative content analysis has been used to analyze the content of Artikels. According to the study, there is still very little research information available on the treat-ment of obesity and supportive measures. Particularly at school and in kindergarten, the support measures used are almost non-existent.
  • Virtanen, Iina (2023)
    Ujous on temperamenttipiirre, joka ilmenee yksilön kokemana ahdistuksena ja pelkona sosiaalisissa tilanteissa. Nämä epämiellyttävät tunteet saavat ujon yksilön vetäytymään vuorovaikutuksesta sosiaalisissa tilanteissa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ujous on yhteydessä useaan sisäänpäin suuntautuneeseen sosioemotionaaliseen vaikeuteen kuten yksinäisyyteen, masentuneisuuteen sekä heikkoon itsetuntoon. Ympäristöllä on aiempien tutkimusten perusteella merkityksellinen rooli ujouden kehittymisessä ja ujoudesta mahdollisesti seuraavissa vaikeuksissa. Ympäristön antama palaute ujon lapsen toiminnasta vaikuttaa siihen, millainen ujoudesta muodostuu. Varhaiskasvatus sekä peruskoulu ovat tärkeää aikaa lapsen sosioemotionaalisten taitojen harjoittelulle. Oppimisympäristö tulee muokata jokaisen lapsen kehitystä tukevaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää aiemman tutkimuksen perusteella, mitkä psykososiaalisen oppimisympäristön tekijät tukevat ujon lapsen sosioemotionaalista pystyvyyttä. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä kirjallisuushakuja viidessä eri tieteellisessä tietokannassa tarkkaan harkittuja hakusanoja käyttäen. Kirjallisuushauista muodostunut aineisto rajattiin lopulliseen muotoon sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta vuosina 2005–2017 Kanadassa ja Italiassa toteutetusta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka käsittelivät ujojen lasten sosioemotionaalista sopeutumista ja toimintaa tukevia tekijöitä. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Ujous oli yhteydessä sisäänpäin suuntautuneisiin sosioemotionaalisiin vaikeuksiin. Ympäristö, joka ei kykene vastaamaan ujon lapsen tarpeisiin voi altistaa lapsen ahdistuneelle ja vetäytyvälle masentuneisuudelle, negatiiviselle käsitykselle itsestä, sosiaalisille vaikeuksille sekä somaattisille vaivoille. Psykososiaalisessa oppimisympäristössä opettajan tuki, ryhmän yhteenkuuluvuus sekä opettaja-lapsi-suhteen laatu tukivat ujon lapsen sosioemotionaalista pystyvyyttä.
  • Kristiansen, Satu (2021)
    Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tutkimusten valossa temperamenttista ujoutta, sen ilmenemistä ja seurauksia varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen kontekstissa sekä tutkia erityisesti opettajan roolia lapsen ujouden ja sen kielteisten seurausten välisessä yhteydessä. Lisäksi tavoitteena on pohtia keinoja, joilla opettaja voisi tukea ujoa lasta ja ehkäistä ujouden kielteisiä seurauksia. Tavoitteet. Temperamenttinen ujous viittaa temperamenttiseen taipumukseen jännittää, olla varautunut ja vetäytyä uusissa, sosiaalisissa tilanteissa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että temperamenttinen ujous saattaa olla merkittävä riski lapsen sosiaaliselle ja akateemiselle sopeutumiselle varhaiskasvatuksen ja koulun kontekstissa, mikäli ympäristö ei kykene vastaamaan lapsen tarpeisiin. Menetelmät. Menetelmänä käytetään narratiivista, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta 2010–2021 tieteellisestä julkaisusta, joissa tutkittiin opettajan sensitiivisyyttä, opettajan ja lapsen välisen suhteen ja lapsen tunteisiin vastaamisen laatua suhteessa varhaiskasvatusikäisten lasten temperamenttiseen ujouteen. Aineisto analysoitiin kuvailevan synteesin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Temperamenttinen ujous oli yhteydessä itsetietoisiin tunteisiin, vähäisempään lapsen aloittaman vuorovaikutuksen määrään, vertaisten torjuntaan, opettajan arvioimaan ahdistuneisuuteen, epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, kouluun sopeutumisen vaikeuksiin, heikompaan akateemiseen sitoutumiseen ja opettaja-lapsisuhteen laatuun. Tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että opettajan läheinen suhde lapseen, sensitiivisyys ja tunnesäätelyn tukeminen saattavat suojata lasta ujouden mahdollisilta negatiivisilta seurauksilta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsen temperamenttinen ujous voi ennustaa lapselle monenlaisia vaikeuksia varhaiskasvatuksessa ja koulussa ja opettajalla on keskeinen rooli näiden ongelmien ehkäisemisessä.