Browsing by Title

Media is part of the living environment of today's children since the early years. Children's media experiences are also evident in early childhood education. Children's media culture appears for example on children's discussions, plays, toys and clothing. Media and media culture can no longer be excluded from early childhood education. Children need help from educators to develop the media skills. Goal-oriented media education in early childhood education is necessary and can not be separated from other education. The purpose of this study was to find out the views of preschool teachers about media education and their experiences from implementing it in preschool education. In addition, the aim was to find out what kind of potential obstacles the preschool teachers perceived in implementing media education. The research was carried out with a qualitative research method. The research material was collected in June 2016 on the advent of a new preschool curriculum by interviewing six preschool teachers. The interviews were conducted following the principles of theme interviews. The analytical method used was data-based content analysis. Defining media education was not easy for interviewees. In the interviews the teachers were speaking partly overlapping with media education methods, practices and goals. Preschool teachers, however, had an understanding of media education. It was seen as taking into account children's media culture, exploring different media and media devices, a way to protect children, developing children's own thinking skills, developing critical capacity, developing children's own media production and cooperating with parents. Three ways to implement media education was formed: discussion of media contents, project work and the use of various digital media. Challenges in media education were the negative attitudes towards media education, lack of media education skills and knowledge and lack of digital media devices.

Ujous on temperamenttipiirre, joka ilmenee yksilön kokemana ahdistuksena ja pelkona sosiaalisissa tilanteissa. Nämä epämiellyttävät tunteet saavat ujon yksilön vetäytymään vuorovaikutuksesta sosiaalisissa tilanteissa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ujous on yhteydessä useaan sisäänpäin suuntautuneeseen sosioemotionaaliseen vaikeuteen kuten yksinäisyyteen, masentuneisuuteen sekä heikkoon itsetuntoon. Ympäristöllä on aiempien tutkimusten perusteella merkityksellinen rooli ujouden kehittymisessä ja ujoudesta mahdollisesti seuraavissa vaikeuksissa. Ympäristön antama palaute ujon lapsen toiminnasta vaikuttaa siihen, millainen ujoudesta muodostuu. Varhaiskasvatus sekä peruskoulu ovat tärkeää aikaa lapsen sosioemotionaalisten taitojen harjoittelulle. Oppimisympäristö tulee muokata jokaisen lapsen kehitystä tukevaksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää aiemman tutkimuksen perusteella, mitkä psykososiaalisen oppimisympäristön tekijät tukevat ujon lapsen sosioemotionaalista pystyvyyttä. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä kirjallisuushakuja viidessä eri tieteellisessä tietokannassa tarkkaan harkittuja hakusanoja käyttäen. Kirjallisuushauista muodostunut aineisto rajattiin lopulliseen muotoon sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta vuosina 2005–2017 Kanadassa ja Italiassa toteutetusta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka käsittelivät ujojen lasten sosioemotionaalista sopeutumista ja toimintaa tukevia tekijöitä. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Ujous oli yhteydessä sisäänpäin suuntautuneisiin sosioemotionaalisiin vaikeuksiin. Ympäristö, joka ei kykene vastaamaan ujon lapsen tarpeisiin voi altistaa lapsen ahdistuneelle ja vetäytyvälle masentuneisuudelle, negatiiviselle käsitykselle itsestä, sosiaalisille vaikeuksille sekä somaattisille vaivoille. Psykososiaalisessa oppimisympäristössä opettajan tuki, ryhmän yhteenkuuluvuus sekä opettaja-lapsi-suhteen laatu tukivat ujon lapsen sosioemotionaalista pystyvyyttä.

Tiivistelmä Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ujouteen lasten kuvakirjallisuudessa liitettyjä puhetapoja ja siten mahdollistaa niiden merkityksen pohtiminen kasvatuksen kannalta. Sillä, miten ujous käsitetään ja miten siihen suhtaudutaan kulttuurisella tasolla, on merkitystä paitsi ujouden kokemuksen muodostumisen myös tasa-arvon ja vallan kysymysten kannalta. Tutkimuksessa selvitettiin miten kuvakirjojen tekstit representoivat ujoutta ja millaisia aineksia nämä representaatiot tarjoavat todellisuuden sosiaaliselle ja kulttuuriselle rakentumiselle. Ujoutta tarkasteltiin tutkimuksessa sekä psykologian että sosiologian tieteenalojen näkökulmasta. Ilmiö linkitettiin varhaiskasvatukseen ja oppimiseen sosiaalisen konstruktionismin ja lastenkirjallisuutta tarkastelevien pedagogisten näkökulmien kautta. Menetelmät: Empiirisessä laadullisessa tapaustutkimuksessa hyödynnettiin hermeneuttista tulkintaa ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia diskurssintutkimuksen välineinä. Analyysi jakautui kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa multimodaalinen aineisto tiivistettiin tekstimuotoiseksi narratiiviksi soveltaen Ricœurin (2000) ajatusta hermeneutiikasta tulkinnan teoriana. Analyysin toisessa vaiheessa narratiivit luokiteltiin teoriaohjaavassa sisällönanalyysissa diskurssinanalyysin loppuun viemiseksi. Aineisto oli harkinnanvarainen näyte suomenkielisistä lasten kuvakirjoista, jotka on julkaistu vuosina 2005–2019 ja jotka löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko Helmetin valikoimasta asiasanahauilla ujo tai ujous. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksessa hahmotettiin kaksi erilaista ujoutta koskevaa puhetapaa, jotka nimettiin ongelmaratkaisukeskeiseksi ja yksilönkasvukeskeiseksi diskurssiksi. Ujouden representaatiot rakentuivat lasten kuvakirjoissa näiden kahden puhetavan erilaisina painotuksina. Ongelmaratkaisukeskeinen puhetapa näyttäytyi vallitsevana, mutta myös ongelmallisena diskurssina viitaten ujoutta lähestyttävän ilmiönä usein varsin kapeasta näkökulmasta. Ongelmaratkaisukeskeisen ujouspuheen katsottiin heijastavan lapsikäsitystä, jossa lapseen suhtaudutaan jonain tulevana (becoming). Yksilönkasvukeskeisen ujouspuheen katsottiin puolestaan kiinnittyvän tälle vastakkaisella tavalla moderniin lapsikäsitykseen, jossa lapsi nähdään arvokkaana sellaisenaan (being). Tuloksilla katsottiin olevan sovellusarvoa sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikan että lastenkirjallisuuden alueilla. Tutkimus avasi uutta näkökulmaa kasvatustieteelliseen tutkimukseen, sillä ujous on hyvin alitutkittua kyseisessä kontekstissa.

The aim of this study was to describe, analyze and interpret how immigrant-origin youth described their educational transitions, and if there were conflicting educational aspirations and views of learning possibilities. This study draws from previous research and the term aspiration-achievement paradox is presented. According to the paradox immigrant origin youth have positive attitudes towards school and education combined with learning difficulties. Another presented paradox is called optimism trap, in which immigrant youth are driven to higher educational achievements than their peers in majority population. The context of this study is Finnish comprehensive school and especially educational transition after 9th grade. The data of this study consists of two interviews of 9th grade immigrant-origin students. The interviews have been analyzed and stories have been created using narrative method. The data was collected as a part of research project in Faculty of Educational Sciences in University of Helsinki. The interviews have been collected using life course research method. Descriptions of the presented paradoxes were found in the interviews and the findings were compared with each other and previous research. The results of this study were partly aligned with previous research. Some conflicting descriptions were found in the interviews of educational aspirations and youth’s own understanding of their possibilities. The most important educational transitions were described as exciting and attitudes were positive. Differences were found in the way the students described their possibilities to move back to their parent’s home country: only one of the interviewees considered moving back in the near future. A paradox was found where mediocre school achievements were combined with positive attitudes towards school and education and high aspirations in the transitions after comprehensive school. However, there was no description found of the youth comparing themselves with the majority population or of the view that their possibilities would be different compared to their peers in majority population. The interviewees were about to start their educational careers and paradoxes like optimism trap would be possibly visible only later on. Both of the interviewees were planning to study in the university, even though there might have been some other suitable options for them as well.

Tavoitteet. Ulkona oppimisen tiedetään edistävän oppilaiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ulkona oppiessa oppilaiden kommunikaatiotaidot paranevat, ja ulkona oppimisen on nähty vähentävän oppilaiden välistä kiusaamista. Ulkona oppiminen on tärkeä osa koulussa tapahtuvaa opetusta ja mahdollistaa istualtaan vietetyn ajan katkaisemisen. Lapset viettävätkin nykyään paljon aikaa istualtaan, jonka vähentämisessä ulkona oppiminen toimii hyvänä keinona. Tässä tutkielmassa oli tavoitteena tarkastella ulkona oppimisen erilaisia vaikutuksia alakouluikäisiin oppilaisiin. Tutkimuksen tehtävänä oli luoda kokonaisvaltainen kuva erilaisista ulkona oppimisen psyykkisistä ja fyysisistä vaikutuksista. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusprosessi aloitettiin asettamalla tutkimuskysymys, jonka avulla lähdettiin valitsemaan tutkielmaan sopivaa aineistoa. Aineiston hakemisessa hyödynnettiin Google Scholar -hakukonepalvelua, kirjaston hakupalveluja sekä aikaisempien tutkimusten lähdeluetteloja. Aineistojen etsimisessä käytettiin hakusanoina seuraavia termejä: ulkona oppiminen, ulko-opetus, outdoor education ja outdoor learning. Aineistot käsittelivät alakoulussa tapahtuvaa ulkona oppimista. Aineistoksi valikoitui kymmenen englanninkielistä tutkimusta. Tutkimusten tuli olla toteutettu viimeisen 15 vuoden aikana eli vuosien 2009–2023 välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Ulkona oppimisen nähdään parantavan oppilaiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia monin eri tavoin. Oppilaiden kommunikaatiotaidot sekä sosiaaliset taidot paranivat ulkona oppimisessa. Tähän vaikuttaa se, että ulkona oppilailla on erilaisia tilaisuuksia kommunikoida toistensa kanssa vapaasti. Ulkona oppiminen kasvattaa oppilaiden fyysistä aktiivisuutta ja parantaa motorisia taitoja, sillä ulkona oppiessa oppilaat liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän kuin sisällä. Ulkona oppimisella on myös oppilaita rauhoittava vaikutus. Ulkona oppiminen vaikuttaa oppilaiden oppimiseen, sillä ulkona oppiminen auttaa opittavan asian muistamisessa ja tarjoaa erilaisia aistikokemuksia. Oppilaiden mielenkiinto opittavaa asiaa kohti lisääntyy ulkona oppimisessa, ja ulkona oppiminen kasvattaa myös oppilaiden halua vaikuttaa ympäristöönsä.

Purpose. The aim of the study was to find out what has been studied about teaching methods used for environmental education and sustainable development in elementary schools. Here the environment is the natural environment and sustainable development is the ecological sustainability. The research question regarded how to teach environmental education in elementary school so that the pupils get knowledge, attitudes and also change their behaviour. This study is a systematic litteratury study and compares different environmental education teaching methods and the result achievd by them. Methods. This is a systematic litteratury study. The used articles were found searching by the Helsinki University Library’s database Helka and by Google Scholar. The aim was to find articles related to Environmental Education teaching methods in elementary schools and to compare the results related to the pupils’ knowledge, attitudes and behavior about protecting the ecological environment. Successful combinations of keywords were Eco-School or Environmental Education, Primary School or Elementary School and Teaching Methods. 10 articles about different environment-regarded teaching methods were chosen for this study. Of the articles 2 used qualtitative methods and 8 used quantitative methods. The research was carried out in Great Britan, Turkey, Bangladesh, Singapore, Malaysia, Germany, USA, Israel, Greece and Australia. Results and conclusions. The pupils environmentally related actions can be affected by regulr long-term Environmental Education that lasts. Outdoor education is also good for motivating the pupils to learn about about nature and for learning better attitudes towards the environment. Favorable was also to teach environmental issues practically and related to the pupil’s local environment. It was hard to prove relationship between knowledge and attitudes.

Tavoitteet. Unen määrän ja siihen kytkeytyvän unen laadun on todettu olevan laskussa. Tar peeksi laadukkaan ja riittävän pitkän unen puuttuminen voi aiheuttaa huolestuttavia vaikutuk sia, kuten lyhyt- tai pitkäaikaissairauksia. Yleisimmin heikentyneen unen todetaan aiheutta van päiväväsyneisyyttä, joka on vahvasti yhteydessä akateemiseen suoriutumiseen. Tässä tutkielmassa tavoitteena oli selkeyttää unen kokonaisvaltaisia vaikutuksia alakouluikäiseen lapseen tarkastellen eritoten unen ja siihen liittyvien tekijöiden sekä päiväväsymyksen vaiku tuksia lapsen koulumenestykseen ja tarkkaavaisuuteen sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Tut kielman tehtävänä on tuoda unen merkityksellisyys ymmärrettävästi esiin ja vahvistaa lukijoi den tietämystä laadukkaan unen roolista lasten elämässä. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman toteutus käynnistettiin asettamalla tutkimuskysymys, joka suuntasi aineiston valintaa. Aineistonvalin taprosessia ohjasivat lisäksi tutkielmalle asetetut keskeiset käsitteet. Tutkielmaan valikoitui lopulta viisi aineistolähdettä, joista kaikki olivat artikkeleita. Aineistoa analysoitiin aineistoläh töisen sisällönanalyysin keinoin, mikä tuki tutkielman pyrkimystä kuvailla aiempaa sisältöä ja merkityksiä monipuolisesti ymmärrettävään ja järjestelmälliseen muotoon. Tulokset ja johtopäätökset. Keskimäärällisesti alakouluikäiset lapset saivat suositusten mu kaan tarpeeksi unta, mutta suuri osa nukkui kuitenkin määrällisesti liian vähän. Vähäiseksi jäänyt unen määrä oli merkittävästi yhteydessä alakouluikäisten lasten koulumenestykseen ja tarkkaavaisuuteen. Myös päiväväsymyksellä ja unen laadulla oli vahva yhteys koulume nestykseen. Lapsen unihäiriöt olivat tilastollisesti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin ja päi väväsymyksen ja huonon nukkumaanmenokäyttäytymisen osoitettiin ennustavan merkitse västi masennusoireiden esiintymistä. Riittävällä unen määrällä ja unen laadulla on positiiviset vaikutukset lapsen koulumenestykseen ja tarkkaavaisuuteen sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Toisaalta liian vähäiseksi jääneet yöunet vastaavasti heikentävät koulussa suoriutumista ja voivat edesauttaa myös psyykkisen hyvinvoinnin horjumista.

Mål. ​Det har forskats kring läraridentitet redan länge (Ashforth & Mael, 1989; Beijaard, et. al., 2004; Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006; Sachs, 2005) och man har insett att lärarens professionella identitet långt bygger på den personliga identiteten (Beijaard, et. al., 2004; Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006). Däremot har forskningen inte direkt haft ett samband med samhällets förväntningar och stereotyper gentemot lärare. Därför vill jag med denna undersökning nå samhällets uppfattningar av lärare och hur dessa formar lärarens professionella identitet. Förhoppningsvis skapar detta en förståelse hos lärare om sin egen identitet som lärare och hos hela samhället en förståelse kring stereotypers påverkan på individen och dess identitetsuppfattning. Metoder. ​Min avhandling är i form av en narrativ litteraturöversikt. Min teori baserar sig på det ämne jag valt och utifrån min forskningsfråga har jag sökt efter material till min analysdel. Materialet är mångsidigt och eftersom det rådde brist på forskning kring mitt ämne, lyfte jag fram även pro gradu-avhandlingar, en doktorsavhandling och en rapport av THL. Själva analysen gick ut på en tematisk innehållsanalys, vilket betyder att jag dragit paralleller mellan mitt material för att skapa teman som slutligen gav mig ett resultat. Resultat och slutsatser. ​Resultaten i min kandidatavhandling var delvis vad jag förväntade mig, men det gav mig även nya inblickar. Samhället verkar ha en föråldrad bild av lärare, vilket lärarna inte själva upplevde sig vara. Detta var intressant med tanke på att jag själv inte uppfattar lärare som auktoritära och konservativa. Lärares klädsel och utseende var även betydande faktorer för samhället, speciellt för eleverna, vilket jag inte tänkt att skulle ha en så stor betydelse längre i dagens samhälle. Slutligen gick det att konstatera att samhällets förväntningar på och stereotyper mot lärare stod långt i konflikt med lärarnas egna tankar och förväntningar på sig själva och andra som lärare. Detta kan resultera i att lärarna har svårt att skapa och upprätthålla en professionell identitet, eftersom den inte alltid bemöter samhällets, föräldrarnas och elevernas förväntningar. Utgående från resultatet kan lärare få en djupare förståelse i hur andra ser en och därmed förstå varför förväntningarna ser ut som dom gör och möjligen även förändra dem genom en öppen diskussion ur en positiv synvinkel.

The target of this thesis is to examine how mathematical abilities are experienced by pupils and what effect emotions and attitude has on the abilities and achievements in mathemat- ics. If these factors have an effect on mathematical abilities and achievements, it is crucial to be conscious about this, especially if working with the subject in school, to ensure the best possible education for the pupils. The thesis has been executed with an integrated literature review and analysed with content analysis as method. Six articles have been analysed. These articles have been written in Finland, USA, Great Britain, Italy, Iran and Chile. The articles have been chosen according to the research questions and search criterias of this thesis. The results of this thesis indicate that the pupil’s self-efficacy has an effect on their achieve- ments in mathematics. The pupil’s emotions and attitude also affect their achievements and abilities, and the pupil’s gender has an effect on their self-efficacy in mathematics as well.

Aim. Earlier research shows how undiagnosed ADHD has many negative consequences. Different studies show how there are many possible reasons why so many are left without a diagnosis. The aim of this study is to get a deeper understanding of ADHD and examine how individuals in elementary school have been affected by a missed diagnosis and lacking support. Methods. This thesis is an interview study that is based in hermeneutic theory of research. For this thesis, four individuals were interviewed during the months of February and March, 2023. All four interviewees got their diagnoses in adulthood. The interviews were analyzed and interpreted by using the method of thematic analysis. Results and conclusions. The study found five overlapping themes during the analysis phase, which were the presentation of the diagnosis, stigma and the environment, comorbidity, parents' participation and teachers' behavior. Three out of four interviewees had the inattentive presentation of ADHD, and the majority suffered from comorbidities. There was a pattern between experienced stigma and support-teaching. The school environment and parents influenced the amount of stigma that was experienced. Parents' participation seemed to have affected the individuals' ability to perform in school, even though the individuals' difficulties were similar to each other. Teachers' behavior and reactions directly affected the individuals' attitudes towards school. All interviewees wished for an improvement in how teachers acted in the classroom.