Browsing by Title
Now showing items 3242-3261 of 3696
-
(2020)Tiivistelmä Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ujouteen lasten kuvakirjallisuudessa liitettyjä puhetapoja ja siten mahdollistaa niiden merkityksen pohtiminen kasvatuksen kannalta. Sillä, miten ujous käsitetään ja miten siihen suhtaudutaan kulttuurisella tasolla, on merkitystä paitsi ujouden kokemuksen muodostumisen myös tasa-arvon ja vallan kysymysten kannalta. Tutkimuksessa selvitettiin miten kuvakirjojen tekstit representoivat ujoutta ja millaisia aineksia nämä representaatiot tarjoavat todellisuuden sosiaaliselle ja kulttuuriselle rakentumiselle. Ujoutta tarkasteltiin tutkimuksessa sekä psykologian että sosiologian tieteenalojen näkökulmasta. Ilmiö linkitettiin varhaiskasvatukseen ja oppimiseen sosiaalisen konstruktionismin ja lastenkirjallisuutta tarkastelevien pedagogisten näkökulmien kautta. Menetelmät: Empiirisessä laadullisessa tapaustutkimuksessa hyödynnettiin hermeneuttista tulkintaa ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia diskurssintutkimuksen välineinä. Analyysi jakautui kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa multimodaalinen aineisto tiivistettiin tekstimuotoiseksi narratiiviksi soveltaen Ricœurin (2000) ajatusta hermeneutiikasta tulkinnan teoriana. Analyysin toisessa vaiheessa narratiivit luokiteltiin teoriaohjaavassa sisällönanalyysissa diskurssinanalyysin loppuun viemiseksi. Aineisto oli harkinnanvarainen näyte suomenkielisistä lasten kuvakirjoista, jotka on julkaistu vuosina 2005–2019 ja jotka löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko Helmetin valikoimasta asiasanahauilla ujo tai ujous. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksessa hahmotettiin kaksi erilaista ujoutta koskevaa puhetapaa, jotka nimettiin ongelmaratkaisukeskeiseksi ja yksilönkasvukeskeiseksi diskurssiksi. Ujouden representaatiot rakentuivat lasten kuvakirjoissa näiden kahden puhetavan erilaisina painotuksina. Ongelmaratkaisukeskeinen puhetapa näyttäytyi vallitsevana, mutta myös ongelmallisena diskurssina viitaten ujoutta lähestyttävän ilmiönä usein varsin kapeasta näkökulmasta. Ongelmaratkaisukeskeisen ujouspuheen katsottiin heijastavan lapsikäsitystä, jossa lapseen suhtaudutaan jonain tulevana (becoming). Yksilönkasvukeskeisen ujouspuheen katsottiin puolestaan kiinnittyvän tälle vastakkaisella tavalla moderniin lapsikäsitykseen, jossa lapsi nähdään arvokkaana sellaisenaan (being). Tuloksilla katsottiin olevan sovellusarvoa sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikan että lastenkirjallisuuden alueilla. Tutkimus avasi uutta näkökulmaa kasvatustieteelliseen tutkimukseen, sillä ujous on hyvin alitutkittua kyseisessä kontekstissa.
-
(2018)The meaning of this research is to screen the thoughts of early childhood educators and the outside activities in kindergarten. The recommendations of the new childhood physical acti-vity (2016) gives instructions, that children should be physical active three hours a day. In my research, I am screening if the new recommendations had an influence of the groups outside policy. Former researches has shown children being most physical active during outdoor activities. As the essential research problem I set (1) are the outdoor activities enough in kindergarten. As a secondary problem I research (2) what is the sufficient amount of outdoor activity during kindergarten. As well as (3) what are three common reasons for the outdoor activities to be left out of the daily program. This research is a qualitative form. In my research participated 166 responders. The collec-ting of the material was accomplished in an enclosed facebook group named ”Varhaiskas-vattajan materiaalipankki” . As the research form I used the University of Helsinki´s E-form. All the responders are working in kindergarten. The responders were selected voluntarily and by their own interest of the research matter. As the analysis of the matter is analysis content. As the main results of my research I achieved, that the sufficient amount of daily outdoor ac-tivity for children during the daycare should be twice or more. This was the answer of over 80 % of the responders. Over 87 % of the responders, were satisfied of the amount of the outdoor activities. In this question, about 3 % were more satisfied of their own group, com-pared to the outdoor activities of the whole daycare. The reason for not having outdoor acti-vities, mostly mentioned (1) the weather (2) parties, some common occasion, indoor plays, small group activity, (3) the result of the decision made by an adult. In almost 46 % of the groups outdoor policy, are influenced by the new recommendations of physical activity. As a conclusion, it can be noticed, that the opinion of the early childhood educators in Finnish daycares are, that the outdoor activity is sufficiently.
-
(2018)The aim of this study was to describe, analyze and interpret how immigrant-origin youth described their educational transitions, and if there were conflicting educational aspirations and views of learning possibilities. This study draws from previous research and the term aspiration-achievement paradox is presented. According to the paradox immigrant origin youth have positive attitudes towards school and education combined with learning difficulties. Another presented paradox is called optimism trap, in which immigrant youth are driven to higher educational achievements than their peers in majority population. The context of this study is Finnish comprehensive school and especially educational transition after 9th grade. The data of this study consists of two interviews of 9th grade immigrant-origin students. The interviews have been analyzed and stories have been created using narrative method. The data was collected as a part of research project in Faculty of Educational Sciences in University of Helsinki. The interviews have been collected using life course research method. Descriptions of the presented paradoxes were found in the interviews and the findings were compared with each other and previous research. The results of this study were partly aligned with previous research. Some conflicting descriptions were found in the interviews of educational aspirations and youth’s own understanding of their possibilities. The most important educational transitions were described as exciting and attitudes were positive. Differences were found in the way the students described their possibilities to move back to their parent’s home country: only one of the interviewees considered moving back in the near future. A paradox was found where mediocre school achievements were combined with positive attitudes towards school and education and high aspirations in the transitions after comprehensive school. However, there was no description found of the youth comparing themselves with the majority population or of the view that their possibilities would be different compared to their peers in majority population. The interviewees were about to start their educational careers and paradoxes like optimism trap would be possibly visible only later on. Both of the interviewees were planning to study in the university, even though there might have been some other suitable options for them as well.
-
(2016)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää oppilaiden kokemuksia metsässä pidetyiltä oppitunneilta. Tarkoitus on löytää oppilaille merkityksellisiä asioita ja – Decin ja Ryan itseohjautuvuusteoriaan nojaten – niiden mahdollisia yhteyksiä autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tyydyttymiseen ja siten oppilaiden koulussa kokemaan hyvinvointiin. Tarkoituksena on kartoittaa, onko lasten kokemusten kuvauksista löydettävissä sellaisia olosuhteita, jotka edistävät psykologisten perustarpeiden tyydyttymistä tai estävät sen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ympäristöllä, joka tukee näiden tarpeiden tyydyttymistä tai estää sen, on selvä yhteys ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Metsän puolestaan on todettu vähentävän stressiä, lisäävän energisyyttä ja innostuneisuutta, parantavan tarkkaavaisuutta ja keskittymistä sekä lisäävän yhteishenkeä ja halua olla yhteydessä toisiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin eteläsuomalaisessa koulussa keväällä 2016. Tutkimukseen osallistui neljänneltä luokalta 21 oppilasta, joista kaksi oli luokkaan integroituja erityisoppilaita. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jossa oli neljä avointa kysymystä. Tutkimuksen filosofinen perusta oli fenomenologinen ja tutkimusote fenomenografinen. Aineisto analysoitiin soveltamalla teemoittelua ja teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen mukaan yhdessä tekeminen luonnossa oli oppilaille merkityksellistä. Myös se, että sai itse päättää, mitä ja miten teki ja kenen kanssa oli, oppilaille tärkeää. Tutkimuksessa tuli esille, että metsässä oli mahdollisuus olla koulukaverin kanssa vapaammin ja sai tehdä juuri sellaisia töitä kuin itse halusi. Tutkimuksen mukaan koulumetsässä pidetyiltä oppitunneilta oli löydettävissä olosuhteita, jotka tukivat psykologisten perustarpeiden tyydyttymistä, ja myös olosuhteita, jotka estivät psykologisten perustarpeiden tyydyttymisen. Opettaja voi tukea oppilaan hyvinvointia osallistamalla oppilaita päätöksentekoon, kannustamalla tarttumaan haasteisiin, tarjoamalla onnistumisen kokemuksia sekä panostamalla ryhmätyötaitoihin ja luokkahenkeen.
-
(2023)Tavoitteet. Ulkona oppimisen tiedetään edistävän oppilaiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ulkona oppiessa oppilaiden kommunikaatiotaidot paranevat, ja ulkona oppimisen on nähty vähentävän oppilaiden välistä kiusaamista. Ulkona oppiminen on tärkeä osa koulussa tapahtuvaa opetusta ja mahdollistaa istualtaan vietetyn ajan katkaisemisen. Lapset viettävätkin nykyään paljon aikaa istualtaan, jonka vähentämisessä ulkona oppiminen toimii hyvänä keinona. Tässä tutkielmassa oli tavoitteena tarkastella ulkona oppimisen erilaisia vaikutuksia alakouluikäisiin oppilaisiin. Tutkimuksen tehtävänä oli luoda kokonaisvaltainen kuva erilaisista ulkona oppimisen psyykkisistä ja fyysisistä vaikutuksista. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusprosessi aloitettiin asettamalla tutkimuskysymys, jonka avulla lähdettiin valitsemaan tutkielmaan sopivaa aineistoa. Aineiston hakemisessa hyödynnettiin Google Scholar -hakukonepalvelua, kirjaston hakupalveluja sekä aikaisempien tutkimusten lähdeluetteloja. Aineistojen etsimisessä käytettiin hakusanoina seuraavia termejä: ulkona oppiminen, ulko-opetus, outdoor education ja outdoor learning. Aineistot käsittelivät alakoulussa tapahtuvaa ulkona oppimista. Aineistoksi valikoitui kymmenen englanninkielistä tutkimusta. Tutkimusten tuli olla toteutettu viimeisen 15 vuoden aikana eli vuosien 2009–2023 välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Ulkona oppimisen nähdään parantavan oppilaiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia monin eri tavoin. Oppilaiden kommunikaatiotaidot sekä sosiaaliset taidot paranivat ulkona oppimisessa. Tähän vaikuttaa se, että ulkona oppilailla on erilaisia tilaisuuksia kommunikoida toistensa kanssa vapaasti. Ulkona oppiminen kasvattaa oppilaiden fyysistä aktiivisuutta ja parantaa motorisia taitoja, sillä ulkona oppiessa oppilaat liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän kuin sisällä. Ulkona oppimisella on myös oppilaita rauhoittava vaikutus. Ulkona oppiminen vaikuttaa oppilaiden oppimiseen, sillä ulkona oppiminen auttaa opittavan asian muistamisessa ja tarjoaa erilaisia aistikokemuksia. Oppilaiden mielenkiinto opittavaa asiaa kohti lisääntyy ulkona oppimisessa, ja ulkona oppiminen kasvattaa myös oppilaiden halua vaikuttaa ympäristöönsä.
-
(2022)Poissulkeminen on yleisin yksittäinen kiusaamisen muoto 3–6-vuotiaiden lasten keskuudessa. Päiväkodin vertaisyhteisöissä poissuljetuksi tulemisen sekä yhteenkuuluvuuden rakentumisen mahdollisuudet ovat läsnä samanaikaisesti, ja niistä käydään neuvotteluja varhaiskasvatuksen arjen pienissä hetkissä verbaalisin, materiaalisin sekä toiminnallisin keinoin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kuvakirjoissa esiintyviä poissulkemisen muotoja sekä yhteenkuuluvuuden rakentumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata 3–6-vuotiaille lapsille suunnatuissa kuvakirjoissa esiintyviä ulkopuolisuuden ja yhteenkuuluvuuden rajapintoja kuvakirjojen päähenkilöiden näkökulmasta. Kuvakirjoja lähestytään tässä tutkimuksessa tunnekasvatuksen näkökulmasta. Kuvakirjat valikoituivat tarkastelun kohteeksi, koska ne nähdään toimivan lähteenä tunteiden tunnistamisen, empatian sekä toisten tunteiden huomioimisen harjoittelulle. Tutkimus on menetelmältään laadullinen. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä 3–6-vuotiaille lapsille suunnatusta kuvakirjasta. Aineiston kuvakirjat ovat julkaistu vuosina 2007–2021. Aineiston kuvakirjoja tarkasteltiin tässä tutkimuksessa ikonotekstinä, jolla tarkoitetaan teosta, jossa visuaalisia ja kirjallisia osia ei voida erottaa toisistaan. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysiä varten kuvakirjojen kuvat muokattiin kirjoitettuun muotoon. Aineiston kuvakirjat käsittelivät aikaisemman tutkimuksen valossa varsin realistisesti ulkopuolisuuden ja yhteenkuuluvuuden rajapintoja. Aineiston kuvakirjoissa esiintyi niin verbaalisia, toiminnallisia kuin materiaalisia poissulkemisen muotoja ja yhteenkuuluvuuden rakentumiseen liittyviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ilmeni sekä tekstissä että kuvituksessa erikseen, mutta ne saattoivat ilmetä myös molemmissa yhtä aikaa. Koska poissulkemiseen ja yhteenkuuluvuuteen liittyviä tekijöitä saattoi ilmetä kuvakirjan tekstissä ja kuvituksessa erikseen, on tärkeää, että kuvakirjojen pohjalta käydään keskusteluja lasten kanssa. Koska aineistossa kuvattiin varsin realistisesti ulkopuolisuuden ja yhteenkuuluvuuden rajapintoja, voidaan todeta, että aineiston kuvakirjat voisivat toimia hyvänä pedagogisena välineenä varhaiskasvatuksessa, tunnekasvatuksen näkökulmasta. Tästä syystä tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutkia myös lasten kuvakirjoissa esiintyviä ulkopuolisuuden kokemusten kuvauksia.
-
(2019)Purpose. The aim of the study was to find out what has been studied about teaching methods used for environmental education and sustainable development in elementary schools. Here the environment is the natural environment and sustainable development is the ecological sustainability. The research question regarded how to teach environmental education in elementary school so that the pupils get knowledge, attitudes and also change their behaviour. This study is a systematic litteratury study and compares different environmental education teaching methods and the result achievd by them. Methods. This is a systematic litteratury study. The used articles were found searching by the Helsinki University Library’s database Helka and by Google Scholar. The aim was to find articles related to Environmental Education teaching methods in elementary schools and to compare the results related to the pupils’ knowledge, attitudes and behavior about protecting the ecological environment. Successful combinations of keywords were Eco-School or Environmental Education, Primary School or Elementary School and Teaching Methods. 10 articles about different environment-regarded teaching methods were chosen for this study. Of the articles 2 used qualtitative methods and 8 used quantitative methods. The research was carried out in Great Britan, Turkey, Bangladesh, Singapore, Malaysia, Germany, USA, Israel, Greece and Australia. Results and conclusions. The pupils environmentally related actions can be affected by regulr long-term Environmental Education that lasts. Outdoor education is also good for motivating the pupils to learn about about nature and for learning better attitudes towards the environment. Favorable was also to teach environmental issues practically and related to the pupil’s local environment. It was hard to prove relationship between knowledge and attitudes.
-
(2020)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli kuvata sekä asunnottomuuden kokeneiden helsinkiläisten asunnottomuuspolkuja että heidän arkeaan niin asunnottomana kuin asunnon saamisen jälkeen. Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jonka syitä ovat esimerkiksi väestönkasvu ja kaupungistuminen, talouden suhdannevaihtelut sekä suuret tuloerot. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että asunnottomilla on erilaisia polkuja asunnottomuuteen ja siitä pois. Valinnat, käytettävissä olevat resurssit sekä elämäntilanne muokkaavat arjesta omanlaistaan. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin asunnottomuuden kokeneiden kokemuksia arjesta. Tutkimusongelmia oli kolme: 1. Millaisia asunnottomuuspolkuja asunnottomuuden kokeneilla on? 2. Millainen arkipäivän rakenne on asunnottomana? 3. Millä tavoin asunnon saanti vaikuttaa kokemukseen arjesta? Menetelmät. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena, johon haastateltiin neljää asunnottomuuden kokenutta helsinkiläistä teemahaastattelulla. Neljän haastattelun tutkimusaineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Jokaisen tutkittavan asunnottomuuspolku oli erilainen. Asunnottomaksi päätymiseen vaikutti kaikilla neljällä köyhyys ja kohtuuhintaisen vuokra-asunnon saamisen vaikeus Helsingissä. Asunnottomuusjakson alkamiseen vaikuttivat myös isot elämänmuutokset, kuten muutto toiselle paikkakunnalle, ero sekä päihteiden ongelmakäyttö. Neljästä haastatellusta kolmella arkipäivän rakennetta ei juurikaan ollut. Asunnottomana yöt vietettiin kavereilla, asuntoloissa tai kadulla. Asunnottomana tutkittavat elivät hetkessä ilman suunnitelmia, vain yhdellä työssäkäyvällä tutkittavalla oli suunnitelmia tuleville päiville. Yhteiskunnan palvelut auttoivat tutkittavat pois asunnottomuudesta. Asunnon saanti lisäsi kaikkien tutkittavien arkeen rutiineja ja rakennetta. Asunto lisäsi turvallisuuden tunnetta, sosiaalisia suhteita ja suunnitelmallisuutta. Oma tila koettiin tärkeäksi: omasta asunnosta sai päättää itse. Tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää ja esittää tutkittavien henkilöiden yksilöllisiä kokemuksia, eivätkä tutkimustulokset ole yleistettävissä.
-
(2023)Tavoitteet. Unen määrän ja siihen kytkeytyvän unen laadun on todettu olevan laskussa. Tar peeksi laadukkaan ja riittävän pitkän unen puuttuminen voi aiheuttaa huolestuttavia vaikutuk sia, kuten lyhyt- tai pitkäaikaissairauksia. Yleisimmin heikentyneen unen todetaan aiheutta van päiväväsyneisyyttä, joka on vahvasti yhteydessä akateemiseen suoriutumiseen. Tässä tutkielmassa tavoitteena oli selkeyttää unen kokonaisvaltaisia vaikutuksia alakouluikäiseen lapseen tarkastellen eritoten unen ja siihen liittyvien tekijöiden sekä päiväväsymyksen vaiku tuksia lapsen koulumenestykseen ja tarkkaavaisuuteen sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Tut kielman tehtävänä on tuoda unen merkityksellisyys ymmärrettävästi esiin ja vahvistaa lukijoi den tietämystä laadukkaan unen roolista lasten elämässä. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman toteutus käynnistettiin asettamalla tutkimuskysymys, joka suuntasi aineiston valintaa. Aineistonvalin taprosessia ohjasivat lisäksi tutkielmalle asetetut keskeiset käsitteet. Tutkielmaan valikoitui lopulta viisi aineistolähdettä, joista kaikki olivat artikkeleita. Aineistoa analysoitiin aineistoläh töisen sisällönanalyysin keinoin, mikä tuki tutkielman pyrkimystä kuvailla aiempaa sisältöä ja merkityksiä monipuolisesti ymmärrettävään ja järjestelmälliseen muotoon. Tulokset ja johtopäätökset. Keskimäärällisesti alakouluikäiset lapset saivat suositusten mu kaan tarpeeksi unta, mutta suuri osa nukkui kuitenkin määrällisesti liian vähän. Vähäiseksi jäänyt unen määrä oli merkittävästi yhteydessä alakouluikäisten lasten koulumenestykseen ja tarkkaavaisuuteen. Myös päiväväsymyksellä ja unen laadulla oli vahva yhteys koulume nestykseen. Lapsen unihäiriöt olivat tilastollisesti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin ja päi väväsymyksen ja huonon nukkumaanmenokäyttäytymisen osoitettiin ennustavan merkitse västi masennusoireiden esiintymistä. Riittävällä unen määrällä ja unen laadulla on positiiviset vaikutukset lapsen koulumenestykseen ja tarkkaavaisuuteen sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Toisaalta liian vähäiseksi jääneet yöunet vastaavasti heikentävät koulussa suoriutumista ja voivat edesauttaa myös psyykkisen hyvinvoinnin horjumista.
-
(2016)Tutkielma tarkastelee unkarilaisen suomen kielen opiskelijan tuottamia lyhyitä vokaaleja ja niiden muutosta suomen kielen opintojen alkuvaiheessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää lähestyvätkö koehenkilön vokaalien formantit suomalaisten vokaalien formantteja jo lyhyen opiskelun myötä. Tutkimuksessa vertailtiin koehenkilön tuottamien suomen kielen vokaalien keskiarvoisia formantteja eri äänityskertojen välillä. Lisäksi koehenkilön suomen kielisten formanttien keskiarvoja verrattiin natiivin suomalaisen tuottamien vokaalien formanttikeskiarvoihin. Tarkastelussa oli myös koehenkilön äänteissä esiintynyt keskihajonta. Tutkimus on seurantatutkimus, jossa käytetty aineisto on kerätty kolmella eri äänityskerralla syyslukukauden aikana. Tutkimuksen koeasetelma ja koeaineisto ovat Terhi Peltolan suunnittelemia. Koeasetelma koostui kahdesta lukutehtävästä ja niiden välisestä matkimisharjoituksesta. Kokeessa käytetty aineisto muodostui sanalistoista, joissa esiintyneet sanat olivat kaksitavuisia suomen kielen sanoja ja pseudosanoja. Rakenteeltaan sanat olivat CVCV- ja CVCCV-sanoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin koehenkilön ensimmäisessä lukutehtävässä lausumien sanojen ensitavun vokaalien kolmea ensimmäistä formanttikeskiarvoa. Yksi tutkimuksen tavoitteista on esitellä suomen ja unkarin kielen äännejärjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä. Niinpä myös koehenkilön tuottamien unkarin kielen vokaalien formantteja verrattiin natiivin suomalaisen tuottamiin suomen kielen vokaaliformantteihin. Suomalaisten vokaalien formantteja tarkasteltiin Wiikin (1965) formanttiaineistoon ja unkarilaisten vokaalien formantteja Gósyn (1989) formanttiaineistoon vertaillen. Suomen ja unkarin vokaalien piirteet osoittautuivat tutkimuksessa tehtyjen vertailujen perusteella saman suuntaisiksi kuin verrattavissa aineistoissa (Wiik, 1965; Gósy, 1989). Suomen vokaalit [e], [æ] ja [ɑ] olivat koehenkilön vokaalien kehittymisen kannalta mielenkiintoisimpia, sillä ne puuttuvat unkarin äännejärjestelmästä. Tutkimuksen tuloksissa oli viitteitä siitä, että koehenkilöllä nämä vokaalit olivat kehittymässä oikeaan suuntaan. Eniten kehitystä oli havaittavissa koehenkilön [ɑ]-vokaalissa. Tutkimus osoitti, että syyslukukauden mittainen seurantajakso ei kuitenkaan ollut riittävän pitkä ajanjakso varmentamaan vokaalien oikeaa kehityssuuntaa.
-
Uppfattningen om stereotypa lärare som hinder för utvecklingen av lärares professionella identitet (2020)Mål. Det har forskats kring läraridentitet redan länge (Ashforth & Mael, 1989; Beijaard, et. al., 2004; Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006; Sachs, 2005) och man har insett att lärarens professionella identitet långt bygger på den personliga identiteten (Beijaard, et. al., 2004; Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006). Däremot har forskningen inte direkt haft ett samband med samhällets förväntningar och stereotyper gentemot lärare. Därför vill jag med denna undersökning nå samhällets uppfattningar av lärare och hur dessa formar lärarens professionella identitet. Förhoppningsvis skapar detta en förståelse hos lärare om sin egen identitet som lärare och hos hela samhället en förståelse kring stereotypers påverkan på individen och dess identitetsuppfattning. Metoder. Min avhandling är i form av en narrativ litteraturöversikt. Min teori baserar sig på det ämne jag valt och utifrån min forskningsfråga har jag sökt efter material till min analysdel. Materialet är mångsidigt och eftersom det rådde brist på forskning kring mitt ämne, lyfte jag fram även pro gradu-avhandlingar, en doktorsavhandling och en rapport av THL. Själva analysen gick ut på en tematisk innehållsanalys, vilket betyder att jag dragit paralleller mellan mitt material för att skapa teman som slutligen gav mig ett resultat. Resultat och slutsatser. Resultaten i min kandidatavhandling var delvis vad jag förväntade mig, men det gav mig även nya inblickar. Samhället verkar ha en föråldrad bild av lärare, vilket lärarna inte själva upplevde sig vara. Detta var intressant med tanke på att jag själv inte uppfattar lärare som auktoritära och konservativa. Lärares klädsel och utseende var även betydande faktorer för samhället, speciellt för eleverna, vilket jag inte tänkt att skulle ha en så stor betydelse längre i dagens samhälle. Slutligen gick det att konstatera att samhällets förväntningar på och stereotyper mot lärare stod långt i konflikt med lärarnas egna tankar och förväntningar på sig själva och andra som lärare. Detta kan resultera i att lärarna har svårt att skapa och upprätthålla en professionell identitet, eftersom den inte alltid bemöter samhällets, föräldrarnas och elevernas förväntningar. Utgående från resultatet kan lärare få en djupare förståelse i hur andra ser en och därmed förstå varför förväntningarna ser ut som dom gör och möjligen även förändra dem genom en öppen diskussion ur en positiv synvinkel.
-
(2019)Tiivistelmä – Referat – Abstract This bachelor’s thesis addresses the health of children in day care center age by a study conducted on exercise recommendations for the target group at hand. A general worry and discussion has risen round the health and wellbeing of children in our community. The day care centers, as well as the parents both play a key role when aiming for a sustainable and healthy development. The purpose of this bachelor’s thesis is to investigate to what extent the goals and the new exercise recommendations are met and especially whether the recommended amount of pacey physical activities (1hour/day) for 3 to 6-year-old children are fulfilled at the day care centers as compared to the home. I have produced different research results all of which demonstrates that the worry about the health of children is legitimate and that a discussion around the theme is relevant. For gathering data, I have conducted three interviews with two nursery teachers and one social worker. I observed the environment and equipment at the day care centers in connection with the interviews. In addition to the interviews, I have gathered data from the parents of the children via a questionnaire addressing the children’s leisure time and physical activities. My study shows that there is a general, intentional effort on the promotion on the health of children from various parts. There is, however, a tendency arising showing that some children easily may be passivated in the ever so crucial age and stage of evolvement, which may negatively affect the child’s evolvement and health in the long run.
-
(2019)The target of this thesis is to examine how mathematical abilities are experienced by pupils and what effect emotions and attitude has on the abilities and achievements in mathemat- ics. If these factors have an effect on mathematical abilities and achievements, it is crucial to be conscious about this, especially if working with the subject in school, to ensure the best possible education for the pupils. The thesis has been executed with an integrated literature review and analysed with content analysis as method. Six articles have been analysed. These articles have been written in Finland, USA, Great Britain, Italy, Iran and Chile. The articles have been chosen according to the research questions and search criterias of this thesis. The results of this thesis indicate that the pupil’s self-efficacy has an effect on their achieve- ments in mathematics. The pupil’s emotions and attitude also affect their achievements and abilities, and the pupil’s gender has an effect on their self-efficacy in mathematics as well.
-
(2019)Results in earlier studies have shown that schools have had challenges to fulfil the aims with inclusion in practice even though inclusion has been discussed for a long time in education. A lot happens in the main classroom and the teacher doesn’t necessarily have time to help every student. A student with difficulties in writing and reading needs a lot of support and an adult who can help the student to maintain his/her concentration and interest in the task. It’s important that students with difficulties in writing and reading get the best possible support to overcome their difficulties. The aim of this research is to examine the teachers experiences of inclusion of students with reading and writing difficulties and to study which elements are required for inclusion to happen. This is a qualitative hermeneutic research. Semi-structured interview was used as a method. Two class teachers and one special education teacher shared their experiences. The teachers worked in the same school in the capital area of Finland. According to the teachers in this study it’s common that students with reading and writing difficulties are not always included in the main classroom. Instead, an assistant works with these students individually outside the classroom during a few classes per week. According to the teachers there are students who value this way of working, while others feel exposed when they must go outside of the main classroom. The teachers emphasized that the planning of support should have its basis in every individual student, and it is essential to focus on what is best for that individual. The conditions for inclusion of students with reading and writing difficulties were as follows: teachers must have enough with competence to support students with different needs and the learning environment should be safe and calming. Based on the results in this research it can be discussed if the lack of teacher resources is an obstacle why inclusion is not implemented in schools.
-
(2023)Aim. Earlier research shows how undiagnosed ADHD has many negative consequences. Different studies show how there are many possible reasons why so many are left without a diagnosis. The aim of this study is to get a deeper understanding of ADHD and examine how individuals in elementary school have been affected by a missed diagnosis and lacking support. Methods. This thesis is an interview study that is based in hermeneutic theory of research. For this thesis, four individuals were interviewed during the months of February and March, 2023. All four interviewees got their diagnoses in adulthood. The interviews were analyzed and interpreted by using the method of thematic analysis. Results and conclusions. The study found five overlapping themes during the analysis phase, which were the presentation of the diagnosis, stigma and the environment, comorbidity, parents' participation and teachers' behavior. Three out of four interviewees had the inattentive presentation of ADHD, and the majority suffered from comorbidities. There was a pattern between experienced stigma and support-teaching. The school environment and parents influenced the amount of stigma that was experienced. Parents' participation seemed to have affected the individuals' ability to perform in school, even though the individuals' difficulties were similar to each other. Teachers' behavior and reactions directly affected the individuals' attitudes towards school. All interviewees wished for an improvement in how teachers acted in the classroom.
-
(2021)Flera studier visar att det finns ett missnöje med den respons som fås i högre utbildningar. Detta missnöje kan bero på att respons som pedagogiskt redskap inte används till fullo och att det inte finns en dialogisk kontext i responsprocessen. Respons förser responsmottagaren med information om sin prestation vilket gör det lättare att utvecklas i rätt riktning och bättre förstå sitt eget lärande och sin kompetensnivå. Därför är välplanerad respons viktigt för lärande både i utbildningsprogrammen och senare i livet. Syftet med avhandlingen är att kartlägga svenskspråkiga pedagogikstuderandes upplevelser av den respons som de fått i sina studier och därmed öppna en diskussion för utveckling av responsprocesser i högre utbildningar. Data samlades in genom en elektronisk enkät som samlade svar av 24 informanter som alla studerade pedagogik på svenska i Finland. Materialet analyserades kvalitativt genom fenomenografisk forskningsmetod. Det kom fram att största delen av studerandena är missnöjda med responsen men att den respons de får ändå är viktig för deras lärande. Det fanns inte tydliga skillnader i upplevelser mellan studerande från de två olika högskolorna. Det visade sig också att respons används på ett ensidigt sätt och inte anpassas till olika situationer. Studeranden förstår att responsgivarna inte har resurser att förbättra responsens kvantitet eller kvalitet. I avhandlingen presenteras ändå sätt på hur respons kan användas på flera olika sätt beroende på resurserna till förfogande för att fortfarande behålla responsens kvalitet.
-
(2019)Goal. The induction phase in teacher’s career is extremely important when it comes to whether they decide to continue teaching or not. New teachers have the same responsibility of their students as teachers with more experience, but they don’t have all the skills they need yet. The induction at schools is often inadequate and varies between schools. The aim of this study was to find out the major challenges beginning teachers face in their early career. Also, similarities and differences between this study and Veenman’s (1984) study are analyzed. Methods. The type of this study is a descriptive literature review. The data consisted of 11 research articles published in 2007–2018. Thematizing was used as a method to analyze the data. The results of this study were then compared to Veenman’s (1984) results. Results and conclusion. The teachers perceived most challenges with issues related to teaching, handling heavy work load and stress organizational issues, collaboration with parents and school staff and assessment of students learning.The most challenging for beginning teachers were teaching related issues such as discipline, teaching methods, working with students with special needs and implementing the curriculum. Issues related to teaching, contacting with parents and assessment of students learning were highlighted in both this and Veenman’s (1984) studies. However, as opposed to this study, heavy workload wasn’t perceived a significant challenge in Veenman’s study.
-
(2017)The point of interest of this thesis is an online career counselling service, currently being developed by the Kohtaamo project. I approach career counselling and the questions of employment and education through the concepts of postmodern and information society. According to Peavy (2000) the idea of one lifelong career in the postmodern society is old fashioned. One must take in consideration how technology transforms modern labour while planning one’s career. However, transition to the information society doesn’t only shape the economy or labour but also the structures of the welfare state (Castells & Himanen 2002). In my thesis I examined the discourses about online career counselling services and the youth using them. In my thesis I interviewed three members of the group planning the online services and used discourse analysis to examine the material from the semi-structured interviews. The subject of my thesis is the online career counselling services. They are co-ordinated by the Kohtaamo Project, a joint project of Ministry of Economic Affairs and Employment, the Ministry of Education and Culture and the Ministry of Social Affairs and Health. I identified three discourses when talked about the online career counselling services: discourse of similarity, discourse of the individual’s advantage and discourse of the multi-channel counselling. The discourse analysis shows what kind of ways are used to reduce the prejudices towards the digitalisation of the services provided by the welfare state. It is relevant how the traditional and digital services could be integrated in a way that it benefits the customer.
-
(2021)Innostus urheiluun, yhdessä tekeminen sekä omaehtoinen liikkuminen ovat keskeisiä osia urheilijan polkua. Liikuntakasvatus ulottuu yhä kasvavissa määrin myös koulun ja varhaiskasvatuksen puolelle. Liikuntataidot ovat merkittäviä myös siksi, että liikuntataidot mahdollistavat yhtenä osana toimintakyvyn rakentumisen ja ilmenevät liikunnan harrastamisen ja liikkumisen kautta. Sosiaalisen elämän ydin muotoutuu sosiaalisesta kanssakäymisestä ja sosiaalisen kanssakäymisen tuloksena kulttuurinen pääoma välittyy lapselle ja sukupolvelta toiselle. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää se, kuinka urheilijan polku ja vuorovaikutus pelaajan ja valmentajan välillä muotoutuvat kirjassa Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Lisäksi selvitän yhtäläisyyksiä asiakirjojen Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu sekä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet välillä edellä mainittujen urheilijan polun ja vuorovaikutusmallien kohdalla. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa etsitään samankaltaisuuksia kahden asiakirjan välillä. Tutkimus on toteutettu asiakirja-analyysinä. Tutkimuksen aineistona olivat asiakirja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä teos Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Molemmat asiakirjat toimivat ohjeina varhaiskasvatuksen opettajan tai valmentajan työssä. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on velvoittava asiakirja. Analyysi on toteutettu sisällönanalyysinä, jossa asiakirjoista on etsitty kohtia koskien urheilijan polkua sekä vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välillä. Asiakirjojen tarkastelussa kävi ilmi se, että molemmissa asiakirjoissa painotetaan erityisesti liikunnan monipuolisuutta ja liikunnan iloa lapsuusvaiheessa. Urheilijan polku ja liikkujan polku eivät huomattavasti eroa lapsuusvaiheen aikana. Molemmissa asiakirjoissa painotettiin myös ruokakasvatuksen merkitystä sekä ilmapiirin merkitystä oppimisen tukena. Asiakirjoissa oli tosin havaittavissa tavoitteissa eroavaisuuksia: teoksessa Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu tavoitteena oli huippu-urheilijan ura ja asiakirjassa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet tavoitteena on kaikille terveelliset elämäntavat. Huomattavaa oli myös se, kuinka paljon suurempi merkitys lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksella oli teoksessa Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista empiiristä tutkimusta urheilijan ja valmentajan välisestä valmennussuhteesta on tehty, mitkä tekijät vaikuttavat valmennussuhteen laatuun sekä miten valmentaja ja valmennussuhde vaikuttavat urheilijaan. Työn keskeiset käsitteet avattiin ja katsauksella haettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen, joita ovat 1) Minkälaisia tutkimuksia urheilijan ja valmentajan välisestä valmennussuhteesta on tehty?, 2) Mitkä tekijät vaikuttavat valmennussuhteeseen ja sen laatuun? sekä 3) Millä tavoin valmentaja ja valmennussuhteen laatu vaikuttavat urheilijaan?. Urheilun piirissä tehty tieteellinen tutkimus on melko vähäistä ja yhtenä katsauksen tavoitteena olikin tuoda aiheesta lisätietoa. Menetelmät. Katsaukseni on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen aineisto on haettu käyttämällä hakusanoja ja erilaisia mukaanotto- sekä poissulkukriteereitä. Systemaattisella aineistohaulla löytyi kahdeksan (8) tutkimusta, jotka soveltuivat katsaukseeni. Aineiston tutkimukset ovat empiirisiä, englanninkielisiä ja niissä on tutkittu urheilijan ja valmentajan välistä valmennussuhdetta vuodesta 2009 lähtien. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen aineistosta kävi ilmi, että urheilijan ja valmentajan välistä valmennussuhdetta on tutkittu pitkälti urheilijan näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että valmennussuhteen laatuun vaikuttaa moni eri tekijä, kuten suhteen vuorovaikutus ja toimintamallit. Valmennussuhde ja sen laatu ovat yhteydessä muun muassa urheilijan motivaatioon, itsetuntoon sekä uupumukseen. Urheilijan ja valmentajan välinen valmennussuhde voidaan nähdä merkittävänä tekijänä urheilijan hyvinvoinnissa ja suoriutumiskyvyssä.
Now showing items 3242-3261 of 3696