Browsing by Title
Now showing items 3262-3281 of 3696
-
(2023)Tässä tutkielmassa perehdytään urheiluvalmentajan työkuvaan sekä tarkastellaan valmentajien kokemuksia urheilijalähtöisen valmennustavan käyttöön ottamisesta. Urheilijalähtöistä valmennustapaa on Suomessa tutkittu verrattain vähän. Urheiluvalmennuksessa urheilijalähtöinen valmennustapa on valmennusfilosofia, jossa valmennustoiminnan keskiössä on urheilija. Valmennusprosessissa korostuu valmentajan ja urheilijan välinen vuorovaikutussuhde. Tutkimuksessa pureudutaan siihen, millä tavoin urheilijalähtöistä valmennustapaa on pyritty ottamaan käyttöön valmennustoiminnassa, sekä millaisia kokemuksia valmentajilla on urheilijalähtöisen valmennustavan käyttöön ottamisesta. Tutkimuskysymyksinä toimivat: ”Millä tavoin urheiluvalmentajat ovat toteuttaneet urheilijalähtöistä valmennustapaa joukkueurheilussa?” sekä ”Millaisia kokemuksia urheiluvalmentajilla on urheilijalähtöisen valmennustavan käyttöön ottamisesta?” Tutkimus on kuvaileva, tarkemmin integroiva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan ja integroivan kirjallisuuskatsauksen yhtenä tavoitteena on antaa monipuolinen kuva käsitellystä aiheesta, sekä integroida osaksi aiheen käsittelyä laajasti kirjallisia lähteitä. Aineisto koostui vertaisarvioiduista tutkimuksista ja julkaisuista, verkkojulkaisuista sekä muutamasta kirjasta. Tutkimusaineiston perusteella esiin nousi, että joukkueurheilun valmentajat ovat pyrkineet ottamaan käyttöön urheilijalähtöisen valmennustavan valmennuksessaan erilaisten opetus- ja valmennusmallien, kuten Teaching Games for Understanding- (TGfU) ja Sport Education -mallien avulla. Tutkimuksissa valmentajat raportoivat urheilijalähtöisen valmennustavan käyttöönotossa haastavaksi tasapainottelun otteluiden voittamisen ja urheilijoiden henkilökohtaisen kohtaamisen välillä. Tutkimuksissa kävi ilmi, ettei siirtymä urheilijalähtöiseen valmennustapaan käynyt hetkessä, vaan se vaati aikaa. Tästä tutkielmasta on hyötyä kaikille joukkueurheiluvalmentajille, jotka harkitsevat urheilijalähtöisen lähestymistavan käyttöönottoa tai ovat kohdanneet haasteita käyttöönotossa. Jatkossa urheilijalähtöisen valmennustavan käyttöönottoa voisi tutkia enemmän suomalaisessa valmennusympäristössä, etenkin lasten ja nuorten joukkueurheiluvalmennuksessa.
-
(2021)Tavoitteet. Psykologinen resilienssi on ihmisen kykyä selviytyä ja sopeutua vastoinkäymisistä elämässä. Resilienssi nähdään myös reittinä kohti hyvinvointia. Resilienssi syntyy sekä traumoista selviämisen yhteydessä että arkisissa stressitilanteissa. Kiinnostus resilienssiä kohtaan on lisääntynyt positiivisen psykologian terveyslähtöisyyden myötä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, voiko resilienssi olla osa urheiluharrastusten hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Urheilun harrastamisella on tutkimuksien mukaan useita hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Lisäksi urheilun luonteeseen kuuluu stressaavat tekijät, joita syntyy suorituspaineiden alla. Tässä tutkielmassa selvitetään, onko psykologisella resilienssillä sekä lasten ja nuorten urheiluharrastuksilla yhteyttä. Lisäksi tutkitaan, millaisia resilienssin määritelmiä tutkimuksissa on käytetty ja mihin tarkoituksiin resilienssin hyötyjä on ajateltu. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineisto valittiin monitieteellisistä tietokannoista vuosilta 2017–2021. Aineistoon valikoitui yhteensä 10 vertaisarvioitua artikkelia. Aineistossa oli mukana sekä määrällisiä että laadullisia tutkimuksia. Analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä ja tulosten syntetisoinnissa luokittelua. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että aiempien tutkimuksien perusteella psykologisella resilienssillä oli yhteys lasten ja nuorten urheiluharrastuksiin. Urheilun harrastaminen paransi tekijöitä, jotka vaikuttivat myös resilienssin kehittymiseen. Tällaisia tekijöitä olivat muun muassa minäpystyvyys ja hallinnan tunne, sekä sosiaalinen osallisuus. Resilienssin määritelmissä oli eroavaisuuksia, mutta suurin osa määritelmistä oli nykyaikaisten suositusten mukaisia. Lisäksi resilienssi nähtiin tärkeänä välineenä sosiaalisen osallisuuden parantamisessa, mielenterveyden edistämisessä ja suorituskyvyn parantamisessa. Voidaankin päätellä, että urheilun harrastamisesta on hyötyä resilienssin kehittymiselle, ja kehittynyt resilienssi on hyödyksi hyvinvoinnille.
-
(2020)Tämän kvalitatiivisen tutkielman lähtökohtana oli selvittää entisten urheilijoiden ja esimiesten näkemyksiä ja kokemuksia liittyen entisiin huippu-urheilijoihin työelämän puolella. Tarkemmin ottaen tutkimustehtävänä on selvittää, miten entisten huippu-urheilijoiden esimiehet näkevät alaisena työntekijöinä sekä mitä ominaisuuksia entiset huippu-urheilijat itse kokevat saaneensa huippu-urheilu-uraltaan työelämää ajatellen. Tutkimusongelma kumpusi henkilökohtaisen intressin sekä aiempien tutkimusten pohjalta. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääosin huippu-urheilijoiden urasiirtymään sekä huippu-urheilun ja korkeakouluopintojen yhdistämiseen. Tämän vuoksi on mielenkiintoista tuottaa uutta tutkimusaineistoa tutkimushaastatteluiden kautta. Aiempien tutkimustulosten perusteella huippu-urheilussa kehittyvät psyykkiset ominaisuudet ovat samansuuntaisia työelämässä tarvittavien työelämätaitojen kanssa. Haastattelujen kautta hankitun aineiston perusteella on tarkoitus selvittää tämän tutkimuksen kontekstissa, näkyvätkö huippu-urheilussa kehittyneet ominaisuudet työelämän puolella työelämätaitoina – sekä itse urheilijoiden että esimiesten näkökulmasta. Tutkimus on kiinnittynyt sosiokonstruktivisen tieteenfilosofian kentälle ja tarkastelu kontekstualisoidaan aiempaan tutkimukseen huippu-urheilutaustasta työelämässä. Tätä tutkimusta varten tuotettiin aineisto haastattelumenetelmällä. Tutkimukseen haastateltiin kahta entistä huippu-urheilijaa sekä kahta entisten huippu-urheilijoiden esimiestä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista analyysia teemoitellen tutkimusaineisto tutkimuskysymysten ohjaamana. Analyysin kautta muodostettiin pääkategoriat tutkimustuloksien raportointia varten. Aineistotulkintoja tehtiin peilaten aiempaan teoriaan, tutkimusintresseihin ja -kysymyksiin. Tulosten perusteella ilmeni, että huippu-urheilussa kehittyy samankaltaisia ominaisuuksia, joita myöhemmin arvostetaan ja tarvitaan työelämän puolella. Tuloksissa ilmeni myös jonkin verran ominaisuuksia, jotka ovat ristiriidassa työelämätaitojen ja itsenä johtamisen kanssa. Tämän tutkimuksen tulosten puitteissa voidaan kuitenkin todeta, että haastatteluissa rakentuneet näkemykset ja kokemukset kuvasivat yhteyttä huippu-urheilussa opittavien ominaisuuksien ja työelämätaitojen välillä.
-
(2016)Former studies have shown that reading fiction has an effect on our opinions and actions and how we view ourselves and other people. Therefore, it is relevant to observe the identity formation of fictional characters also from an educational point of view. The data of this study is from the novel Harry Potter and the Sorcerer’s Stone - the first book in one of the favorite series of the 21st century youth. The objective of this thesis is to describe and analyze the identity trajectory of a Gryffindor boy Neville Longbottom. This study examines the focal interaction moments of Neville’s trajectory. The essential research data was narrowed down to 14 events, which formed a linked pathway. The novel was also read as a whole to examine the world of wizards created by J. K. Rowling and, hence, to understand the context. The interaction events were analyzed by employing the social identity theory by Wortham (2006) and a discourse analysis method (Wortham & Reyes, 2015) based on it. The focus of this research was to analyze the signs of identity that occurred in the characters’ speech and behavior in selected data. The events were observed both separately and as a continuous pathway. The systematic analysis divided Neville’s identity formation in four chronological phases: the definition of the premises and expectations, the growth into a ‘poor member of Gryffindor’, the growth of agency and the recognition of Neville as a Gryffindor. The essential types of identity signs – deictics, reported speech and evaluative signs – referred to in this study oc- curred in every phase of the trajectory. However, the way these signs were used defined the direction Neville’s identity developed towards. In the beginning of the trajectory Neville’s identity was presented as worthless and outside of the group and his own speech placed him in a passive position. Later on Neville used reported speech to build a positive Gryffindor identity. Furthermore, deictics and evaluative signs were used by other charac- ters to recognize him as a Gryffindor. Compassion and encouragement from peers were crucial factors in the change of direction of the trajectory.
-
(2016)The purpose of the thesis was to examine, how religion-ethics orientation is defined in kindergartens early childhood education plans, and how it is implemented accordingly. Basis of early childhood education plans defines guidelines for implementation of orientations. According to earlier researches can be noted that implementation of religion-ethics orientation is anyhow mixed, and it differentiates from other action in kindergarten. Additionally, other researches have shown that high-quality religious education can be used to prevent conflicts and promote charity. That is why I feel this issue is important to be studied. This thesis is mainly qualitative. Its material was analyzed by using material-based content analysis. Material was constructed of 16 randomly selected unit-specific early childhood education plans in districts in the South and East areas of the Helsinki city. Material was collected in August 2016 by selecting randomly kindergartens having education plan. In the analysis phase two plans must be changed to other ones, because content of those plans was not valid for the purpose of thesis and classes of those would have distorted research results. According to results religion-ethics orientation is defined in two ways: by celebrations and cultures, and by community. Kindergartens in the East area emphasized more approaching orientation using celebrations and cultures, while the South area’s kindergartens approach was more on community basis. When analyzing how orientation is implemented according plans, it can be seen two main classes. The first one was ‘methods used in kindergarten’ –class, which included e.g. artistic experience, discussions, and taking care of age level. The other class was “Participation of partners to religion-ethics action”, which included participation to implementation of external persons not belonging to kindergarten. It can be seen in these results, that kindergarten –specific plans followed the line of the nationwide plan. As a conclusion it can be said that both definition of orientation and implementation has unit-specific differences. It must be noticed that results can’t be used as a common solution, because the target of the research was documents. In my opinion results of this research can be utilized when updating unit-specific early childhood education plans.
-
Utbildningsmässig marginalisering : en litteraturstudie om den sociala bakgrundens roll och påverkan (2016)The aim of this study was to identify which factors in previous research is emphasized as reasons to educational marginalization and which role the social background has in this context. A special focus was laid on the transition from primary school to secondary school. The research questions of this study were: What factors lead to educational marginalization and what role does the social background have in this context? How can the social background inhibit and / or support the individual's transition from primary to secondary school? The research method of this study was a literature review of previous research. The results of this study are based on the content analysis of five studies, whose content was relevant for the aim and research questions of this study. The analysis of the material revealed four key themes. These were the interaction within the family, family structure, transferable resources within the family and personal motivation and perception of own abilities. The results of this study show that the causes of educational marginalization are both in social or structural factors, specifically the family, and in the individuals’ perception of themselves and their own abilities. Interaction within the family, the family structure and transferable resources within the family (socioeconomic background) are factors in the social background, which can inhibit or support the individual's education. The cause of educational exclusion also appears to be related to a sense of alienation from various central life areas as well as a negative perception of one’s own abilities. These results were also confirmed by other previous research, which highlights the role of the family for school attendance and school success. It’s expected in the society that parents support both emotionally and financially their children's education. The results of this study demonstrate, however, that not every young person has access to this kind of support. The results indicate that especially the family structure and parents' education level have an impact on the transition from primary to secondary school. Parents’ divorce increased the risk of educational exclusion, while young people whose parents were better educated were less likely to drop out of their studies in secondary school. The results suggest that specific junior high school is a difficult and challenging time for many young people, while uncertainty over oneself and one’s own abilities occurs for many at an early stage of life. The access to a safe home environment seems, however, according to the research findings, an important factor in avoiding this problem. These results also suggest preventive measures, at an early stage, to be extremely important.
-
(2017)The purpose of this study is to visualize how the outdoor environment is used as a learning and development environment in the field of early childhood education. From the pedagogues` point of view, the study will find out how the pedagogues are using outdoor environments and look into what kind of educational thoughts and beliefs pedagogues have with outdoor activities and how it made visible in practice. The study was qualitative traits and was conducted in the form of questionnaires and diary sheets. In the survey participated 11 pedagogues from 11 different daycare centers from medium bilingual municipality in southern Finland. The results of the study are based on the compiled questionnaire responses and diary sheet notes and these are reported in relation to literature and previous research. The results of the study show that outdoor time in daycare center is important for the child's physical, social, emotional and cognitive development. All pedagogues, who participated in the survey, have a positive attitude concerning the outdoor time at daycare centers and most of them believe that the outdoor environment is a good learning environment. The study shows that the outside environment is used mostly for free play and physical training, but also to the exploration of the local environment. The pedagogues describe that outdoor activities that takes place on their own yard is rarely planned. The biggest advantages´ with the outdoor is children´s access to the larger playground and that they get fresh air. Once in the while the pedagogues experience the outdoor time yet challenging, because of the large groups of children, for some staff or variable weather conditions, especially in the winter. By the results of the study can I conclude that the pedagogues approach to children's outdoors is a prerequisite to learning and development can occur during the outdoor time.
-
(2024)Mål. Syftet med den här avhandlingen är att kartlägga religionsundervisningen i grundskolan i Finland, att granska utmaningar med undervisningen samt att granska olika undervisningsmodeller för att kunna implementera dem för en förbättrad undervisning i religion. Finlands undervisning i religion har fått mycket kritik och med en ökad mångfald fungerar den nuvarande undervisningen inte. Målet med avhandlingen är att studera olika undervisningsmodeller för att kunna implementera bra sidor av dem till Finlands nuvarande undervisning för att skapa om bättre undervisning i religion. Bakgrunden till forskningen handlar om undervisningshistorien i Finland och hur den har lett till den undervisningsmodell vi har idag. En genomgång av vad läroplanen säger om religion och livsåskådningsundervisningen samt Alberts (2019) teorier om hur man kan klassa olika undervisningsmodeller redovisas. Metoder. Forskningen är gjord som en beskrivande litteraturöversikt med integrerad infallsvinkel för att sammanställa och få en helhetsbild av forskningsmaterialet. Från 40 olika forskningsartiklar valdes 12 stycken vetenskapliga artiklar för analys som valdes på basis av relevans och årtalsbegränsningar 2005-2024. Forskningsmaterialet analyserades genom innehållsanalys för att sammanställas och hitta betydelse i materialet. Resultat och slutsatser. Undervisningen i Finland och dess stora utmaningar visar sig ha varit kopplat till lärare och lärarutbildningen samt problemen med Finlands undervisningsmodell. Integrerad undervisningsmodell ger en jämlik undervisning där elever lär sig tillsammans. Alltmer forskning lutar sig mot ett integrerat nytt ämne i religionsundervisningen, där lärarna skulle få ordentlig utbildning för det nya ämnet är den kommande framtiden för undervisningen där minst motgångar skulle ske.
-
(2020)Mål. Syftet med studien var att undersöka vilken betydelse utomhuspedagogiken har för elevers upplevda självförmåga i matematik. Tidigare studier visar att de råder en oroväckande utveckling vad gäller elevers attityder och upplevda självförmåga i matematik. Det är därmed viktigt att undersöka på vilka sätt läraren kan stödja en positiv utveckling av dessa. I läroplansgrunderna för den grundläggande utbildningen betonas bl.a. en användning av varierande arbetssätt och lärmiljöer för att främja elevernas motivation. Olika projekt visar på att utomhuspedagogiken börjar bli allt vanligare ute på fältet och uppfyller därtill många av de krav läroplanen ställer. Studien går ut på att undersöka hur utomhuspedagogiken kan utveckla elevens upplevda självförmåga i matematik. Därtill är jag intresserad av att undersöka ifall något särskilt delområde inom matematik gynnas specifikt av utomhuspedagogiken. Metoder. Studien har gjorts i form av en narrativ litteraturstudie. Jag har analyserat nio vetenskapliga artiklar och två progradu-avhandlingar som uppfyllde de förutbestämda kriterierna. Materialet har analyserats enligt en teoristyrd tematisk innehållsanalys. Resultat och slutsatser. Utomhuspedagogiken kan ha en betydelse för elevens upplevda självförmåga i matematik. Faktorer så som självreglering, problemlösning, lärande tillsammans och positiva känslor identifierades som betydelsefulla och växelverkade även med varandra. Problemlösningen var det område inom matematik som verkade gynnas mest av utomhuspedagogiken. Val av arbetssätt och metoder framgår dock som det avgörande för dessa faktorers och utomhuspedagogikens effekt på den upplevda självförmågan. Det går att konstatera att faktorerna inte är uteslutande för utomhuspedagogiken, utan går givetvis att identifiera och utveckla även i annan form av undervisning. Dock anser jag att utomhuspedagogiken ger goda möjligheter till att arbeta så att dessa tas i betraktande. Variation i undervisning och olika möjligheter att uttrycka sig på, som utomhuspedagogiken kan bidra med, verkar ge möjligheten att utveckla den upplevda självförmågan bland elever med olika förutsättningar, vilket är avgörande för en läroplansenlig och bra undervisning.
-
(2021)Mål. Forskningsuppgiften för avhandlingen är att skapa en bild av skillnaden mellan hur lärare i stadsskolor och landsbygdsskolor ser på möjligheten att använda skolans närmiljö i undervisningen samt att bidra till förståelsen av hur lärare förhåller sig till utomhuspedagogik som fenomen. Utomhuspedagogik kan ge möjlighet till mångsidigare och en mer varierande undervisning både arbetsmiljömässigt och arbetsmässigt. Metoder. Studien utfördes som en empirisk undersökning. Två lärare från en skola ute på landsbygden och två lärare från en stadsskola intervjuades. Jag använde mig av semistrukturerade intervjuer. Intervjuerna bandades in och transkriberades. Efter att intervjuerna var genomlästa kategoriserade jag informanternas svar så de passade ihop med forskningsfrågorna. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att både lärarna från landsbysskolan och stadssko-lan förhåller sig positivt till utomhuspedagogik och det är något som de gärna utnyttjar i undervisningen. Resultaten visade även att olika närmiljöer erbjuder olika möjligheter, men skolans geografiska läge har inte med utomhuspedagogikens kvalitet att göra. Utomhuspedagogik handlar mycket om att lära sig i varierade utemiljöer, där eleverna ges möjligheten att lära sig med alla sina sinnen och i interaktion med varandra.
-
(2023)Mål. Forskningens syfte är att diskutera utomhuspedagogik och undersöka hur utomhuspedagogik främjar inkludering. Som problem uppstod brist på tillräcklig tidigare forskning som gjorts i Finland och jag har på grund av detta använt mig av flera studier som gjorts i Norge. Forskningen presenterar de olika faktorerna som påverkar inkludering och hur dessa förverkligas i utomhuspedagogiken. Tidigare forskning visar att utomhuspedagogik har flera olika fördelar, men också sina utmaningar. Även dessa kommer jag att lysta fram i min forskning. Metoder. Denna forskning är genomförd som en beskrivande litteraturstudie. Forskningen är gjord på basen av tidigare studier, rapporter, Pro-gradu-avhandlingar, doktorsavhandling och böcker. Analysen är gjord som specifikation/analys av innehåll. Jag har identifierat återkommande mönster och teman i de tidigare forskningar och hittat samband och kopplat ihop information från dessa. Resultat och slutsatser. Resultaten från denna studie visar att utomhuspedagogik har flera fördelar. De skolor som regelbundet erbjuder utomhuspedagogik kunde identifiera de positiva följderna. I Finland är utomhuspedagogik relativt okänt. Utomhuspedagogik främjar inkludering för alla på flera olika sätt.
-
Utvecklingen av läroämnet livsåskådningskunskap i läroplansgrunderna utgivna år 2004 och 2014. (2021)Läroämnet livsåskådningskunskap har haft en ökande popularitet speciellt under 2010-talet. Vi befinner oss i ett samhälle som blir allt mer sekulariserat och då deltagandet i läroämnen som livsåskådningskunskap ökar, är vi tvungna att utveckla läroämnet så att den avspeglar dagens samhälle. Syftet med avhandlingen är att redogöra för hur läroämnet livsåskådningskunskap har utvecklats i de två senaste läroplansgrunderna. Jag ställde följande forskningsfrågor; 1. Vilka förändringar förekommer i det centrala innehållet för läroämnet livsåskådningskunskap mellan läroplanerna utgivna 2004 och 2014? 2. Vilka förändringar förekommer i de centrala målen för läroämnet livsåskådningskunskap mellan läroplanerna utgivna 2004 och 2014? För att besvara dessa forskningsfrågor utfördes en dokumetnanalys med hermeneutisk forskningsansats. I studien har de två senaste grundläggande läroplanerna för den grundläggande utbildningnen jämförts för att se hur läroämnet livsåskådningskunskap har utvecklat sig. De centrala målen och innehållen i respektive läroplan jämfördes med varandra. Resultaten visade att det fanns skillnader mellan de två senaste läroplanerna gällande läroämnet livsåskådningskunskap, både i de centrala innehållen och målen. I den nya läroplanen står elevernas identitet i fokus och elevernas samspel och diskussionsförmåga poängteras mera. Mångfald lyfts också mera fram i den nya läroplanen och mångsidig kompetens introducerades i läroplanen från år 2014.
-
(2018)The purpose of this qualitative study is to see preschool managers’ views on evaluation talks as a support for kindergarten teachers’ wellbeing and energy for the educational work. The research questions for this study are what the purpose is with these evaluation talks in educational context according to the preschool managers and how these evaluation talks can support kindergarten teachers’ wellbeing and energy for the educational work. The study is based on theories regarding educational leadership, communication, wellbeing and energy for the work as well as evaluation talks. The information has been collected through interviews together with four preschool managers in four Finland Swedish preschools in one commune. The interviews were individual. The result shows that evaluation talks are an important part of leadership in preschools. Among the most important functions in the work of a preschool manager is the personnel guidance. Conversations and communication between the manager and the workers should also occur daily. A wellbeing and professional education with high-class activities and wellbeing and learning children is dependent on wellbeing kindergarten teachers in the group.
-
(2019)In this candidate´s dissertation I examined the relationship of adult personality and transformative lear-ning with the help of an integrative literature review. In connetion with adult learning, too little consi-deration has been given to the personality changes of an individual. My study interest concentrated on finding connections between the concepts of personal learning process and personality, and clarifying the possibilities of developing one's self . My point of view is abstract and individualistic ,and my ap-proach is humanistic , personality psychological and adult educational. My material consisted of sources dealing with Dan McAdams' personality theory and Jack Mezirow's theory of transformative learning, as well as other adult educational, humanistic and personality psychological materials. In my review I also included the humanistic background philosophy of Me-zirow's theory and humanistic conception of man and learning. I dealt with personality using McA-dams' level theory, concentrating on the structure of personality and the all-inclusive narrative perso-nal life story. The connections of these theories became evident by analyzing the concepts. In Mezirow's theory per-sonality, identity and self image are considered flexible and the possibilities of learning strong despite external boundary conditions. Mezirow talks about changing the frames of reference through dialogue and by re-evaluting one's experiences. According to McAdams, there is a possibility of change even in adulthood when the narrative identity intertwines life experiences into stories and when life expe-riences are observed critically. On the basis of these theories even the challenges of life can be used as strenghts and the learning processes are connected to the development of one's personal identity. Every adult has the opportunity to learn to reform. In the course of the learning process individual objectives and frames of reference come more clearly to the levels of conciousness. According to the humanistic view , personality also develops in adulthood and according to my interpretation, these changes take place through transformation. The new significances of life experiences help the indiviual to direct his choices in formal connections in addition to the intrapersonal changes.
-
(2017)Teachers' well-being has been portrayed in the Finnish media from time to time. The purpose of this study was to make visible the discussion that has been ongoing in the opinion section of Helsingin Sanomat about teachers' coping at work and work well-being, and with the help of these opinion pieces make visible those things that have had either a negative or a positive impact on teachers' coping at work and work well-being. Teachers' work well-being has been studied widely before and numerous studies show that according to teachers, amongst the things that burden their work well-being are for instance physical and verbal violence, bullying, amount of work and inefficiency of the occupational healthcare services. The aim of this study is to raise awareness of those things that have an impact on teachers' well-being at work. The research was carried out as a qualitative research using thematising as the data analysis method. The data of this study were opinion pieces that were published either on the opinion section of the Helsingin Sanomat online version or at Hs.fi/mielipide from 12th of October 2016 to 31st of December 2016. The study involved those opinion pieces that, either mainly or at least for the most part, concentrated on teachers' work well-being and coping at work. According to the analysis of the data the things that influence negatively teachers' coping at work and work well-being in this study were physical and verbal violence, bullying, harassment (including sexual harassment), disorder in the work environment, lack of working peace, insecurity, fear, helplessness and shortcomings in teacher training and in the resources at hand. Other things that had a negative impact on teacher's well-being were lack of support, amount of work, lack of time, workload, work exhaustion, economical savings, wage levels, lack of appreciation, uncertainty, student diversity, profession's public criticism, failures, and changes within the teacher profession. On the other hand positive aspects of the work were the teacher's conviction and professionalism, appreciation of the profession, cooperation, recognition of the pupils' absolute value, support of the occupational healthcare services, protection of healthcare law and recognition of one's own strengths as a teacher.
-
(2020)Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli muodostaa yleiskuva 2000-luvun kouluvalintatutkimuksesta. Tutkielmassa esitetään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa 2000-luvun kouluvalintaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä teemoja, ilmiöitä ja tutkimusongelmia. Pohjana toimivat Bourdieun (1984) sosiaalisen erottelun tematiikka ja tähän kytkeytyvät käsitteet sekä Ballin ja Vincentin (1998) näkemykset kouluvalinnan, verkostojen ja puskaradiotiedon yhteydestä. Tutkielmassa muodostetaan yleiskatsaus kouluvalintatutkimuksesta sekä peilataan edellä mainittuja teorioita 2000-luvun tutkimukseen ja tarkastellaan näiden teorioiden 2000-luvun kotimaisia tulkintatrendejä. Pääpaino on kotimaisessa kouluvalintaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa, jolla viitataan tutkimusartikkeleihin, joissa kirjoittajina on suomalaisia tutkijoita kirjoituskielen ollessa joko suomi tai englanti. Suurimmassa osassa tutkielmaan valikoituneista artikkeleista käsitellään nimenomaan suomalaista peruskoulujärjestelmää. Tutkimuksen aineisto koostui 2000-luvun kouluvalintaa käsittelevistä tutkimusartikkeleista, ja monografiat on aineistosta rajattu pois. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen mukainen eikä täten noudattanut kovin tarkkaa seulaa, vaan kouluvalintaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta kerättiin mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti pääpainon ollessa kuitenkin kotimaisessa kouluvalintatutkimuksessa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia ja ote oli erityisesti teemoitteleva. Tutkimustuloksiksi muodostui kolme tutkimuskirjallisuudesta teemoiteltua luokkaa: ensimmäiseksi teemaksi muodostui kouluvalintapolitiikka ja sen aikaansaama segregaatio, toiseksi reproduktio ja distinktio kouluvalintastrategioineen sekä kolmanneksi kouluvalinta tiedonjakoverkostojen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin kotimaisen kouluvalintatutkimuksen teoreettisia lähtökohtia suhteessa Bourdieun ja Ballin teorioihin. Verkostoja ja puskaradiotietoa korostettiin usein merkittävinä vanhempien kouluvalintapäätösten muodostumisessa, kun taas bourdieulaista sosiaalisen erottelun käsitteistöä hyödynnettiin luokkastrategioiden ja pelin hengen yhteydessä. Kouluvalinta piirtyy tutkimuskirjallisuudessa moniulotteisena ja monitahoisena ilmiönä, jonka pohjalta on nostettu esiin lukuisia teemoja. Lisäksi bourdieulaiset käsitteet ja Ballin verkostot vaikuttavat olevan merkittävässä osassa useissa 2000-luvun kotimaisen kouluvalintatutkimuksen teemoissa.
-
(2019)This bachelor’s thesis deals with neoliberalism in the Finnish elementary school system. The term neoliberalism is usually defined trough freedom, efficiency and justice in a society. The purpose of this bachelor’s thesis is to view the discourses of the neoliberalism politics in the field of Finnish educational science. My aim was to discover the effects neoliberalist politics have had in Finnish elementary school. Discussion about schools and education is visible on many platforms. We all have some kind of experience about our school system. Neoliberalist politics have received lot of criticism in the Finnish educational sciences. My goal is to reveal this criticism through research Finnish educational scientists have done in this area. Neoliberalism is a hard term to define and it can be mostly found in discussions concerning critical views. Previous studies present the effects of neoliberalism when it comes to emphasizing market economics in school politics. In the study I have two research questions. Firstly, how is neoliberalism reflected in the Finnish elementary school curriculum? Secondly, how is neoliberalism reflected in the politics of school choice? This study shows that neoliberalism-oriented thinking spread widely to the Finnish school system in the 1990’s because of various political actions. Several amendments of the law have introduced market features in the Finnish school system. Examples of these paths include the content of Finnish elementary school curriculum with lot of discourse about neoliberalism. Changes in school choice options have made some schools winners and others loser in regard to student material. Entrance statistics showed that old schools in the city center were more popular than schools located in the suburbs. The study also showed that Finland has managed to avoid many neoliberalists paths around the world in its school system.
-
(2024)Koulutus on Suomessa nähty pitkään tärkeänä, ja sen merkitystä on korostettu yli puoluerajojen ja koulutuspolitiikasta on tehty juhlapuheiden avulla arvovapaata aluetta (Tervasmäki & Tomperi, 2018). Todellisuudessa koulutuspolitiikkaa ohjaavat uusliberaalit finanssi- ja tietokykykapitalismin vaateet, hyödyn ja tuottavuuden tavoittelu sekä muut elinkeinoelämän intressit (Tervasmäki & Tomperi, 2018; Värri, 2018). Uusliberalismilla tarkoitetaan ideologiaa, jossa korostuvat markkinoiden vapaus, kilpailutus, tehostaminen, yksityistäminen, sekä individualistinen vapaus (mm. Koskiaho, 2021; Tervasmäki & Tomperi, 2018; Värri, 2018). Vaikka uusliberalismin vaikutus koulutuspolitiikkaan on vain lisääntynyt 1990-luvun jälkeen, sen periaatteita ei ole Suomessa tarkasteltu laajasti (Pesonen & Valkonen, 2023; Värri, 2018). Tässä tutkielmassa pyritään avaamaan sitä, mitä uusliberalistinen koulutuspolitiikka Suomessa on, ja miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat sen käytäntöjen vaikuttavan työnsä toteuttamiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Koska teemaa ei ole tutkittu Suomessa laajasti, ennen haastatteluita teoriaosuudessa muodostettiin neljän artikkelin sisällönanalyysin pohjalta uusliberalistisen koulutuspolitiikan tasot: yksilö, kenttä ja hallinto. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla etäyhteyksin. Haastattelussa kysyttiin kysymyksiä esimerkiksi työn tehostamisesta, lapsiryhmien koosta, työympäristöstä ja esihenkilön toiminnasta. Tutkimukseen osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka ovat tai ovat olleet viimeisen viiden vuoden aikana töissä Helsingin kaupungin päiväkodeissa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka jälkeen tuloksia tarkasteltiin uusliberalistisen koulutuspolitiikan tasojen valossa. Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajat eivät kokeneet mitään uusliberalistisen koulutuspolitiikan käytäntöjä työtään tukeviksi tekijöiksi. Työtä heikentävistä tekijöistä muodostettiin yläluokka: vaatimusten ristiriitaisuus suhteessa mahdollisuuksiin. Tämän vaikutuspiiriin muodostettiin kaksi alaluokkaa: ajan puute sekä arvostuksen puute. Kun haastatteluista saatuja luokkia tarkasteltiin uusliberalistisen koulutuspolitiikan tasojen valossa, huomattiin, että tämän kaltainen politiikka lävistää kaikki tässä tutkimuksessa esille saadut varhaiskasvatuksen opettajien työtä heikentävät tekijät, ja varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat ne. Tässä tutkimuksessa saadut tulokset varhaiskasvatuksen opettajien työtä heikentävistä tekijöistä, ovat linjassa aikaisempien tutkimuksien kanssa. Näiden suhdetta on pohdittu koulutuspoliittisten linjausten kanssa, mutta nimeämättä tämänkaltaista politiikkaa uusliberalistiseksi. Tämä tutkimus tarjoaa siten uutta tietoa kokoamalla yhteen suomalaista uusliberalistista koulutuspolitiikkaa ja tarkastelemalla varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työn toteuttamisesta sen valossa.
-
(2019)The aim of the thesis was to describe findings from previous studies, and what kind of neoliberal features have been found in Nordic education policies after the 1990s. The aim was also to analyze how changes towards neoliberalism in education policies affect at the society level. In this thesis, the features of neoliberalism have been described through David Harvey’s view of neoliberalism. Harvey’s theory has been defined through the roles of individual, the state, and market. According to previous studies there are several neoliberal features in Nordic education policies, which are for example marketization, competitiveness, accountability, decentralisation, deregulation and individualisation. Research questions in this thesis are: 1. What kind of neoliberal features have been found in Nordic education policies after the 1990s? 2. How the roles of individual, the state and market have changed in education? 3. How have these changes impacted at the society level? The qualitative thesis was conducted as a systematic review. The contents and findings of five scientific articles were analyzed in the light of Harvey’s neoliberal theory. The literature was collected systematically from Helka- and Google Scholar -databases and it was found by using proper keywords during the finding process. Five peer reviewed, Nordic articles were selected as research data, which all were written in the 21st century. They all cover the neoliberalism, or features of neoliberalism, together with Nordic education policies. The articles were picked from four online journals. The subjects of the journals were sociology, Nordic education studies, and education in general. Four themes were formed from the database and each theme was analyzed in the light of neoliberal theory. Results show that there are neoliberal characters in Nordic education policies . They are demonstrated on the grounds of four main themes. The themes are decentralization, accountability, marketization and privatization. The roles of individual, the state and market in accordance with the theory of neoliberalism varied between the themes. The existence of neoliberal features in Nordic education policies has several impacts at the society level.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensinäkin, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen perehdytyksen. Toiseksi työssä pyrittiin selvittämään, millaisia vaikutuksia etätyöllä on työntekijöiden kannalta. Perehdytys on laaja kokonaisuus erilaisia käytäntöjä ja toimia; se voidaan nähdä prosessina, jonka myötä työntekijästä tulee organisaation täysivaltainen jäsen. Etätyö puolestaan on työtä, jota tehdään fyysisen toimiston ulkopuolella, usein ajasta ja paikasta riippumatta. Lopuksi tässä tutkimuksessa pyritään näistä aiheista esiin nousseiden teemojen kautta pohtimaan, voidaanko perehdytys toteuttaa onnistuneesti etänä. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui seitsemästä vertaisarvioidusta artikkelista. Tutkittavat artikkelit valittiin 2000-luvulle rajatusta aineistosta. Valitsin mukaan artikkeleita, jotka otsikoiden ja tiivistelmien perusteella olivat tutkimuksen aiheen sekä tutkimuskysymysten kannalta relevantteja. Analysoin aineistoa teemoittelun avulla, pyrkien löytämään artikkeleista tutkimuskysymysten kannalta relevantteja ja yhtenäisiä teemoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että onnistuneeseen perehdytykseen vaikutti artikkeleiden mukaan muun muassa perehdytyksen näkeminen kokonaisvaltaisena prosessina, sosiaaliset suhteet sekä perehdytystoimet ja niiden ajoitus. Etätyö vaikutti tutkittavien artikkeleiden perusteella muun muassa työn ja vapaa-ajan suhteeseen, työn määrään ja suorituskykyyn sekä sosiaalisiin suhteisiin. Etätyöllä voidaan nähdä vaikutuksia myös perehdytykseen, varsinkin kun perehdytys nähdään laajana kokonaisuutena eikä ainoastaan uusien tehtävien opettamisena. Perehdytystä voidaan kuitenkin toteuttaa onnistuneesti etänä, ainakin osittain. Tämä aihe vaatii vielä tarkempaa jatkotutkimusta siitä, millaisia vaikutuksia etätyöllä on onnistuneeseen perehdytykseen. Vaikkakin tämä tutkimus on melko suppea katsaus aiheeseen, lisäävät tämän työn tulokset kasvatustieteiden ymmärrystä perehdytyksestä etätyön kontekstissa. Tuloksia on analysoitu teemoittelun avulla, jolloin tulokset soveltuvat yleensä hyvin käytännön tarpeisiin. Näin ollen tutkimuksen tuloksista voi olla käytännön hyötyä myös organisaatioiden esimiehille sekä henkilöstöosastoille.
Now showing items 3262-3281 of 3696