Browsing by Title

Koulutus on Suomessa nähty pitkään tärkeänä, ja sen merkitystä on korostettu yli puoluerajojen ja koulutuspolitiikasta on tehty juhlapuheiden avulla arvovapaata aluetta (Tervasmäki & Tomperi, 2018). Todellisuudessa koulutuspolitiikkaa ohjaavat uusliberaalit finanssi- ja tietokykykapitalismin vaateet, hyödyn ja tuottavuuden tavoittelu sekä muut elinkeinoelämän intressit (Tervasmäki & Tomperi, 2018; Värri, 2018). Uusliberalismilla tarkoitetaan ideologiaa, jossa korostuvat markkinoiden vapaus, kilpailutus, tehostaminen, yksityistäminen, sekä individualistinen vapaus (mm. Koskiaho, 2021; Tervasmäki & Tomperi, 2018; Värri, 2018). Vaikka uusliberalismin vaikutus koulutuspolitiikkaan on vain lisääntynyt 1990-luvun jälkeen, sen periaatteita ei ole Suomessa tarkasteltu laajasti (Pesonen & Valkonen, 2023; Värri, 2018). Tässä tutkielmassa pyritään avaamaan sitä, mitä uusliberalistinen koulutuspolitiikka Suomessa on, ja miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat sen käytäntöjen vaikuttavan työnsä toteuttamiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Koska teemaa ei ole tutkittu Suomessa laajasti, ennen haastatteluita teoriaosuudessa muodostettiin neljän artikkelin sisällönanalyysin pohjalta uusliberalistisen koulutuspolitiikan tasot: yksilö, kenttä ja hallinto. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla etäyhteyksin. Haastattelussa kysyttiin kysymyksiä esimerkiksi työn tehostamisesta, lapsiryhmien koosta, työympäristöstä ja esihenkilön toiminnasta. Tutkimukseen osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka ovat tai ovat olleet viimeisen viiden vuoden aikana töissä Helsingin kaupungin päiväkodeissa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka jälkeen tuloksia tarkasteltiin uusliberalistisen koulutuspolitiikan tasojen valossa. Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajat eivät kokeneet mitään uusliberalistisen koulutuspolitiikan käytäntöjä työtään tukeviksi tekijöiksi. Työtä heikentävistä tekijöistä muodostettiin yläluokka: vaatimusten ristiriitaisuus suhteessa mahdollisuuksiin. Tämän vaikutuspiiriin muodostettiin kaksi alaluokkaa: ajan puute sekä arvostuksen puute. Kun haastatteluista saatuja luokkia tarkasteltiin uusliberalistisen koulutuspolitiikan tasojen valossa, huomattiin, että tämän kaltainen politiikka lävistää kaikki tässä tutkimuksessa esille saadut varhaiskasvatuksen opettajien työtä heikentävät tekijät, ja varhaiskasvatuksen opettajat tunnistavat ne. Tässä tutkimuksessa saadut tulokset varhaiskasvatuksen opettajien työtä heikentävistä tekijöistä, ovat linjassa aikaisempien tutkimuksien kanssa. Näiden suhdetta on pohdittu koulutuspoliittisten linjausten kanssa, mutta nimeämättä tämänkaltaista politiikkaa uusliberalistiseksi. Tämä tutkimus tarjoaa siten uutta tietoa kokoamalla yhteen suomalaista uusliberalistista koulutuspolitiikkaa ja tarkastelemalla varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työn toteuttamisesta sen valossa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensinäkin, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen perehdytyksen. Toiseksi työssä pyrittiin selvittämään, millaisia vaikutuksia etätyöllä on työntekijöiden kannalta. Perehdytys on laaja kokonaisuus erilaisia käytäntöjä ja toimia; se voidaan nähdä prosessina, jonka myötä työntekijästä tulee organisaation täysivaltainen jäsen. Etätyö puolestaan on työtä, jota tehdään fyysisen toimiston ulkopuolella, usein ajasta ja paikasta riippumatta. Lopuksi tässä tutkimuksessa pyritään näistä aiheista esiin nousseiden teemojen kautta pohtimaan, voidaanko perehdytys toteuttaa onnistuneesti etänä. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui seitsemästä vertaisarvioidusta artikkelista. Tutkittavat artikkelit valittiin 2000-luvulle rajatusta aineistosta. Valitsin mukaan artikkeleita, jotka otsikoiden ja tiivistelmien perusteella olivat tutkimuksen aiheen sekä tutkimuskysymysten kannalta relevantteja. Analysoin aineistoa teemoittelun avulla, pyrkien löytämään artikkeleista tutkimuskysymysten kannalta relevantteja ja yhtenäisiä teemoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että onnistuneeseen perehdytykseen vaikutti artikkeleiden mukaan muun muassa perehdytyksen näkeminen kokonaisvaltaisena prosessina, sosiaaliset suhteet sekä perehdytystoimet ja niiden ajoitus. Etätyö vaikutti tutkittavien artikkeleiden perusteella muun muassa työn ja vapaa-ajan suhteeseen, työn määrään ja suorituskykyyn sekä sosiaalisiin suhteisiin. Etätyöllä voidaan nähdä vaikutuksia myös perehdytykseen, varsinkin kun perehdytys nähdään laajana kokonaisuutena eikä ainoastaan uusien tehtävien opettamisena. Perehdytystä voidaan kuitenkin toteuttaa onnistuneesti etänä, ainakin osittain. Tämä aihe vaatii vielä tarkempaa jatkotutkimusta siitä, millaisia vaikutuksia etätyöllä on onnistuneeseen perehdytykseen. Vaikkakin tämä tutkimus on melko suppea katsaus aiheeseen, lisäävät tämän työn tulokset kasvatustieteiden ymmärrystä perehdytyksestä etätyön kontekstissa. Tuloksia on analysoitu teemoittelun avulla, jolloin tulokset soveltuvat yleensä hyvin käytännön tarpeisiin. Näin ollen tutkimuksen tuloksista voi olla käytännön hyötyä myös organisaatioiden esimiehille sekä henkilöstöosastoille.

Lasten vaarallisista leikeistä ei ole juurikaan suomenkielistä tutkimusta. Vaaralliset leikit voidaan määritellä jännittäviksi ja haastaviksi leikeiksi, joissa on mahdollisuus fyysisiin vahinkoihin. Kansainvälisissä tutkimuksissa ilmiö näyttäytyy nimellä ”risky play”. Tutkimusaiheesta löytyy paljon kansainvälistä tutkimusta, mutta kotimaista tutkimusta ei ole ilmeisesti tehty. Vaarallisten leikkien ilmiötä on tutkinut etenkin Ellen Beate Hansen Sandseter norjalaisessa varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tässä tutkimuksessa perehdyn siis lasten vaarallisten leikkien ilmiöön. Tutkimustehtävänäni on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä ja käsityksiä näistä lasten vaarallisista leikeistä. Perehdyn myös siihen, millaisia riskejä näyttäytyy lasten ulkoleikeissä, jotka kuuluvat osaksi lasten vaarallisia leikkejä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Aineistonanalyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, mutta tutkimuksessani oli teoriaohjaavan sisällönanalyysin elementtejä. Aiemmat tieteelliset tutkimukset vaikuttavat tutkimukseni taustalla ohjaten tutkimustani tiettyyn suuntaan. Tutkimustani varten haastattelin kahta varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastateltavat poikkesivat toisistaan työpaikkojensa, eli päiväkotien, erilaisuutensa takia. Päiväkotien lähi- ja oppimisympäristöt, painotteisuudet ja sijainnit poikkesivat toisistaan merkittävästi. Haastattelut toteutettiin kasvotusten puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastateltavat kuvasivat lasten ulkoleikeissä esiintyvän monenlaisia riskejä. Osa riskeistä oli tuttuja Sandseterin (2007) tekemästä tutkimuksesta, jossa hän käsitteellistää lasten vaaralliset leikit yhteen. Haastateltavat kuvasivat myös riskejä, joita Sandseter (2007) ei ollut kategorisoinut. Suhtautumistapoja lasten vaarallisiin leikkeihin oli useita. Suhtautumistavat vaihtelivat paljolti siitä, mistä riskistä keskusteltiin. Haastateltavien puheessa yleisin suhtautumistapa oli ratkaiseva ja mahdollistava suhtautumistapa. Lasten vaaralliset leikit ja niihin liittyvät riskit nähtiin luonnollisina osina varhaiskasvatusta ja lasten elämää. Niiden nähtiin tuottavan enemmin positiivisia, kuin negatiivisia vaikutuksia. Erilaisten pedagogisten menetelmien ja ratkaisujen avulla lasten vaaralliset leikit pystytään mahdollistamaan varhaiskasvatuksessa.

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli analysoida verkkokaupasta ostavan kuluttajan osto-käyttäytymistä. Tutkimuksessani halusin saada selville, mihin asioihin kuluttajat kiin-nittävät huomionsa tehdessään vaateostoksen verkkokaupasta ja mikä oli tärkein va-lintakriteeri ostopäätöksen syntymisessä. Halusin myös selvittää, vaikuttaako kuluttajan tausta valintaan. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se toteutettiin ääneenajattelumenetelmällä. Haastatteluun valittiin harkinnanvaraisella otannalla neljä kuluttajaa, jotka tekivät kuvitteellisen ostostapahtuman verkkokaupasta syksyllä 2017. Kuluttajista kahdella oli vaatetusalan tausta ja kahdella kuluttajista oli myös kokemusta verkko-ostosten tekemisestä. Kuluttajien oli tarkoitus ajatella ääneen, mitä asioita verkkokaupan tuotteista heillä nousi mieleen ostosten teon yhteydessä. Analysoin tutkimusaineistoa aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, sekä kvantifioin tuloksia, jotta saisin tilastoa kuluttajien eroista. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt kiinnittivät taustasta huolimatta eniten huomiota vaatteen leikkaukseen ja toiminnallisuuteen. Haastateltavien tausta korostui hieman materiaalin huomioimisessa, jolloin he, joilla oli vaatetusalan taustaa, tutkivat myös osittain materiaalitietoja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuluttajat kiinnittävät huomiota melko samoihin asioihin, joskin vaatetusalan perehtyneisyys saattaa hieman vaikuttaa vaatteen materiaalin huomioimiseen.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia teemoja haastateltavat henkilöt nostavat esille lastenvaatteista ja pukeutumisesta. Pukeutumisen lisäksi käsittelen tutkimuksessa muotia käsitteenä. Nuorten pukeutumista ja siihen liittyviä ilmiöitä on tutkittu jonkun verran, mutta lasten ja erityisesti varhaiskasvatusikäisten hyvin vähän. Rutanen kollegoineen (2019) on tutkinut vaatteita ja pukeutumista suomalaisen varhaiskasvatuksen kautta. Nuorten pukeutumista taas on tutkinut esimerkiksi Tolonen (2001), joka syventyy nuorten kulttuureihin ylipäätään. Pukeutumisella ja vaatteilla on kulttuurisidonnaisia merkityksiä, ja niiden yhtenä tarkoituksena voidaan ajatella olevan esimerkiksi sääoloilta suojautuminen. Myös sukupuoliroolit ja sukupuolten merkitys nyky-yhteiskunnassa liittyvät pukeutumiseen merkittävästi. Käytin tutkimusmenetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimushenkilöinä oli 6- vuotias lapsi, toinen hänen huoltajistaan (äiti) sekä sosionomitaustainen varhaiskasvatuksen opettaja. Pidin kolme erillistä haastattelua, joissa kävimme keskustelun omaisesti läpi pukeutumiseen ja vaatteisiin liittyviä teemoja. Tässä tapaustutkimuksessa käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Haastatteluvastaukset analysoin tarkastelemalla keskeisiä teemoja kolmesta eri näkökulmasta. Litteroituani aineiston jaottelin tulokset neljään eri alaluokkaan. Kes- keisiksi teemoiksi jokaisessa haastattelussa nousivat erityisesti käytännöllisyys ja mukavuus, sääolot ja merkkivaatteet tai muut merkit kuten eläinhahmot vaatteissa. Tutkimuksessa nousi esille kolmesta eri näkökulmasta samankaltaisia teemoja lastenvaatteista ja pukeutumisesta. Tutkimuksen mukaan lapselle oli tärkeintä, että vaate tuntui pehmeältä tai hyvältä ihoa vasten ja se minkä värinen vaate oli. Vanhemmalle taas vaatteen pitkäkestoisuus ja monipuolisuus olivat tärkeämpiä, kun taas opettajalle se, miten vaatteet toimivat varhaiskasvatuksen arjessa. Tämän tutkimuksen tulokset eivät käy sellaisenaan yleistämään käsittelemiäni teemoja lastenvaatteista ja pukeutumisesta, mutta tarjoavat tärkeän näkökulman tuodessaan myös lapsen omaa ääntä kuuluviin häntä koskevassa keskustelussa. Lasten pukeutumista tulisi tutkia lisää, erityisesti lasten näkökulmasta, jotta lasten ääni tulisi paremmin kuuluviin heitä koskevassa keskustelussa ja tutkimuksessa.

Mål. Musik inverkar positivt på våra sociala, språkliga och kognitiva funktioner. Vi lär oss verbalt material bättre i sångform än i talad form, vilket är en orsak till att vi kunde använda mer av det informella lärande i undervisningen i grundskolan. Lärande stöds med hjälp av musikalisk verksamhet - ju tidigare musikaliskt ingripande desto snabbare utveckling av våra förmågor. Därför bör vi se närmare på hur lärande med hjälp av musik sker i skolan. Syftet med den här studien har varit att kartlägga vilka finlandssvenska barnsånger som kan användas som undervisningsmaterial i den allmänna undervisningen i ämnena svenska och litteratur, matematik samt omgivningslära i grundskolan för årskurserna 1–6. Med avhandlingen vill jag utöka kunskapen kring användningen av musik i undervisningen i grundskolan. Metoder. Avhandlingen är utförd som en kvalitativ studie där materialet analyserades med hjälp av metoden innehållsanalys. Materialet bestod av 222 barnsånger av tre finlandssvenska band; Arne Alligator & Djungeltrumman, Robin Hund & Hans glada orkester och Sås & Kopp. Materialet analyserades och kategoriserades i enlighet med på förhand bestämda kriterier och de centrala innehållen i läroplanen för ämnena svenska och litteratur, matematik samt omgivningslära. Resultaten visualiserades med hjälp av tabeller. Resultat och slutsatser. Resultaten i avhandlingen visar att det finns material i den finlandssvenska barnmusiken som kan kopplas till läroplanens centrala innehåll. Flest barnsånger kan kopplas ihop med ämnena svenska och litteratur och omgivningslära, eftersom de ämnesspecifika centrala innehållen tangerar vanliga teman för barnsånger. För matematikens del resulterade analysen i få sånger, vilket förblir ett område som kunde erövras av finlandssvensk barnmusik.

Mål. Den nationella läskunnighetsstrategin har som mål att göra Finland till världens mest multilitterata land år 2030. I takt med dagens samhällsutveckling räcker det inte längre med grundläggande läs- och skrivfärdigheter, utan mer specialiserade och avancerade färdigheter krävs. Tidigare undersökningar och utvärderingar visar däremot på försämrade resultat och en ökande polarisering i elevernas litteracitet. Eleverna har svårt att producera olika textgenrer och förstå vad som förväntas av texterna. Avhandlingens syfte är att utreda hur elevernas ämnesspecifika skrivförmåga kan utvecklas genom explicit skrivundervisning och genrepedagogiska metoder i grundskolans lägre klasser. Avhandlingen bidrar också med exempel på hur lärare kan tillämpa dessa metoder i sin undervisning. Metoder. Avhandlingen är utförd som en integrativ litteraturstudie, där tio empiriska forskningsartiklar som berör olika aspekter av explicit skrivundervisning har fungerat som forskningsmaterial. Alla forskningsartiklar är referentgranskade och utvalda efter en omfattande sökprocess bestående av flera varv för att garantera en bred överblick av temat. Som analysmetod användes kvalitativ innehållsanalys där sammanlagt åtta olika teman identifierades som besvarade forskningsfrågorna. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att explicit skrivundervisning förbättrar alla elevers skrivande oavsett skolstadium och att särskilt elever i grundskolans lägre årskurser gynnas. Eleverna förbättrade sin ämneskunskap, genrekompetens och ämnesspråk. Explicit skrivundervisning bidrog till att utjämna prestationsskillnader mellan elever, ökade engagemanget för skrivandet samt gav eleverna ett metaspråk. Lärarna tillämpade explicit skrivundervisning på varierande sätt, där arbete med modelltexter var vanligast och produktion av en gemensam text i klass det som man förhöll sig mest kritisk till. Resultaten visar att implementering av ämnesspecifik skrivundervisning genom explicita och genrepedagogiska metoder kan vara en väg som bidrar till att utveckla den eftersträvansvärda multilitteraciteten hos eleverna.

Kaunokirjallisuuden lukeminen tarjoaa lapselle mahdollisuuksia ymmärtää sekä itseään että häntä ympäröivää maailmaa. Lastenkirjallisuuden eri muodot virkistävät lapsen ajatusmaailmaa, ruokkivat mielikuvitusta ja vaikuttavat lapsen asenteiden, arvojen ja maailmankuvan rakentumiseen. Lastenkirjoissa seikkailevat hahmot kokevat usein realistisia asioita, joihin lukijan on mahdollista samaistua. Parhaimmillaan lastenkirjat voivatkin toimia vertaistukena lapselle, joka on kokenut rankkoja asioita elämässään. Vaikka tämän päivän lastenkirjoissa käsitelläänkin avoimesti monia vaikeita asioita, vaikuttaa niissä vallitsevan kuitenkin idylli, johon vähävaraisuuden aiheuttamat haasteet eivät sovi. Vähävaraisuuden teemaa ei monista uusista lastenkirjoista löydy, ja aihetta käsittelevien kotimaisten lastenkirjojen etsiskelyyn saakin käyttää runsaasti aikaa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella vähävaraisuuden kuvausta lastenkirjallisuu-dessa. Aiemmat ulkomaiset tutkimukset vähävaraisuuden kuvaamisesta lapsille suunnatussa kirjallisuudessa ovat osoittaneet, että vähävaraisuuteen ja kodittomuuteen liittyviä teemoja kuvataan lastenkirjoissa moninaisesti ja mahdollisimman autenttisesti. Tutkijat pitävät myös ensisijaisen tärkeänä sitä, että lapsille on tarjolla aihetta käsitteleviä teoksia, joihin lapsi voi peilata omia kokemuksiaan ja oppia ymmärtämään erilaisuutta. Tutkielma toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyyttistä lähilukua, jossa analysoitiin kahta kaunokirjallista teosta, jotka olivat Tuula Kallioniemen Kaksoisolennot (2018) ja Mimmu Tihisen Pieni Numero (2019). Tarkastelemissani kahdessa lastenkirjassa vähävaraisuuden teemaa käsitellään monin eri keinoin. Kallioniemen Kaksoisolennoissa teema tulee ilmi merkittävimmin kerjäläispoika Mihain rankkojen kotimaan muistojen ja varakkaan perheen pojan Steffen ennakkoluuloisuuden kautta. Tihisen Pienessä Numerossa vähävaraisuutta kuvataan kulttuurisesti moninaisen Metsäkankaan lähiön, Petunian perheen ja tytön vaatetuksen kautta. Molemmissa teoksissa vähävaraisuuteen liittyviä haasteita kuvataan todentuntuisesti ja hienotunteisesti.

The goal of this thesis is to disclose the conceptions that young adults, who are on a gap year, have of their own strengths. In addition, this research examines how useful these strengths are perceived on different parts of life, and how does recognizing one’s own strengths affect planning their future. The theory part defines the concept of strength and the different processes that lead to the introduction of one’s strengths. The part also presents previous researches about the positive effects of recognizing one’s strengths. The material consists of interviews of three young adults, who are on a gap year. The method used for the interviews was theme interview and the method for the analysis of the data was content analysis. The interviewees seemed to have quite clear conceptions of their own strengths. They emphasized on specific core strengths, that appeared on different parts of their lives. The interviewees strengths were seen as permanent. The strengths were also seen as something the interviewees can utilize at work, free time as well as at school. Though, school was not seen as a place where strengths are at their fullest or where the development of one’s strengths would be supported. The material showed up three different means, how understanding one’s strengths affect planning their future. The strengths were seen as signposts of future, factors that support dreaming and as necessary tools in future.

This thesis aims to treat what kind of organized activities there are in Finnish Waldorf kindergartens. My research is based on five content areas, which are mentioned in the Finnish National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016. My goal is to find out how these content areas are emphasized in the Waldorf kindergarten`s activities. I also seek to find out what kind of activities are typical to these kindergartens and what sort of differences and similarities there are between Waldorf kindergartens activities and content areas of National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016. I used qualitative and quantitative content analysis in my thesis. I took a closer look at nine Finnish Waldorf kindergarten`s and one Finnish organic kindergarten`s Facebook-pages. Facebook publications, which I analyzed, were published between August 2017 and May 2018. Excluding one kindergarten all kindergartens were maintained by non-profit organizations. The organic kindergarten is run by a limited corporation. I did the analysis mainly based on publications texts. Pictures and videos were used for supplementary material. All analyzed publications showed organized activities. Based on my thesis it seems that Waldorf kindergartens provide activities for all content areas. However, there were differences on how much each content area occurs. Visual expression, environmental education, physical activity and food education came up the most. Some parts of the content areas did not occur at all and some parts occurred only in some of the kindergartens. Activities related to ethical thinking, different religions and philosophies, technology or health and safety did not occur in all kindergartens. Analyzed publications did not mention media education at all.