Browsing by Title
Now showing items 3298-3317 of 3696
-
(2022)Tavoitteet. Aikuisen on tärkeä osata tunnistaa milloin lapsi tarvitsee aikuisen tukea tai jopa ammattiapua. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, mikä aikuisen rooli on lapsille suunnatuissa kuvakirjoissa. Tutkin kirjoja, joissa käsitellään lapsen kohtaamia kriisitilanteita tai aiheita, joiden voi nähdä olevan lapselle vaikeita kohdata tai käsitellä. Vaikeita aiheita valitsemissani kuvakirjoissa ovat sisaruksen kuolema sairauden uuvuttamana, sisaruksen itsemurha, vanhempien ero sekä vanhemman poislähtö. Otin aineistooni myös kirjan, missä kuvataan selektiivistä mutismia, minkä voi luokitella reagointitavaksi vaikeaan asiaan. Menetelmät. Tutkimustehtäväni on tarkastella ja analysoida viittä suomalaista kuvakirjaa, jotka käsittelevät jotain lapselle vaikeaa aihetta tai vaikean aiheen käsittelytapaa. Tutkin ensin, ketkä ovat vaikean asian äärellä lapsen tukena. Varsinainen kiinnostuksen kohteeni on se, mikä aikuisen rooli on vaikeiden asioiden käsittelyssä. Analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Muodostin analyysissani ylä-, ala-, sekä pääluokkia, joiden avulla sain vastaukset tutkimuskysymyksiini. Otin kuvat huomioon sisällönanalyysissani. Halusin tutkia, tuleeko kuvissa esille jotain sellaista, mitä ei tekstissä mainia. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsi sai tukea jokaisessa viidessä kuvakirjassa joltain aikuiselta. Aikuisia olivat vanhemmat, vanhemman uusi puoliso, isovanhemmat, kasvattajat, hoitohenkilökunta. Lapsi sai kahdessa kuvakirjassa tukea myös mielikuvitukselliselta hahmolta. Tuloksissa korostui aikuisen rooli tukijana sekä poissaolevana. Varsinkin kuvakirjoissa, joissa käsiteltiin sisaruksen kuolemaa, vanhemman rooli poissaolevana nousi esiin. Kirjojen kuvituksessa korostui fyysisen tuen antaminen lapselle. Tuloksissa yllätti se, että lasten tunteista ei puhuttu juuri ollenkaan lapsen ja aikuisen välillä.
-
(2019)This bachelor’s thesis examines how from University of Helsinki newly graduated kindergarten teachers' experience their own abilities as music educators. Purpose of this study was to clarify how teachers feel about their own abilities as music educators and how they feel the music pedagogy course in university have helped them in the actual work life. The study also finds out how kindergarten teachers use music in their everyday work. In the theoretical framework of this study music is examined as a part of child’s development. The theory studies different stages of musical development and shows what kind of benefits music can give to child’s holistic development. The governing documents, such as Curriculum for Early Childhood Education and Act on Early Childhood Education and Care are explored in the light of music education. Literature will also focus on how kindergarten teachers act as music educators in early childhood education and how individual child’s musical development can be supported by adults. Lastly the theoretical framework includes an overview of what music pedagogy course for kindergarten teachers at the University of Helsinki contains. The study was carried out as a qualitative research. The research material was collected from the responses of the online questionnaire and a total number of respondents in this survey was 8 (N=8). As an analytical method in this study has been used thematic content-based content analysis. The results of the study revealed that kindergarten teachers use music in their work by traditional methods, but not very diversely or systematically. Kindergarten teachers experienced that their best abilities as music educators were their features, talent and learned skills. Teachers mentioned that the poor knowledge obtained from the music course and the lack of their musical skills were the reasons for their weak abilities as music educators. Results also showed that teachers’ musical needs in work life and the abilities obtained from the music pedagogy course in university were conflicted. Based on the results obtained, it is considered whether the musi-cal activity that emerged from the research questions was sufficiently goal-directed. The results were also mirrored to the theory of this thesis. The contradiction between the skills obtained from the degree and the needs of working life and the development proposals that solved it are critically considered.
-
Vaikutelman hallinnan käyttöön liittyvät tekijät työhaastattelussa - Integroiva kirjallisuuskatsaus (2024)Ihminen pyrkii esiintymään edukseen kaikilla elämänsä osa-alueilla erilaisten sosiaalisten tai aineellisten etujen saavuttamiseksi. Tätä edukseen esiintymistä kutsutaan vaikutelman hallinnaksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikutelman hallintaa käytetään erityisen paljon työhaastattelussa, ja sen käyttö vaikuttaa haastatteluarviointiin sekä palkkauspäätökseen. Työhaastattelussa menestyminen ei kuitenkaan aina korreloi positiivisesti myöhemmän työsuorituksen kanssa, joten palkatuksi ei välttämättä tule pätevin työnhakija, vaan henkilö, joka on taitavimmin käyttänyt vaikutelman hallinnan taktiikoita. Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, mitkä eri tekijät vaikuttavat vaikutelman hallinnan taktiikoiden käyttöön työhaastattelutilanteessa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu sosiologi Erving Goffmanin sosiaalisen vuorovaikutuksen mallin sekä siihen liittyvän vaikutelman hallinnan käsitteen ympärille. Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka on tutkimusmenetelmänä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen yksi suuntaus, ja jonka tavoitteena on kuvata tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti. Aineistoksi valitsin yhdeksän vertaisarvioitua englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka käsittelevät vaikutelman hallinnan käyttöä työhaastattelun tai rekrytoinnin kontekstissa. Analysoin artikkelit aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin pohjalta tunnisin kolme tekijää, jotka ovat yhteydessä vaikutelman hallinnan käyttöön työhaastattelutilanteessa: hakijan ominaisuudet, tilannetekijät sekä työhön liittyvät tekijät. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että tunnistetuista tekijöistä erityisesti hakijan ominaisuudet ja tilannetekijät vaikuttavat työnhakijan vaikutelman hallinnan käyttöön. Hakijan ominaisuuksista korostuivat erityisen usein tunnollisuus, ekstroversio, kilpailuhenkisen maailmankuva, persoonallisuuden synkkä kolmikko, sekä rehellisyys-nöyryys. Tilannetekijöistä puolestaan korostuivat haastatteluahdistus sekä kysymystyyppi.
-
(2020)Demokratia tarvitsee aktiivisia kansalaisia, joilta löytyy riittävät valmiudet ja tahto muuttaa maailmaa. Suomalainen yhteiskuntatiedollinen opetus ja nuorten heikko vaikuttamisosallistuneisuus on herättänyt paljon keskustelua. Nuorten yhteiskunnallisten asenteiden ongelmiin pyrittiin osittain vastaamaan opetussuunnitelmauudistuksella, minkä myötä yhteiskuntaoppia alettiin opettaa myös alakouluissa. Oppimateriaaleilla on usein suuri merkitys opetuksen toteutuksessa ja niiden tulisi mukailla opetuksen tavoitteita. Työni tarkoituksena on selvittää, kuinka opetussuunnitelman yhteiskuntatiedolliset tavoitteet toteutuvat alakoulun yhteiskuntaopin oppikirjasarjassa. Tarkasteluni kohdistuu demokraattisen vaikuttamisen ja osallisuuden teemoihin. Toteutin tutkimukseni laadullisena sisällönanalyysina, jonka tarkoituksena on luoda tutkittavasta ilmiöstä tiivis kuvaus sekä kytkeä tulokset ilmiön laajempaan asiayhteyteen ja aiempiin tutkimuksiin. Aineistona toimi alakoulun yhteiskuntaopin Forum -kirjasarja sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirja. Tämän lisäksi hyödynsin aiempaa tutkimustietoa tutkielmani perustana. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että oppikirjat mukailevat pääosin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita, mutta myös kehitettävää löytyy. Oppiaineen yhteiskuntaan sosiaalistavat tavoitteet olivat oppikirjojen sisällöissä suuressa roolissa. Oppiaineen kriittisyyteen kasvattava rooli jäi puolestaan kirjoissa pienemmäksi. Vaikuttamismahdollisuuksia oli esitetty laajasti, mutta useimmat niistä olivat lapsen tulevaisuuteen kohdistuvia. Kirjojen instituutioita korostava tietopainotteisuus on osaltaan pienentänyt oppiaineen kriittisyyteen kasvattavaa roolia. Näin ollen yhteiskunta näyttäytyy lapsille muuttamattomana ja yhteiskunnan todelliset areenat sellaisina, joille pääsee vasta aikuisena. Työtapoihin liittyvät tavoitteet toteutuivat kirjoissa keskustelutehtävien muodossa.
-
(2016)Goals. The writing performance level of finnish schoolchildren has raised concerns over the past few years. The present study is part of a longitudinal intervention study (RoKKi) which has created an encouraging feedback model for trying to find ways to enhance writing skills. Pupil experience has not figured significantly as an issue in writing research, so this thesis will tackle that subject by asking if the encouraging intervention affected the writing experiences of the 5th-graders and how the pupils experienced writing in different genres. Peer review is a central element of the encouraging feedback model. The idea of the model is that the pupils feel that attention is being paid to what they have written. Methods. The study was carried out in three 5th-grade classes between autumn 2011 and autumn 2012. The established class had already used the encouraging feedback model before the intervention. The treatment class started to use it at the beginning of the intervention and continued to use it throughout the whole school year. In the control class, the teacher gave feedback according to a more traditional manner. The data consists of four measures of the writing experience. They were analysed using one-way analysis of variance (one-way ANOVA) and repeated measures ANOVA. Results and conclusions. The writing experiences of the pupils varied statistically significantly in the three classes. The established class had the most-positive experience of writing, whilst the control class had the least-positive experiences. The interaction of the class and the intervention was not statistically significant, which means that the variation in the writing experiences was instead linked more to the variation that occurred during the intervention (e.g. genre or the intervention) than to the starting situation of the classes. The different classes experienced the same genre, e.g. opinion, very differently. As expected, the writing of stories was experienced more positively than writing factual texts. The fact that the established class had the most-positive experiences of writing suggests that the encouraging feedback model might be useful in long-term use.
-
(2016)Objective. The purpose of this review is to gather information on what is known today about the psychology of stalking; its background, psychological consequences to the victim and coping strategies. Methodology. The review is based on recent finnish and international research literature. Findings. The most usual motive for stalking is desire to form an intimate relationship with the victim. Victim is typically stalkers ex- partner or close acquaintance. Mental health disorders are common among stalkers, especially delusional disorders and cluster B personality disorders. Experiences of being stalked are common, especially women are at risk of being stalked at some point in their lives. Typical psychical symptoms caused by stalking include anxiety and depressed mood, which can accumulate into diagnosable mental health disorders. Coping skills used by victims have been studied, but their efficiency has not been researched. Main goal for future research is to find out efficient ways to reduce stalking and psychical consequences caused by it.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Valikoiva puhumattomuus on varhaislapsuudessa tunnistettava psykiatrinen häiriö jolloin lapsella tavataan pitkään jatkunutta puhumisen vaikeutta tietyssä tai tietyissä sosiaalisissa konteks- teissa. Varhaiskasvatuksen opettajat ovat merkittävässä roolissa valikoivasti puhumattomien lasten tunnistamisessa ja tukitoimien vireille panemisessa, jolloin on välttämätöntä että opettajien koulutuk- sessa käytettävä materiaali ja informaatio on ajantasaista ja kansainvälisesti vertailukelpoista. Tut- kielman tavoitteena oli analysoida, tulkita ja arvioida minkälaisia diskursseja Helsingin Avoimen yli- opiston erityispedagogiikan opetusmateriaaleista nousee koskien valikoivaa puhumattomuutta. Menetelmät. Tämä tutkielma oli kriittinen diskurssianalyysi, jota ohjasi narratiivinen tutkimusote. Tutkielmassa analysoitiin teorialähtöisesti Helsingin Avoimen yliopiston erityispedagogiikan perus- opintojen opetusmateriaalia valikoivasta puhumattomuudesta. Tulokset ja johtopäätökset. Helsingin Avoimen yliopiston erityispedagogiikan opetusmateriaalia tar- kasteltiin painottamalla erityispedagogiikan arvopohjaa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista edistä- vänä tieteenalana. Kriittisellä tutkimusotteella opetusmateriaalista nousivat diskurssi puhumattomuu- desta lapsen tietoisena valintana sekä vastakohtana diskurssi lapsen kyvyttömyydestä puhua joissain tilanteissa, pienen lapsen käyttäytymisen säätelyn diskurssi, haastavasti käyttäytyvän lapsen diskurssi sekä perheen vuorovaikutuksen diskurssi. Tuloksista käy ilmi kuinka vaikeaa on tavoittaa ja ymmärtää psykiatrista haastetta, valikoivaa puhu- mattomuutta, erityisesti kun sitä tarkasteltiin varhaislapsuuden itseisarvosta ja biologisista reunaeh- doista kiinni pitäen. Helsingin Avoimen Yliopiston erityispedagogiikan perusopintojen opetusmateri- aalia tulisi päivittää lasten kasvua, kehitystä ja oppimista edistävänä tieteenalana niin että se tukee myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten valmiuksia kohdata valikoivasti puhumaton lapsi. Poikkitie- teellistä tutkimusta tarvitaan valikoivan puhumattomuuden vaikutuksista lapsen oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen varhaislapsuuden aikana.
-
(2024)Tässä tutkimuksessa tarkastelen valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuutta varhaiskas-vatuksessa aiemman tutkimuksen avulla. Tutkimusongelmani on, millaisilla pedagogisilla me-netelmillä varhaiskasvatuksen opettaja voi tukea valikoivasti puhumattoman lapsen osalli-suutta. Lähestyin kandidaatin tutkielman aihetta omasta mielenkiinnosta osallisuuden käsitet-tä kohtaan. Rajasin aihetta käytännön ongelman kautta. Huomasin sijaisuuksia tehdessäni, että valikoivasti puhumattomien lasten osallisuuden parantamiseksi ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa eikä varhaiskasvatuksen henkilöstö osannut nimetä pedagogisia menetelmiä, joilla tukevat valikoivasti puhumatonta lasta. Yritin etsiä aiheesta aiempaa tutkimusta, mutta löysin suomen kielellä lähinnä vain muutaman opinnäytetyön. Aiheessa on siis selkeä tutki-musaukko suomalaisessa tutkimuksessa. Tutkimukseni tavoitteena onkin herättää mielen-kiintoa aihetta kohtaan ja lisätä hieman tietoisuutta aiheesta. Valitsin laadullisen tutkimukseni menetelmäksi kuvailevan kirjallisuuskatsauksen. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle on ominaista laaja-alaisuus sekä monipuoliset tarkastelunäkökulmat. Analysoin aineistoani aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Poimin aineistosta sellaiset kohdat, jotka vastasivat tutkimuskysymykseeni ja muodostin niistä luokkia. Tämän jälkeen analysoin muodostuneita luokkia ja koostin niistä yhteenvedon. Tutkimuksissa korostettiin tarvetta tietoisuuden lisäämiselle sekä oppimisympäristön raken-tamista sellaiseksi, että ilmapiiri on turvallinen ja se tarjoaa myönteisiä kokemuksia ryhmässä toimimisesta. Lisäksi korostettiin sitä, että valikoiva puhumattomuus tulee ymmärtää nimen-omaan ahdistuneisuushäiriönä, eikä esimerkiksi kielellisenä häiriönä. Tutkimuksissa nostettiin esille, että myös muut kuin valikoivasti puhumattomat lapset hyötyvät osallisuutta tukevista pedagogisista menetelmistä. Näitä tutkimustulosten mukaisia pedagogisia menetelmiä oli rohkaisu, positiivinen huomiointi sekä antaa lapselle riittävästi aikaa vastaamiselle. Lisäksi lapset hyötyvät puhetta korvaavista kommunikaatiomenetelmistä.
-
(2018)Purpose of this research was to clarify aspects which enhance social participation of twins with selective mutism. Selective mutism is an early childhood disorder, in which a child con-sistently becomes mute in certain social situation (as in school). Therefore, mutism is not from lack of physical capability or other language and communication disorder, but from so-cial anxiety. Muteness constrains child’s social life and participation in school where majority of activities are based on social interaction with others. Twins that have selective mutism have been found to enhance and sustain mutism of each other. This research was carried out as integrated literary survey. Five international and peer re-viewed articles from years 2003-2018 were selected for thorough research. Literature was selected from researches with different methodologies. In my research I focus on what kind of aspects enhance and diminish social participation of twins with selective mutism in these selected studies. Purpose is to study aspects that occur in both home and school environ-ments that could been seen to affect social participation felt by children with selective mut-ism. Previous studies about social participation of children with selective mutism are scarce. According to literature the most important factors concerning social participation of children were the attitudes of parents, teachers and classmates to mutism. Alternative and applied approaches towards communication, school tasks and evaluations were seen as factors in-creasing social participation. Diminishing factors were found to be forcing to speak, bullying and comparing twins to each other. In addition, feeling of worthlessness felt by twins was found to diminish their participation in school community.
-
(2016)The objective of this research was to explore different recess activity related websites and to study how the roles of the students and the teacher are defined and how the schoolyard is portrayed. Previous studies have shown that physical activity during recess has a positive effect on learning, behaviour during classes and social relationships. The prior studies have also investigated how to promote the student activity during recess and the impact of increased activity on the school performance of students. The websites studied and analysed in this study were Liikkuva koulu, Koulut liikkeelle and Välituntiliikkumisen ideaopas websites. The webpages were carefully examined within the objective of the study. Two of the webpages included in this study were part of national recess activity programs and one was funded by Ministry of education and culture for promoting physical activity of children. In all of the studied webpages, students were the main operators and teacher merely a facilitator. Schoolyard and immediate surroundings of the school were taken into account and tips how to utilize the yard and surroundings were given. The results of this research shows that the students are engaged into recess activities already from a young age and they are active actors while teacher takes the role of enabler. The results are highly encouraging since according to the curriculum (2014) schools should promote the active role of students and engage student to recess activities.
-
(2024)Yliopisto on valkonormatiivinen instituutio, jossa historialliset eriarvoisuutta ylläpitävät raken- teet ovat edelleen vahvasti läsnä. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää miten ja millaisena valkonormatiivisuus esiintyy yliopistoissa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Stuart Hallin kulttuurisen identiteetin teoria sekä Robert Milesin rodullistamisen teoria. Tutki- muskysymykseni ovat seuraavat: 1. Miten ja millaisina tekoina valkonormatiivisuus näyttäytyy yliopistoissa tutkimuskirjallisuuden perusteella? 2. Miten valkonormatiivisuus on vaikuttanut ei-valkoisten kokemuksiin yliopistokulttuurista? Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto muodostui yhdeksästä tie- teellisestä tutkimusartikkelista. Yhtä artikkelia lukuun ottamatta kaikki olivat englanninkielisiä ja löytyivät Google Scholar -tietokannasta. Analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia ja erityisesti teemoittelua. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että yliopistoissa vallitsee selkeä valkoisuuden normi, jossa val- koiset opiskelijat ja henkilökunta ovat yliedustettuina. Korkeakoulujen markkinoinnissa koros- tettiin usein kansainvälisyyttä, mutta kuvamateriaalissa näkyivät pääasiassa nuoret valkoiset naiset. Tuloksien mukaan valkoisuus nähtiin yliopistossa neutraalina ja normaalina, jolloin ei- valkoiset opiskelijat olivat jotain ”muuta”. Kyseinen kategorisointi ja toiseuttaminen aiheutti syrjintää sekä vähättelyä. Ei-valkoiset opiskelijat sekä henkilökunta kokivat jatkuvasti toiseu- den tunteita ja kohtasivat rasismia niin avoimena syrjintänä kuin mikroaggressioina arkipäi- väisissä tilanteissa. Lisäksi tuloksista selvisi, että yliopiston johdon monimuotoisuus- ja anti- rasismipuheet eivät konkretisoidu toimiksi, jättäen vastuun rasismia vastaan taistelemisesta ei-valkoisten opiskelijoiden harteille. Aineistoa tutkiessani tunnistin tutkimustuloksissa toistu- via ja yhteneviä aiheita ja käsitteitä, jotka jaoittelin kuuteen eri teemaan: valkoisuuden normi, toiseus ja ekskluusio, piilorasismi, hypernäkyvyys, ei-valkoisten ääni ja antirasistisen toimin- nan vähäisyys. Tutkimukseni paljastaa, kuinka valkoisuus on vallitseva normi yliopistoissa, vaikuttaen opiskelijoiden ja henkilökunnan kokemuksiin sekä yliopistokulttuuriin, mikä herät- tää epäilyksiä yliopistojen todellisesta sitoutumisesta monimuotoisuuden edistämiseen ja an- tirasistiseen toimintaan.
-
(2021)Avhandlingens syfte är att ta reda på de olika belastningsfaktorerna som påverkar lärarnas välmående inom småbarnspedagogiken, hur välmående upplevs hos lärarna och huruvida det påverkar tankar kring branschbyte och förtidspensionering. Detta är ett väldigt aktuellt ämne i dagens samhälle då det inte finns tillräckligt med personal i daghemmen och den existerande personalen inte känner sig tillräckliga. Med den förändrade lagstiftningen har också småbarnspedagogikens situation förändrats på en kort tid. Denna avhandling är en systematisk litteraturstudie där jag utgått från sju olika artiklar som jag sökt ifrån olika databaser och analyserat i förhållande till den teoretiska bakgrunden. Med hjälp av inklusions- och exklusionskriterier har jag avgränsat sökningen av artiklarna. Resultatet visade tydliga belastningsfaktorer som t.ex. lön, arbetsutrymme, effektivitetskrav och för lite resurser. Flera av belastningsfaktorerna påverkades av den nya lagstiftningen. Belastningsfaktorerna korrelerade klart med det arbetsrelaterade välmåendet hos lärarna inom småbarnspedagogik och pekade på ett klart samband när det gäller branschbyte och förtidspensionering.
-
(2019)Aiemmassa koulukontekstissa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että vallitseva motivaatioilmasto on merkittävä tekijä oppilaiden tavoiteorientaatioiden ja sisäisen motivaation kannalta. Lasten ja nuorten jalkapallovalmentajana minua kiinnosti tutkia, miten ilmiö esiintyy junioriurheilussa ja millainen rooli valmentajalla tässä ilmiössä on. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä yhteyksiä juniorijoukkueen motivaatioilmastolla ja pelaajien tavoiteorientaatioilla sekä sisäisellä motivaatiolla on ja miten valmennuksen on havaittu vaikuttavan niihin. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Helka-, Google Scholar- ja JYKDOK-tietokannoista ja se koostui pääosin englanninkielisistä artikkeleista. Joukkueen motivaatioilmaston havaittiin olevan positiivisessa yhteydessä pelaajien omiin tavoiteorientaatioihin ja joissain tapauksissa myös vaikuttavan niihin. Tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston havaittiin olevan positiivisessa yhteydessä sekä pelaajien tavoiteorientaatioihin että sisäiseen motivaatioon. Valmentajan toiminnan havaittiin olevan tärkeä motivaatioilmastoon vaikuttava tekijä. Täten lasten ja nuorten valmentajien tulisi pyrkiä tiedostamaan oma roolinsa ja vaikutuskeinonsa joukkueen motivaatioilmaston rakentumisessa. Valmentajien tehtävää voidaan tukea koulutuksen avulla. Aiheesta tarvitaan myös lisää tutkimusta erityisesti lapsiurheiluvaiheeseen sekä valmentajien toimintaan kohdistuen.
-
Valmennuskursseihin liittyvä eriarvoisuus taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman valossa (2022)Vuosina 2018–2022 toteutettu opiskelijavalintauudistus on lisännyt lukiolaisten paineita suoriutua ylioppilaskirjoituksissa riittävän hyvin, joka saattaa vaikuttaa valmennuskurssien käymisen yleistymiseen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan valmennuskurssien ongelmallisuutta ja niihin liittyvää koulutuksen eriarvoisuutta taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman valossa. Tutkielman tutkimuskysymys on: Mitä koulutukselliseen eriarvoisuuteen liittyviä tekijöitä valmennuskursseihin liittyy? Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui kahdeksasta (8) vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joista neljä (4) oli englanninkielisiä ja neljä (4) suomenkielisiä. Aineistonhakulähteinä käytettiin Helka-hakemistoa, Finna-hakemistoa sekä Google Scholaria. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia, jossa aineisto teemoiteltiin alleviivausten ja muistiinpanojen avulla. Aineisto teemoiteltiin niin, että tutkimuskysymyksen kannalta oleellinen tieto jaettiin koskemaan joko taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista pääomaa. Tutkielman tulokset osoittavat, että taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma näyttäytyvät eriarvoistavina tekijöinä, jotka vaikuttavat valmennuskurssin käymiseen. Taloudellisen pääoman voidaan nähdä olevan yhteydessä valitun valmennuskurssin hintaan sekä valintaan hakeutua hakupainealalle. Kulttuurinen pääoma näyttäytyy vanhempien koulutustason vaikutuksena valmennuskurssin käymiseen, sekä ymmärryksenä valintakokeen ja opintojen vaatimuksesta. Sosiaalinen pääoma näyttäytyy kotona saatavana tukena, perhetaustassa sekä ryhmän ja verkoston jäsenyytenä valmennuskurssilla. Aiempien tutkimusten ja teorian valossa tulokset eivät ole yllättäviä, sillä perhetaustan ja sosioekonomisen aseman vaikutuksia koulutuspolkuihin ja korkeakouluun hakeutumiseen on tutkittu Suomessa hyvin paljon.
-
(2018)Objectives. The target of the research was to examine coach’s social and emotional skills, on the perspective of developing the functionality of a team. Social and emotional skills are considered to have repercussion to an individual’s well-being, as well as succeeding in academic or professional career. The functionality of a team, consist different factors, such as cohesion and motivational atmosphere. The purpose of the research was to survey how coach can effect on a team’s functionality with social and emotional skills. Coach’s social and emotional skills has hardly been touched in research, even though general research of social and emotional learning has been conducted over the last decade. Methodology. The research was conducted as descriptive literature review. Research sources included printed literature, scientific journals, and research results about emotional- and interaction skill together with functionality of a team. Results and conclusions. Coach’s leadership behaviour had a correlation to multiple factors that effects the functionality of a team, such as; cohesion, psychological safety, motivational climate, and collective efficacy. The needs of athletes and hearing their thoughts with the help of democratic decision making were positive correlated to a team’s atmosphere. Coach’s social and emotional skills were connected to the increase of openness and trust within a team.
-
(2020)Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli syventyä kirjallisuuskatsauksen avulla siihen, miten opinnäytetöissä on tutkittu valmentavan esimiestyön käytännön toteutumista finanssialan organisaatioissa ja minkälaisia kokemuksia sen käytännön toteutumiseen liittyen niissä on esitetty. Aihe on ajankohtainen, sillä valmentavan johtajuuden on katsottu olevan yksi johtamisen trendeistä asiantuntijatyön määrän kasvaessa ja työn luonteen muuttuessa. Lisäksi valmentavan johtajuuden tutkimus on painottunut organisaation ulkopuolisten valmentajien suorittamiin valmennuksiin, eikä sitä ole juuri tutkittu esimiesten suorittamana. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä tavoin opinnäytetöissä on tutkittu valmentavan esimiestyön käytännön toteutumista finanssialan organisaatioissa? Mitä teoreettista viitekehystä ja metodologiaa tutkimuksissa on hyödynnetty ja mitä löydöksiä valmentavan esimiestyön käytännön toteutumiseen liittyen on tehty? 2) Mitä kokemuksia opinnäytetöissä on esitetty valmentavan esimiestyön käytännön toteutumiseen liittyen? Tutkimusmenetelmänäni oli meta-analyysi. Aineistoni koostui seitsemästä pro gradu -tutkielmasta, joiden aiheena on valmentavan esimiestyön käytännön toteutuminen finanssialan organisaatiossa. Opinnäytetyöt on julkaistu vuosien 2011 ja 2018 välillä. Aineistohaussa hyödynsin kaikkia Suomen yliopistojen opinnäytetietokantoja. Aineiston analyysin toteutin metasynteesin ja sisällönanalyysin avulla. Käytin aineistolähtöisen sisällönanalyysin välineenä SWOT-analyysiä. Tulosten perusteella valmentavaa esimiestyötä oli tutkittu opinnäytetöissä hyvin yhteneväisellä tavalla ja niissä tehtyjen löydösten perusteella valmentavan esimiestyön käytännön toteutumisen keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi nousivat osaamisen, työtyytyväisyyden ja työmotivaation kasvu sekä tavoitteellisen työn tukeminen. Keskeisimmiksi uhiksi sen sijaan nousivat tasapainon menettäminen tilan antamisen ja valvonnan välillä, eriävät näkemykset valmentavan esimiestyön käytännön toteutumisen tasosta ja epäyhtenäiset toimintatavat. Mahdollisuuksien taustalla oli valmentajan ja valmennettavan vuorovaikutussuhteen kehittyminen sekä valmennettavien lisääntynyt vastuu ja itsenäinen työskentely. Uhkien taustalla oli valmentavan johtamiskulttuurin puuttuminen sekä valmentajien ja valmennettavien tietämättömyys johtamismallista. Tulosten perusteella valmentava esimiestyö on johtamismalli, joka halutaan viedä käytäntöön finanssialan organisaatioissa, mutta siihen liittyvä prosessi on vielä alkutekijöissään.
-
(2020)Työelämän muutosten myötä valmentava johtajuus on yleistynyt etenkin asiantuntijaorganisaatioissa keskittyen kokonaisvaltaisesti yksilöiden osallistamiseen ja kehittämiseen heidän omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli koostaa tietoa valmentavaa johtajuutta käsittelevistä tutkimuksista sekä selvittää, miten se ilmenee organisaatioissa. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) mitä valmentavalla johtajuudella tarkoitetaan, 2) millai-sina käytänteinä valmentava johtajuus ilmenee ja 3) mitä hyötyjä valmentavalla johtajuudella voidaan saavuttaa yksilöiden ja ryhmien kannalta? Tämä tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn aineisto muodostui 21 tieteellisen artikkelin sekä kahden kokonaisteoksen pohjalta. Kaikki hyödyntämäni artikkelit löytyivät pääosin Helka-tietokannasta, tai jo löytyneiden artikkelien lähdeluetteloita selailemalla. Aineiston valinta tehtiin tarkastelemalla artikkelien ja teosten sisältöä suhteessa työn tutkimuskysymyksiin. Näin ollen keskeisimmäksi aineiston valintaa ohjaavaksi kriteeriksi muodostui aineiston sisältö. Tulosten perusteella valmentava johtajuus voidaan määritellä lukuisilla eri tavoilla eri näkökulmista käsin. Kyseessä on kokonaisvaltainen, osallistava, ihmisarvoon ja potentiaaliin uskova tapa johtaa yksilön kehitystä työssä suoriutumisen paranemiseksi sekä yksilön ja organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Aineistossa valmentava johtajuus toteutuu lähinnä esimiehen ja alaisen välisessä dialogissa erilaisina vuorovaikutuksellisina käytänteinä. Näitä käytänteitä ovat muun muassa kuunteleminen, palautteenanto, tavoitteiden asettaminen ja kysymysten esittäminen. Katsaus osoitti, että valmentava johtajuus tuottaa hyötyjä niin yksilö- kuin ryhmätasolla lisäten muun muassa roolien selkeyttä, itsetietoisuutta, työtyytyväisyyttä, ryhmien suoriutumista sekä lievittäen stressiä.
-
(2023)Tiedekunta - Fakultet - Faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteiden kandiohjelma Tekijä - Författare - Author Sini Fehrmann Työn nimi - Arbetets titel Valmentava johtajuus varhaiskasvatuksen henkilöstön itseohjautuvuuden kehittämisessä Title Oppiaine - Läroämne - Subject Kasvatustiede Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Kandidaatintutkielma / Mirja Köngäs Aika - Datum - Month and year Syyskuu 2023 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 37 s + 1 liites. Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten päiväkodin johtajat käyttävät valmentavaa työotetta henkilöstön itseohjautuvuuden kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esiin johtajien kokemuksia ja ajatuksia psykologisten perustarpeiden merkityksestä itseohjautuvuudessa. Tutkimuksen pääongelmana on: Mitä valmentavan johtajuuden menetelmiä päivä-kodin johtajat käyttävät henkilöstön itseohjautuvuuden kehittämiseen? Osaongelmana on: Miten päiväkodin johtajat kokevat omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden merkityksen henkilöstön itseohjautuvuuden kehittymisessä? Tutkimuksen kysymyksenasettelu syntyi valmentavan johtajuuden määritelmästä (Ristikangas & Ristikangas, 2010) sekä Valmentava johtajuus- koulutuksen (Jarret, 2023) sisällöstä. Osaongelma pohjautuu Deci ja Ryanin (2000) itseohjautuvuusteoriaan ja sitä on täsmennetty suomalaisten tutkijoiden näkemyksillä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että valmentavalla johtamisella saavutettu itseohjautuvuus voi vaikuttaa myönteisesti työn luonteen, työntekijöiden arvostuksen ja työn merkityksellisyyden kokemiseen. Tutkimukseen haastateltiin neljä Valmentava johtajuus- kolutukseen osallistunutta päiväkodin johtajaa. Menetelmänä käytettiin yksilöteemahaastatteluja. Tutkimuksen analyysi on luonteeltaan abduktiivista päättelyä, jossa itseohjautuvuusteorian ja valmentava johtajuus- käsitteen teemat todennetaan aineiston avulla. Valmentava johtajuus- koulutus toi eniten muutosta päiväkodin johtajien tapaan tukea henkilöstön itseohjautuvuutta vuorovaikutustilanteissa. Johtajat tukivat henkilöstön itseohjautuvuutta keskustelemalla, avaamalla käsitteitä ja esittämällä henkilöstölle vastakysymyksiä valmiiden ja suorien vastausten sijaan. Koulutus auttoi johtajia oivaltamaan, että valmentavaa johtamistapaa voi hyödyntää myös pedagogiikan johtamisessa. Johtajien näkemysten mukaan itseohjautuvassa työyhteisössä toimintaa kehitetään yhdessä vastuutehtävien ja työryhmien avulla. Johtajien kokemusten perusteella henkilöstön itseohjautuvuus korostui erityisesti poikkeustilanteissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa päiväkodin toimintakulttuurin muutosjohtamisessa yhdessä tekemisen ja sitouttamisen suuntaan. Avainsanat - Nyckelord Valmentava johtajuus ja itseohjautuva työyhteisö Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
-
(2023)Tavoitteet. Tutkielman aiheena on valmentava johtaminen ja minäpystyvyys. Nämä aiheet ovat nousseet ajankohtaisissa keskusteluissa esiin niin johtamiseen kuin yleisemminkin työelämään liittyen. Tulevaisuuden nopeatempoinen työelämä tulee vaatimaan johtajilta aiempaa parempaa ongelmanratkaisukykyä sekä kykyä innostaa niin itseään kuin myös muitakin. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön kokemusta ja uskomusta omista kyvyistään, mikä muotoutuu myös vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Uusien metataitojen, kuten elämänhallinta- ja johtamistaitojen myötä myös tarve yksilön selkeämmälle käsitykselle omista kyvyistään kasvaa. Valmentava johtamistyyli on tehokkainta silloin, kun esihenkilö tukee työntekijöitä heidän henkilökohtaisten vahvuuksien rakentamisessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten valmentava johtaminen ja minäpystyvyys näkyvät haastateltavan työarjessa. Menetelmät. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavia oli yksi. Haastateltava työskenteli haastattelun aikaan rekrytointialan työntekijänä. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, joka pidettiin Teamsin välityksellä helmikuussa 2023. Haastattelukysymykset ryhmiteltiin minäpystyvyyden kolmen muotoutumistavan ympärille. Aineisto teemoiteltiin temaattisen analyysin avulla, jonka tarkoituksena on tunnistaa aiheelle kiinnostavia tai tärkeitä teemoja aineistosta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella valmentava johtamistyyli ei rakenna yksilön minäpystyvyyttä työpaikalla täysin itsestään vaan ennen kaikkea tukee onnistuessaan sen vahvistumista. Valmentavaan johtamiseen liittyviä piirteitä löytyy haastateltavan esihenkilön työskentelystä. Näiden toteutuminen ei kuitenkaan täysin toimi käytännön tasolla, kun palautteen antaminen ja toiminnan tukeminen jäävät pinnallisiksi. Haastateltavan minäpystyvyysuskomus rakentuu erityisesti aktiivisen itseoppimisen ja roolimallien kautta. Haastateltavan kuvaukset omasta toiminnastaan luovat selkeää käsitystä hänen uskomuksestaan omiin kykyihinsä, mutta esihenkilön johtamistyylillä ei vaikuta olevan tässä ainakaan suurta roolia.
-
(2024)Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli selvittää, millä tavalla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 (POPS2014) kuvataan tulevaisuuteen valmistavien tietojen ja taitojen opetusta sekä oppiainerajat ylittävää opetusta. Teoreettisena viitekehyksenä toimi tulevaisuuskasvatus, tulevaisuuden taidot, opetussuunnitelman perusteet sekä opetussuunnitelmatutkimus. Tutkimustehtäväni oli saada kokonaisvaltainen käsitys siitä, millä tavalla nykyisin voimassa olevaan POPS2014 on kirjattu tulevaisuuteen valmentavat taidot ja niiden opetus, sekä kelle vastuu näiden taitojen oppimisesta on osoitettu. Tutkimuskysymyksinä olivat: ”Miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 käsitellään tulevaisuuden taitoja?” sekä ”Millä tavoin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ohjaavat oppiainerajat ylittävää opetusta?”. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen aineistoksi rajautui tutkimusprosessissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvut 1–4. Tutkimuskysymysten tarkasteluun käytettiin tutkimusmenetelmänä aineistopohjaista sisällönanalyysiä eli induktiivista analyysiä. Aineiston analyysissä edettiin induktiivisesti etsien aineistoista lauseita ja lausekokonaisuuksia, jotka koottiin taulukoihin ja teemoiteltiin tutkimuskysymyksittäin ja joita lopulta analysoitiin. Tavoitteena oli mahdollisimman kattavan kuvan muodostaminen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kirjauksista laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia ja tulevaisuuden taitoja koskien. Tulevaisuuden taitoja kuvattiin aineistossa kokonaisvaltaisesti ja kattavasti niin yleisten perusopetuksen tehtävien ja tavoitteiden kuin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kautta. Laaja-alainen osaaminen edisti samoja tavoitteita kuin tulevaisuudentaitojen opetus. Perusopetus pyrkii valmistamaan oppilaita tulevaisuuteen ja huomioimaan moninaiset taidot, joita tulevaisuutta varten tarvitaan. Oppiainerajat ylittävää opetusta ohjattiin aineistossa tavoitteiden kautta ja toteutettiin laaja-alaisen osaamisen, eheyttämisen ja monialaisten kokonaisuuksien kautta. Vastuu oppiainerajat ylittävän opetuksen toteutustavoista, tarkemmista tavoitteista, arvioinnista ja kehittämisestä jäi pitkälti paikallisille opetussuunnitelmille. Oppiainerajat ylittävän opetuksen yhdenvertaista toteutumista valtakunnallisesti ei ohjata yhtä voimakkaasti kuin oppiaineiden kohdalla.
Now showing items 3298-3317 of 3696