Browsing by Title

Objective. The purpose of this review is to gather information on what is known today about the psychology of stalking; its background, psychological consequences to the victim and coping strategies. Methodology. The review is based on recent finnish and international research literature. Findings. The most usual motive for stalking is desire to form an intimate relationship with the victim. Victim is typically stalkers ex- partner or close acquaintance. Mental health disorders are common among stalkers, especially delusional disorders and cluster B personality disorders. Experiences of being stalked are common, especially women are at risk of being stalked at some point in their lives. Typical psychical symptoms caused by stalking include anxiety and depressed mood, which can accumulate into diagnosable mental health disorders. Coping skills used by victims have been studied, but their efficiency has not been researched. Main goal for future research is to find out efficient ways to reduce stalking and psychical consequences caused by it.

Tässä tutkimuksessa tarkastelen valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuutta varhaiskas-vatuksessa aiemman tutkimuksen avulla. Tutkimusongelmani on, millaisilla pedagogisilla me-netelmillä varhaiskasvatuksen opettaja voi tukea valikoivasti puhumattoman lapsen osalli-suutta. Lähestyin kandidaatin tutkielman aihetta omasta mielenkiinnosta osallisuuden käsitet-tä kohtaan. Rajasin aihetta käytännön ongelman kautta. Huomasin sijaisuuksia tehdessäni, että valikoivasti puhumattomien lasten osallisuuden parantamiseksi ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa eikä varhaiskasvatuksen henkilöstö osannut nimetä pedagogisia menetelmiä, joilla tukevat valikoivasti puhumatonta lasta. Yritin etsiä aiheesta aiempaa tutkimusta, mutta löysin suomen kielellä lähinnä vain muutaman opinnäytetyön. Aiheessa on siis selkeä tutki-musaukko suomalaisessa tutkimuksessa. Tutkimukseni tavoitteena onkin herättää mielen-kiintoa aihetta kohtaan ja lisätä hieman tietoisuutta aiheesta. Valitsin laadullisen tutkimukseni menetelmäksi kuvailevan kirjallisuuskatsauksen. Kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle on ominaista laaja-alaisuus sekä monipuoliset tarkastelunäkökulmat. Analysoin aineistoani aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Poimin aineistosta sellaiset kohdat, jotka vastasivat tutkimuskysymykseeni ja muodostin niistä luokkia. Tämän jälkeen analysoin muodostuneita luokkia ja koostin niistä yhteenvedon. Tutkimuksissa korostettiin tarvetta tietoisuuden lisäämiselle sekä oppimisympäristön raken-tamista sellaiseksi, että ilmapiiri on turvallinen ja se tarjoaa myönteisiä kokemuksia ryhmässä toimimisesta. Lisäksi korostettiin sitä, että valikoiva puhumattomuus tulee ymmärtää nimen-omaan ahdistuneisuushäiriönä, eikä esimerkiksi kielellisenä häiriönä. Tutkimuksissa nostettiin esille, että myös muut kuin valikoivasti puhumattomat lapset hyötyvät osallisuutta tukevista pedagogisista menetelmistä. Näitä tutkimustulosten mukaisia pedagogisia menetelmiä oli rohkaisu, positiivinen huomiointi sekä antaa lapselle riittävästi aikaa vastaamiselle. Lisäksi lapset hyötyvät puhetta korvaavista kommunikaatiomenetelmistä.

The objective of this research was to explore different recess activity related websites and to study how the roles of the students and the teacher are defined and how the schoolyard is portrayed. Previous studies have shown that physical activity during recess has a positive effect on learning, behaviour during classes and social relationships. The prior studies have also investigated how to promote the student activity during recess and the impact of increased activity on the school performance of students. The websites studied and analysed in this study were Liikkuva koulu, Koulut liikkeelle and Välituntiliikkumisen ideaopas websites. The webpages were carefully examined within the objective of the study. Two of the webpages included in this study were part of national recess activity programs and one was funded by Ministry of education and culture for promoting physical activity of children. In all of the studied webpages, students were the main operators and teacher merely a facilitator. Schoolyard and immediate surroundings of the school were taken into account and tips how to utilize the yard and surroundings were given. The results of this research shows that the students are engaged into recess activities already from a young age and they are active actors while teacher takes the role of enabler. The results are highly encouraging since according to the curriculum (2014) schools should promote the active role of students and engage student to recess activities.

Avhandlingens syfte är att ta reda på de olika belastningsfaktorerna som påverkar lärarnas välmående inom småbarnspedagogiken, hur välmående upplevs hos lärarna och huruvida det påverkar tankar kring branschbyte och förtidspensionering. Detta är ett väldigt aktuellt ämne i dagens samhälle då det inte finns tillräckligt med personal i daghemmen och den existerande personalen inte känner sig tillräckliga. Med den förändrade lagstiftningen har också småbarnspedagogikens situation förändrats på en kort tid. Denna avhandling är en systematisk litteraturstudie där jag utgått från sju olika artiklar som jag sökt ifrån olika databaser och analyserat i förhållande till den teoretiska bakgrunden. Med hjälp av inklusions- och exklusionskriterier har jag avgränsat sökningen av artiklarna. Resultatet visade tydliga belastningsfaktorer som t.ex. lön, arbetsutrymme, effektivitetskrav och för lite resurser. Flera av belastningsfaktorerna påverkades av den nya lagstiftningen. Belastningsfaktorerna korrelerade klart med det arbetsrelaterade välmåendet hos lärarna inom småbarnspedagogik och pekade på ett klart samband när det gäller branschbyte och förtidspensionering.

Vuosina 2018–2022 toteutettu opiskelijavalintauudistus on lisännyt lukiolaisten paineita suoriutua ylioppilaskirjoituksissa riittävän hyvin, joka saattaa vaikuttaa valmennuskurssien käymisen yleistymiseen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan valmennuskurssien ongelmallisuutta ja niihin liittyvää koulutuksen eriarvoisuutta taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman valossa. Tutkielman tutkimuskysymys on: Mitä koulutukselliseen eriarvoisuuteen liittyviä tekijöitä valmennuskursseihin liittyy? Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui kahdeksasta (8) vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joista neljä (4) oli englanninkielisiä ja neljä (4) suomenkielisiä. Aineistonhakulähteinä käytettiin Helka-hakemistoa, Finna-hakemistoa sekä Google Scholaria. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia, jossa aineisto teemoiteltiin alleviivausten ja muistiinpanojen avulla. Aineisto teemoiteltiin niin, että tutkimuskysymyksen kannalta oleellinen tieto jaettiin koskemaan joko taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista pääomaa. Tutkielman tulokset osoittavat, että taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma näyttäytyvät eriarvoistavina tekijöinä, jotka vaikuttavat valmennuskurssin käymiseen. Taloudellisen pääoman voidaan nähdä olevan yhteydessä valitun valmennuskurssin hintaan sekä valintaan hakeutua hakupainealalle. Kulttuurinen pääoma näyttäytyy vanhempien koulutustason vaikutuksena valmennuskurssin käymiseen, sekä ymmärryksenä valintakokeen ja opintojen vaatimuksesta. Sosiaalinen pääoma näyttäytyy kotona saatavana tukena, perhetaustassa sekä ryhmän ja verkoston jäsenyytenä valmennuskurssilla. Aiempien tutkimusten ja teorian valossa tulokset eivät ole yllättäviä, sillä perhetaustan ja sosioekonomisen aseman vaikutuksia koulutuspolkuihin ja korkeakouluun hakeutumiseen on tutkittu Suomessa hyvin paljon.

Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli syventyä kirjallisuuskatsauksen avulla siihen, miten opinnäytetöissä on tutkittu valmentavan esimiestyön käytännön toteutumista finanssialan organisaatioissa ja minkälaisia kokemuksia sen käytännön toteutumiseen liittyen niissä on esitetty. Aihe on ajankohtainen, sillä valmentavan johtajuuden on katsottu olevan yksi johtamisen trendeistä asiantuntijatyön määrän kasvaessa ja työn luonteen muuttuessa. Lisäksi valmentavan johtajuuden tutkimus on painottunut organisaation ulkopuolisten valmentajien suorittamiin valmennuksiin, eikä sitä ole juuri tutkittu esimiesten suorittamana. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä tavoin opinnäytetöissä on tutkittu valmentavan esimiestyön käytännön toteutumista finanssialan organisaatioissa? Mitä teoreettista viitekehystä ja metodologiaa tutkimuksissa on hyödynnetty ja mitä löydöksiä valmentavan esimiestyön käytännön toteutumiseen liittyen on tehty? 2) Mitä kokemuksia opinnäytetöissä on esitetty valmentavan esimiestyön käytännön toteutumiseen liittyen? Tutkimusmenetelmänäni oli meta-analyysi. Aineistoni koostui seitsemästä pro gradu -tutkielmasta, joiden aiheena on valmentavan esimiestyön käytännön toteutuminen finanssialan organisaatiossa. Opinnäytetyöt on julkaistu vuosien 2011 ja 2018 välillä. Aineistohaussa hyödynsin kaikkia Suomen yliopistojen opinnäytetietokantoja. Aineiston analyysin toteutin metasynteesin ja sisällönanalyysin avulla. Käytin aineistolähtöisen sisällönanalyysin välineenä SWOT-analyysiä. Tulosten perusteella valmentavaa esimiestyötä oli tutkittu opinnäytetöissä hyvin yhteneväisellä tavalla ja niissä tehtyjen löydösten perusteella valmentavan esimiestyön käytännön toteutumisen keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi nousivat osaamisen, työtyytyväisyyden ja työmotivaation kasvu sekä tavoitteellisen työn tukeminen. Keskeisimmiksi uhiksi sen sijaan nousivat tasapainon menettäminen tilan antamisen ja valvonnan välillä, eriävät näkemykset valmentavan esimiestyön käytännön toteutumisen tasosta ja epäyhtenäiset toimintatavat. Mahdollisuuksien taustalla oli valmentajan ja valmennettavan vuorovaikutussuhteen kehittyminen sekä valmennettavien lisääntynyt vastuu ja itsenäinen työskentely. Uhkien taustalla oli valmentavan johtamiskulttuurin puuttuminen sekä valmentajien ja valmennettavien tietämättömyys johtamismallista. Tulosten perusteella valmentava esimiestyö on johtamismalli, joka halutaan viedä käytäntöön finanssialan organisaatioissa, mutta siihen liittyvä prosessi on vielä alkutekijöissään.

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteiden kandiohjelma Tekijä - Författare - Author Sini Fehrmann Työn nimi - Arbetets titel Valmentava johtajuus varhaiskasvatuksen henkilöstön itseohjautuvuuden kehittämisessä Title Oppiaine - Läroämne - Subject Kasvatustiede Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Kandidaatintutkielma / Mirja Köngäs Aika - Datum - Month and year Syyskuu 2023 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 37 s + 1 liites. Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten päiväkodin johtajat käyttävät valmentavaa työotetta henkilöstön itseohjautuvuuden kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esiin johtajien kokemuksia ja ajatuksia psykologisten perustarpeiden merkityksestä itseohjautuvuudessa. Tutkimuksen pääongelmana on: Mitä valmentavan johtajuuden menetelmiä päivä-kodin johtajat käyttävät henkilöstön itseohjautuvuuden kehittämiseen? Osaongelmana on: Miten päiväkodin johtajat kokevat omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden merkityksen henkilöstön itseohjautuvuuden kehittymisessä? Tutkimuksen kysymyksenasettelu syntyi valmentavan johtajuuden määritelmästä (Ristikangas & Ristikangas, 2010) sekä Valmentava johtajuus- koulutuksen (Jarret, 2023) sisällöstä. Osaongelma pohjautuu Deci ja Ryanin (2000) itseohjautuvuusteoriaan ja sitä on täsmennetty suomalaisten tutkijoiden näkemyksillä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että valmentavalla johtamisella saavutettu itseohjautuvuus voi vaikuttaa myönteisesti työn luonteen, työntekijöiden arvostuksen ja työn merkityksellisyyden kokemiseen. Tutkimukseen haastateltiin neljä Valmentava johtajuus- kolutukseen osallistunutta päiväkodin johtajaa. Menetelmänä käytettiin yksilöteemahaastatteluja. Tutkimuksen analyysi on luonteeltaan abduktiivista päättelyä, jossa itseohjautuvuusteorian ja valmentava johtajuus- käsitteen teemat todennetaan aineiston avulla. Valmentava johtajuus- koulutus toi eniten muutosta päiväkodin johtajien tapaan tukea henkilöstön itseohjautuvuutta vuorovaikutustilanteissa. Johtajat tukivat henkilöstön itseohjautuvuutta keskustelemalla, avaamalla käsitteitä ja esittämällä henkilöstölle vastakysymyksiä valmiiden ja suorien vastausten sijaan. Koulutus auttoi johtajia oivaltamaan, että valmentavaa johtamistapaa voi hyödyntää myös pedagogiikan johtamisessa. Johtajien näkemysten mukaan itseohjautuvassa työyhteisössä toimintaa kehitetään yhdessä vastuutehtävien ja työryhmien avulla. Johtajien kokemusten perusteella henkilöstön itseohjautuvuus korostui erityisesti poikkeustilanteissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa päiväkodin toimintakulttuurin muutosjohtamisessa yhdessä tekemisen ja sitouttamisen suuntaan. Avainsanat - Nyckelord Valmentava johtajuus ja itseohjautuva työyhteisö Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli selvittää, millä tavalla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 (POPS2014) kuvataan tulevaisuuteen valmistavien tietojen ja taitojen opetusta sekä oppiainerajat ylittävää opetusta. Teoreettisena viitekehyksenä toimi tulevaisuuskasvatus, tulevaisuuden taidot, opetussuunnitelman perusteet sekä opetussuunnitelmatutkimus. Tutkimustehtäväni oli saada kokonaisvaltainen käsitys siitä, millä tavalla nykyisin voimassa olevaan POPS2014 on kirjattu tulevaisuuteen valmentavat taidot ja niiden opetus, sekä kelle vastuu näiden taitojen oppimisesta on osoitettu. Tutkimuskysymyksinä olivat: ”Miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 käsitellään tulevaisuuden taitoja?” sekä ”Millä tavoin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ohjaavat oppiainerajat ylittävää opetusta?”. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen aineistoksi rajautui tutkimusprosessissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvut 1–4. Tutkimuskysymysten tarkasteluun käytettiin tutkimusmenetelmänä aineistopohjaista sisällönanalyysiä eli induktiivista analyysiä. Aineiston analyysissä edettiin induktiivisesti etsien aineistoista lauseita ja lausekokonaisuuksia, jotka koottiin taulukoihin ja teemoiteltiin tutkimuskysymyksittäin ja joita lopulta analysoitiin. Tavoitteena oli mahdollisimman kattavan kuvan muodostaminen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kirjauksista laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia ja tulevaisuuden taitoja koskien. Tulevaisuuden taitoja kuvattiin aineistossa kokonaisvaltaisesti ja kattavasti niin yleisten perusopetuksen tehtävien ja tavoitteiden kuin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kautta. Laaja-alainen osaaminen edisti samoja tavoitteita kuin tulevaisuudentaitojen opetus. Perusopetus pyrkii valmistamaan oppilaita tulevaisuuteen ja huomioimaan moninaiset taidot, joita tulevaisuutta varten tarvitaan. Oppiainerajat ylittävää opetusta ohjattiin aineistossa tavoitteiden kautta ja toteutettiin laaja-alaisen osaamisen, eheyttämisen ja monialaisten kokonaisuuksien kautta. Vastuu oppiainerajat ylittävän opetuksen toteutustavoista, tarkemmista tavoitteista, arvioinnista ja kehittämisestä jäi pitkälti paikallisille opetussuunnitelmille. Oppiainerajat ylittävän opetuksen yhdenvertaista toteutumista valtakunnallisesti ei ohjata yhtä voimakkaasti kuin oppiaineiden kohdalla.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia opettajilla on työstä perusopetuksen valmistavassa opetuksessa. Tutkimuskysymyksenä oli ”Minkälaisia kokemuksia perusopetuksessa työskentelevillä opettajilla on valmistavasta opetuksesta tutkimuskirjallisuuden mukaan?”. Tutkimuksen tarkoitus oli lisätä ymmärrystä valmistavasta opetuksesta ja saada selville, millaisia kokemuksia opettajilla valmistavassa opetuksessa työskentelystä on. Aiempaa tutkimusta aiheeseen liittyen löytyi eniten maahanmuuttajaoppilaiden ja heidän opettajien näkökulmasta. Tässä tutkielmassa halusin keskittyä erityisesti valmistavaan opetukseen. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia perusopetuksessa toimivilla opettajilla on valmistavasta opetuksesta ja siinä opettamisesta. Tietokantoina käytettiin yleisiä tietokantoja kuten HELKA ja Google Scholar, sekä tieteenalakohtaisia tietokantoja esimerkiksi ERIC. Hakusanoina käytettiin muun muassa valmistava opetus, peruskoulu, opettaminen sekä opettaja. Hakuja tehtiin myös englanninkielisillä hakusanoilla esimerkiksi preparatory education, teachers experiences, primary school, sekä teaching. Käydyn aineiston perusteella valikoitui 15 lähdettä, joista tulososio muodostui. Opettajien kokemuksia työstä valmistavassa opetuksessa kuvasi viisi useimmiten toistuvaa pääteemaa: koulutus ja kouluttautuminen, resurssit, asenne ja motivaatio, työn merkityksellisyys sekä yhteistyön merkitys. Tulosten perusteella olisi tärkeä kiinnittää huomiota valmistavan opetuksen opettajien kouluttamiseen ja selkeisiin kelpoisuusvaatimuksiin. Resursseja olisi tärkeä kohdentaa valmistavaan opetukseen ja opettajien työmäärää saada jaettua. Näin mahdollistettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla valmistavan opetuksen opettajien työmotivaatio sekä asenne työtä kohtaan. Opettajat kokevat työnsä merkitykselliseksi mutta kaipaavat selvennyksiä muun muassa resurssi- ja koulutushaasteisiin sekä pätevyysvaatimuksiin.

Goal. Current discussion about insecure attachments adheres to the relationship between the child and the parent. The researches commonly focuses on how attachment affects the child and how to support parents towards a secure attachment. The purpose of my research is to develop discussion on how insecure attachment affects at school. In my research I consider what kind of subjectivity the Finnish curriculum strives to produce and how an avoidantly attached child relates to the curriculums goals. Methods. My research method is an integrative literature review, where I bring two separate discussions together about insecure attachments and the curriculums produced subjectivity and I examine how they relate to each other. By researching different sources I encapsulated scientific discussion how avoidant attachment and an avoidantly attached child are understood at the moment. In my literature review I utilized discourse analysis, which made possible to clarify the Finnish curriculums representations. In integrative analysis I examined attachment-representations related to curriculums subjectivity-representations clarifying their resemblances, differences and possible incoherences. As a result I got answers on how insecure attachment relates to the curriculums subjectivity. Results and conclusion. The results indicate that the Finnish curriculum aspires on getting rid of these teaching methods, where student receives the information from the teacher passively without critical examination or his own consideration. Current curriculum emphasizes on a student taking an active role and the importance of interaction in learning. However, curriculum does not consider that children enroll school from different baselines. The problem that arises for the avoidantly attached child is that they have already taken an active, independent role. The child is used to having no support from anyone, so they will not trust on getting support from adults, nor will they not ask for such. Schools encourage on increasingly independent and active roles, which might verify the childs perception that he has to fend on his own without an adults support. In the future research is needed on how schools can pay attention how to support a child who is insecurely attached.