Browsing by Title

Tämän opetussuunnitelmatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin ja millä tavoin vammaistutkimusta ja vammaisten ihmisten historiaa koskeva opetus kuuluu erityispedagogii-kan opetussuunnitelmiin suomalaisissa yliopistoissa. Yhtenä tutkimuksen tarkoituksista oli myös koota mahdollisimman kokonainen kuva erityispedagogiikan opetussuunnitelmien aihetta käsittelevästä sisällöstä niin yliopistojen yksilöllisellä kuin laajemmin kansallisellakin tasolla. Tutkimus toteutettiin opetussuunnitelmatutkimuksena, jonka aineisto kerättiin ja käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen aineisto muodostui kahdeksan suoma-laisen yliopiston erityispedagogiikan opintosuunnitelmiin kuuluvien pää- ja sivuainekokonai-suuksien kurssitarjonnoista. Tulosten perusteella erityispedagogiikan ja vammaistutkimuksen risteävyys suomalaisissa yli-opistoissa oli vaihtelevaa. Yhdessä yliopistossa voidaan väittää risteävyyttä olevan paljon suh-teutettuna muihin opintoihin. Muissa yliopistoissa aihetta käsitteleviä kursseja oli vähän tai ei ollenkaan riippuen aineiston rajauksesta. Kansallisella tasolla tulokset viittaavat kuitenkin sii-hen, että vammaistutkimusta ja vammaishistoriaa käsitellään erityispedagogiikan opinto-ohjelmissa todella vähän. Tutkimuksen tulosten valossa lisätutkimukselle on tarvetta. Olisi perusteluta tutkia muun muas-sa miten opettajankoulutuksessa käsitellyt teemat vaikuttavat opettajien asenteisiin ja miten eri yliopistoista valmistuneiden opettajien asenteet eroavat toisistaan. Vastaavasta näkökulmasta löytyvää muuta tutkimusta ei löytynyt Suomesta tai muualtakaan maailmasta.

Lasten terve syömiskäyttäytyminen lisää hyvinvointia ja ehkäisee monilta terveysongelmilta. Nykyään liikalihavuus on yhteiskunnallinen ongelma ja aiheuttaa suuria kustannuksia. Vanhemmat ovat merkittävässä osassa lasten syömiskäyttäytymisen kehitystä, sillä he ovat läsnä ja rakentavat lapsen ruokaympäristön ensimmäisten vuosien aikana. Vanhemman ruokakasvatustyyli pitää sisällään vanhemman ruokavanhemmuustyylin ja ruokavanhemmuuskäytännöt. Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia sitä, millainen merkitys vanhempien ruokakasvatustyyleillä ja -käytännöillä on lapsen syömiskäyttäytymiseen. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa vastataan tutkimuskysymyksiin kokoamalla yhteen aiempien tutkimusten tuloksia. Vanhemman ruokakasvatustyylin ja lapsen syömisen välillä on kaksisuuntainen yhteys, mutta tämä tutkimus tarkastelee erityisesti vanhemman ruokakasvatustyylin merkitystä lapsen syömiskäyttäytymisen kannalta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhemman ruokakasvatustyylillä voi olla positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia lapsen syömiskäyttäytymiseen. Tutkimuksessa saatiin selville, että ruokavanhemmuustyyleistä erityisesti demokraattinen tyyli tukee lapsen tervettä syömiskäyttäytymistä. Löydettiin myös ruokavanhemmuuskäytäntöjä, jotka tukevat lapsen syömiskäyttäytymistä, kuten esimerkiksi terveellisen ruokaympäristön luominen, vanhemman toimiminen esimerkkinä lapselle syömisessä ja peitelty valvonta. Olisi myös tärkeää, että vanhempi huomioisi lapsen sisäisiä nälän ja kylläisyyden signaaleja, jotta lapsi oppisi syömään näiden mukaisesti.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Objective of this thesis is to study the discussions that parents have with the daycare professionals, when the parents child has temperament features that make him/her active and impulsive. Early childhood education is an instance that is structured to support of the families. It bases heavily on interactions among the families. The objective is to create a environment that supports the children growth and development, so that a positive advancement can occur. Co-operation with the parents is necessary to secure that goal. Parental partnership term was first introduced in the 2000s and later in 2003 it was registered on to the early childhood education law. The definition says that the parents are the best experts of their own child and are overall responsible for the child upbringing. The personnel in early childhood education are the specialist in child development and education. The law obligates early childhood education personnel to maintain the parental partnership. Interactions between the early childhood education personnel and the parents is in key position when making sure that childrens growth environment is safe and favorable to learning and developing. Earlier studies have shown that parents feel that the discussions with the early childhood educations personnel are important and they will make conclusion off of them. Parents might even rehears their children according to the feedback that they get concerning their child. Positive feedback and interactions will also effect the child's relationships towards the early childhood education personnel positively. In this thesis we study does the inside traits of a child (temperament) affect the content of the discussions between early childhood education personnel and the parents. And what would the parents wish the discussions would improve. This study was accomplished by using an internet questionnaire. The participants were seeked from socialmedia (Facebook) groups. The study had 22 answers and twenty of them made it into the study. The study was concluded using both qualitative and quantitative research methods. The study found that the quality (positive/negative) of the discussions between parents and daycare professionals influences in the parents negative experience of the discussions. The positive feedback that the parents got concerning their child was associated with the child's individual development and quality as well as the standard care that they are getting. The negative feedback that parents got concerning their child was associated with the child inner quality such as activity, concentration or the child's actions with in the group such as quarreling, hurting someone. Parents wished more constructive feedback and positivity in the discussionsere content with the current situation.

This thesis presents parents’ thoughts about software solution for communication, Wilma, as a collaboration tool between home and school. The research question is: What do parents think about Wilma as a collaboration tool between home and school and what kind of expectations and development proposals parents have to improve Wilma and it’s use? This thesis presents a qualitative research which was conducted using an open-ended survey. 15 parents who were using Wilma took part in the e-survey. The data was collected in January 2016. The analysis was conducted using theory-guided content analysis that contained seven categories. The gategories were 1) communication and interaction, 2) support for learning and growth 3) behavior and practices 4) usability 5) cooperation and community 6) guidance and training and 7) the student’s active role. The parents were generally satisfied with communication and interaction via Wilma. They experienced increased interaction between home and school. Parents wanted to get a variety of information of their child and school. They experienced different types of practices how teachers used Wilma and they hoped mutual practices in schools. In the future it would be interesting to study what teachers and students think about wilma and how would they develop Wilma as a collaboration tool and it’s use between home and school.

The number of divorces has increased in Finland. As a result, various non-traditional living arrangements, such as joint custody arrangements, have become more common. Previous studies suggest that the presence of both parents has a great impact on the development of a child’s identity, and that the parents’ divorce may cause anxiety and emotional trauma. The aim of this study is to map out, especially from the teacher’s point of view, what kinds of impacts parents’ divorce and joint custody have on children’s well-being. The study was carried out as a descriptive literature review. For the study, I investigated divorce- and joint custody-studies from the 2000’s and the 2010’s. I selected eight studies from that time period, of which four focused on divorce, and the other four on joint custody. For this literature review, I chose both quantitative and qualitative studies. Three points of view were selected: How do gender differences, age differences, and parental conflicts affect children’s well-being? Regardless of gender or age, children living in nuclear families had higher feeling of well-being compared to children of divorced parents. However, parental conflicts, for example battle over custody, had a great impact on children’s well-being. Especially boys seemed to benefit from joint custody, and it seemed that older children were able to cope better with the possible challenges posted by joint custody. In the case of severe parental conflict, joint custody appeared to be the less optimal living arrangement for children. Parental support was positively associated with children’s well-being in different living arrangements. Research findings about the effects of divorce and joint custody on children’s well-being can be used as a tool to help and understand children coming from different family backgrounds.

Early childhood education is seen increasingly as an investment to the future and the national economy. Highly educated personnel is considered as one of the mainstays for high quality early childhood education. The sufficiency and importance of the educational background of the personnel has been researched especially from the child’s point of view. The expertise and education of kindergarten personnel should come across with in the daily kindergarten experiences of both child and parent. The ideal of the shared pedagogical aims is formed in the mutual expertise regarding to the child. There is not much research from the parent’s perceptions on the importance of the educational backgrounds of the personnel. It is important that the parents experience that their children are satisfied. The subject of the research was to investigate parent’s perceptions on the importance of per-sonnel’s educational backgrounds in early childhood education. The research is describing the empirical and subjective experiences of the parents. The keywords of this research are high quality education, the educational backgrounds of the personnel, multiprofessional cooperation, the wanted features of the personnel and the cooperation between parents and per-sonnel. This research is qualitative, and the research material was collected by interviewing three pa-rents whose children are taking part in early childhood education. The interviews were semi-structured and phenomenographic data analysis was used to analyze the research material. Parents think there are teachers and carers in the kindergartens. Teacher’s university education is being noted, but parents describe their knowledge is tenuous. The division of work in kindergartens seems confusing, and the leadership in the multiprofessional teams is not clear for parents. The role of the kindergarten teacher is considered as the leader of the educational conversations (vasu-keskustelut) and background planning. Parents are concerned about the inadequacy of resources, the urgency and the excessive group sizes, and these overshadow the importance of education. Primarily the personnel is expected to have a warm and sensitive feel. According to parents, education does not guarantee the realization of high-quality early childhood education.

Goal. Lack of exposure to the Finnish language is a common problem for Finnish-speaking children living in the United States. These children having Finnish as their mother tongue, have to grow without a comprehensive exposure to Finnish. They also belong to a minority language group. To maintain and improve Finnish, children should have a need to use their language and opportunities to gain exposure to it. Often Finnish ends up being the weaker language and parents find keeping its level up difficult. The goal of this research is to find the challenges Finnish speaking parents are facing when maintaining or developing Finnish language in the U.S. In addition to this I will look into the reasons behind this and practical solutions to these problems. Methods. This research is a qualitative case study. The data consists of 17 answers for the questionnaire survey. The questionnaire survey was done during the summer of 2016. The respondents were Finnish speaking parents, living in the U.S., whose children are / were the age of 6 or below during their stay. The respondents’ spouse’s mother tongue was not taken into account during the analysis. The data of the study was analyzed through content analysis methods. Results and conclusion. The research shows that the biggest challenges for the parents in maintaining their children’s ability to speak Finnish was largely focused on their need to use Finnish, a lack of varied exposure, quality of language, availability of native speech therapy services, and the problems focusing on language characteristics. The parents made sure to attempt to maintain the children’s Finnish language and their children’s choice was to primarily use English. According to the data, the challenges the parents face are varied and depend commonly on what kind of Finnish language exposure the children have a chance to live in, and what kind of standards the parents have for maintaining the children’s mother tongue. The higher the parents’ standards are in maintaining their children’s level of Finnish language, the more they are willing to work even when they are facing problems with their children’s mother tongue.

Varhaiskasvatuskeskustelut ovat keskeinen osa varhaiskasvatuksen toimintaa. Varhaiskasvatuskeskustelu voidaan toteuttaa päiväkodin omissa tiloissa tai virtuaalisesti etäyhteydellä. Varhaiskasvatuskeskusteluja lähikontaktissa on tutkittu melko paljon. Etäyhteyden avulla pidettyjä varhaiskasvatuskeskusteluja on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia kokemuksia varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten vanhemmilla oli vuonna 2020 Covid -19 pandemian aikana etänä pidetyistä varhaiskasvatuskeskusteluista. Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin syksyn 2020 aikana. Se kohdistui pääkaupunkiseudun alueen vanhempiin, joilla oli kokemuksia varhaiskasvatuksessa etänä pidetystä varhaiskasvatuskeskustelusta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Lisäksi vanhemmat kirjoittivat vapaasti omista kokemuksistaan. Tutkimuskysymyksenä on: 1. Millä tavoin vanhemmat kokivat kodin ja varhaiskasvatustoimijan välisen yhteistyön vuorovaikutuksen näkökulmasta etäyhteyksien avulla käydyssä varhaiskasvatuskeskustelussa? Vastaukset analysoitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhemmat kokivat etäyhteyden käytön pääosin positiivisena ja arkea helpottavana käytäntönä. Keskeisimmät kokemusta myönteiseksi edistävät tekijät olivat fyysisesti paikasta toiseen siirtymisen poissaolo sekä ajankäytön helpottuminen. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että varhaiskasvatuskeskustelu etänä helpottaa vanhempien ajankäyttöön liittyviä haasteita. Etänä pidettäviä varahaiskasvatuskeskusteluja voidaan kehittää laadukkaammaksi esimerkiksi erilaisilla teknisillä ratkaisuilla.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä tunneskaalasta, joita vanhemmilla ilmenee lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen. Aiemmat tutkimukset vanhempien tunteista varhaiskasvatuksen aloituksen yhteydessä ovat osoittaneet, että vanhemmat kokevat tilanteessa jonkinasteista ahdistusta etenkin, jos kyseessä on ensimmäinen lapsi tai jos vanhempien ja opettajien odotukset eivät kohtaa (White, Rutanen, Marwick, Amorim, Ka-ragiannidou, Herold, 2020; Dalli, 1999). On todettu, että opettajien ja vanhempien luottamuksellinen avoin keskusteluyhteys ehkäisee vanhempien epävarmuutta ja helpottaa aloitukseen liittyvää ahdistusta (White et al, 2020). Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä varhaiskasvatuksen aloituksen käytäntöjä ja prosessia. Menetelmät. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena ja haastateltavat etsittiin sosiaalisen median kanavia käyttäen. Haastateltavia oli yhteensä 7. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat, että vanhempien kokemukset lap-sen päiväkodin aloituksessa vaihtelivat paljon. Vanhempien positiivisiin lapsen varhaiskasvatuksen aloituksen yhteydessä koettuihin tunteisiin vaikuttivat varhaiskasvatuksen henkilöstön pysyvyys ja ammatillisuus sekä tapa kohdata lapset. Sitä vastoin informaation puute ja viestinnän epäselvyys aiheuttivat vanhemmissa turhautumista. Tutkimustulosten johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimiva ja avoin vuorovaikutus vanhempien ja henkilöstön sekä vanhempien ja johtajan välillä lapsen varhaiskasvatuksen aloituksessa on olennainen osa vanhempien myönteisen kokemuksen muodostumisessa.

Aims. The aim of this descriptive review was to examine the challenges parents of children who need augmentative and alternative communication have experienced in the rehabilitation process. Augmentative and alternative communication can support the communicative skills of individuals with moderate and severe disabilities. Even though the parents’ role in the rehabilitation process is very crucial and has been emphasized during the past decades, relatively few studies has examined this in the AAC rehabilitation which is why further research is much needed. Methods. A systematic search was conducted in four scientific databases. Six studies where parents’ experiences were researched via interviews and questionnaires were chosen to be examined in this study. Results and conclusions. Parents experienced various challenges in the AAC rehabilitation process. These challenges were experienced in different aspects of the process: from device selection to expanding the skills of the individual to different situations. Acknowledgement of the challenges is an important part of planning and enhancing effective rehabilitation.