Browsing by Title

Homeschooling in Finland is a rare phenomenon. This field of study hasn’t been researched widely in Finland, whereas extensive research has been conducted internationally. The reasons for parents to choose homeschooling are one of the most explored topics within the field. Information on their motives can be found in many countries where homeschooling has been researched. This thesis is a descriptive literature review, it explores the homeschooling phenomenon in Finland and abroad – mainly in the USA – and examines motives for parents choosing homeschooling. The theoretical background of the topic was researched by reviewing Finnish and foreign source materials, including literature and articles. The material and the source literature were collected from a selection of literary works and electronic University databases. Homeschooling is an alternative learning method that takes place outside the public or private school environment, usually at home. Parents who homeschool have primary responsibility for monitoring the child's learning. This method of education has increased legitimacy around the world at the same time as the spectrum of families has become more diverse. The reasons for teaching children at home can be categorized in several ways. In this thesis I used the following division to describe the parents' motives: religious reasons, academic reasons, social and environmental perspectives, and family reasons. In addition to the child, the parents and the school, social factors, such as legislation and educational systems must be considered when deciding to homeschool. This is also why the differences between countries can be vast. The thesis found that due to the scope of the topic, the generalization of the results, especially in the context of Finland, should be done with caution. Further studies on the Finnish homeschool phenomenon and the parents' motives to choose homeschooling should be conducted.

In this study it is assumed that students from different family backgrounds have different ap-proaches and attitudes towards learning, which may affect their motivation towards studying. University students’ motivation is examined using goal orientation theory. This study examines if there are any significant differences in students’ goal orientations based on their different backgrounds. Differences between genders and age groups are also examined. In addition, stu-dents’ own thoughts on their parents’ effect on their educational choices are analyzed. The material was collected using an online survey in March 2017. The study had 50 partici-pants, and all of them were university students. Mainly quantitative methods were used when analyzing the material, but the online survey had one open ended question that was analyzed using qualitative content analysis. The quantitative analysis was made using SPSS program. Some of the methods were comparing means using independent samples test, Kruskal-Wallis and Mann-Whitney U test. The results suggest that students with low educated fathers had more performance-avoidance orientation than those with highly educated fathers. There were no differences between age groups or genders. Because of the new approach, we can’t compare the results with other stud-ies. The results imply that a father’s low education may result in adopting performance-avoidance orientation. It would be beneficial to explore, what exactly causes this and could this be prevented in any way.

The goal of this study was to investigate how do parents think that physical education- orientated daycare affects the voluntary exercise of their children. Parents were also asked what kind of differences do they see between physical education-orientated daycare and ordinary daycare. Another meaning of this thesis was to clear how much do children who go to physical education-orientated daycare do exercise on their free time. The study was executed in private physical education-orientated daycare in Järvenpää. Data was collected with an electric questionnaire that was sent to daycares 3–6-year-old childrens parents. The final number of the parents attending to the study was 18. Half of them were parents of 3–4-year-old children and half of them were parents of children aged 5–6. The main results of this study were parents’ thoughts of the daycares positive influence to their childrens exercise habits as well as childrens low amount of physical activity compared to the national recommandations. Also according to this study parents think that the main difference between ordinary daycares and physical education-orientated daycares is the versatility of physical education. According to the results of this study this versatility can be seen in daycares premises, equipment and the quality of activities.

The purpose of my thesis is to examine parents’ views on what information is being exchanged in daily conversations between parents and early childhood education personnel, what factors can make exchanging information more difficult and what function does it have. I approach the topic from the viewpoint of parental involvement. Previous research findings have shown that parents value conversation most of all the forms of cooperation between parents and early childhood education personnel. Parental involvement is also most apparent in the questions parents pose and initiatives they take regarding their own children at daily drop-offs and pick-ups. Yet daily conversations have not been studied much compared to the formal conversations that focus on children's early childhood education plans. To make the exchange of information function well in daily conversations it is important to know more about parents’ views on them. This thesis is qualitative. The material was collected in October 2016 via an Internet-based questionnaire that consisted of open questions and one structured question. The respondents were selected by using snowball sampling. The questionnaire was answered by 34 parents of whom 31 were mothers and 3 were fathers. 28 parents had their children in day care centers and 6 parents had their children in family day care. The children were from one to seven years old. The material was analyzed by using inductive content analysis. Parents and early childhood education personnel exchanged information about the children as members of their own families, information about the children as members of their early childhood education communities and wishes that parents and personnel had for each other. Parents thought that the exchange of information can be more difficult if there are problems in the interactional abilities of the participants of the conversation, in the circumstances of the interaction and in the amount and content of information. The exchange of information was seen to be supporting parenthood, supporting personnel in their work and strengthening the cooperation between parents and personnel. According to the results, parents and personnel seem to exchange diverse information in daily conversations but there are several factors that can make it difficult. It is important to take them into account and to prevent or eliminate them if possible. The results of this thesis indicate that parents view exchanging information as important and perceive it to benefit both the parents and the personnel and consequently also the children.

Tavoitteet. Kouluun kiinnittyminen on moniulotteinen ilmiö, joka usein käsitetään koostuvan emotionaalisesta, kognitiivisesta sekä toiminnallisesta ulottuvuudesta. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että vanhempien osallisuus ja oppilaille antama tuki ovat yhteydessä siihen, kuinka kiinnittyneitä oppilaat ovat koulunkäyntiin ja opiskeluun. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa, millaisia vanhempien osallisuuden muotoja tutkimuksissa on havaittu, sekä kuinka vanhempien osallisuus ja osallisuuden muutokset ovat yhteydessä oppilaiden kouluun kiinnittymiseen. Menetelmät. Tämän tutkielman tutkimusmenetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielman aineistoksi valikoitui kymmenen vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka käsittelevät vanhempien osallisuuden ja kouluun kiinnittymisen yhteyttä. Tutkielmassa tavoitteena oli koota sekä tiivistää aiheeseen liittyvää tutkimusta. Aineiston keräämisessä hyödynsin systemaattista hakua kahdesta eri tietokannasta, jotka olivat Scopus ja Web of Science. Hakulausekkeena oli: ("school engagement" OR "student engagement" OR ”academic engagement”) AND (parent* OR caregiver*). Seuloin artikkelit otsikon, tiivistelmän ja lopulta koko tekstin tasolla. Lisäksi rajasin aineiston vuosiin 2022–2023. Analysoin aineistoon kuuluvien tutkimusartikkeleiden tuloksia, ja jaoin tutkimuskysymykseen vastaavat havainnot osioihin. Tulokset ja johtopäätökset. Vanhempien osallisuudella on positiivisia vaikutuksia oppilaiden kouluun kiinnittymiseen. Havaittiin emotionaalista ja lämmintä osallisuutta, kognitiivista, päivittäistä sekä akateemista ja toimintaan liittyvää osallisuutta, ja lisäksi osallisuuteen liittyen tärkeinä asioina korostui vanhempien ja oppilaiden välinen kommunikaatio sekä autonomian tukeminen. Lisäksi vanhempien osallisuuden muutokset ovat yhteydessä kouluun kiinnittymiseen. Havaittavissa oli myös vanhempien sukupuolen vaikutuksia kouluun kiinnittymiseen, mutta korostui, että oppilaat, joiden molemmat vanhemmat osallistuivat koulunkäyntiin saman verran, olivat eniten kiinnittyneitä kouluun. Tämän tutkielman tulosten valossa vanhempien osallisuudella näyttäisi olevan tärkeä rooli kouluun kiinnittymisen suhteen, mutta kaikki osallisuuden muodot eivät ole yhtä vahvasti yhteydessä kouluun kiinnittymiseen.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida lapsiperheissä tapahtuvaa käytettävissä olevien rahojen hallinnoimista puolisoiden kesken ja sen vaikutuksia lapsiperheiden sisällä. Tutkimustehtävänä oli myös tulkita mahdollisia erilaisten rahan hallinnointimuotojen ja niiden vaikutuksien yhteyksiä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet erilaisia rahan hallinnoinnin muotoja, mistä on aiheutunut lapsiperheissä positiivia ja negatiivisia vaikutuksia, mitä tämän tutkielman tavoitteena on syventää. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin keräämällä kahdesta internetin perheaiheisiin keskittyneistä keskustelupalstoista aineistoksi rahan hallinnoimiseen liittyneitä keskusteluja tietyllä aikavälillä. Aineisto koostui 33 keskustelusta, joissa kommenttien määrä vaihteli viiden ja 503 välillä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Perheissä rahaa hallinnoitiin omien tilien, yhteisten tilien sekä näiden yhdistelmällä eli yhteisten ja omien tilien avulla. Puolisoiden erot rahankäytössä ja rahaan liittyvässä päätöksenteossa edistivät perheessä erillisten tilien käyttöä. Kun taas vanhempien saman tyyppinen rahankäyttö näytti lisäävän yhteisten tilien käyttöä. Omista tileistä huolimatta perheissä korostui yhteisöllinen näkemys eli rahat ovat yhteisiä, mikä näkyi myös yhteisten tilien taustalla. Omien ja yhteisten tilien kohdalla ainoastaan omissa tileissä korostui yksilöllinen ja riippumaton näkökulma. Vaikutuksina erilaisista hallinnointimuodoista nousi esiin riitely tai sen puuttuminen, tyytyväisyys sekä samanlainen tai eritasoinen elintaso. Samantasoinen elintaso koettiin tavoiteltavaksi kaikissa hallinnointimuodoissa. Eritasoista elintasoa ja riitelyä havaittiin silloin, kun rahoja ei hallinnoitu yhteisillä tileillä esimerkiksi hoitovapaan aiheuttaman muutoksen myötä. Tyytyväisyyttä ja riitelemättömyyttä havaittiin kaikissa hallinnoinnin muodoissa. Jokaisen perheen onkin löydettävä itselleen sopivin hallinnointimuoto, sillä se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi itselle.

The purpose of this study was to research the division of work in families with children and the gender roles in everyday housework and the satisfaction of the parents with the prevailing division. In addition to that the agreements between parents on sharing housework were interesting to research. Previous studies have shown that the division of work between parents has an effect on the wellbeing of families (Paajanen, 2003; Korhonen, 2004). The following study questions were created to discover the central phenomena: 1) In which way do parents share housework in families with children? 2) How have the parents agreed on sharing housework? The hypothesis was that gender roles are seen in the division of work and that women do more housework than men. Both quantitative and qualitative methods were used. 16 couples participated in the research and each couple had at least one child who goes to school. The inquiry was made by a half structured web questionnaire in May 2016. The material was analysed by a theoretical quantitative analysis which was completed with a qualitative analysis of the content. The research defined how 30 different chores and jobs were divided between parents and according to the results women did all housework more than men except for six chores. Gender could be seen in the division of work between spouses. 17 per cent of the parents informed that they had made agreements with their spouses. Some reasons for sharing work were eg. time, ability and interest. 90 per cent were satisfied with the division. The results resemble previous studies but this study shows how men nowadays participate more in taking care of their children. This result differs from previous researches. The study could be applied eg. in parent training in counselling bureau where parents are supported to manage in daily life and share responsibilities in new family situations. Future researches could be made about the impact of parents` socio economical status on sharing housework and about the impact of sharing on parents` happiness in their relationship. Other subjects of future studies could also be the division of responsibilities and housework in blended families and how children participate in housework.

Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli kuvata vanhempien sellaista toimintaa, jolla on yhteys lapsen matematiikkamotivaatioon ja lisäksi tarkastella, miten lapsen matematiikkamotivaatioon yhteydessä oleva vanhempien toiminta eroaa tyttö- ja poikalasten kohdalla. Matematiikkamotivaatiota tarkasteltiin odotusarvoteorian kautta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuoleen kohdistuvat stereotypiat voivat vaikuttaa negatiivisesti etenkin tyttöjen matematiikkamotivaatioon, ja että vanhemmilla on merkittävä rooli lastensa matematiikkamotivaation muodostumisessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui kymmenestä vuosien 2016–2022 välillä julkaistusta englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka haettiin kolmesta eri tietokannasta ja yhden kirjallisuuskatsauksen lähdeluettelosta. Aineistoa analysoitiin kuvailevan synteesin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että vanhempien toiminnalla on yhteys lapsen matematiikkamotivaatioon. Tutkimuksissa havaittiin sekä matematiikkamotivaatioon positiivisesti että negatiivisesti yhteydessä olevaa vanhempien toimintaa. Lapsen matematiikkamotivaatioon yhteydessä oleva vanhempien toiminta oli enimmäkseen psyykkistä toimintaa, mutta myös konkreettisten toimien yhteyksiä matematiikkamotivaatioon löydettiin. Tutkimustulokset osoittivat lisäksi, että lapsen matematiikkamotivaatioon yhteydessä oleva vanhempien toimina erosi osin tyttöjen ja poikien kohdalla. Erot johtuivat pääasiassa sukupuoleen kohdistuvista asenne-eroista ja stereotypioista. Tuloksista voidaan päätellä, että vanhemmat voivat omalla toiminnallaan joko tukea tai heikentää lapsen matematiikkamotivaation muodostumista.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhemman tarjoama oikea-aikainen ja lapsen osaamistasoon suhteutettu oppimisen tuki (engl. scaffolding) auttaa lasta muun muassa oppimaan uusia taitoja, motivoitumaan sekä toimimaan oppimistilanteessa sinnikkäämmin. Ei ole siis lapsen oppimisen kannalta yhdentekevää, kuinka lasta oppimisessa tuetaan. Oppimisen tuki voidaan jakaa kognitiiviseksi tueksi, emotionaaliseksi tueksi sekä autonomiaksi, joka käsittää niin sopivan vapauden antamisen kuin lapsen toiminnan liiallisen rajoittamisen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisin tavoin vanhemmat tukevat lastensa oppimista tiedekerho-oppimisympäristössä. Lisäksi tutkitaan, millaisia eroja vanhempien oppimisen tuen tavoissa on. Tutkielma on tapaustutkimus, joka toteutettiin enimmäkseen laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusaineistona on kolmen Kide science -tiedekerhokerran videomateriaali, joka litteroitiin analyysia varten. Aineisto koostuu kymmenen lapsen ja vanhemman vuorovaikutustilanteista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin sekä laadullista aineistoa kvantifioimalla. Näin laadullinen aineisto saatiin selkeään, helposti hahmotettavaan muotoon. Vanhemmat tukivat lasten oppimista tiedekerhossa kognitiivisesti, emotionaalisesti sekä vapautta antamalla. Myös liiallista autonomian rajoittamista esiintyi. Vanhempien oppimisen tuen tavoissa oli eroja kaikissa edellä mainituissa oppimisen tuen luokissa. Huomionarvoista oli erityisesti vanhempien tarjoaman emotionaalisen tuen vähäinen määrä. Tulosten perusteella olisi perusteltua pohtia tiedekerhotoiminnan kehittämistä lasten oppimista entistä paremmin tukevaksi.

Tavoitteet. Tutkielmani tavoite oli tarkastella, miten tutkimuskirjallisuudessa käsitellään va-paa-ajan liikuntaharrastusten ja koulumotivaation yhteyttä. Tavoitteenani oli tarkastella eri-tyisesti sitä, kuinka aihepiirin kirjallisuudessa on huomioitu nuorten jaksaminen sekä hyvin-vointi. Näkökulmana nuorten hyvinvointiin on erityisesti elämänhallinnallinen puoli, eli se, kuinka he päivänsä ja viikkonsa rytmittävät sekä hallitsevat omaa ajankäyttöänsä. Motivaa-tio koulua ja harrastamista kohtaan nähdään rakentuvan tavoiteorientaatioon ja erityisesti suoritusmotivaatioon perustuen. Suoritusmotivaatioteorian mukaan nuori ryhtyy toimintaan saavuttaakseen jonkin tavoitteen tai päämäärän. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä liikuntaa pi-detään nyky-yhteiskunnassa hyvinvoinnin kannalta välttämättömänä tekijänä, mutta samalla jo nuoruudessa koetaan jatkuvasti enemmän stressiä. Menetelmät. Tutkimus oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, johon etsittiin keväällä 2020 tietoa kaikkien Suomen yliopistojen tietokannoista. Mukaan tutkielmaan päätyi yhteensä 15 lähdeteosta, joissa oli mukana artikkeleita tieteellisissä lehdissä, yksi toimitettu teos, väitös-kirjatutkimuksia, pro gradu -tutkielmia sekä valtioneuvoston, opetusministeriön, opetushalli-tuksen ja nuorisotutkimusverkoston julkaisuja. Aineiston järjestelyssä käytettiin apuna sisäl-lönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta havaittiin vapaa-ajan liikuntaharrastusten ja koulu-motivaation yhteydestä myönteisiä, kielteisiä ja tilannesidonnaisia vaikutuksia koulumotivaa-tioon. Myönteisiä tekijöitä esitettiin olevan esimerkiksi parantuneet sosiaaliset taidot, jotka edesauttavat oppimista. Lisäksi esiintyi näkemys, jonka mukaan vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavat oppivat hallitsemaan omaa ajankäyttöään tehokkaammin. Kielteisiä puolia esi-tettiin olevan esimerkiksi haasteet löytää aikaa läksyjen tekoon sekä lähinnä harrastuksiin kohdistuva mielenkiinto. Erityisesti viimeksi mainittu huoli toistui usein aineistossa. Tilan-nesidonnaisesti yhteys nähtiin liittyvän siihen, kuinka opettaja suhtautuu harrastamiseen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja aineiston niukkuus kuitenkin osoittaa, että aiheeseen liittyvää tutkimusta kaivataan lisää.