Browsing by Title
Now showing items 3362-3381 of 3696
-
(2016)The purpose of research was to find out how discretion come true and what kind of factors affect families of Espoo child care choices. Early childhood education system will give you a chance to choose between public and private day care and also between home care. Earlier researchers have pointed out that people with high-education and high-income have more freedom to choose than people with lower incomes and lower education. The research will find out does parent’s socioeconomic status affect to their choices. It also tells us does discretion come true equally and does every parent have enough information to make the choice. The research were made with a quantitative methods. The research was exploratory and it looked for explanation how people choose between different kind of day care services. All material were collected together with a questionnaire. The survey respondents were randomly chosen families with under 7-year-old children. 69 people answered to the study. The researcher’s method of analysis was used a frequency tabulation and a cross tabulation. Results of research have showed us that a socioeconomic status do not have connection with a day care service choices in Espoo. The factors which affected were location of day care place and also a size of group. The freedom of choice will not come true without knowledge. You have to have enough information to make decisions about day care choices. Those who had possibility to get enough information experienced that they had chance to choose. Also the freedom to choose between a private and a public day care or a home care come true better than freedom to choose how your child will be take care of
-
(2017)The purpose of this study is to learn what kind of expectations parents have about the activity of the kindergarten and whether the expectations differ in different age groups. The study emphasizes the cooperation between parents and staff of the kindergarten, the significance of communication between them, the skills of the staff and the quality of the activity in the kindergarten. I use as a theoretical base some texts of the law, the curriculum and a book of docent Marjatta Kalliala among other things. Additionally, there is a comparison between three different studies about parents’ thoughts and expectations of kindergartens. The study was a quantitative study and the information was gathered from three different kindergartens in Vantaa with a survey. The sample consisted of 35 parents in total. The survey had questions about how well the parents know the curriculum, the staff and the general activity of the kindergarten, whether the parents believe that communication between them and the kindergarten is working and what the most important tasks are for the different age groups in the kindergarten. The results show that the parents are in general very pleased with the kindergartens, their activities and the staff. The most important thing is qualified staff and pedagogical activities according to the parents. Good communication is valued by the parents and they believe that communication between them can always be improved. The most important task is to create a safe setting for the children.
-
(2017)The purpose of this thesis is to enlighten parent’s experiences of when their first child begins daycare in a small city. The daycare start is a multifaceted process, and in this small city it consists of an introductional information letter, a visit to the child's home, getting an own personal carer, and a training period in the daycare to prepare the child. The quality of the interaction between daycare staff and the parents has shown in earlier studies to be significant for the start, and is therefore also a part of this study. The research method used in this study is qualitative interviews. Three parents, whose first-born child recently had started daycare were interviewed. Each of them had experiences of three different types of daycare: municipal daycare, municipal family daycare, and municipal round-the-clock care. The results show that the parents in this city had very positive experiences of the whole daycare start. Therefore this study exemplifies what an ideal start in daycare looks like. The parents consider the most important factors in the daycare start to be that the process genuinely emanates from the child's needs, as well as a good collaboration with the daycare staff. All these factors together form the well-being of the child when starting daycare. The exchange of information and the means of communication can vary a lot, and also what age the child is may matter.
-
(2023)Mål. Tidigare forskning beskriver ett samband mellan föräldraengagemang och elevens studiemotivation och skolframgång. Studiemotivation är en av de betydande faktorerna som inverkar på elevens möjligheter för att uppnå skolframgång. Därmed har motivationsteorin vid namn Självbestämmandeteorin tillämpats för föräldraengagemanget. Forskningen betonar vikten av föräldraengagemang i barnets skolgång och synliggör tillvägagångssätt för hur föräldraengagemang kan stödja elevens studiemotivation och skolframgång i grundskoleutbildningen. Forskningen målsätte att tilldela föräldrar medvetenhet om föräldraengagemangens relevans och dess fördelar för det barnet. Även nackdelar med föräldraengagemang beskrivs i avhandlingen. Metoder. Denna kandidatavhandling var utförd som en systematisk litteraturstudie, där målsättningen var att systematisk söka, kritiskt granska och sammanställa litteratur från tidigare genomförda studier. Dessa artiklar tillämpades för att besvara varför föräldraengagemang är betydelsefullt för elever i grundskoleutbildningen samt hur föräldrar kan stödja elevens studiemotivation och skolframgång. Samplet för litteraturöversikten var elva internationella studier som publicerats mellan åren 2017-2022. Primärkällorna framställdes i en litteraturmatris och bifogades som bilaga. Resultat och slutsatser. Resultaten visar att föräldraengagemang främjar elevens studiemotivation och skolframgång ifall engagemanget förser eleven med stödjande strategier som möter elevens behov. Dessa strategier innebär bland annat att föräldern är närvarande genom att uttrycka sina förväntningar på barnets prestationer, samt att föräldern poängterar vikten av utbildning. Föräldern visar sig vara tillgänglig genom att regelbundet intressera sig för elevens välmående och utveckling i relation till skolan. Stödjande kan innebära att utveckla ett empatiskt klimat med god kommunikation för att kunna möta barnets behov. I tillägg visar resultaten att även konstruktiv respons som uppmuntrar ansträngning och uthållighet är stödjande. Att uppmuntra eleven att ta ansvar och visa tillit till barnets förmågor betonas i forskningsresultaten. Genom föräldrarnas vägledning kan eleven uppnå sitt fulla potential. Skolan är ansvarig för att tilldela stödjande tillvägsgångssätt för föräldraengagemanget, för att även undvika de potentiella negativa konsekvenserna med föräldraengagemang.
-
(2017)The objective of this literature review is to clarify what elements mathematical skills comprise at early stage, and how these skills advance and are best supported in early education and in the beginning of school. The study focuses on early mathematical skills of the children aged less than 9 years. One goal besides a comprehensive description of early mathematical development is to find contributing factors resulting differences in children's mathematical performance. Description of mathematical development in this paper is based on Butterworth`s (2005) arithmetical development theory and effective factors in early mathematical skills. Arithmetic development is understood here as learning how to count, compare and calculate (?). Learning mathematics in early childhood is viewed in this paper according traditional developmental psychology and compared with Barroody`s (2009) arithmetical learning strategy model. Second chapter discuss about current state of early mathematical education in Finland, and when it became evident that there is no evaluation instructions for teachers about mathematics in national earlyeducation guide document, it was clear that in this study early mathematics evaluation is one research object.References of second chapter are from national education guide documents for earlyeducation, preschool and primary education, and of previous studies about early mathematical learning. Mathematical skills develop in stages in interaction with environment. Formerly mathematical learning was thought to be a process, where child's role was just to receive new information from teacher. Current view about all learning is that child is active agent and processes information according his maturity and schemas, which are based on his or her former experiences and present stimuli in environment. Moreover, some cognitive factors like inhibition and capacity of working memory, correlate significantly with mathematical skills. Also educational backround of the parents and their beliefs about childs abilities and success influence child's mathematical skills in the beginning of school. This study points out that early mathematical skills correlate with later mathematical success and that effect lasts up to end of the elementary school. The issues indicated in these results need to be addressed in early mathematical teaching, in national guide documents for early education and in kindergardenteachers study program to advance mathematical skills of Finnish children and improve teaching of mathematics at early stage.
-
(2019)In previous studies, dyslexia has been identified as a hereditary learning disability that poses challenges to children's learning paths and future academic skills. Act on Early Childhood Education and Care (2018/540/3§) presents one of the aims of early childhood education to support the conditions of childhood learning and to promote lifelong learning and the imple-mentation of educational equality. In addition, the same law states that the objective of early childhood education is to identify the need for individual support for the child and to provide appropriate support in early childhood education, if necessary in multidisciplinary coopera-tion. Based on this information, it would be advisable to look at the means of early support for children with familial risk for dyslexia in early childhood education. The purpose of this thesis is to deepen the knowledge of the development of language to children with familial risk for dyslexia and the possibilities early support in early childhood education for these children. The research questions that I researched based on previous studies were: 1. What factors predict the future challenges for children with familial risk for dyslexia? 2. What is early support to children with familial risk for dyslexia? The study is a qualitative study that was carried out as a systematic literature review. The material was selected according to the acceptance and exclusion criteria. Four Finnish doctoral dissertations were used as material. A thematic analysis of the material was conducted. The study revealed that the factors that predicted the dyslexia were language development phonological awareness, letter knowledge and rapid naming. Gender might predict the future challenges for boys. All material studies emphasized the importance of early support. Early support has a significant benefit for children with familial risk for dyslexia. Various interventions could be used as early support. The form of support itself does not have to be specific, but the development of reading language and reading and writing skills in children with familial risk for dyslexia is supported by language-based training.
-
(2019)Goals. The goal of this study is to figure out the relationships between early attachment and emotion regulation based on prior research. Emotion regulation is a subset of emotional skills, which can be described as child’s capabilities to regulate and control his or her emotions. Therefore, children use their emotion regulation skills every day. I aim to discover how the quality of early attachment between the infant and caregiver impact child’s emotion regulation skills later in life. Methods. This study is a descriptive literature review. Research data consisted of seven academic articles, which research the relationship between attachment theory and emotion regulation. To get the most relevant information, all articles were published in or after 2010. The data was analysed by thematizing the articles by common affiliations and then compared intra-category. Results and conclusions. The results show us, that the quality of early attachment between the infant and caregiver impacted child’s emotion regulation in multiple ways, e.g., in the way child recognized and expressed own emotions. Furthermore, results indicated that the quality of attachment affected child’s emotion regulation strategies and that it made a difference in biological reactions the human body had in stressful situations. A secure early attachment was associated with child’s ability to better regulate emotions.
-
(2024)Lukutaito on universaali ja ihmisen arjen toimivuuteen vaikuttava taito. Lukutaidon merkitys ihmisen elämässä on suuri, sillä elämme monien erilaisten tekstien ympäröiminä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lukutaito on erityisesti lasten ja nuorten osalta heikentynyt Suomessa 2000-luvulla. Esiopetuksen aika lapsen elämässä on merkityksellistä varhaisen lukutaidon kehittymiselle, sillä kouluun tullessa noin kolmannes lapsista osaa jo lukea. Tämä kandidaatin tutkielma jäsentää varhaisen lukutaidon ja kielellisen kehityksen tukemista esiopetuksen kontekstissa pohjoismaissa. Tutkielmassa varhaista lukutaitoa tarkastellaan opettajan roolin ja varhaisen lukutaidon käsitteiden näkökulmista. Tutkielma toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tiivistää ja yhdistellä aiempien tutkimusten tietoa. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi tunnistetaan avoimuus ja läpinäkyvyys. Tässä tutkielmassa kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui elektronisesta tietokannasta Ebscosta haetuista vertaisarvioiduista artikkeleista. Tulosten analyysimenetelmänä tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettiin narratiivista synteesiä. Tuloksia jäsentäessä narratiivisessa synteesissä keskeistä on avoimuus ja läpinäkyvyys, jota pyrin tässä tutkielmassa edistämään muun muassa taulukoimalla aineistona olevat artikkelit ymmärrettävään muotoon. Tutkielmani tulokset osoittavat, että varhain esiopetusiässä todetut kielellisen kehityksen ja varhaisen lukutaidon haasteet vaikuttivat myös myöhempään lukutaitoon ja lukusujuvuuteen ensimmäisellä luokalla. Toisena päätuloksena voi mainita lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen merkityksen varhaiseen lukutaitoon ja lapsen oppimiseen. Tutkielman tulosten mukaan vuorovaikutus ja etenkin sen laatu vaikutti lapsen varhaiseen lukutaitoon esiopetusiässä.
-
Varhaiset kiintymyssuhteet ja niiden ilmeneminen kansallisten asiantuntijajärjestöjen julkaisuissa (2021)Tämä tutkimus perustuu Bowlbyn kiintymyssuhdeteoriaan, keskittyen erityisesti huoltajan ja lapsen väliseen, varhaislapsuuteen sijoittuvaan kiintymyssuhteeseen, sekä sen merkitykseen ja tukemiseen. Kiintymyssuhteet alkavat kehittyä jo ennen syntymää (Berger, 2011, s. 195), ja syntymän jälkeen lapsi kiintyy hoivaajaan, joka systemaattisesti ja oikealla tavalla vastaa tämän aloitteisiin tarjoten lohdutusta ja turvaa (Kuther, 2019, s. 175). Turvallinen kiintymyssuhde syntyykin, kun vanhempi on sensitiivinen ja hyväksyy roolinsa lapsen hoivaajana olemalla tälle läsnä ja vastavuoroinen (Kuther, 2019, s. 178). Kiintymyssuhteilla on keskeinen rooli lapsen kehityksessä ja kasvussa aina raskausajasta aikuisuuteen. Yleisesti positiivinen lapsuusaika sekä sensitiivinen kasvatus, ja tämän myötä turvalliset kiintymyssuhteet (Jones ym., 2015, s. 54) ovat yhteydessä lapsen sosio-emotionaaliseen kehitykseen, vaikuttaen myös tämän myöhempään elämään (Kuther, 2019, s. 178). Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kuvaa siitä, miten varhaiset kiintymyssuhteet esitetään huoltajille suunnatuissa oppaissa, kahden eri asiantuntijajärjestön taholta, sekä miten tämä tieto on verrattavissa tutkimustietoon. Tutkimuksen avulla on tarkoitus tutustua paremmin muun muassa siihen, millaista tietoa huoltajille suunnatuissa oppaissa on, eli miten lasten huoltajien kasvatustehtävää turvallisten kiintymyssuhteiden tukemiseen liittyen tuetaan, ja mitä teksteistä löytyy, verraten oppaiden sisältöä keskenään toisiinsa sekä tieteelliseen tutkimustietoon. Tutkimus kirjoitettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimivat kaksi valtakunnallisesti tunnettua asiantuntijajärjestöä. Aineisto kerättiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin, jonka avulla aineistoja vertailtiin keskenään toisiinsa sekä vertaisarvioituun tutkimuskirjallisuuteen. Analyysin perusteella voitiin huomata, kuinka aineistona toimivien julkaisujen sisällöt olivat linjassa ajankohtaisen tutkimustiedon kanssa, eikä ristiriitoja tai suurempia puutteita vertailussa ilmennyt. Keskeisinä teemoina aineistosta nousivat erityisesti useaan aikuiseen kehittyvät kiintymyssuhteet, suhteiden ylisukupolvisuus, sekä huoltajien roolin ja hyvinvoinnin merkitys. Lapsen varhaisten, positiivisten vuorovaikutuskokemusten tarjoamisessa vanhemmat ovat suuressa roolissa, mutta eivät tässä ole yksin. Julkaisut tarjosivat vanhemmille keinoja sekä vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteen tukemiseen että oman hyvinvointinsa ja tämän myötä lastensa hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
-
(2020)Varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillisen osaamisen tason on katsottu olevan yksi keskeisimmistä varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Viimeaikaisten varhaiskasvatuksen kansallisen tason linjausten myötä varhaiskasvatuksessa työskentelevien henkilöiden osaamisvaatimukset ovat laajentuneet ja syventyneet, mikä edellyttää osaamisen vahvistamista. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavuuden vaateen myötä tulleet osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ovat osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien tekeminen osana pedagogista dokumentointiprosessia edellyttää riittävän syvällistä varhaiskasvatusta ja sen eri ulottuvuuksia koskevaa osaamista. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella lasten varhaiskasvatuksessa dokumentoinnin sisältö ei kaikelta osin vastaa varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista sisältöä tai on osittain puutteellista. Tarkastelunäkökulma viimeaikaisissa suomalaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä on dokumentaation funktiossa ja sen tuottamassa sisällössä. Tämän tutkimuksen näkökulma on sisällöntuottajissa. Tutkimuksessa tarkastellaan lasten varhaiskasvatussuunnitelmaprosessia varhaiskasvatuksen opiskelijoiden kannalta. Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan tehdä lasten varhaiskasvatussuunnitelmia. Tämä tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimus suoritettiin verkkokyselynä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan 2019-2020 kandiryhmien osallistujille. Kaikkiaan tähän kyselyyn vastasi 33 opiskelijaa. Kysely oli otanta. Oman osaamisen arvioinnissa tehdä lasten varhaiskasvatussuunnitelmia käytettiin itse tehtyä mittaria. Tulosten analysoinnissa käytettiin tilastollisina menetelminä mm. korrelaatiota, eksploratiivista faktorianalyysia, reliabiliteettianalyysia, t-testiä ja u-testiä. Tutkimuksessa selvisi, että oman osaamisensa tehdä lasten varhaiskasvatussuunnitelmia arvioivat keskimääräisesti korkeammiksi ne vastaajat, jotka olivat ennen varhaiskasvatuksen opintoja työskennelleet varhaiskasvatuksessa ja tehneet työskennellessään lasten varhaiskasvatussuunnitelmia. Tähän tutkimukseen vastanneista lasten varhaiskasvatussuunnitelmia työssään tehneet olivat olleet töissä varhaiskasvatuksessa vähintään 2 vuotta. Oman työn reflektointi arvioitiin kaikkien vastaajien keskuudessa keskimääräisesti yhtä korkeaksi ja aikaisemmalla kokemuksella tehdä lasten varhaiskasvatussuunnitelmia ei ollut vaikutusta oman työn reflektoinnin arvioon.
-
(2023)Sukupuolisensitiivinen kasvatus on noussut merkittäväksi käsitteeksi varhais-kasvatuksen suunnittelussa, mutta kasvattajan sukupuolen merkitystä ei siinä ole huomioitu. Kasvattajan sukupuolen tutkimus on tähän saakka keskittynyt pääasiassa tutkimaan miehiä kasvattajina ja työyhteisön ainokaisina. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tapoja, joilla varhaiskasvattajan oma sukupuoli tulee merkitykselliseksi ja näkyväksi kasvattajalle itselleen sekä mahdollisuuksien mukaan tehdä vertailuja näistä merkityksistä sukupuolten välillä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään Lauri Rauhalan holistisen ihmis-kuvan käsitettä sukupuoleen sovellettuna, josta tässä tutkimuksessa käytetään nimitystä "holistinen sukupuoli." Siinä sukupuolen kokemusta tarkastellaan kehollisen, tajunnallisen ja situationalisen olemisen perusmuotojen viitekehyksessä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjallisena kyselynä. Kyselyn toteuttamiseen käytettiin Helsingin yliopiston e-lomakepalvelua ja vastaajiksi kutsuttiin yksityisen varhais-kasvatusyrityksen työntekijöitä. Kutsu lähetettiin yrityksen henkilökuntatiedotteen mukana. Kyselyyn vastasi neljä naispuolista työntekijää. Aineisto analysoitiin käyttämällä fenomeno-logisen erityistieteen metodia, jossa siitä muodostettiin ensin yksilölliset merkitysverkostot. Näiden perusteella muodostettiin yleiset ja spesifit sisältöalueet, joiden alle ryhmiteltiin ylei-set merkitysverkostot. Tuloksia tarkasteltiin tutkimuksen teoreettista viitekehystä ja tutkimuskysymyksiä vasten. Aineistosta nousivat esiin yleisinä sisältöalueina työyhteisön tuki, stressi, vaatimukset ja ristiriidat, toisten kunnioitus sekä minäkuva työntekijänä. Kehollista olemisen muotoa määrittivät fyysinen vuorovaikutus lasten kanssa vahvasti positiivisena kokemuksena sekä iän myötä syntyvät fyysiset haasteet työssä. Tajunnallista olemisen muotoa määritti vahva minäkuva huolehtivana, ohjaavana ja turvallisena kasvattajana, tyytyväisenä työntekijänä sekä toisaalta sisäiset ristiriidat. Situationaalista olemisen muotoa määrittivät kokemus työyhteisön vahvasta tuesta ja keskinäisestä arvostuksesta, mutta myös ratkaisemattomat henkilöiden väliset ristiriidat. Nämä kaikki ovat merkityksellisiä ja tulevan tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia havaintoja. Aineisto ei tuonut esiin tapoja, joilla vastaajat olisivat luoneet näkyviä merkityksiä omalle su-kupuolelleen kasvatustyön kontekstissa. Aineisto antaa kuvan naiskasvattajan sukupuoles-ta normatiivisen sukupuolikäsityksen mukaisena. Koska vastaajina oli vain naisia, ei suku-puolten välistä vertailua voitu aineiston perusteella tehdä, mutta verrattaessa muiden tutki-musten tuloksiin, erityisesti miespuolisiin kasvattajiin liitettyjä ominaisuuksia ei noussut esiin. Tutkimuksen lopuksi esitellään luonnos aiheen tutkimiseksi laajemmin kolmivaiheisen tutkimusohjelman puitteissa. Ohjelma koostuu kyselytutkimuksesta, haastattelu- ja havaintotutkimuksesta sekä interventiotutkimuksesta.
-
(2021)Tavoitteet. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin opettamisessa vieraskielisille lapsille (Halme, 2011, s. 86-101). Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää ja kuvata keinoja, joilla varhaiskasvattajat voivat tukea vieraskielisen lapsen suomen kielen kehittymistä sekä millaisia kokemuksia varhaiskasvattajilla on suomi toisena kielenä- opetuksen toteuttamisesta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin käyttäen sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella, joka jaettiin kahdessa suomi toisena kielenä- opetukseen liittyvässä Facebook-ryhmässä. Aineiston analyysi eteni käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä luokittelemalla strukturoitujen kysymysten vastauksia taulukoiksi. Kyselyyn vastasi 29 henkilöä. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten perusteella varhaiskasvattajat tukevat vieraskielisten lasten suomen kielen kehittymistä mielestäni monipuolisin keinoin, niin auditiivisia kuin erilaisia visuaalisia keinoja ja menetelmiä hyödyntäen. Suurin osa vastaajista (26/29) oli kuitenkin sitä mieltä, että eri päiväkotien välillä on eroja vieraskielisten lasten suomen kielen tukemiseen liittyen. Vastaajista 12/29 koki suomi toisena kielenä- opetuksen toteuttamisen laadukkaasti ja monipuolisesti mahdottomaksi käytössä olevilla resursseilla. Lisäksi muun muassa aika koettiin liian rajalliseksi vieraskielisten lasten suomen kielen oppimisen tukemiseksi. Kyseessä on siis osittain jopa haastavaksi koettu pedagoginen toiminta, joka on tärkeä ja jopa välttämätön apu ja tuki monelle lapselle varhaiskasvatuksen piirissä. Suomen kielen oppiminen on kuitenkin merkittävä tavoite varhaiskasvatusvuosina ennen koulun aloitusta (Pitkäranta, 2016, s. 4).
-
(2022)Tavoitteena on ymmärtää miten varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiserityisopettajat kokevat lapsen ADHD-diagnoosin työssään ja millaista puhetta he rakentavat kokemuksistaan. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiokonstruktiivisen teorian valossa varhaiskasvatuksen ammattilais-ten kokemuksia lapsen ADHD-diagnoosin vaikutuksista heidän työhönsä, kuten pedagogisen toi-minnan suunnitteluun ja lasten kohtaamiseen. Tutkimukseen osallistui 26 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Tutkittavat vastasivat sähköiseen kyselylomakkeeseen, mikä julkaistiin Varhaiskasvatuksen opettajat Facebook-ryhmässä. Tutkimuksessa on hyödynnetty teoriaohjaavaa lähestymistapaa, luokittelua ja teemoittelua. Tulokset osoittivat, että diagnoosi koettiin myönteisenä asiana. Varhais-kasvatuksen opettajat rakensivat lapsen toimintaa tukevaa pedagogiikkaa diagnoosin pohjalta. Var-haiserityisopettajille lapsen yksilöllisyydellä oli enemmän merkitystä pedagogisen toiminnan suun-nittelussa kuin lapsen diagnoosilla. Varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiserityisopettajien pu-heissa ilmeni myös eroja ADHD-diagnoosin saaneen lapsen kohtaamisessa. Lisäksi kasvattajien vas-tauksissa korostui resurssien, ympäristön antaman palautteen ja tiedon merkitys ADHD-diagnosoitua lasta kohdatessa.
-
(2023)Lasten fyysinen aktiivisuus ja liikkuminen on vähentynyt huomattavasti viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana. Lapsi oppii motorisia taitoja, kun hän liikkuu. Liikkumisen vähentymisen voidaan siis ajatella johtavan siihen, että myöskään lasten motoriset taidot eivät kehity. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada selville, mitä varhaiskasvattajat ajattelevat 3–5-vuo tiaiden lasten motoristen taitojen tukemisesta ja kehittymisestä. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisia oppimisympäristöjä, välineitä sekä pedagogisia suunnitelmia, joiden avulla motorisia taitoja voidaan varhaiskasvatuspäivän aikana tukea. Lisäksi selvitetään, onko varhaiskasvattajilla huolta 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittymisestä, sekä millaisin keinoin ja tavoin he voivat itse parhaiten tukea 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittymistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on korostunut, että tärkeintä on ylipäätänsä harjoitella motorisia taitoja, jotta ne voivat kehittyä. Tutkimus on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena keväällä 2023. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka jaettiin Facebook-ryhmään. Vastauksia kyselylomakkeeseen tuli 10 kappaletta kolmen viikon sisällä. Tutkimukseni tutkimussote oli fenomenografinen ja se sopii hyvin erilaisten ilmiöiden kuvaamiseen. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvattajilla on tiedossaan monet erilaiset keinot ja tavat, joilla 3–5-vuotiaiden lasten motorista kehitystä voidaan tukea. Lisäksi tutkimustuloksista ilmeni, että koulutus- tai liikuntataustalla ei ole merkittävää vaikutusta siihen, millaisia ajatuksia varhaiskasvattajilla herää liittyen motoristen taitojen tukemiseen ja kehittymiseen 3–5-vuotiailla lapsilla.
-
(2018)This Bachelor’s Thesis examines the views that early education teachers have about gender and gender equality. In this study I also examine what kind of strategies for promoting gender equality early education teachers mention. There has been some research on gender in the Finnish preschool context (e.g. Ylitapio-Mäntylä 2009 and Lappalainen 2006). Previous studies have shown that gender has a crucial role in the early education and the views and attitudes early education teachers have about gender and equality affect their work. The Finnish early education curriculum demands that early education must promote gender equality. In order to fulfill these regulations it is important to examine the opinions that early education teachers have about gender and gender equality. This study is a qualitative educational study. My research material consists of three interviews with early education teachers. The material was collected in October 2017 by using semi-structured interviews. I analyzed the material using content analysis. First, I reduced the material and then classified it and finally abstracted it to get the results for my research questions. The interviewed early education teachers had different kinds of views about gender and gender equality. The views about gender were partly contradictory. On the other hand the interviewed teachers said that gender doesn’t explain the differences between children, but then on the other hand they said that typically the boys are more active and girls are quieter. The early education teachers also thought that gender is an important part of identity and children should have a clear view about their gender. Gender equality was seen as a goal or aim but also as concrete actions in everyday life. There were mentioned four main strategies for promoting gender equality in early education: self-reflection, discussions with the children about the topic, planning with colleagues and balancing the gender distribution of early education teachers. The results were mainly parallel to earlier studies. Further studies on the strategies for promoting gender equality are definitely needed.
-
(2019)Tässä kandidaatin tutkielmassa on tarkoitus selvittää verkkokyselyn avulla, millä tavoin var-haiskasvattajat suhtautuvat lapsilähtöisen kuvataidekasvatuksen käsitteeseen, ja onko vas-taajien koulutustaustalla yhteyttä asenteisiin lapsilähtöisen kuvataidekasvatuksen käsitettä kohtaan. Tarkentavina kysymyksinä jälkimmäiseen on lisätty, miten vastaukset jakautuvat kunkin koulutustaustan sisällä ja miten vastaukset jakautuvat eri koulutustaustojen välillä. Aiemman tutkimuksen perusteella koulutustaustalla on vaikutusta esimerkiksi kasvattajan ku-vataiteelliseen toteuttamiseen ja näkemykseen omasta osaamisesta. Myös lapsilähtöisyydes-tä on tehty paljon tutkimusta. Aikaisempaa tutkimusta asenteista lapsilähtöisen kuvataide-kasvatuksen käsitettä kohtaan ei löytynyt. Asenteet vaikuttavat tunnetusti ihmisten kokemuk-siin, tulkintaan ja käyttäytymiseen. Tutkija pyrkii selventämään myös tietämystään kuvataide-kasvatuksesta, käsitteiden välisistä eroista, sekä varhaiskasvatuksessa työskentelevien erilai-sista koulutustaustoista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu aihetta koskevista pro gradu -tutkielmista, väi-töskirjoista, aihealueen perusteoksista sekä tieteellisistä julkaisuista. Hakuja on tehty Helsin-gin yliopiston tietokannassa, sekä Google Scholar -hakukoneella. Kyselyn aineisto koostuu 39 varhaiskasvatuksen kentällä työskentelevän eri koulutustaustan omaavien henkilöiden vas-tauksista. Aineistoa käsiteltiin määrällisillä sekä laadullisilla menetelmillä koodausta, taulu-kointia ja fenomenografista analyysia hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset ovat heikosti yleistettävissä pääosin pienen otannan vuoksi. Tutkimuk-sen lopullinen johtopäätös on, että vastanneiden varhaiskasvattajien asenteet lapsilähtöisen kuvataidekasvatuksen käsitettä kohtaan ovat myönteisiä koulutustaustasta huolimatta. Näin ollen lapsilähtöisen kuvataidekasvatuksen käsite on siis pääasiallisesti ymmärretty ja sitä pi-detään tavoiteltavana tilana. Kuitenkin joitakin eroavaisuuksia koulutustaustojen kesken pys-tytään tunnistamaan. Esimerkiksi lastentarhanopettajakoulutuksen edustajilla oli vahvempi käsitys lapsilähtöisyydestä, kuin sosionomikoulutuksen saaneilla.
-
(2020)Kiinnostukseni alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatusta kohtaan on saanut minut pohtimaan aloituksen merkitsevyyttä vanhempien osalta. Tavoitteenani oli saada selville millaisia tunteita ja huolenaiheita varhaiskasvatuksen aloitus vanhemmissa herättää. Lasse Lipponen ja Jaakko Hilppö ovat tutkineet lasten tunteita ja myötätuntotekoja omassa tutkimuksessaan ”Lohdutustilanteet ja myötätuntokulttuuri alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmässä”. Kati Laaksonen on puolestaan tutkinut vanhempien ja kasvattajien luottamuksen rakentumista varhaiskasvatuksen aloituksessa. Linkitän aiheet ja tutkimuksessani nostan esille vanhempien kokemat tunteet varhaiskasvatuksen alkaessa. Pohdin lopuksi vanhempiin kohdistuneita myötätuntotekoja. Tutkimuksessani käytin aineistona Helsingin kaupungin asiakastyytyväisyyskyselyn raporttia vuodelta 2019 ja sen osiota Alue10/Eteläinen1-Kallio-Ullanlinna-Vironniemi. Vastauksia oli yhteensä 1332. Tarkastelin lähemmin päivähoidon aloitusta koskevaa osiota, jossa vastaajia oli 308. Lisäksi toteutin Microsoft Officen Forms-lomakkeen avulla kyselyn, johon kahdeksan vanhempaa vastasi nimettömästi. Vastauksista etsin vanhempien nimeämiä tunteita ja kokemuksia. Pääsääntöisesti vanhemmat kokivat varhaiskasvatuksen aloituksen sujuneen hyvin ja olivat tyytyväisiä yksiköiden esittelyyn ja tietoihin, joita heille kerrottiin tutustumisen aikaan. Vanhemmat olivat luottavaisia sen suhteen, että lapset sopeutuivat varhaiskasvatukseen ja saivat kavereita. Samaan aikaan he kuitenkin tunsivat negatiivisia tunteita jättäessään lapsen varhaiskasvattajien hoiviin. Mistä nämä tunteet kumpuavat ja voisiko myötätuntotekojen avulla helpottaa vanhempien tunteita?
-
(2023)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli aiemman tutkimuksen perusteella selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilainen voi tukea perhelähtöisesti lasten huoltajia kasvatustyössä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten lapsen osallisuus voi toteutua huoltajien kasvatustyötä tuettaessa. Tutkimusta on ohjannut Varhaiskasvatussuunnitelman (2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukainen tulkinta huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja kasvatustyön tukemisesta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on ollut Urie Bronfenbrennerin ekosysteeminen teoria sekä perhelähtöinen työskentelymalli. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä artikkelihakuja viiteen elektroniseen tietokantaan. Aineistolle määriteltyjen hyväksymis- ja poissulkukriteerien perusteella aineistoksi valikoitui 12 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja lasten huoltajien välistä yhteistyötä sekä lasten osallisuutta yhteistyössä. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2015–2022, ja niissä kuvatut tutkimukset oli toteutettu Euroopassa, USA:ssa ja Australiassa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat tukea lasten huoltajia perhelähtöisesti huomioiden huoltajia tukevan suhteen elementit: edistämällä ammattitaitoaan hyödyntäen tasavertaisen suhteen kehittymistä, rakentamalla luottamusta sekä tavoitellen osaltaan vastavuoroisia ja kunnioittavia kohtaamisia tuoden huoltajille esiin yhteistyön merkityksellisyyden lapsen kannalta. Huoltajan kasvatustyötä tukiessaan ammattilaiset voivat huomioida lapsen osallisuuden kuulemalla hänen näkemyksiään ja ottamalla hänet aktiivisesti mukaan yhteistyöhön. Huoltajien kasvatustyön perhelähtöinen tukeminen lapsen osallisuus huomioiden voidaan esittää Bronfenbrennerin ekologista mallia mukaillen. Tärkeää on huomioida yksittäisen ammattilaisen toiminnan lisäksi koko varhaiskasvatusyhteisö sekä kulttuuri ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka määrittävät varhaiskasvatuksen toteutusta.
-
(2021)Tavoitteet. Koska varhaiskasvattajan työn ydintä on vuorovaikutus lasten kanssa ja omasta kokemuksestani koen aikuisen sensitiivisyyden yhdeksi tärkeimmästä piirteestä varhaiskas-vattajassa, kiinnostuin tarkastelemaan varhaiskasvattajan herkkyyttä ja mitä pedagogiikka siihen yhdistettynä tarkoittaa. Aiemmat tutkimukset osoittivat, että aikuisen sitoutuminen vai-kuttaa kasvattajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatuun, jonka lisäksi pedagogiikkaan liittyy olennaisesti hyvä lapsituntemus. Selvitän tutkimuksessani mitä on pedagoginen herk-kyys ja miten se ilmenee varhaiskasvatuksen ammattilaisessa. Tavoitteenani on luoda sel-keä kuvaus pedagogisesta herkkyydestä lisätäkseni oman ammatillisuuteni perustaa sekä alalla työskentelevien tietoutta aiheesta. Menetelmät. Tutkimuksen viitekehys muodostui tarkastelemalla käsitteitä pedagogiikka, herkkyys, sensitiivisyys, tunneäly ja systeeminäly. Teoreettisessa tutkimuksessani loin ku-vauksen aiheesta pedagoginen herkkyys teoriakirjallisuuden ja etenkin uusimpien tutkimus-tulosten avulla hyödyntäen kirjoja, graduja ja väitöskirjoja. Keskityin tutkimuksessani var-haiskasvattajan ammattilaisiin, jotka työskentelevät alle kouluikäisten kanssa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tulokset ja johtopäätökset. Aiemmat tutkimukset ja kirjallisuus antoivat pedagogisesta herk-kyydestä samansuuntaisia tuloksia. Pedagogisessa herkkyydessä yhdistyvät tietoinen oh-jaus ja sensitiivinen kohtaaminen arvostaen ja kunnioittaen lasta ja hänen yksilöllisyyttään. Pedagogisesti herkkä kasvattaja asettaa itsensä vastavuoroiseen dialogiin lasten kanssa ja hyödyntää toiminnassaan monipuolisia pedagogisia menetelmiä tarkoituksenmukaisesti.
-
Varhaiskasvatuksen arjen haastavaksi koetut kasvatustilanteet varhaiskasvatuksen opettajien puheessa (2023)Tavoitteet. Haastavaksi koetut kasvatustilanteet ovat yksi varhaiskasvatuksen työntekijöitä kuorimittava tekijä varhaiskasvatuksen arjessa. Tämän kandidaatintutkielman tutkimusaiheena ovat varhaiskasvatuksen arjen haastavaksi koetut kasvatustilanteet varhaiskasvatuksen opettajien vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimusongelmakseni rajautui varhaiskasvatuk-sen opettajien puheen analysointi heidän arjessaan esiintyvistä haastavaksi koetuista kasvatustilanteista. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää näitä haastavaksi koettuja tilanteita paremmin opettajien kokemusten ja toiminnan kautta. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen eräässä Etelä-Suomen päiväkodissa lapsiryhmän havainnoinnin ja ryhmän varhaiskasvatuksen opettajien ryhmähaastattelun avulla. Havainnoiden ja haastattelun yhdistelemisessä hyödynsin stimulated recall -menetelmää, jonka avulla tarkoituksena oli ymmärtää varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ja ajatuksia havainnoiduista tilanteista. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Hyödynsin myös diskurssianalyysin piirteitä, kun paneuduin puheeseen lapsen haastavuudesta. Tulokset ja johtopäätökset. Haastavaksi koetut kasvatustilanteet näyttäytyivät varhaiskasvatuksen opettajien puheessa syntyvän lapsiin liittyvistä syistä, ympäristön paineesta sekä opettajien toiminnasta. Vuorovaikutus haastavaksi koetuissa kasvatustilanteissa rajautui varhaiskasvatuksen opettajien arvojen ja asenteiden sekä toimintatapojen luokkiin. Toisaalta rajaus on samalla näennäinen, sillä arvot ja asenteet vaikuttavat vahvasti toimintatapoihin. Varhaiskasvatuksen opettajan arvoista ja asenteista korostuivat opettajan läsnäolo, positiivisuus, ymmärrys lasta kohtaan sekä lapsituntemus. Varhaiskasvatuksen opettajien toimintatapoina haastavaksi koetuissa tilanteissa painotettiin ennakoinnin, joustavuuden, johdonmukaisuuden, leikillisyyden ja huumorin sekä toiminnan kehittämisen merkitystä. Varhaiskasvatuksen opettajien sensitiivinen ja lämmin vuorovaikutus vaikutti tukevan lapsia haastavaksi tulkituissa tilanteissa.
Now showing items 3362-3381 of 3696