Browsing by Title

The danger in tightening economic situation is that increasingly more people become margin- alized employment and education – at its worst entirely outside of our society. This research is aiming to create a picture of how the individuals are connected to the society. My special interest is how the people are getting on the edge or are totally left outside of the society. One of the major concepts of being part of the society is the concept of involvement. The in- volvement contains carrying and receiving real responsibility including individual’s own and the whole society’s performance. The dimensions of involvement are personal and social and this means that individual has right to her/his own identity and right to be respected. At the other hand society has to be a place where the individual should be recognized as him/her self, as a valuable person and part of the society. Opposite to involvement the literature often presents social exclusion. Social exclusion is a process were individual slowly drops out of the society’s norms and functions. Person can be excluded from for example education, working life, welfare services, and social relations as well as from the democratic decision-making. Social exclusion has brought up a great concern in Finland. Due to this concern in 2013 the government decided to initiate a project in order to prevent social exclusion. Part of it was the Youth guarantee that aimed to improve the youth’s possibilities to get a degree after the compulsory basic education and improve their chances to get employed. One of the tools youth guarantee has used is Workshop activities that aim to support the youth’s own life con- trol, increasing their involvement and preventing their social exclusion. There is a lot of literature on the subject of being part of the society, involvement, social ex- clusion and workshop activities. The interesting point is that there is no common view on how to scientifically define to these concepts. The varying concepts were seen to be making it more difficult to prevent social exclusion, since effective support demands to recognize those individuals that are in danger to be excluded.

Suomalaiset ovat kautta aikojen ihannoineet säästäväisyyttä ja pitäneet kuluttamisesta pidättäytymistä hyveenä. Viimeisimpinä vuosikymmeninä tämä ihanne on kuitenkin alkanut muuttua. Niin aikuisten kuin lastenkin arjessa kuluttamisesta on tullut arkipäivää. Nyt uuden perusopetuksen opetussuunni-telman 2014 myötä alakouluunkin tulee yhteiskuntaopin oppiaine, jossa yhtenä sisältöalueista on ta-louskasvatus. Yleisessä keskustelussa lasten kuluttajuus näyttäytyy ongelmallisena, sillä lapset näh-dään viattomina ja heitä halutaan suojella markkinavoimilta sekä rahan huonoilta vaikutuksilta. Siitä huolimatta lapsilla on omaa rahaa käytössään, ja he ovat kiinnostuneita rahasta. Tutkimukseni tarkoi-tuksena on selvittää, kuinka Suomessa on perinteisesti kasvatettu lapsia kuluttajiksi ja minkälaista kuluttajakasvatusta uusi yhteiskuntaopin oppiaine aikoo antaa tulevaisuudessa. Toteutin tutkielmani narratiivisena kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteenani oli antaa laaja kuva käsiteltävästä aiheesta, lasten kuluttajaksi kasvattamisesta ja kasvamisesta sekä suomalaisesta kuluttajuudesta ja sen kehityksestä. Lähdekirjallisuuteni keskittyi kuvaamaan suomalaisen kuluttami-sen nykytilaa ja erityisesti nuorten kuluttamisen maailmaa. Lasten kuluttajuutta on tutkittu varsin vä-hän, erityisesti Suomessa, ja aihetta lähestytään usein holhoavasti aikuisten maailmasta käsin. Maailma on muuttunut huomattavan kulutuskeskeiseksi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Kuluttaminen on jatkuvasti sallitumpaa ja toivotumpaa. Samaan aikaan digitalisoitunut ympäristöm-me kännyköineen ja tietokoneineen tuo median vaikutukset arkeemme. Kirjallisuuskatsauksessa kävi ilmi, että koululaitos on reagoinut näihin ympäristön muutoksiin ja tuonut alakouluun yhteiskunta-opin oppiaineen, jossa yhtenä keskeisistä sisällöistä on talouskasvatus. On selvää, että lapsille näh-dään tarpeellisena opettaa suomalaisille tuttua järkevää kuluttajuutta jo entistä nuorempina. Opettaji-en ja kasvattajien on hyvä olla tietoisia näistä tekijöistä, jotka vaikuttavat antamaamme kuluttajakas-vatukseen. Lähdekirjallisuuteni mukaan on tärkeää ymmärtää ja antaa arvoa myös lasten oman kulut-tamisen maailmalle, joka toimii toisinaan varsin erilaisin perustein kuin aikuisten kuluttaminen.

The new Student and Pupil Welfare Act entered into force on 1 August 2014 bringing about reforms to school pupil welfare and its organization. The Pupil and Student Welfare Act aims among other things to clarify and equalize pupil and student welfare. The purpose is to change the focus also towards a communal and preventive pupil welfare. The effects of this law begin to be gradually transferred also to the schools and the new practices for pupil welfare work will be shaped. The purpose of this study was to examine the operation culture and cooperation of the communal pupil welfare. The significance of multidisciplinary cooperation is also strongly emphasized in the implementation of pupil welfare. In this study I indeed examine the operation culture of communal pupil welfare and the multidisciplinary cooperation which is related to it. This study was carried out as a qualitative document analysis. The material of this study consisted of nine statutory pupil welfare plans from primary schools of Espoo. These pupil welfare plans were selected through delimitation criteria. The material of the study was analyzed with the methods of content analysis and the analysis was continued with quantification. The analysis included school-specific texts of these pupil welfare plans which were connected to communal pupil welfare at schools. From school-specific texts I examined factors which were related to the operation culture of the communal pupil welfare and multidisciplinary cooperation as a part of a communal pupil welfare. Based on the results of this study, factors related to the operation culture of communal pupil welfare and the practices of the multidisciplinary cooperation in communal pupil welfare were found out. The multidisciplinary pupil welfare group is a relevant factor from the point of view of communal pupil welfare. The pupil welfare plan is the tool of communal pupil welfare of the school in informing and planning of pupil welfare work. According to the results of this study, the operation culture of communal pupil welfare included strongly supporting and promoting pupils’ involvement, well-being and communality. The cooperation also proved to be significant part of the operation culture of communal pupil welfare. Results showed that there was cooperation between many different operators. Cooperation with guardians appeared as an important factor. The results thus showed that the operation culture of communal pupil welfare appears as a broad entity which includes several different factors. Understanding the overall culture of communal pupil welfare is important and helps to develop it.

Tässä tutkimuksessa kuvataan, miten peruskoulun musiikinopetuksessa järjestettävä yhteissoitto vaikuttaa luokkayhteisön yhteisöllisyyteen eli sosiaaliseen pääomaan. Tutkimuksella pyritään valaisemaan yhteisen musisoinnin merkitystä yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja yhteisön jäsenten kehityksessä sekä perustelemaan yhdessä tekemisen hyötyjä niin musiikkikasvatuksessa kuin muussakin elämässä. Sosiaalisen pääoman käsitettä pyritään myös nostamaan vahvemmin esille osaksi kasvatustieteellistä keskustelua. Tavallisimmin sosiaalisen pääoman käsitteellä viitataan sosiaalisen ympäristön ja sosiaalisten suhteiden ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisiin verkostoihin, normeihin, yhteenkuuluvuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat erityisesti Putnamin (1993) ja Colemanin (1988) määritelmät sosiaalisen pääoman käsitteestä. Yhteissoiton käsite on määritelty tätä tutkimusta varten tarkoittamaan kaikkea musiikillista yhteistoimintaa, jossa tuotetaan musiikkia. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka on yksi kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodoista. Tämän menetelmän myötä tutkimuksessa hyödynnettiin käytettävää aineistoa laajasti sekä esiteltiin tutkittavaa ilmiötä ja sen ominaisuuksia mahdollisimman monipuolisesti kriittisen tarkastelun kautta. Tähän tutkimukseen koottu aineisto koostui pääosin vertaisarvioiduista lähteistä ja kansainvälisistä julkaisuista. Aineistoon kuului erilaisia tutkimuksia, artikkeleja, väitöskirjoja sekä haastatteluja. Tutkimustuloksista ilmeni, että yhteinen musisointi on yhdistetty useissa tutkimuksissa sosiaalisen pääoman tai sosiaalisen pääoman indikaattorien, kuten luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden, muodostumiseen. Tutkimuksia peruskoulun musiikinopetuksen yhteissoitosta ja sen vaikutuksesta luokkayhteisön sosiaaliseen pääomaan on vähän, minkä takia suoraa myönteistä yhteyttä ei voitu luotettavasti todeta. Muu esitelty aineisto antoi kuitenkin tukea väitteelle yhteissoiton myönteisestä vaikutuksesta yhteisön sosiaaliseen pääomaan soittoympäristöstä riippumatta. Tutkimustulokset viittasivat sosiaalisen pääoman olevan hyödyllinen resurssi myös oppimisessa, minkä takia jatkotutkimuksia yhteissoitosta ja sosiaalisesta pääomasta olisi tärkeää tehdä lisää etenkin kouluympäristössä.

Opettajan työhön on tullut uusia vaatimuksia uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) myötä. Monet opettajat kokevat olevansa yksin uusien vaatimusten edessä. Opetussuunnitelmassa nousee myös esille opettajien välisen yhteistyön tärkeys. Onkin tärkeä selvittää, onko yhteisopettajuus yksi vaihtoehto tukea opettajaa uusien vaatimusten edessä ja voiko yhteisopettajuus olla keino lisätä opettajien välistä yhteistyötä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä hyötyjä yhteisopettajuudesta on peruskoulun opettajalle, sekä mitä haasteita yhteisopettajuuteen liittyy. Tutkielmassa tarkasteltiin Suomen peruskoulussa tapahtuvaa yhteisopettajuutta. Kandidaatintutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Mitä hyötyjä yhteisopettajuudesta on peruskoulun opettajan näkökulmasta? 2) Mitä haasteita peruskoulussa työskentelevät opettajat kokevat yhteisopettajuudesta? Tämä tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistona käytettiin kymmentä (10) tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, joista yhdeksän (9) artikkelia löytyi Helkasta ja yksi (1) artikkeli EBSCOhost-tietokannasta. Artikkeleista kaksi (2) oli kirjoitettu suomeksi ja loput olivat englanninkielisiä. Kaikissa artikkeleissa oli tutkittu Suomen peruskouluissa tapahtuvaa yhteisopettajuutta. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2010–2022. Aineiston analysointiin käytettiin aineistopohjaista sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan yhteisopettajuuden hyötyjä oli mahdollisuus jakaa vastuuta toisen opettajan kanssa. Vastuun jakamisen myötä opettajan työkuorma väheni ja tämän myötä työhyvinvointi vahvistui. Yhteisopettajuuden hyödyksi nousi myös opettajan mahdollisuus kehittyä ammatillisesti. Ammatillinen kehittyminen vahvisti opettajan kokemaa hyvinvointia ja tämä taas vaikutti myönteisesti opettajan työssä jaksamiseen. Tuloksissa nousi myös esille, kuinka yhteisopettajuuden myötä oli mahdollisuus kollegiaaliseen tukeen. Suurimmaksi haasteeksi nousi yhteisen suunnitteluajan puuttuminen. Haasteena näyttäytyi myös oma epäselvä rooli luokkahuoneessa, sekä haasteet kommunikaatiossa.

Goals. Communality in schools has increased as a consequence of the attitudinal change in the school system. The achievement of co-teaching has become popular in the school world as a result. There are incentives for the shearing of teaching work from different parties, and also the Curriculum of 2016 encourages the teaching method. Studies have been conducted from a variety of perspectives. The aim of this study was to make a synthesis of the prior research and to find out which factors in the co-teaching lead to the teacher's professional development. The information provided by the study is relevant to both teachers and students, as it provides understanding of the importance of co-teaching in the perspective of professional development and may therefore encourage to experiment the teaching method. The theoretical basis of the study is Cook's and Friend's (1995) definition of co-education and Ruohotie's (1999) definition of professional development. Method. The research material was selected from six research articles highlighting co-teaching and the experiences of professional development of teachers. The acquisition of the material took place in electronic databases. The research was carried out in accordance with the principles of the Integrative Literature Review, by synthesizing the earlier studies. The analysis of the research material was carried out by data based thematization on the results of the studies. The Results and discussion. The results of this study showed that there is a connection between the co-teaching and the professional development of the teacher. The results showed that the use of the teaching method generated professional development through the observation of another teacher and collaborative reflection. In addition, the shared knowledge of co-teachers and jointly constructed knowledge became relevant to the professional development. The results also showed that a favorable atmosphere for professional development was allowed in co-teaching when teachers were encouraging each other. There is already research of the benefits of co-teaching in teacher’s professional development. This literary survey brought the results of research studies together and so provides the teachers and the students with a wide-ranging perspective on the benefits of co-teaching with regard to professional development.

Co-teaching is a growing form of work. It is a very different way of teaching compared to a traditional, individualistic way of teaching. Teachers who teach together are jointly responsible for planning, implementing and evaluating. Co-teaching is a versatile way of giving support to students who need it. It is based on co-operation between teachers and aims to diversify teaching and enable special support in the classroom of general education. The aim of this study is to describe the different ways in which co-teaching has been carried out, and the benefits and disadvantages experienced by teachers. I conducted my research as a descriptive literature review. I describe the phenomenon of co-teaching with the material I have chosen. I chose an explicit method for the selection of the data. I have used a total of 11 different sources to answer the research questions. The study show that co-teaching is a very diverse form of work. Finding out about the situations of the studies and the experiences of the teachers shows that many different models have been applied in practice. You need to be motivated and committed to working as a co-teacher. The teachers had experienced the same advantages and challenges of the co-teaching. The most common advantages were the support given by the co-teacher, decrease of disorder behaviour in classroom, providing support for the pupils, providing inclusive education for the pupils and teachers had less stress about the work. The most common challenge was definitely the lack of planning time together. Other common challenges were noise, unequal division of work and sometimes teachers’ personal chemistry doesn’t work. Research of the use of co-teaching as an appropriate and effective way of working is rare and requires further research.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella yhteisopettajuutta yleisopetuksessa ja tutkia sitä, miten yhteisopettajuus palvelee inkluusion periaatetta. Inkluusiolla tarkoitetaan jokaisen oppilaan oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa ja lähikoulussa. Inkluusioon suhtaudutaan ristiriitaisesti, ja yhdenvertainen perusopetus herättää paljon keskustelua. Ei ole käytössä selkeitä keinoja ja toimintamalleja, joilla toteuttaa yhdenvertaista opetusta. Tarkastelen, toteutuuko yhdenvertainen perusopetus arjessa inkluusion periaatteiden mukaisesti. Tutkimustavoitteena on tarkastella inkluusiota yleisopetuksen kehyksessä ja erityisesti yhteisopettajuutta yhtenä inkluusion toimintamallina. Tutkimuskysymykseni muotoutuivat seuraaviksi: 1. miten inkluusio toteutuu yleisopetuksessa tällä hetkellä? 2. millä tavoin yhteisopettajuus mahdollistaa inkluusion? Menetelmät. Toteutan tutkielman kirjallisuuskatsauksena, jossa pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini aiemmin tehtyjen tutkimuksien kautta. Kirjallisuuskatsauksen aineistona on kahdeksan vertaisarvioitua suomalaista tutkimusta inkluusiosta ja/tai yhteisopettajuudesta, sekä kaksi väitöskirjaa. Ensin kysyn, miten inkluusio toteutuu yleisopetuksessa tällä hetkellä. Toiseksi kysyn voisiko yhteisopettajuus mahdollistaa inkluusion toteuttamisen. Tutkielman keskeisen käsitteet ovat inkluusio ja yhteisopettajuus, joiden rinnalle nousevat tutkimusten valossa myös kolmiportainen tuki sekä moniammatillinen yhteistyö. Tulokset ja johtopäätelmät. Aineiston analyysin tulokset on työssä jaettu luvuiksi 5.1 inkluusio tutkimuksessa, sekä 5.2 yhteisopettajuus tutkimuksessa. Inkluusio näyttäytyy opettajille etäisenä ja epäselvänä terminä, jolle ei tunnu olevan selkeää selitystä. Tästä syystä, vaikka opettajat tuntuvat toteuttavan opetusta pääosin inkluusiotavoitteisesti, he eivät näytä osaavan yhdistää toimintaansa siihen. Liian jäykkärajaisesti ymmärrettynä opettajan autonomisuus ei tule mahdollistamaan inkluusiota; onhan inklusiivisen opetuksen lähtökohtana avoin vuorovaikutus ja yhteistyö. Tämän takia jo moni tutkimus on päätynyt samaan tulokseen, jossa yhteisopettajuutta tarjotaan ratkaisuksi ja toimintamalliksi toteuttaa inklusiivista opetusta.

This thesis examines the views of co-teaching from the perspective of recently graduated home economics teachers. The aim of this thesis is examine to find out what the recently graduated home economics teachers say about co-teaching. The background of this research consists of discussing the changes of the school culture in primary schools, especially fo-cusing on the perspective of cooperation, articulated in the 2014 basic education curriculum. In my research, co-teaching is defined as a form of collaboration which I study from the viewpoint of the job description of a home economics teacher. The research questions are answered in this study by applying qualitative research method. As a data collection method I used a semi-structured thematic interview which I conducted on a social media online platform. Discussion openings were created for the online platform, in which five newly graduated home economics teachers participated to discuss their expe-riences of co-teaching. The data were merged into a unified text document. After that the main themes of the data corpus were identified with the help of data-driven qualitative content analysis. Coding was used to form and clarify the main themes, which then gave answers to the research questions. In the National basic education core curriculum document (2014), co-teaching is seen as an adult collaboration that corresponds to of being member of a learning community. Based on the results, the newly graduated home economics teachers see their job description including co-teaching as a natural part. They considered joint discussions with their colleagues important in the early stages of their careers. Planning the lessons together and reflection were also considered important. However, the empirical data I collected show that newly graduated home economics teachers need support for experiencing co-teaching already during their studies. They saw the implementation of co-teaching as an opportunity for the future, even though they had only little experience of its implementation.

Nykypäivän tietotyön työnkuvan muuttuminen heijastuu opettajan työhön, joka on monilta osin kehittynyt yksin tehtävästä suunnittelusta ja opettamisesta yhteistyönä tehtäväksi työksi. Yhteisopetus nähdään usein vastauksena opettajan työhön kohdistuviin moniin vaatimuksiin ja haasteisiin. Yhteisopetuksella tarkoitetaan opettajakollegoiden yhteisvastuuta opetettavan oppilasryhmän opetuksen suunnittelutyöstä, sekä sen toteutuksesta ja oppimisen arvioinnista. Tämä tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn tarkoituksena on perehtyä yhteisopetukseen ilmiönä ja selvittää, millaisia lähtökohtia toimiva yhteisopetus edellyttää ja mitä haasteita sen tiellä voi mahdollisesti olla. Lisäksi tutkin, mitä havaittuja etuja yhteisopetuksella on. Tutkielma on rajattu käsitte-lemään aihetta opettajan roolista käsin. Koska opettajan työn keskiössä on oppilas, nostetaan tutkielmassa kuitenkin esiin joitakin oppilaan kannalta keskeisiä näkökohtia, jotka ovat samalla myös keskeisiä opettajan työn kannalta. Tutkimuksen aineisto on rajattu vertaisarvioituihin tutkimuksiin, väitöskirjoihin, asia-kirjoihin ja selvityksiin. Tutkimuksen perusteella yhteisopetuksella voidaan katsoa olevan useita positiivia vaikutuksia opettajille. Yhteisopetuksen on todettu lisäävän yhteistyötä työyhteisössä ja lisäävän opettajien hyvinvointia työssä ja työtyytyväisyyttä kollegiaalisen tuen lisääntyessä ja vastuiden jakautuessa tasaisesti opettajien välillä. Merkittäväksi nousi myös yhteisopetuksen hyöty opettajien ammatilliseen kehitykseen. Ammatillisen osaamisen jakamisen ja työn yhteisen reflektoinnin on todettu auttavan opettajia kehittymään, mutta myös parantavan opetuksen laatua yhteisen huolellisen suunnittelutyön myötä. Esitetyn pohjalta nousi esille myös yhteisopetuksen hyöty oppilaille. Opettajat kykenivät tunnistamaan ja vastaamaan paremmin oppilaiden vaihteleviin tuen tarpeisiin resurssien lisääntyessä. Tutkimusaineistosta ilmenneitä merkittäviä haasteita yhteisopetukselle olivat yhteisen suunnitteluajan vähäisyys, sekä hallinnollisen tuen puuttuminen yhteisopetukselle. Mainitut tekijät linkittyivät osaltaan muihin haasteisiin. Puutteet yhteisopettajien välisessä kommunikoinnissa voivat koitua haasteellisiksi, jos yh-teisopetukseen liittyvistä toiveista ja fyysisistä järjestelyistä ei keskustella kattavasti. Tämä keskinäinen kommunikointi ja yhteistyön suunnittelu vaatii aikaa, jonka järjestämisessä koulun hallinnon jäsen, kuten rehtori, voi olla kriittisessä roolissa. Edellytyksiksi toimivalle yhteisopetukselle nousivat myös opettajien persoonien yhteensopivuus, sekä koulutus yhteisopettamiseen. Näitä edellytyksiä tärkeämmiksi seikoiksi nousivat aineiston perusteella kui-tenkin opettajien oma into yhteisopetusta kohtaan, sekä jaettu näkemys opetuksellisista periaatteista.