Browsing by Title
Now showing items 3637-3656 of 3696
-
(2021)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää yhteisopettajuuden hyötyjä opettajan työssä. Tutkielmalla selvitettiin, mitä hyötyjä toimivalla yhteisopettajuudella on opettajan näkökulmasta sekä miten yhteisopettajuus vaikuttaa opettajan ammatilliseen kehittymiseen. Tutkielman avulla tarkastellaan yhteisopetuksen soveltuvuutta keinoksi edistää opettajien työssäjaksamista. Yhdessä opettamista on Suomessa kokeiltu jo 1960-luvulta lähtien. Sen tarkoitus on ollut hyödyntää opettajaresurssia tehokkaammin sekä tarjota opettajille mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Yleisin tapa toteuttaa yhteisopetusta on erityisopettajan ja luokanopettajan välinen yhteistyö. Tällöin yhdessä opettamisella voidaan edistää inkluusion toteutumista peruskoulussa. Aiempien tutkimusten mukaan yhteisopettamisesta on havaittu runsaasti hyötyjä niin opettajan kuin oppilaidenkin näkökulmasta. Yhdessä opettamisen suosio on siitä huolimatta jäänyt vähäiseksi. Opettajan työn ja sen kehittymisvaatimusten ymmärtämiseksi tutkielmassa kuvailtiin opettajaprofessiota, opettajan ammatillista identiteettiä sekä roolia toimijana työyhteisössä. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto muodostui 10 vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta. Aineiston analyysiin käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta nostettiin esiin tutkimuskysymysten näkökulmasta merkitykselliset tulokset. Tutkielma osoitti, että onnistuessaan yhteisopetus tarjoaa merkittäviä hyötyjä opettajalle niin mielekkäämmän ja merkityksellisemmän työn kuin työssä jaksamisenkin näkökulmasta. Tulokset osoittivat, että yhteisopetus vähentää opettajien kiireen tuntua ja mahdollistaa runsaamman ja rakentavamman vuorovaikutuksen oppilaiden kanssa. Yhdessä opettaminen vaatii koulukulttuurilta tukea ja hyväksyntää, eikä kehitys yhteisöllisempään suuntaan ole kaikissa kouluissa vielä riittävällä tasolla. Yhteisopetuksen suosion lisäämiseksi saatetaan tarvita opettajien täydennyskoulutusta.
-
(2023)Monimateriaalinen käsityö ja yhteisopetus ovat viime vuosina yleistyneet suomalaisissa peruskouluissa merkittävästi. Monimateriaalisessa käsityön oppiaineessa oppilaat tekevät käsitöitä niin teknisen työn kuin tekstiilityön parissa ja usein myös kahden eri luokkatilan välillä. Koska monimateriaalisuus asettaa erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia käsityöoppiaineelle, apua oppituntien suunnitteluun ja toteutukseen voi löytyä yhteisopetuksen avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita yhteisopetuksen toteutumista monimateriaalisessa käsityön oppiaineessa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista yhteisopetus monimateriaalisessa käsityönopetuksessa käsityötä opettavien opettajien mielestä on sekä miten he ovat sen kokeneet. Tutkimus on laadullisena tutkimuksena toteutettu kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuusaineisto muodostui kolmesta monimateriaalisen käsityön yhteisopetusta käsittelevästä tutkimuksesta sekä kahdesta monimateriaalisen käsityön yhteisopetusta käsittelevästä pro gradu -tutkielmasta. Tutkimusaineistosta poimittiin kirjallisia ilmaisuja aineiston olennaisimmista ja eniten tutkimuskysymyksiin vastaavista tai niihin liittyvistä informaatioista, ja se analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan monimateriaalisen käsityön yhteisopetus toimii parhaiten opettajien hallitessa selkeät ja yhteiset toimintamallit ja työnjaon ollessa tasainen jokaista opettajaa kohden. Monimateriaalisen käsityön yhteisopetuksen eduiksi koettiin käsityöoppiaineen monimateriaalisuuden vahvistuminen sekä yhteistyön positiiviset vaikutukset niin oppilaissa kuin opettajissakin. Haasteena monimateriaalisen käsityön yhteisopetuksessa korostui suunnitteluajan vähäisyys.
-
(2017)This Bachelor's Thesis examines co-teaching, its history and its position in modern society, as well as its preconditions and forms. The study also deals with the importance of an inclusive school and the contribution of three level support in joint education. In the thesis, co-teaching is defined as a method where two teachers work together on a heterogeneous group of students. The aim of the study was to describe co-teaching and previously written research literature. The study is a qualitative, descriptive literature review. Literature related to co-teaching, joint school and learning support was being used as source literature. There are several forms and models of co-teaching. Their purpose is to find such co-teaching practices that support teachers’ teaching together and satisfy the pupils’ support needs. Co-teaching creates an opportunity to execute the inclusion that exists in the society. With the help of three level support, co-teaching brings resources of special education to all pupils. The most important benefits of co-teaching for the teacher are opportunities for professional growth, peer learning and peer support, and versatile working methods. For pupil’s co-teaching can offer more time and attention from the teachers. Based on the research literature, the most important challenges of co-teaching were the timetable problems and the fear of criticism.
-
(2017)The aim of the study was to find out what kinds of perceptions students of Education have concerning co-operative learning. In addition, the subject of the review were differences in students' perceptions and opinions about learning in a group, own activity in a group, a good learning group and the challenges that arise in the group learning. In the background of co-operative learning are learning theories created by Piaget and Vygotsky, whose main idea is the importance of so-cial interaction in human learning. Vygotsky's theory of zone of proximal development emphasize learning occurs in conjunction with the skilled individuals so the learners can perform challenging tasks than independently. Current understanding of co-operative learning empha-sizes interaction, activity, positive social dependency and shared responsibility of the work. A common way to implement co-operative learning is the use of group work. Also, the university has begun to emphasize the importance of co-operative skills, for example, from the perspective of the needs of working life. The teaching has begun to develop new methods applying co-operative learning. The research data was collected by a questionnaire which was directed the students of Education. The questionnaire contained 20 attitude statements and two open questions. The survey was answered by 51 students. The results were analysed using quantitative methods. The analysis included the review of the frequencies, percentages and standard deviations, and the examination determining connections and differences between the variables. Open questions were analysed qualitatively, so the grouping the answers according to research problems was under examination. Data related to open questions were used to deepen results of standardized questions. The results showed that the students reacted to co-operative learning mainly in a positive way. Studying in a group was considered as an effective way to study and interaction with others was considered important for learning. Results also reveal challenges and critical thoughts concerning group work. On some statements background variables appeared to have statistically significant associations. The conclusion of the results is that the students of Education are aware of the positive effects of group work in learning. However, it seems that because a time pressure and stress caused by group work at least some students favour independent learning methods.
-
(2021)Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkittiin esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. Tavoitteena oli narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa viimeaikaista tutkimustietoa opettajien kokemuksista esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä toteutetaan käytännössä. Tutkimuksessa selvitettiin myös millä tavoin yhteistyötä suunnitellaan. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että yhteistyötä tehdään.Tämä tutkimus on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin Google Scholar hakukonesovellusta käyttäen. Aineistohaun rajausten jälkeen tutkimusaineisto muodostui yhdestä väitöskirjasta, kolmesta Pro Gradu – tutkielmasta, kolmesta kandidaatintutkielmasta ja kahdesta AMK opinnäytetyöstä. Tutkimukset oli toteutettu eri puolilla Suomea. Tutkimuksen tulokset analysoitiin narratiivisen synteesin avulla. Tulokset osoittivat, että yhteistyötä ja suunnittelua toteutetaan esi- ja alkuopetuksen välillä monin eri tavoin. Yhteistyötä toteutetaan sekä aikuisten kesken että lasten tasolla. Yleisimmät yhteistyömuodot ovat kouluun tutustuminen, tiedonsiirto ja suunnittelu. Eroavaisuuksia oli yhteistyön toteutuksessa, määrässä, laadussa ja säännöllisyydessä. Tulokset osoittivat suunnittelukokousten olevan yleinen käytäntö. Suunnittelun yksityiskohtainen tarkastelu jäi kuitenkin puuttumaan ja suunnittelua käsiteltiin lähinnä yleisellä tasolla.
-
(2016)The purpose of this bachelor’s thesis is to examine the co-operation and co-teaching in special music centre Resonaari. This thesis seeks to find out what is the meaning of this co-operation in the development of the teachers’ expertice. Previous studies have found that social support and constructive feedback are important in teachers’ professional development. These factors can be emphasised when teachers work in close co-operation. This thesis is a qualitative study. The data of this study consists of the interviews of four Resonaari teachers and principals. The interviews were analysed using a narrative approach. This thesis aims to formulate a comprehensive picture of the co-operation and co-teaching implemented in Resonaari. The stories of the interviewees are described in short narratives that were created in the analysis. In the narratives the teachers and principals underlined the importance of the teachers’ equality and the schools’ working climate. The interviewees named several factors regarding co-operation that influences their development as a teacher and expert. The most important factors were the possibility to share ones expertice and know-how, and the increased courage to try more innovative ideas. In the teachers’ stories the importance of co-teaching increased when the teachers encountered challenging situations. Several teachers in Finland feel that their job is straining, and this can even result in career changes. Support received from a colleague can help a teacher in coping with his or her job. Therefore increasing co-teaching and teachers’ co-operation can enhance teachers’ learning and increase their well-being.
-
(2021)Tuen tarve on lisääntynyt varhaiskasvatuksessa viime vuosina ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia tarvitaan kentällä enemmän kuin aiemmin. Yhteistyön määrä varhaiskasvatuksen opettajien kanssa on kasvanut ja sen laatu on tärkeää yhteistyön onnistumisen kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisena varhaiskasvatuksen erityisopettajat kokevat yhteistyön varhaiskasvatuksen opettajien kanssa. Yhteistyötä on aiemmin tutkittu varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena keväällä 2021. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä ja e-lomakkeeseen vastasi 11 varhaiskasvatuksen erityisopettajana työskentelevää opettajaa ympäri Suomea. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen erityisopettajat kokevat varhaiskasvatuksen opettajan kanssa tehtävän yhteistyön tärkeiksi arvoiksi yhdessä tekemisen ja tasavertaisuuden, lapsen edun mukaisuuden, hyvät vuorovaikutustaidot sekä kollegiaalisen tuen. Tutkimustulos on samansuuntainen, kuin varhaiskasvatuksen opettajien näkemys yhteistyöstä aiemmissa tutkimuksissa. Tulosten mukaan onnistuneeseen yhteistyöhön tulee pyrkiä moniammatillisessa tiimissä avoimesti keskustellen sekä huomioimalla kaikkien tiimin jäsenten ammattitaidon ja osaamisen. Onnistuneella yhteistyöllä on positiivinen vaikutus lapsen edun mukaisen tuen toteutumiseen sekä varhaiskasvatuksen opettajan työhyvinvointiin.
-
(2016)The purpose of this literature review is to analyze different user-centered information seeking models and compare their main concepts and information seeking strategies. My research problem focuses on the differences and similarities between these concepts and strategies in four different user-centered information seeking models; namely, Sense-Making -theory, Wilson’s information seeking behavior, Episodic model and information search process (ISP). All of the theoretical models stress the importance of interaction between a person and the environment. My research assesses which individual aspects affect information seeking. The literature review of this Bacherlor thesis was carried out by using the qualitative metasynthesis method. This technique supported the interpretation of different aspects in information seeking models. Peer-reviewed research papers were used as references for this study and were collected from open information science database. Analysis was based on comparing concepts of information seeking and their practical implementations. Conclusions were drawn by interpreting differences and similarities of these concepts and practices, emphasizing the active role of a person. In user-centered information seeking models, the human context of information seeking influences how information seeking is understood. Instead of stressing the properties of technologies, user-centered models stress the human behaviour. Information need, which is understood as a cognitive state, motivates a person to seek information. Information seeking is understood not only as a interaction between a person and the environment but also as a interaction between internal thought process and external information seeking strategies. Individuals can be supported to acknowledge their obstacles in information seeking if there are relevant studies available. The analysis of four theoretical user-centered information seeking models can be seen as one.
-
(2021)Koulukiusaaminen on kompleksinen ongelma, joka uhkaa oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Koulukiusaamisen tutkimuksen juuret ulottuvat 1960-luvun lopulle Pohjoismaihin. Viimeisen 30:n vuoden aikana koulukiusaamista käsittelevien tutkimusartikkeleiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Pohjoismaisella koulukiusaamistutkimuksen näkökulmilla on ollut merkittävä vaikutus kiusaamisilmiön konstruointiin. Tämän tutkielman tavoitteena on tuoda esille niitä näkökulmia, mistä koulukiusaamista on ymmärretty ja selitetty tutkimuksessa. Vastaan tutkimuskysymykseeni “Mistä näkökulmista koulukiusaamista on tutkittu Pohjoismaissa? kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella. Aineisto on rajattu vuosina 1970–2020 julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, väitöskirjatutkielmiin, tutkimuskirjallisuuteen, selvityksiin ja hankkeisiin. Aineistossa painottuu psykologian tieteenala, jolla on ollut merkittävä vaikutus ja tukeva jalansija pohjoismaisessa koulukiusaamistutkimuksessa. Esitän myös kritiikkiä kyseistä tutkimuksen kehityssuuntaa kohtaan. Tutkimusaineisto osoittaa, että pohjoismaista koulukiusaamisen tutkimusta on hallinnut psykologian tieteenalalle ominaiset tavat tulkita kiusaamista yksilöihin tiiviisti keskittyvistä näkökulmista, kuten persoonallisuuspiirteiden, yksilöllisten erojen, kiusaamisen laadullisten erojen ja sosiaalisten prosessien kautta. 2000-luvulla koulukiusaamisen tutkimuksessa on hyödynnetty Bronfenbrennerin (1979) sosioekologista viitekehystä, joka pyrkii tarjoamaan aiemmalle koulukiusaamisen tutkimukselle alustan, jossa näkökulmat pystyvät myötäilemään toisiansa ja ratkomaan koulukiusaamisen ongelmaa monitieteellisemmin. Sosioekologisessa viitekehyksessä koulukiusaamisilmiön näkökulmaa voidaan laajentaa. Tällöin katsetta ja vastuuta siirretään pois yksilöstä ja sitä suunnataan kohti rakenteellisempaa ja kriittisempää tarkastelua. Tämän tutkielman valossa näyttää siltä, että kiusaamisen kompleksiseen ongelmaan jonkin näköisen helpotuksen tuo monien näkökulmien yhtäaikainen tarkastelu ja niiden yhteistyö. Väitän, että koulukiusaamistutkimus pystyy hyötymään moninäkökulmaisuudesta, joita tulee tarkastella toisiinsa kietoutuneesti ja poissulkematta.
-
(2023)Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä sisäiset tekijät vaikuttavat yksilön motivaatiotekijöihin, ja millä ulkoisilla tekijöillä opiskelumotivaatioon voidaan vaikuttaa positiivisesti. Tutkimustarve on ilmeinen, sillä useat tutkimukset osoittavat, että oppilaiden oppimismotivaatio laskee peruskoulun edetessä, ja varsinkin siirtymävaiheissa. Aluksi esiteltiin neljä erilaista motivaatioteoriaa: ”vaatimusten ja voimavarojen merkitys oppimiselle ja hyvinvoinnille”, itsemääräämisteoria, odotusarvoteoria ja tavoiteorientaatioteoria. Tämän jälkeen määriteltiin sisäisiä tekijöitä ja lopuksi pyrittiin löytämään opettajan, vertaisten ja vanhempien toiminnasta tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa positiivisesti yksilön oppimismotivaatioon. Menetelmät. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Google Scholar- ja Helka-kirjastopalveluita käyttäen. Aiheen kansainvälisen luonteen vuoksi suurin osa aineistosta on englanninkielistä, vaikka tutkijat tai tutkimuskohteet olisivat suomalaisia. Tulokset ja johtopäätökset. Yksilön oppimismotivaatioon vaikuttavia sisäisiä tekijöitä olivat minäpystyvyysuskomukset, temperamentti ja sukupuoli. Ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttivat positiivisesti oppimismotivaatioon, olivat opettajan sensitiivisyys, eli tunnetuki, selkeiden struktuurien tarjoaminen, sekä autonomian tukeminen. Vertaissuhteissa tärkeäksi tekijäksi nousi myös lämpö, struktuuri ja tuki, sekä huomion kiinnittäminen siirtymävaiheisiin. Vanhempien läsnäolo, autonomian tukeminen ja auttaminen tarvittaessa ilman kontrollia lisäsi oppimismotivaatiota myös koulun ulkopuolella. Tukemalla oppilaan perustarpeita, autonomiaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja pystyvyyttä voidaan parantaa hänen minäpystyvyyttään ja tukea persoonan kasvussa, johon temperamenttipiirteet vaikuttavat. Myös sukupuoleen liittyviä ennakkokäsityksiä (pojat tekevät matikkaa ja tytöt lukevat) voidaan oikealla suhtautumisella ja tuella häivyttää.
-
(2020)Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, miten tutkimuskirjallisuudessa työelämän muutosten ajatellaan muuttavan psykologisen sopimuksen ilmenemistä. Sen lisäksi tarkastellaan minkälaisia muita käsitteitä tutkimuskirjallisuudessa käytetään psykologisen sopimuksen rinnalla kuvaamaan työntekijän ja työnantajan välisen suhteen muutosta. Tutkielmassa on kaksi laajaa teemaa, psykologinen sopimus sekä alaistaidot. Psykologinen sopimus kuvastaa yksilön subjektiivisia kokemuksia työsuhteen odotuksista ja velvollisuuksista. Alaistaitojen odottamisen nähdään olevan tärkeä osa työnantajan psykologista sopimusta. Perinteinen ajatus psykologisesta sopimuksesta on, että hyvin tehty työ takaa työn jatkuvuuden ja näin työsuhde perustuu molemminpuoliselle luottamukselle ja vahvalle sitoutumiselle. Tutkielman tarpeellisuus perustuu käsitykseen tämän perinteisen psykologisen sopimuksen mallin katoamisesta työelämän kokonaisvaltaisten muutosten johdosta. Tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, tarkemmin kuvattuna narratiivinen yleiskatsaus. Tutkielman tavoitteena ei ole tuottaa uusia tutkimustuloksia, vaan avaamalla työelämän muutosten historiaa ja kehityskulkua kuvata yksilön muuttuvaa suhdetta työhön psykologisen sopimuksen, alaistaitojen sekä muita työn vaihtosuhdetta kuvaavien käsitteiden avulla. Tutkimuskirjallisuuden mukaan perinteisen psykologisen sopimuksen olettama työsuhteen vakaus ja turva vaaditaan korvattavan työn sisällöllisellä palkitsevuudella. Epävarmuuden kokemuksia halutaan vähentää keräämällä työstä sellaisia tietoja ja taitoja, jotka edesauttavat työllistymistä jatkossa, mikäli työsuhde syystä tai toisesta päättyy. Työnantajan näkökulmasta psykologista sopimusta vahvistaa alaistaitojen käyttö sekä niiden aktiivinen kehittäminen. Alaistaitoihin kuuluu vuorovaikutus, työhön sitoutuminen sekä oma-aloitteinen toiminta organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijän näkökulmasta psykologista sopimusta heikentäviä asioita ovat resurssien puutteesta sekä työn tietoistumisesta johtuva työajan riittämättömyys sekä työn tunkeutuminen muualle elämään. Ongelmia sekä työnantajalle että työntekijöille luovat yleistyvät joukkoirtisanomiset sekä muut työsuhdetta koettelevat yllättävät kriisitilanteet. Nykyisen psykologisen sopimuksen ongelmana on myös molemminpuolinen organisaatiositoutumisen heikkeneminen.
-
(2023)Tavoitteet. Yksinäisyyden vaikutuksia varhaiskasvatusikäisiin lapsiin tutkitaan ja tunnistetaan yhä useammin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että toistavat yksinäisyyden kokemukset aiheuttavat lapselle ahdistusta ja epämiellyttävää oloa. Yksinäisyyden tunnistaminen ja katkaiseminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Tässä tutkimuksessa keskitytään tutkimaan yksinäisyyden monia puolia ja erilaisia keinoja puuttua siihen. Varhaiskasvatuksessa käytetään lastenkirjoja monipuolisesti. Lastenkirjojen avulla lapsille voidaan esitellä erilaisia teemoja, sekä antaa malleja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Tutkimuksessa tutkitaan yksinäisyyttä käsitteleviä lasten kuvakirjoja. Tutkimuksessa selvitetään, miten yksinäisyyttä kuvaillaan kuvakirjoissa ja millaisia ratkaisuja sen poistamiseksi esitellään. Menetelmät. Tämän tutkimuksen analysointitapana on aineistolähteinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineistoksi on valikoitunut kokoelma yksinäisyyttä käsitteleviä lasten kuvakirjoja. Kirjaston henkilökunta keräsi yhdeksän yksinäisyyttä käsittelevää lasten kuvakirjaa, joiden alkuperäinen kieli on suomi ja julkaisuvuosi aikaisintaan 2010-luku. Lastenkirjoista tutkin miten yksinäisyyttä käsitellään ja millaisia ratkaisuja sen ratkaisemiseksi esitetään. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimissani kuvakirjoissa esiteltiin erilaisia syitä yksinäisyyden taustalla ja sen ratkaisemiseksi. Syyt yksinäisyyteen vaihtelivat ja se johtui harvoin vain yhdestä asiasta. Yksinäisyyden syitä kuvailtiin totuudenmukaisesti, kun syyksi nostettiin esimerkiksi syrjintä, oma epävarmuus ja heikko itsetunto. Ratkaisussa painottui oman aktiivisuuden lisäksi ulkopuolinen apu. Yksinäisyyden ratkaisussa korostui ystävyyssuhteiden merkitys, joka kuvailtiin aina tärkeäksi kokemukseksi.
-
(2019)This study examines the reasons behind passed or undone domestic work in young alone living adults’ everyday lives and describes the impact of undone domestic work in their everyday experience. Undone domestic work is often seen as laziness or ineffectual by people. According to previous studies, some housing types like multi-member families with little children cannot skip domestic work or be flexible on their daily routines to avoid difficulties in their everyday life. Also, when living in cohabitation in general, you must actively contribute in domestic work to forward collective well-being. However, that does not apply for alone living adults since they are only accountable for themselves. They can do the domestic work based on their own schedule, resources and with their own standards of tidiness. The study was implemented with qualitative research method. Five young alone living adults took part in this study, in the 20-32 age range. Three males and two females were chosen with discretionary take. All of them were living in rental one-room flats. The material was gathered by individual theme interviews, that were done by online phone calls. The themes were a single day, periodical domestic work, home and housing, subliminal domestic work and experience on undone domestic work. The analysis method was inductive content analysis. According to the results, it seems that domestic work is not highly prioritized task in everyday life, and undone domestic work results in mostly negative experience. There was found nine different subcategories to explain the reasons behind passed or undone domestic work. Essential subcategories were hurry, which included management of responsibilities and hectic everyday life, sufficient tidiness, which mean that a little messy apartment was not seen as a problem, and laziness, when one could not bother or bear to do domestic work. They formed two upper categories which were rationalization of domestic work and domestic work affiliated despondency. Also, there was found five different subcategories to describe the impact of undone domestic work in young alone living adults’ everyday life. Essential subcategories were slight queasiness, where undone domestic work was slightly distressing, being strained, where undone domestic work was causing burden, and relief, where passing domestic work saved resources. They also formed two upper categories which were negative mood and decent mood.
-
(2016)Aims. The aim of the study is to find out what are the factors most affecting the food choices of men studying in university and living by themselves. The research question is what factors affect the food choices men who study in university and live by themselves. There is no previous research conducted in Finland regarding the food choices of university students. The basis for this study is a qualitative study done in Belgium in 2014 regarding the eating habits of university students. Methods. The quantitative study was done in May 2016 at the university of Helsinki by using an online survey. The survey consisted of multiple choice questions, Likert scale based questions as well as one open question. The survey was completed by 58 people of which 57 were part of the target group whose answers were then used as material for the study. Results and discussion. The factors most affecting the food choices of men studying in university living by themselves were the pleasure of the food, the price of the food, the time used in preparing the meal, the appeal of the food, previous food preferences and the nutritional value of the food. Unpredictable in the study was the dumpster diving which came to the fore in the open question.
-
(2024)Syöminen on suuressa osassa arkeamme ja se on välttämätöntä arjen toimintojen ja selviytymisen kannalta. Ruoanvalintaan liittyy erilaisia päätöksiä – mitä syödään, kenen kanssa syödään ja miksi syödään. Tämän tutkielman tavoitteena on koota yhteen aiempien tutkimuksien avulla kuva siitä, mitkä tekijät voivat vaikuttaa yksinhuoltajien ruokavalintoihin. Aiemmissa tutkimuksissa on noussut esiin, että muun muassa perherakenteella ja perheen sosioekonomisella asemalla nähdään olevan vaikutusta ruoanvalintaan, joten päädyin rajaamaan aiheen tässä tutkielmassa haavoittuvassa asemassa oleviin yksinhuoltajiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Sen avulla pyritään kokoamaan laaja kuva käsiteltävästä aiheesta ja ajantasaistamaan tutkimustietoa käsiteltävästä aiheesta. Tutkimuskirjallisuutta etsittiin monipuolisesti eri lähteistä englanniksi ja suomeksi. Tutkimukseen valikoitui kotimaisia ja kansainvälisiä artikkeleita ruoanvalintaan vaikuttavista tekijöistä eri näkökulmista. Tutkimukset antoivat viitteitä siitä, että yksinhuoltajien ruokavalintoihin vaikuttavista tekijöistä keskeisimmät ovat talous, aika ja voimavarat, jotka vaikuttavat valintojen terveellisyyteen. Talouden ollessa tiukoilla, yksinhuoltajat suosivat ruoassa edullisuutta. Tämä taas vaikuttaa terveellisyyteen, sillä yksinhuoltajien on nähty tekevän epäterveellisiä ruokavalintoja taloudellisten resurssien ollessa vähäiset. Lisäksi pienituloiset kuluttavat eniten energiatiheämpiä ruokia. Ajan ja voimavarojen ollessa niukat joudutaan tinkimään erityisesti ruoan terveellisyydestä, kun halutaan suosia arjessa nopeita ja helppoja ruokia ajan ollessa vähäinen. Tutkimuksista käy ilmi, että yksinhuoltajat saattavatkin suosia pikaruokaa helpottaakseen arjen kiireitä ja toisaalta väistääkseen negatiiviset tuntemukset nautintoa tuottavan ruoan äärellä. Tutkielman avulla tuotettiin arvokasta tietoa yksinhuoltajien ruokavalinnoista, jota voidaan hyödyntää yksinhuoltajien tukemisessa kohti tasapainoista arkea ja terveellisiä ruokavalintoja, sillä ruoanvalinnoilla voi olla pitkälle kantava vaikutus yhteiskunnassa muun muassa sairauksien ehkäisyn näkökulmasta.
-
(2018)The study examines women´s positive experiences of self-eating. The aim of the study was to find out the experiences of eating alone as part of the structure of eating and the food culture. Eating experiences and related factors are considered in the theoretical framework of gender, food status, and social interaction. This study is based on the theoretical approach to eating and food behavior used in research literature, derived from Nobert's Elias's Food Space theory (1978) and Claude Lévi-Strauss's Culinary Triangle Theory (1966). The survey was conducted through a questionnaire asking open questions about the positive experiences and factors associated with self-deception. In addition, respondents were asked to name the foods that are eaten alone. The study was conducted as a link to the HY e-form ques-tionnaire in the social media Facebook group Geek Women Unite! (Finland). In response to the e-form, 616 responses were received, of which 93.67% (n = 577) were identified as female identifiers. Most of the respondents (99.3%) feel self-eating at home as positive. In other environments, such as restaurants and workplaces, the experiences were described as positive. The enjoyment was related to experiences of their own peace and decision-making, that is, the definition of where and what women ate. The food and food products that were consumed alone represent-ed both meals and snacks. The conclusion of the thesis is that the significance of self-eating came out as stories of high-status foods, and the significance of the women´s own time.
-
(2018)Previous research has shown that teachers’ bullying experiences have affected their well-being at work. These experiences have also been connected to physical and emotional violence. I am studying teachers’ experiences of students’ negative behaviour and the relation between teacher’s authority and experiences of being bullied. Based on previous literature, my assumption was that these experiences would have a negative effect on teachers’ well-being at work. I also assumed that if the teacher’s authority weakens, it will reflect on one’s experiences of being bullied. Material was collected by an e-form, which had one open question. Through this open question, teachers had the opportunity to describe their experiences and bring forth aspects that had caused negative emotions at their workplace. Four complete answers were gathered and utilized within a material-based content analysis. Aspects that were related to the research questions or the chosen concepts were picked out and used in the analysis. The results indicate that almost all teachers experienced the bullying directed towards them as negative. Almost every teacher described emotional violence that had appeared in a verbal form. Physical violence was not mentioned. Teacher’s authority was also left unmentioned so conclusions of its implications to bullying cannot be made. Teachers did not experience the events having a negative influence on their wellbeing at work, but instead mentioned considering a break from work. These results could be used in future research or to educate teachers about the challenges of teacher’s job.
-
(2018)The background for this thesis came from the reformed curriculum, where intermediate Swedish was moved to begin on the sixth grade in September 2016. The purpose of the reform is to improve intermediate Swedish skills by emphasizing on the significance of motivation and attitudes towards learning. This thesis investigated learning motivation and attitudes of junior high school students towards intermediate Swedish before the reform. In addition, it clarified which factors and how they affected motivation and attitudes. Clarifying students’ motivation and attitudes offers hints to Swedish teachers on how to improve the education. The secondary purpose of this thesis is to act as a comparison for my Master’s Thesis, where I intend to investigate the motivation and attitudes of students towards intermediate Swedish when following the reformed curriculum. This thesis was implemented as a literature review. The literature consisted of two reports by the National Board of Education, one extensive research and four Master’s Theses. The literature was analysed with the help of Dörnyei’s (1994) components of foreign language learning motivation, which divides factors affecting motivation to language, learner and learning situation level. Girls were more positive towards intermediate Swedish studies compared to boys. Motivation appeared to decrease when moving from the seventh grade to the eighth and ninth grades. This was explained by the challenging content of the eighth and ninth grades. The students’ instrumental orientation towards intermediate Swedish was stronger than their integrative orientation. Swedish was mostly studied for the grade and some realised its importance even in working life and further studies. Failures in Swedish studies were explained by a lack of effort, which had a favourable effect on motivation. Faith in one’s abilities was connected to positive attitudes towards intermediate Swedish. The teacher had a central role in affecting students’ motivation and attitudes. The media had a weak effect on attitudes, both positive and negative. A minority of students brought up the concept of obligatory Swedish and were either for or against it.
-
(2018)The aim of this thesis is to examine how this season’s fashion trends relate to the sketches made by 9th grade students in the subject of handicrafts. What kind of fashion references can be found in their sketches? Does current fashion define young people`s design ideas or are students capable of designing individual clothing by themselves? This research examines the world of fashion especially in the context of youth fashion. Earlier research has studied the theme of youth in the context of clothing and favourite clothes, but not from the viewpoint of student`s design competences. This thesis focuses on the theme of fashion and what kind of connection it has with student`s design ideas and sketching. The research method was based on organizing picture materials in different themes. Sketches on ensembles designed by Kruunuhaka junior high school students of optional handicrafts course were used as the source material. Sketches by three students chosen in a discretionary manner acted as the source material. The three most distinct sketches in a random set were picked. The sketches and drawings are meant to act as a designing tool to clarify the designer’s individual thinking. The sketches were studied to see if there were any connections between youth fashion and the designed ensembles. The assumption was that references to spring 2018 fashion would be found in the ensembles designed in the handicrafts course. The ensemble sketches showed clear references to spring 2018 fashion. As a conclusion it can be stated that youth design is steered by global fashion phenomena.
-
(2019)Aims. The aim of the present study was to find out, whether the educational choices of closest high school friends were linked. The study seeks to answer these questions: Do closest friends in lower secondary school have higher than average probability to end up in the same educational sector after lower secondary education? Do the educational choices of closest friends predict whether different educational sectors are considered after lower secondary education? Previous surveys have mapped the different reasons for educational choices using Likert-scales, which measure opinions. Qualitative research and statistics, however, have questioned the individualistic picture the results from these surveys paint. Methods. Data from VET Student Survey 2017 was used, which was collected in early 2017. Answers from only first and second year students aged 15 to 19 were analysed (n=3577). The respondents had Finnish nationality, spoke only Finnish or Swedish, and had no previous studies in addition to lower secondary education. The average proportions of vocational education and training (VET) and general upper secondary school among the respondents’ closest friends, who had continued from lower secondary education to upper secondary level, was calculated. These proportions were compared with the averages among all people who had continued from lower secondary level to upper secondary level using a binomial test. The association between the educational choices of closest friends and considering general upper secondary school instead of VET was examined with two proportion z-test and via a logistic regression model, in which the student’s grade point average and the educational level of parents were controlled for. Results and conclusions. The educational choices of closest friends were linked with the possibility of ending up in a certain educational sector after lower secondary school. The educational choices of closest friends predicted considering general upper secondary school instead of VET even when the effects of the student’s grade point average and the educational level of parents were taken into consideration.
Now showing items 3637-3656 of 3696