Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Yläkouluikäisten poikien kokemuksia valinnaisen tekstiilityön opiskelusta 
    Lehtelä, Heli (2018)
    The purpose of this BA thesis is to find how boys who have chosen to study textile work view studying textile work in school. The objective is to find tools with which to develop the teaching of textile work to a more interensting direction regardless of gender. Through the history of school education and even today textile work has been a remarkably genderized subject. In order to raise the stature of textile works and crafts in general it is imperative to seek ways to dismantle its genderization. As the national curriculum of 2014 merges the subjects of textile work and techical work into one subject of crafts it is necessary to find ways to keep students willing to choose textile work as an optional subject. The material of the thesis was gathered in May 2012 by identifying the eighth and ninth grade upper elementary school boys who have chosen textile work as an optional subject in the area consisting of North Karelia, Northern Savonia and Southern Savonia. Twentyfive of such boys could be found in nine communities. After this charting a thematic interview was conducted with thirteen boys in seven communities. The interviews were either single interviews, dual interviews or group interviews. After transcription the interviews were deconstructed by the means of content analysis, thematizing and categorizing themes into main categories. The results indicated a largely positive experience of textile work as a school subject. According to research textile work was considered a more pleasant subject than theoretical subjects, with the permitted socialization with peers being a part of its appeal. In order to keep textile work meaningful to a student it is imperative that the student is able to choose a subject with a concrete meaning and personal importance to work on. Also of importance is that the student is able to utilize a technique best suitable to attain the desired result. Although the common notion of textile work is that of a girls' subject, this kind of genderization is not visible in the everyday life of studies. Students are always individuals reagardless of gender. The teacher is the pivotal part of making the subject they teach a success.
  • Yläkoululaisten arvioita ruokahävikkikampanjoista ja niiden merkityksestä heille 
    Hietanen, Josefina (2017)
    Aim: This study explores the views of secondary school students regarding food waste cam-paigns and their views of how to conduct different them as effective as possible. Previous researches suggest that campaigns can influence opinions in general and cultural level ra-ther than affecting individual behaviour. Previous research also suggests that food education should be linked better on secondary student’s personal life. This research elaborates the fol-lowing questions: 1. How do secondary school students evaluate presented campaign mate-rials? 2. What do they consider to be the best ways to conduct different campaigns in gen-eral? Methods: The material of this study consist of interviews of six secondary school students from the same school from the city of Pori. The materials was gathered by two-group-interviews in December 2016. Example materials from three food waste campaigns were used as accessories for the interviews. The participants evaluated the campaigns they were shown and expressed their thoughts about them. The participants were also asked to ex-press their views on informational campaigns in general. Interviews were conducted as semi-structured theme interviews. The study material was analysed using data-driven quali-tative analysis. Results and conclusions: The participants primarily focused on the visual aspects of the ma-terial shown rather than its actual message. This is due to the campaigns' focus demograph-ic being younger than the participants. Regarding this the students pointed out that for any campaign to succeed, the subject matter itself should be sufficiently interesting. To make a difference in personal habits, the students thought the most effective ways would be to point out negative avoidable consequences, to indent the whole classroom and to use campaigns repeatedly.
  • Yläkoululaisten koululounas ja välipalatottumukset 
    Nousiainen, Katja (2016)
    Aim: This study explores eating habits of secondary school students: whether they eat school lunches and which kind of snacks are consumed. Earlier studies show that almost one third of the students consume unhealthy snacks at least twice a week. More than half of the students do not eat all components of the school meal. This research elaborates the following questions: 1. How often an adolescent consumes school lunches and its portions? 2. What kind of snacks the adolescent enjoys in and out of school? 3. Which factors affect his or her snack choices? Methods: This study was executed by using qualitative methods. Six students aged between 13 and 15 were interviewed in November 2016, in the city of Joensuu. Interviews were semi-structured. The data was analysed by using quantitative methods as well as qualitative, data-driven analysing methods. Results and conclusion: The students consume school meals daily but leave some portions aside. Girls seem to eat salad more often than boys. Boys drink milk or sour milk more often than girls. Students rarely consume any snacks at school except one girl who has fruits or biscuits three times a week. Almost all interviewed enjoy a sandwich and yoghurt for a snack after school. Fruits are common snacks for half of the students. Most of the interviewed made decision what they will have for snack due to the availability and taste of snack. Some also found healthiness as a key factor. Overall it seems that rea-sons for decreasing the need for snacks at school are 1) food made in home economics class, 2) it is not allowed to exit school during school day as well as 3) comprehensive con-sumption of different portions of school meal.
  • Yläkoululaisten nuorten ruokatottumukset ja ruoanvalinta Suomessa 
    Engström, Sofia (2019)
    Purpose: The aim of this bachelor’s thesis was provide an overview of the scientific literature on the eating habits of today’s Finnish upper comprehensive school students and the different aspects that the impact how they choose their food according to research results of the studies published in 2010’s. Methods: To this end, I engaged in a narrative literature review of research published on the topic between the years 2010 and 2019. The final analysis based on 13 different publications. The analysis for the review has made by using the content analysis, where the content has analysed first in to themes which indicates the research questions. After the themes have been analysed, the themes were able to transfer in the final results. Results and conclusions: The Finnish upper comprehensive school students are aware of the fact what are the healthy eating habits or what they should eat in daily basics. The research have shown the problem that the adolescents do not know how to take the healthy choices to practice even if they knew what the healthy eating habits were. The studies have also noticed that eating with the regular meal rhythm is challenging for the Finnish adolescents. Special notice has been made that the adolescents do not eat breakfast or school lunch so often in their daily basics and tehy replace the missing meals with unhealthy snacks. The researchers have also noticed that there is a difference between the genders in the eating habits. It was more likely for the boys to eat against the healthy eating habits and they ate more unhealthy snacks than the girls. According to the researchers results, adolescents from the families with the lower social economical statuses ate more against the healthy eating habits. The researchers have found a connection that the adolescents have common eating habits with their friends and they have similar food choices. The studies have discovered also that the area where the adolescent live and the school is placed, affects to their eating habits and choosing the food. Also, the society have noticed to have an influence to the adolescents eating habits and how they choose their food. The literature review had shown results that research should pay more attention to Finnish adolescents eating habits. All the results from this literature review should not be used without a second and more trustworthy research.
  • Yleinen tuki esiopetuksen arjessa 
    Keski-Jyrä, Tiina (2023)
    Tutkimuksessa tutkitaan yleisen tuen keinoja esiopetuksessa. Päädyin aiheeseen koska, asia on ajankohtainen ja merkittävä varhaiskasvatuksen opettajan työssä. Tuen saaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäisee oppimisen pulmia ja lisää lapsen onnistumisen kokemuksia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto ke-rättiin haastattelemalla kolmea esiopettajaa. Kaikki haastateltavat toimivat esiopettajina haastattelujen aikana. Yhdellä opettajalla oli varhaiskasvatuksen maisterin koulutus, yhdellä varhaiskasvatuksen kandidaatin koulutus ja yhdellä LTO-tutkinto lastentarhaopistosta. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen vastaukset litteroitiin ja analysoitiin. Tuloksista selvisi, että haastateltavat opettajat käyttivät samankaltaisia konkreettisia yleisen tuen keinoja. Lisäksi selvisi, että kaikki opettajat pitivät yleistä tukea osana arkea ja jokapäiväistä pedagogiikkaa. Tuen kolmiportainen malli oli selkeä haastateltaville opettajille. Konkreettisia yleisen tuen keinoja, joita kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat toivat esille, olivat muun muassa kuvatuki ja pienryhmätoiminta. Lasten jatkuva havainnointi liitettiin läheisesti lapsen tukimuotojen suunnitteluun.
  • Yleisen- ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden koulutusvalintamotiivit 
    Halsas, Ada (2017)
    The aim of this study was to asses the motives of the students of general and adult education. Motives are the reasons for our actions and certain motives affect the the choice for studies. Previous studies show that the main reason to choose educational studies is the persons own interest on the subject. Students` age and family background has also shown to have a connection with school choice motives. This study focused on the motives of the students of Helsinki University. The study was conducted as a quantitative study and the material was collected as a electrical questionnaire on spring 2017. Miina Hietala (2015) has made an indicator to measure the school choice motives of teacher students. On the base of this indicator a new indicator was made to measure the motives of general and education students. This indicator has 13 claims that measure five different motivational factors. The material was analyzed with the SPSS- statistical program. The material was analyzed in order to find statistical key numbers of the different motivational factors and possible connections between the students age, social background and previous studies to motivational factors affecting school choice. Correlations and Mann-Whitneys test were used to analyze the material. The motives for school choice of the students of general and adult education in Helsinki University were personal interest and the value given to the education. Social factors and the education as a back-up plan seemed to motivate the least to choose this education. These results are in line with the earlier studies. The students seemed to have almost similar school choice motives, although all the motivational factors had been the primary motive to choose to study general and adult education. More study of school choice is needed in order to find out the factors affecting school choice.
  • Yliopistolaitoksen ja -koulutuksen tehtävät poliittisen päätöksenteon dokumenteissa 
    Kaivola, Karoliina (2020)
    Tutkielmani tarkoitus on selvittää, miten yliopistokoulutuksesta, yliopiston tehtävistä ja yliopistolain uudistamisesta puhutaan valitsemissani poliittisissa dokumenteissa. Tutkielman teoreettinen tausta oli suomalaisen koulutuspolitiikan ja yliopistokoulutuksen tutkimuksessa, jossa on viime vuosikymmenien aikana havaittu siirtymä tasa-arvon ja sivistyksen ihanteesta uusliberalistiseen rationaliteettiin, joka korostaa kilpailua ja tehostamista. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisena yliopiston tehtävää kuvataan ja kuinka sitä perustellaan valitsemissani Sipilän hallituksen dokumenteissa? 2) Miten yliopistouudistusta perustellaan ja millaisia merkityksiä sille annetaan valitsemissani Sipilän hallituksen dokumenteissa? 3) Miten yliopiston tehtävää kuvataan ja perustellaan Marinin hallitusohjelmassa ja eroaako se Sipilän hallitusohjelmasta? Aineisto koostui Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta, yliopistolain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä HE 152/2018 vp sekä Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta. Taustaoletuksena oli, että suomalaista koulutuspolitiikkaa hallitsevat kaksi diskurssia, tasa-arvon ja sivistyksen ihanne sekä uusliberalistinen tehostamisen rationaliteetti, ovat löydettävissä analysoitavista teksteistä. Analyysi toteutettiin foucault’laisena diskurssianalyysinä, jossa diskurssi ymmärretään kiteytyneenä ja kulttuurisesti jaettuna merkityksellistämisen tapana, joka muokkaa ymmärrystä todellisuudesta. Analyysissä kiinnitettiin huomiota erityisesti tekstin sisältämiin ja ilmentämiin yhteiskunnallisiin intressiristiriitoihin ja valtasuhteisiin sekä niiden vaikutuksiin ja seurauksiin. Tutkielman tulokset osoittivat, että aiemmissa tutkimuksissa kuvattu uusliberalisaation prosessi näkyy vahvasti koulutuspoliittisen päätöksenteon kielenkäytössä. Tasa-arvo ja sivistys jäivät yleismainintojen tasolle, kun taas uusliberalistinen käsitteistö, kuten jatkuva oppiminen, kehittäminen ja kilpailukyky, muodosti koulutuspoliittisen ohjauksen perustan. Hallitusohjelmien kielenkäyttö oli lähtökohdiltaan hyvin samanlaista, mutta Marinin hallitusohjelmassa tasa-arvolle ja sivistykselle annettiin itseisarvo. Tarkastelemieni dokumenttien kielenkäyttö ja sen sisältämät merkitykset ilmentävät vahvasti markkinalähtöistä ajattelua, jonka kriittinen tutkiminen on tärkeää yhteiskunnallisen tasa-arvon, yliopistolaitoksen autonomian ja akateemisen sivistyksen toteutumisen takaamiseksi.
  • Yliopiston yhteiskuntasuhde, yhteiskunnalliset tehtävät ja tutkimuksen vaikuttavuus 
    Suuniitty, Aino (2020)
    Tutkielmani käsittelee yliopistojen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja yliopistojen tuottaman tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkielmassa tarkastellaan, miten yliopiston ja yhteiskunnan suhde on muotoutunut, millaisia tehtäviä yhteiskunta yliopistolle on asettanut ja miten yliopistojen tuottaman tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineiston muodostivat yliopistoja koskevat lakisäädökset ja yliopistouudistus sekä tutkijoiden kokemuksia tarkastelevat tutkimukset ja julkaisut. Aineisto kerättiin Helka- ja Doria- tietokannasta, akateemisista julkaisulehdistä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön sivustoista. Tutkimuksessa havaittiin, että yliopistojen tehtävä on muotoutunut yhdessä yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Teknologian nopea kehitys ja liike-elämän tulosohjauksen soveltaminen julkiseen hallintoon ovat asettaneet yliopistolle velvollisuuden osoittaa toimintansa yhteiskunnallisen hyödyn tiedon ja osaamisen tuottajana sekä innovaatioiden, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tuottajina. Yliopistojen tehtävänä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen, joiden toteutuminen ilmenee yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisissä strategisissa tavoitteissa ja niiden toimeenpanemisessa. Tutkimuksen vaikuttavuutta mitataan yliopiston soveltamien mittaristojen avulla, joiden tuloksista yliopisto on velvollinen raportoimaan ministeriölle rahoitusta vastaan. Yliopistojen tuloksia arvioivat mittarit on koettu riittämättömiksi mittaamaan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhtäaikaisesti huomioimaan tieteenalojen välisiä eroja. Yliopiston tutkijat kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen velvollisuutenaan sekä sisäisen motivaation ylläpitäjänä yhdessä henkilökohtaisen kiinnostuksen kanssa. Kuitenkin yliopiston hallinnon harjoittama tulosohjaus, rahoituksen kilpailutus ja määrälliseen julkaisuun perustuva arviointi tuottavat ylimääräisiä paineita. Yliopistoille toivotaan hallinnollisia uudistuksia, jotka kannustaisivat luovuuteen ja sisäiseen motivaatioon.
  • Yliopisto-opettajien käyttämät opetusmenetelmät oppimistavoitteiden tukemiseksi 
    Kipinoinen, Karoliina (2017)
    Objectives. The goal of this research was to produce information of the learning goals teachers have for their courses. The goal was to research what kind of teaching methods teachers did use to help to reach courses learning goals. The goal was also to research what kind of evaluation methods they used to help reach their learning goals. I researched this topic with using the theory of constructive alignment theory by Biggs in my mind (Biggs, 2003). Methods. There were three university teachers in my research. The interviews I used were a part of a bigger university research. The interviews were theme interviews. The teachers were interviewed before and after they had taught a course they were reffering to. The interviews were analysed with the help of Biggs constructive alignment theory in mind ( Biggs,2003) Results and conclusions. Results showed that teacher goals were to guide students to learn work-life skills and course content skills. Teachers used both traditional teaching methods and methods that activated students more. Teachers wanted students to learn critical thinking, work on their expertise and learn co-operative skills, because they are important skills in work-life. Those work-life skills and course content skills in mind they planned and chose teaching methods to support those goals. The students were evaluated with exams, which emphasized both formal and applied skills.
  • Yliopisto-opettajien opetuskäytäntöjen muotoutuminen 
    Markkanen, Riika (2019)
    The purpose of the thesis is to broaden the understanding of teaching practices and their formation. The definition of teaching practices has been very unclear. There is no clear defini-tion about the concept. Because the thesis is based on this concept, we must define the con-cept. After that we can start exploring the subject more closely. The purpose of the study was defining comprehensively the concept of teaching practice. When the definition is clear enough, we can move forward to clarifying the formation of teaching practices. The purpose was to describe in a versatile way the factors that influences teaching practices. This thesis was implemented as a descriptive literature review. Because of the way this the-sis was made, the research material was very versatile. The research materials consisted of many educational literatures and scientific studies. The materials dealt mainly with university teachers, university and teaching. This thesis handle teaching practices as diverse as possible. The study focuses specifically in the university teachers teaching practices. In this thesis teaching practices means teaching habits that teachers constantly using in their teaching. There are many factors that influences teaching practices. Teachers personal factors and authors of the educational event influence the formation of teaching practices. Educational factors and personal processes were also considered. In this thesis the definition of teaching practices is defined as diversely as possi-ble.
  • Yliopisto-opiskelijoiden ateriointiin vaikuttavat tekijät opiskelijaravintolassa 
    Lukkarinen, Vilja (2019)
    Aims. The purpose of this study is to describe the reasons that affect first year home economics teacher students’ eating in student cafeterias. According to previous studies more and more students do not make use of a student meal supported by the Social Insurance Institution. Because of this it is useful to find out the reasons that further eating in student cafeterias and the reasons that impair eating in student cafeterias. In the theoretical background of this study the factors that influence the dining in the student restaurant are the quality of the meal – nutritional quality and flavor, communality, responsibility, affordability and ease. The interview questions are prepared based on these factors. Methods. The data was collected through semi-structured interviews involving five first year home economics teacher students from University of Helsinki. Interviews were conducted in March 2019. The data was analyzed by using content analysis. Results and conclusions. The most important factors that contributed to the meal in student cafeterias were the low price of the meal and the ease, because the student restaurants were well located and there was no need to cook in the middle of weekdays. In addition, the factors influencing the student restaurant were communality and the quality of the meal. The results of the research do not differ significantly from the previous studies on the subject but confirm the validity of previous research results.
  • Yliopisto-opiskelijoiden kokemat ajanhallinnan haasteet ja syitä haasteiden taustalla 
    Nummelin, Katariina (2022)
    Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet korkeakouluopiskelijoiden ajanhallinnan taitojen olevan yhteydessä opinnoissa etenemiseen ja opintomenestykseen. Samalla ajanhallinnan haasteiden on löydetty olevan yhteydessä esimerkiksi lisääntyneeseen stressiin ja viivyttelyyn, sekä heikompaan hyvinvointiin ja motivaatioon. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pitkälti ajanhallinnan yhteyksien tutkimukseen, mutta sen sijaan laadullisia tutkimuksia aiheesta on tehty huomattavasti vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla yliopisto-opiskelijoiden kokemia ajanhallinnan haasteita sekä niiden syitä. Tutkimusongelmat olivat: millaisia ajanhallinnan haasteita opiskelijat kuvailevat sekä mitä syitä opiskelijat kuvaavat ajanhallinnan haasteiden taustalle. Aihe on tärkeä, jotta opiskelijoiden ajanhallinnan taitoja voitaisiin tukea paremmin. Tutkimuksen kohteena oli Helsingin yliopiston Kohti parempaa oppimista -kurssin 20 yliopisto-opiskelijaa, jotka valikoitiin tutkimukseen yksinkertaisella satunnaisotannalla tutkimusluvan antaneiden joukosta. Opiskelijoiden kokemuksia ajanhallinnan haasteista sekä haasteiden syistä analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla analysoimalla opiskelijoiden kurssilla tekemiä ajanhallintatehtäviä. Tulokset osoittivat, kuinka suurin osa opiskelijoista tunnisti ja kuvaili ajanhallinnan haasteita sekä haasteiden syitä. Opiskelijoiden yleisimmät ajanhallinnan haasteet liittyivät käytöksen säätelyyn, jossa haasteena korostuivat erityisesti aikaansaamattomuus ja keskittymisvaikeudet. Lisäksi moni opiskelija koki käytöksen säätelyn haasteeksi liiallisen ruutuajan. Merkittävä osa opiskelijoista koki haasteita myös suunnitelmallisessa käytöksessä, jossa haasteita koettiin tavoitteiden ja aikataulujen toteutuksessa sekä ajankäytön priorisoinnissa. Osa opiskelijoista koki haasteita myös ajan arviointiin liittyen. Valtaosa ajanhallinnan haasteiden syistä liittyi opiskelijoiden omaan toimintaan tai ajatuksiin. Itseen liittyvinä syytekijöinä mainittiin: käytöksen säätelyn haasteet, ajankäytön tiedostamattomuus ja virheellinen arviointi, matala vireystila ja uniongelmat sekä tavoitteiden ja aikataulujen toteutuksen haasteet. Opiskelijat kuvailivat ajanhallinnan haasteille myös ulkoisia syitä: koronan aiheuttamat muutokset ja etäopiskelu keräsivät useita mainintoja erityisesti keskittymisvaikeuksien syynä. Lisäksi osa opiskelijoista kuvaili ajanhallinnan haasteiden syynä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden ristiriidat. Ajanhallinnan haasteet ja syyt painottuivat tutkimuksessa eniten opiskelijoihin itseensä liittyviin tekijöihin. Tuloksissa ilmeni kuitenkin myös monia muita ajanhallintaan kytkeytyviä tekijöitä, jotka osoittavat ajanhallinnan olevan kompleksi ilmiö, jossa kaikki haasteet eivät ole sidoksissa opiskelijan käytöksen säätelyn ongelmiin. Huomionarvoinen tulos on se, kuinka eri ajanhallinnan haasteiden välille kuvailtiin syy-seuraussuhteita. Tulevissa tutkimuksissa olisi hyvä tutkia lisää näitä mahdollisia yhteyksiä eri ajanhallinnan haasteiden välillä. Koronan ja etäopiskelun suurta merkitystä nyt saatuihin tuloksiin ei tule myöskään jättää huomiotta. Tulevaisuudessa opiskelijoiden ajanhallintaa tulisi tutkia lisää myös koronapandemian ulkopuolella. Näin voitaisiin vertailla haasteiden ilmenevyyttä etäopiskelun ja rajoituksien poistuttua. Tarve laajemmalle aineistolle ja pidemmän aikavälin tutkimukselle säilyy, mutta näiden tutkimustulosten avulla ajanhallinnan haasteiden ratkaisuja voidaan miettiä entistä laajemmasta näkökulmasta.
  • Yliopisto-opiskelijoiden tavoiteorientaatiot ja uupumus 
    Mannonen, Oona (2019)
    The aim of this thesis was to view university students’ achievement goal orientations and burnout. The first research problem was to examine what kinds of achievement goal orienta-tion groups can be identified among university students. The second research problem was to examine how students with different achievement goal orientation profiles differ in how they experience burnout. The achievement goal orientations were divided into five different orien-tations: mastery-intrinsic, mastery-extrinsic, performance-approach, performance-avoidance and avoidance orientation. Burnout was defined as a psychological syndrome caused by long-term school related stress that includes feelings of exhaustion, cynicism and inadequacy. Previous achievement goal orientation studies have largely focused on children and younger students. Moreover, there has been few studies examining the link between achievement goal orientations and burnout, so this thesis aimed to introduce new information about this topic. The participants filled a survey which included achievement goal orientation and burnout in-struments. The respondents (n=122) were university students and they varied in age and state of studies. A person-oriented approach was applied as the students were classified to different achievement goal orientation groups using cluster analysis. The link between achievement goal orientations and burnout was examined using analysis of variance. Three achievement goal orientation groups were found in the data: mastery-oriented (45 %), performance-oriented (38 %) and avoidance-oriented (17 %). On average the students were quite mastery- and performance-oriented. The mastery-oriented students experienced least burnout and the performance-oriented the most. The performance-oriented students experi-enced exhaustion and inadequacy, whereas the avoidance-oriented students felt cynicism more than the other groups. The results imply that students who are differently oriented to their studies may differ in what they think about their wellbeing, although in this study the stu-dents overall didn’t experience severe burnout. Especially strong performance or avoidance orientation may cause burnout and thus have a negative impact on wellbeing. In the future it is important to pay attention to students’ wellbeing and also for example what kind of pres-sure and demands their studies and future possibly set for them.
  • Yliopisto-opiskelijoiden tieto- ja oppimiskäsitysten yhteys muuttumattomuuden ajattelutapaan 
    Niinikivi, Vili (2016)
    Aims. The aim of this research was to find out whether there is an association between mindset (growth or fixed) and epistemologies amongst students in Helsinki University and Aalto University. In addition, the aim was to find if there is a difference between different majors. It was hypothesized based on past research that there would be an association between mindset and epistemologies. Methodology. This research was conducted as a part of a larger RYM Oy Indoor Environment (IE) research. The data was gathered from students in Helsinki University and Aalto University via a questionnaire. This research utilized two parts of the research: Epistemic beliefs (Collaborative knowledge building, reflective learning, valuing metacognition, certain knowledge and practical value) and fixed mindset. Results and conclusions. Based on this research there was an association between reported epistemic beliefs and fixed mindset Fixed mindset was positively associated with valuing metacognition, certain knowledge and practical value. On the other hand, collaborative knowledge building, reflective learning and valuing metacognition were negatively associated with fixed mindset. On the contrary these three epistemic beliefs were associated with growth mindset. In general, students reported very low fixed mindset. This can be seen as a positive result because growth mindset has been found to associate with good academic performance.
  • Yliopistopolitiikan uusliberalistisia heijastuksia 
    Pousi, Matias (2022)
    Tutkielman tarkoitus oli selvittää, millä tavalla uusliberalismi ilmenee yliopistopolitiikassa. Koulutuspolitiikan kontekstissa uusliberalismilla viitataan etenkin kansainvälisen kilpailukyvyn ja valinnanvapauden lisääntymiseen sekä toiminnan tehostamiseen. Tutkielman tavoitteena oli kahta asiakirjaa tarkastelemalla kuvata, missä määrin ja millä tavalla yliopistopolitiikka heijastelee uusliberalistisia piirteitä sekä myös näiden dokumenttien mahdollisia eroavaisuuksia. Tarkastelun kohteeksi valikoitui yleisemmän tason koulutuspolitiikan suuntaviivoja hahmottava opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelma sekä toisena asiakirjana Helsingin yliopiston strategia. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoreettinen viitekehys toimi aineiston analyysiä raamittaen ja ohjaten. Teoreettisen viitekehykseen peilaten aineistoista valikoitui uusliberalistisiksi määrittyviä ilmauksia, joiden tulkinnoille hain selitysvoimaa ja tukea teoreettisten käsitteiden avulla. Koontivaiheessa keräsin ilmaukset uusliberalistista koulutuspolitiikkaa kuvaavien yläkäsitteiden alle. Aineistosta erottui kolme kategoriaa, joista edustivat uusliberalistiselle koulutuspolitiikalle tyypillisiä piirteitä. Ensimmäinen kategoria liittyi tehokkuuteen, toinen kilpailukyvyn vaalimiseen ja kolmas, välineellinen kategoria piti sisällään erityisesti työelämää kansainvälisyyttä palvelevan roolin. Löydösten pohjalta voidaan esittää, että uusliberalistia vaikutteita on nähtävissä osana suomalaista yliopistopolitiikkaa.
  • Ylös pulpetista – lisää liikettä oppitunneille! : kuvaileva kirjallisuuskatsaus oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden merkityksestä terveydelle ja oppimiselle 
    Peltola, Mirka (2016)
    Objective Studies show that most children and young people are less physically active. As a consequence of the sedentary lifestyle, there has been an increase in screen time with children of all ages spending time watching TV or using devices such as laptops and tablets over the recommended limit, which is 2hrs a day. According to research both the diminished physical activity and sitting for extended periods of time have a negative impact on the health of an individual. During school hours, it is possible to increase the active periods through PE lessons and recess. There has also been a rise in research done on the importance of physical activity during normal academic lessons. Among other things, the studies have shown a positive link between learning and physical activity. The aim is to understand the relevance of physical activity during lessons in relation to the health of an individual, their learning abilities and to find ways to increase it. Method This Bachelors thesis is a descriptive literary review of research done on physical activity during lessons, the link between physical activity and health as well as the connection between physical activity and learning. The chosen material includes studies linking the above with focus on children of all ages, more specifically targeting children of primary school age. The focus has been on research in which additional physical activity has occurred during lessons of academic subjects. Outcome and conclusion The studies have shown a positive link between physical activity and the health of an individual. There are still very few studies, which focus on the link between health and physical activity during lessons. According to the current research, we can already conclude that physical activity during lessons increases the overall daily activity of pupils and therefore improves their health. Lessons with an increased physical activity component have a positive impact on learning.
  • Ylös, ulos ja leikkimään : geokätköilemällä kohti varhaiskasvatuksen tavoitteita 
    Törhönen, Anni (2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Geokätköilyä on hyödynnetty kouluopetuksessa eri puolilla maailmaa ja sen on todettu tukevan oppilaiden kognitiivista, fyysistä ja sosiaalista kehitystä ja oppimista. Opetusmenetelmänä geokätköilyä kuvaavat termit motivaatio, kokemusoppiminen, aktiivinen toimijuus, sitoutuminen sekä innokkuus oppimista kohtaan. Geokätköillessä voi harjoitella muun muassa matemaattisia taitoja todellisissa tilanteissa, rikastaa lasten sanavarastoa, kehittää lasten spatiaalista hahmotuskykyä sekä oppia tärkeitä yhteistyötaitoja. Nämä opitut taidot sekä monipuoliset työtavat istuvat kuin yksi yhteen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) oppimiselle asetettujen tavoitteiden ja toimintatapojen kuvausten kanssa. Miksei geokätköilyä voitaisi hyödyntää myös varhaiskasvatuksen kontekstissa? Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin geokätköily tukee lapsen oppimista opittujen tietojen ja taitojen sekä opetusmenetelmän toimivuuden osalta. Tutkimustehtävään haettiin vastauksia systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, jolla kartoitettiin systemaattisesti ja täsmällisesti aiemmin julkaistua tutkimustietoa geokätköilyn hyödyntämisestä opetuksessa. Tutkimusaineisto muodostui kuudesta artikkelista, joiden tulokset syntetisoitiin laadullisesti ja niitä tarkasteltiin suhteessa muihin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) oppimistavoitteisiin. Näiden perusteella tuotiin esiin näkökulma geokätköilyyn perustuvan toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimustulosten mukaan geokätköily oli opetusmenetelmänä monipuolinen ja motivoiva, sekä oppimiskokemuksena positiivinen. Geokätköillessä lapset oppivat laajan skaalan erilaisia taitoja, kuten matemaattisia, sosiaalisia ja kartan tulkintaan liittyviä taitoja ollen itse aktiivisia toimijoita. Geokätköilyn ympärille suunnitellun leikillisen, pelillisen ja ikäkauteen sovelletun pedagogisen toiminnan on mahdollista opettaa lapsille hauskalla ja innostavalla tavalla niin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) oppimistavoitteissa mainittuja kuin näiden ulkopuolellekin jääviä tietoja ja taitoja monipuolisia työtapoja hyödyntäen.
  • Ymmärrys oppilaan temperamentista osana opettajan työtä 
    Siitonen, Matti (2018)
    The intention of my literature review is to diversify the understanding of the influence of temperament in the school world especially among the students studying to become teachers. In the review I study what temperament consists of and how it affects in the school world. I look at temperament from a general viewpoint as my intention was not to focus on a spesific temperament theory. The basic understanding of temperament tells what in a person's (especially a child's) behaviour can or cannot be explained by temperament and also defines the different aspects that affect a person's temperament. I view the affect of students' different temperaments on a teacher's work through the temperament traits that come up in the book Temperament and school performance (Temperamentti ja koulumenestys) (2006) by Liisa Keltinkangas-Järvinen. The affect of a teacher's own temperament in their work as well as the compatibility of temperament and the surroundings also beacame subjects of review. My aim is to provide the reader, in addition to the basic understanding of temperament, with concrete examples of how to work with children/students with different temperaments. The material of my literature review consists largely of the books Temperament - human individuality (Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys) (2004) and Temperament and school performance (Temperamentti ja koulumenestys) (2006) by Liisa Keltinkangas-Järvinen, the latter being a pioneer in Finnish temperament research. To support these sources I utilisized the work of a few well-known foreign temperament researchers. The understanding of temperament helps teachers in understanding diversity, interacting with students and planning their own teaching. Then the teacher has a better ability to create a classroom environment that is most compatible with the students' temperaments. The concept we talk about is goodness of fit. When the teacher recognises the students' temperaments, they can use that information to create a functioning seating order, form functioning work groups and plan their own teaching. Students' temperaments should be considered indvidually to avoid inequality. In the evaluation of students, however, temperament should not be considered. For these reasons understanding of temperament is extremely important for teachers.
  • Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatus eskarissa : Millaista luontokasvatus on eri painotukset omaavissa eskari-ryhmissä? 
    Tauriainen, Maija-Riikka (2023)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatus on erilaiset painotukset omaavissa eskariryhmissä. Tutkimuskysymyksinä oli ”Millaisia pedagogisia ominaisuuksia on metsäeskarin ja tieteitä painottavan päiväkodin eskarin ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksessa?” sekä ” Miten eri painotuksien eskariryhmissä korostuu kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallin eri osa-alueet?”. Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksesta on tehty jonkin verran tutkimusta, mutta hyvin vähän siihen liittyen, millaisena se näyttäytyy eskariryhmissä, joissa on luontoon liittyvä painotus. Tutkimuksen analyysissa käytän kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallia, jonka avulla tutkin sitä, millaisena luontokasvatus näyttäytyy eri eskariryhmissä. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla kahden eri eskariryhmän opettajia sekä tutkimalla ryhmien pedagogisia suunnitelmia. Tein myös yhden tuokiohavainnoinnin metsäeskarissa. Haastattelut tapahtuivat alkuvuonna 2023. Toinen päiväkoti oli kunnallinen, toinen yksityinen. Haastattelujen jälkeen litteroin haastattelut ja teemoittelin litteroinnin sisällön polkupyörämallin osa-alueiden mukaisesti. Teemoittelun jälkeen analysoin molempien haastattelujen tulokset ja vertasin niitä toisiinsa. Tulokset ja johtopäätökset. Molemmissa ryhmissä korostui jatkuva havainnointi luonnossa ja luonnosta. Metsäeskarin opettajan haastattelussa korostui luontoon ja ympäristöön liittyvät tunteet, niistä keskustelu ja niihin liittyvä opetus. Tiedepainotteisen eskariryhmän opettajan haastattelussa korostui enemmän ympäristöön liittyvään tietoon liittyvät asiat ja opetukset. Molemmissa ryhmissä korostettiin kierrätyksen olleen tärkeä osa kestävän kehityksen opetuksessa. Toiminnan esteet olivat ryhmissä erilaiset, metsäeskarissa koettiin ahdistavan tiedon välittämisen lapsille olevan hankalaa ja tiedepäiväkodin opettaja koki lasten motivoinnin metsässä oleiluun olevan haastavaa. Metsäeskarin opetuksessa siis korostuu ympäristöön liittyvät tunteet ja arvot ja tiedepainotteisessa päiväkodissa käytännön tiedot ympäristöstä.
  • Ympäristökasvattaja varhaiskasvatuksessa Kirkkonummella 
    Elolinja, Johanna (2020)
    Lähtökohtana tutkimukselle oli artikkeli, joka löytyi Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen internet-sivulta. Artikkelissa kerrottiin ympäristökasvattajakoulutuksen käyneestä varhaiskasvattajasta, joka toimi oman toimensa ohella myös ympäristökasvattajana päiväkotiryhmässään. Koska aiempaa tutkimustietoa ympäristökasvattajista Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa ei löytynyt, tutkija päätti ottaa aiheen tutkittavakseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on ympäristökasvattaja ja millä tavoin ympäristökasvattajakoulutuksen saaneen varhaiskasvattajan rooli näkyy varhaiskasvatuksessa Kirkkonummella. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto käsiteltiin laadullisen aineiston analyysin keinoin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua. Haas-tateltavia oli yhteensä viisi. He kaikki työskentelevät eri toimipaikoissa ympäri Kirkkonummen kuntaa. Tutkimustuloksista selvisi, että ympäristökasvattaja on erikoisammattitutkinnon käynyt henki-lö, joka voi hyödyntää osaamistaan monella eri alalla, ei ainoastaan varhaiskasvatuksessa. Haastateltavat kuvailivat ympäristökasvattajan olevan muun muassa asiantuntija ympäristö-tietouteen ja kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa. Ympäristökasvattajan rooli ei näy Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa vielä kovin selkeästi. Siihen toivottiin kunnalta selkeämpää ohjeistusta ja näkemystä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO