Browsing by Title
Now showing items 3671-3690 of 3696
-
(2022)Tutkielman tarkoitus oli selvittää, millä tavalla uusliberalismi ilmenee yliopistopolitiikassa. Koulutuspolitiikan kontekstissa uusliberalismilla viitataan etenkin kansainvälisen kilpailukyvyn ja valinnanvapauden lisääntymiseen sekä toiminnan tehostamiseen. Tutkielman tavoitteena oli kahta asiakirjaa tarkastelemalla kuvata, missä määrin ja millä tavalla yliopistopolitiikka heijastelee uusliberalistisia piirteitä sekä myös näiden dokumenttien mahdollisia eroavaisuuksia. Tarkastelun kohteeksi valikoitui yleisemmän tason koulutuspolitiikan suuntaviivoja hahmottava opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelma sekä toisena asiakirjana Helsingin yliopiston strategia. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoreettinen viitekehys toimi aineiston analyysiä raamittaen ja ohjaten. Teoreettisen viitekehykseen peilaten aineistoista valikoitui uusliberalistisiksi määrittyviä ilmauksia, joiden tulkinnoille hain selitysvoimaa ja tukea teoreettisten käsitteiden avulla. Koontivaiheessa keräsin ilmaukset uusliberalistista koulutuspolitiikkaa kuvaavien yläkäsitteiden alle. Aineistosta erottui kolme kategoriaa, joista edustivat uusliberalistiselle koulutuspolitiikalle tyypillisiä piirteitä. Ensimmäinen kategoria liittyi tehokkuuteen, toinen kilpailukyvyn vaalimiseen ja kolmas, välineellinen kategoria piti sisällään erityisesti työelämää kansainvälisyyttä palvelevan roolin. Löydösten pohjalta voidaan esittää, että uusliberalistia vaikutteita on nähtävissä osana suomalaista yliopistopolitiikkaa.
-
(2016)Objective Studies show that most children and young people are less physically active. As a consequence of the sedentary lifestyle, there has been an increase in screen time with children of all ages spending time watching TV or using devices such as laptops and tablets over the recommended limit, which is 2hrs a day. According to research both the diminished physical activity and sitting for extended periods of time have a negative impact on the health of an individual. During school hours, it is possible to increase the active periods through PE lessons and recess. There has also been a rise in research done on the importance of physical activity during normal academic lessons. Among other things, the studies have shown a positive link between learning and physical activity. The aim is to understand the relevance of physical activity during lessons in relation to the health of an individual, their learning abilities and to find ways to increase it. Method This Bachelors thesis is a descriptive literary review of research done on physical activity during lessons, the link between physical activity and health as well as the connection between physical activity and learning. The chosen material includes studies linking the above with focus on children of all ages, more specifically targeting children of primary school age. The focus has been on research in which additional physical activity has occurred during lessons of academic subjects. Outcome and conclusion The studies have shown a positive link between physical activity and the health of an individual. There are still very few studies, which focus on the link between health and physical activity during lessons. According to the current research, we can already conclude that physical activity during lessons increases the overall daily activity of pupils and therefore improves their health. Lessons with an increased physical activity component have a positive impact on learning.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Geokätköilyä on hyödynnetty kouluopetuksessa eri puolilla maailmaa ja sen on todettu tukevan oppilaiden kognitiivista, fyysistä ja sosiaalista kehitystä ja oppimista. Opetusmenetelmänä geokätköilyä kuvaavat termit motivaatio, kokemusoppiminen, aktiivinen toimijuus, sitoutuminen sekä innokkuus oppimista kohtaan. Geokätköillessä voi harjoitella muun muassa matemaattisia taitoja todellisissa tilanteissa, rikastaa lasten sanavarastoa, kehittää lasten spatiaalista hahmotuskykyä sekä oppia tärkeitä yhteistyötaitoja. Nämä opitut taidot sekä monipuoliset työtavat istuvat kuin yksi yhteen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) oppimiselle asetettujen tavoitteiden ja toimintatapojen kuvausten kanssa. Miksei geokätköilyä voitaisi hyödyntää myös varhaiskasvatuksen kontekstissa? Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin geokätköily tukee lapsen oppimista opittujen tietojen ja taitojen sekä opetusmenetelmän toimivuuden osalta. Tutkimustehtävään haettiin vastauksia systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, jolla kartoitettiin systemaattisesti ja täsmällisesti aiemmin julkaistua tutkimustietoa geokätköilyn hyödyntämisestä opetuksessa. Tutkimusaineisto muodostui kuudesta artikkelista, joiden tulokset syntetisoitiin laadullisesti ja niitä tarkasteltiin suhteessa muihin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) oppimistavoitteisiin. Näiden perusteella tuotiin esiin näkökulma geokätköilyyn perustuvan toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimustulosten mukaan geokätköily oli opetusmenetelmänä monipuolinen ja motivoiva, sekä oppimiskokemuksena positiivinen. Geokätköillessä lapset oppivat laajan skaalan erilaisia taitoja, kuten matemaattisia, sosiaalisia ja kartan tulkintaan liittyviä taitoja ollen itse aktiivisia toimijoita. Geokätköilyn ympärille suunnitellun leikillisen, pelillisen ja ikäkauteen sovelletun pedagogisen toiminnan on mahdollista opettaa lapsille hauskalla ja innostavalla tavalla niin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) oppimistavoitteissa mainittuja kuin näiden ulkopuolellekin jääviä tietoja ja taitoja monipuolisia työtapoja hyödyntäen.
-
(2018)The intention of my literature review is to diversify the understanding of the influence of temperament in the school world especially among the students studying to become teachers. In the review I study what temperament consists of and how it affects in the school world. I look at temperament from a general viewpoint as my intention was not to focus on a spesific temperament theory. The basic understanding of temperament tells what in a person's (especially a child's) behaviour can or cannot be explained by temperament and also defines the different aspects that affect a person's temperament. I view the affect of students' different temperaments on a teacher's work through the temperament traits that come up in the book Temperament and school performance (Temperamentti ja koulumenestys) (2006) by Liisa Keltinkangas-Järvinen. The affect of a teacher's own temperament in their work as well as the compatibility of temperament and the surroundings also beacame subjects of review. My aim is to provide the reader, in addition to the basic understanding of temperament, with concrete examples of how to work with children/students with different temperaments. The material of my literature review consists largely of the books Temperament - human individuality (Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys) (2004) and Temperament and school performance (Temperamentti ja koulumenestys) (2006) by Liisa Keltinkangas-Järvinen, the latter being a pioneer in Finnish temperament research. To support these sources I utilisized the work of a few well-known foreign temperament researchers. The understanding of temperament helps teachers in understanding diversity, interacting with students and planning their own teaching. Then the teacher has a better ability to create a classroom environment that is most compatible with the students' temperaments. The concept we talk about is goodness of fit. When the teacher recognises the students' temperaments, they can use that information to create a functioning seating order, form functioning work groups and plan their own teaching. Students' temperaments should be considered indvidually to avoid inequality. In the evaluation of students, however, temperament should not be considered. For these reasons understanding of temperament is extremely important for teachers.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatus on erilaiset painotukset omaavissa eskariryhmissä. Tutkimuskysymyksinä oli ”Millaisia pedagogisia ominaisuuksia on metsäeskarin ja tieteitä painottavan päiväkodin eskarin ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksessa?” sekä ” Miten eri painotuksien eskariryhmissä korostuu kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallin eri osa-alueet?”. Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksesta on tehty jonkin verran tutkimusta, mutta hyvin vähän siihen liittyen, millaisena se näyttäytyy eskariryhmissä, joissa on luontoon liittyvä painotus. Tutkimuksen analyysissa käytän kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallia, jonka avulla tutkin sitä, millaisena luontokasvatus näyttäytyy eri eskariryhmissä. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla kahden eri eskariryhmän opettajia sekä tutkimalla ryhmien pedagogisia suunnitelmia. Tein myös yhden tuokiohavainnoinnin metsäeskarissa. Haastattelut tapahtuivat alkuvuonna 2023. Toinen päiväkoti oli kunnallinen, toinen yksityinen. Haastattelujen jälkeen litteroin haastattelut ja teemoittelin litteroinnin sisällön polkupyörämallin osa-alueiden mukaisesti. Teemoittelun jälkeen analysoin molempien haastattelujen tulokset ja vertasin niitä toisiinsa. Tulokset ja johtopäätökset. Molemmissa ryhmissä korostui jatkuva havainnointi luonnossa ja luonnosta. Metsäeskarin opettajan haastattelussa korostui luontoon ja ympäristöön liittyvät tunteet, niistä keskustelu ja niihin liittyvä opetus. Tiedepainotteisen eskariryhmän opettajan haastattelussa korostui enemmän ympäristöön liittyvään tietoon liittyvät asiat ja opetukset. Molemmissa ryhmissä korostettiin kierrätyksen olleen tärkeä osa kestävän kehityksen opetuksessa. Toiminnan esteet olivat ryhmissä erilaiset, metsäeskarissa koettiin ahdistavan tiedon välittämisen lapsille olevan hankalaa ja tiedepäiväkodin opettaja koki lasten motivoinnin metsässä oleiluun olevan haastavaa. Metsäeskarin opetuksessa siis korostuu ympäristöön liittyvät tunteet ja arvot ja tiedepainotteisessa päiväkodissa käytännön tiedot ympäristöstä.
-
(2020)Lähtökohtana tutkimukselle oli artikkeli, joka löytyi Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen internet-sivulta. Artikkelissa kerrottiin ympäristökasvattajakoulutuksen käyneestä varhaiskasvattajasta, joka toimi oman toimensa ohella myös ympäristökasvattajana päiväkotiryhmässään. Koska aiempaa tutkimustietoa ympäristökasvattajista Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa ei löytynyt, tutkija päätti ottaa aiheen tutkittavakseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on ympäristökasvattaja ja millä tavoin ympäristökasvattajakoulutuksen saaneen varhaiskasvattajan rooli näkyy varhaiskasvatuksessa Kirkkonummella. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto käsiteltiin laadullisen aineiston analyysin keinoin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua. Haas-tateltavia oli yhteensä viisi. He kaikki työskentelevät eri toimipaikoissa ympäri Kirkkonummen kuntaa. Tutkimustuloksista selvisi, että ympäristökasvattaja on erikoisammattitutkinnon käynyt henki-lö, joka voi hyödyntää osaamistaan monella eri alalla, ei ainoastaan varhaiskasvatuksessa. Haastateltavat kuvailivat ympäristökasvattajan olevan muun muassa asiantuntija ympäristö-tietouteen ja kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa. Ympäristökasvattajan rooli ei näy Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa vielä kovin selkeästi. Siihen toivottiin kunnalta selkeämpää ohjeistusta ja näkemystä.
-
(2020)Esiopetuksella on tärkeä rooli ympäristökasvatuksessa, sillä varhaislapsuudessa omaksutut arvot, asenteet, käyttäytyminen ja taidot vaikuttavat mahdollisesti ympäristöön suhtautumiseen myös myöhemmin elämässä (Pramling Samuelsson & Kaga, 2008, 9). Ympäristökasvatus pitää sisällään monia ulottuvuuksia, joiden kautta näitä asioita omaksutaan. Palmerin (1998) puumalli tiivistää nämä ulottuvuudet ja on yksi käytetyimmistä ympäristökasvatuksen kokonaisuutta kuvaavista teoreettisista malleista. (Raittila, 2016, 213.) Mallin kolme osaa ovat oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä ja toimiminen ympäristön puolesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin Palmerin puumalli toteutuu Helsingin esiopetusyksiköiden toimintasuunnitelmissa ja millä tavoin esiopetusyksiköiden sijainti vaikuttaa ympäristökasvatukseen toimintasuunnitelmien perusteella. Tutkimusaineistona oli yhteensä kymmenen Helsingin esiopetusyksikön toimintasuunnitelmaa. Puolet esiopetusyksiköistä sijaitsi luontoympäristössä ja puolet kaupunkiympäristössä. Tämä tutkimus oli laadullinen ja aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineistosta analysoitiin lauseita, joissa kuvattiin ympäristökasvatuksen mukaista toimintaa. Analyysirunkona tuomi Palmerin puumalli, jonka tasoista muodostui kolme pääluokkaa. Sekä oppiminen ympäristöstä että toimiminen ympäristön puolesta tasoille sijoitettavia lauseita oli kahdeksassa esiopetusyksikön toimintasuunnitelmassa. Oppiminen ympäristössä tasolle lauseita löytyi jokaisesta toimintasuunnitelmasta, joista kaikissa mainittiin retket. Tämä voi kertoa siitä, että retkeilyllä on tärkeä merkitys ympäristökasvatuksen sisältönä esiopetusyksiköissä. Luontoesiopetukset kuvailivat ympäristökasvatukseen liittyvää toimintaa toimintasuunnitelmissaan kaupunkiesiopetuksia laajemmin. Myös Palmerin puumallin tasot toteutuivat useammin yhtä aikaa luontoesiopetusten toimintasuunnitelmissa. Ympäristössä oppimisessa kaupunkiesiopetukset hyödynsivät retkikohteina merenrantoja ja puistoja luontoesiopetuksia enemmän. Luontoesiopetuksissa hyödynnettiin taas enemmän lähimetsiä. Tämä kertoo siitä, että toimintasuunnitelmissa esiopetusyksikön sijainti ja lähiympäristön kohteet vaikuttavat retkikohteisiin. Ympäristöstä oppimisessa selkeimmäksi eroksi muodostui se, että luontoesiopetuksissa painottuu enemmän sään ja vuodenaikojen havainnointi. Huomattava ero kaupunki- ja luontoesiopetusten välillä oli myös ympäristön puolesta toimimisessa. Esimerkiksi kestävää kehitystä painotettiin jokaisessa luontoesiopetuksen toimintasuunnitelmassa toisin kuin kaupunkiesiopetusten.
-
(2022)Ympäristökasvatukseen liittyvät asiat ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena. Myös varhaiskasvatusta velvoittavat asiakirjat ohjaavat, että varhaiskasvatukseen tulee sisältyä ympäristökasvatusta ja että varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu muun muassa kestävän kehityksen mukaisille ulottuvuuksille. Varhaislapsuudessa koetut ja opitut asiat vaikuttavat läpi yksilön elämän, joten varhaisina vuosinaan lapsen tulisi saada ympäristökasvatukseen liittyen hyviä kokemuksia. Alle 3-vuotiaiden lasten osalta on tehty vasta vähän ympäristökasvatukseen liittyvää tutkimusta, joten oli perusteltua rajata ikäryhmä taaperoita koskevaksi. Alle 3-vuotiaiden lasten pedagogiikassa on todettu puutteita ja henkilöstö ei aina koe osaavansa järjestää riittävästi ikätasolle sopivaa toimintaa esimerkiksi tutkivaan toimintaan liittyen, joka on osa pienten lasten ympäristökasvatusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen teemoja nousee esille 0–3-vuotiaiden lasten ryhmien pedagogisista suunnitelmista. Havaintoja tarkasteltiin siitä näkökulmasta, miten ne suhteutuvat kestävän kehityksen neljän ulottuvuuden (sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen, taloudellinen) mukaisiin teemoihin sekä Palmerin (1998) ympäristökasvatuksen mallin kolmeen osa-alueeseen (oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä, toimiminen ympäristön puolesta). Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin eri ulottuvuudet ja osa-alueet painottuvat suhteessa toisiinsa näissä ryhmien pedagogisten suunnitelmien kirjauksissa. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineistona käytettiin valmiita dokumentteja eli 0–3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmien pedagogisia suunnitelmia. Aineistoksi kerättiin kahdeksan ryhmän pedagogista. Aineiston ana-lyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että niin kestävän kehityksen neljän ulottuvuuden kuin Palmerin ympäristökasvatuksen mallin osa-alueidenkin suhteen suunnitelmissa oli epätasaisuutta eri osioiden ilmaantumisen suhteen. Kuitenkin kaikkia ulottuvuuksia ja osa-alueita ryhmissä suunniteltiin kirjallisesti. Eniten suunnitelmallisuutta kestävän kehityksen osalta oli sosiaalisen ulottuvuuden mukaisissa kirjauksissa ja Palmerin ympäristökasvatuksen mallin osalta oppimi-nen ympäristössä osa-alueeseen liittyen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jatkossa 0–3-vuotiaiden lasten ryhmien suunnitelmissa ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta katsottuna tulee kiinnittää enemmän huomiota taloudelliseen ulottuvuuteen, moniaistisuuteen, tutkimuksellisuuteen, esteettisyyteen ja lasten aiempien elämänkokemusten hyödyntämiseen. Tutkimuksen tulokset toivat myös positiivista näkökulmaa 0–3-vuotiaiden lasten ryhmien toiminnan suunnitelmien monipuolisuudesta ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmista katsottuna
-
(2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella lastenkirjoissa esiintyviä ilmauksia ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Karvin (Räkköläinen et al., 2017) raportista kävi ilmi, että kestävä kehitys ja ympäristöosaaminen on hyvää ylemmillä kouluasteilla, varhaiskasvatuksen ympäristökasvatus osaamisesta tai kestävän kehityksen osaamisesta ei näkynyt mainintoja ollenkaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsena koetut positiiviset luontokokemukset ovat yhteydessä aikuisena koettuihin ympäristöhuoliin ja myönteiseen ympäristökäyttäytymiseen (Ardoin & Bowers, 2020; Collado et al., 2020; Rakotomamonjy et al.,2015). Monipuolinen lastenkirjallisuus toimii hyvin oppimisen välineenä, sillä lastenkirjallisuudella nähdään olevan potentiaali vaikuttaa ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen (Muthukrishnan & Kelley, 2016). Tämä tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin Helle kirjaston lastenkirjojen valikoimasta hakusanoilla ympäristökasvatus ja kestävä kehitys. Aineiston valintakriteereinä olivat teokset, jotka ovat julkaistu 2000-luvun puolella ja kirjojen tuli olla joko suomen kielellä kirjoitettuja tai suomennettuja. Oleellisena valintakriteerinä oli myös se, että kirjojen tuli sisältää analysoitavaa tekstiä. Tässä tutkimuksessa on käytetty sekä teorialähtöistä- että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena mallina toimi YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030, johon varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH, 2018) ympäristökasvatuksen tavoitteet osittain perustuvat. Tutkimustuloksista voidaan tulkita, että ympäristökasvatuksella ja kestävällä kehityksellä viitataan useimmiten kestävän kehityksen ekologiseen ulottuvuuteen. Kestävän kehityksen hakusanalla mukaan valikoidut kirjat sisälsivät enemmän ilmauksia sosiaalisesta ja kulttuurisesta sekä taloudellisesta kestävästä kehityksestä. Kirjoissa oli vahva ajatus siitä, että vastuu on meistä jokaisella ja jokaisen toiminnalla ja valinnoilla sekä ajattelutavalla on merkitystä. Aineistona olleiden lastenkirjojen kautta niin lapsi kuin aikuinenkin voi herätä pohtimaan omia valintojaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa ympäristön tilaan sekä tulevaisuuteen.
-
(2022)Tavoitteet. Varhaiskasvatusikäisten lasten kestävään kehitykseen liittyviä tunteita on tutkittu vähän. Pienten lasten kohdalla kestävän kehityksen kasvatuksessa on keskitytty enemmän toiminnallisuuteen ja pyritty välttämään lasten kuormittamista ympäristö ongelmilla. (Parikka-Nihti & Suomela, 2014). Viime aikoina on kuitenkin tiedostettu ympäristöahdistuksen nousevan yhdeksi keskeiseksi ympäristökasvatuksen haasteeksi (Cantell, Aarnio-Linnavuori & Tani, 2020). Kestävän kehityksen ja tunnekasvatus ovat pinnalla tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Tästä syystä halusin tarkastella näitä teemoja yhdessä tässä tutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millaisia tunteita lapsille herää kestävään kehitykseen liittyvien tuokioiden aikana ja miten varhaiskasvatuksen opettaja vastaa näihin tunteisiin. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto on kerätty kuvaamalla viittä eri päiväkodissa toteutettua kestävään kehitykseen liittyvää tuokiota. Tuokiot on kuvattu marraskuun 2021-maaliskuun 2022 aikana. Näistä tuokioista on videomateriaalia havainnoimalla poimittu viisi eri tunneilmaisun kohtaa. Lisäksi videoista poimittiin opettajan vastaukset näihin tunneilmaisuihin. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tunneilmaisujen tulkinnassa käytettiin Nummenmaan (2010) määrittelyä tunteiden ilmaisusta ja niiden havaitsemisesta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistosta analysoitiin tarkemmin viittä eri tunneilmaisun kohtaa, jossa lapset osoittivat tuntevansa iloa/mielihyvää, surua, ylpeyttä ja inhoa. Lapset osoittivat tunteita sanallisella ilmaisulla, sekä kehonkielen ja ilmeiden välityksellä. Opettaja tulkitsi näitä tunteita sensitiivisesti, vastaamalla niihin yksilöllisesti lapsen tunnetta tukien. Aineiston perusteella opettajan merkitys tunteiden tukemisessa oli huomattava. Tämän tutkimuksen perusteella varhaiskasvatuksen opettajalla olisi hyvä olla taitoa huomioida lasten tunneilmaisuja ja vastata niihin tarvittavalla tavalla, jotta hän voi tukea lasten kasvua kohti ympäristötietoista kansalaisuutta.
-
(2018)The purpose of this bachelor’s thesis was to examine the meaning of environmental education, education for sustainable living and child’s participation in early childhood education. One part in the content of environmental education is action for environment which emphasizes child as an active participant. The research is conducted by examining the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016 in relation to Kestävä kehitys päiväkodissa 2010 - a booklet aimed to promote environmental education - and to reflect the meanings of environmental education and education for sustainable living. Furthermore, my goal is to examine how child’s participation is portrayed and endorsed in these materials. The research was conducted by qualitative research and the research method used was theory-based content analysis. In the material analysis I compared the chosen documents and sought similarities and differences relating to environmental education, education for sustainable living and child’s participation. Finally, I compared my study’s findings to my thesis’ theoretical frame of reference. The study indicated that the meanings of environmental education and education for sustainable living were different from each other. In environmental education learning environments and nature were emphasized while education for sustainable living concentrated on acting on nature’s behalf and global concerns. Kestävän kehityksen opas 2010 was published before the child’s participation was defined more precisely and still child’s participation emphasizes as a part of education for sustainable development very clearly. I came to the conclusion that education for sustainable development demands certain value-based thinking from the educator. There should be more common discussion related to values in sustainable development in early childhood education in order to create sustainable development as a community.
-
(2017)Nature provides children an intriguing environment for learning and playing and it can also help improve motor skill development and concentration (Fjørtoft, 2001; Wells, 2000). Childhood nature experiences have also been associates with the formation of a positive relationship with nature (Wells & Lekies, 2006). The aim of environmental education is to increase understanding of and appreciation for the environment. Evironmental education should follow the Head, Heart and Hands model which takes into accordance the holistic develompent of the child physically, emotionally and cognitively. The aim of the study is to find out how environmental education is described in the early education plans of daycare centres and how the location of the daycare center influences the environmental education given. The subject of the research was the description of environmental education as stated in the daycare centres’ early education plans. The research material consisted of the early education plans of 20 daycare centres in Helsinki. Half of the daycare centres were located in urban settings and the other half in close proximity to natural environment such as a forest. The study was qualitative and the material was analyzed by a deductive approach. The Head, Heart and Hands model worked as the theoretical framework for the analysis. All early education plans included mentions that could be placed in the Head and Hands categories. The Heart category came to hold fewer mentions, in some early education plans there were none. This might suggest that the faculty of the daycare centres find it difficult to place objectives that have to do with emotional development in environmental education or that they don’t find it significant. The environmental education parts of the early education plans of daycare centres located near nature were on average longer than those of the urban daycare centres. The so called forest daycare centres visited the forest more often than the urban daycare centres. In turn, the urban day care centres went on field trips to built environment and near bodies of water and also familiarized with traffic behavior more often. From the equality perspective the forest daycare centres should make more use of the built enviroment and the urban daycare centres of forests. The location of the daycare centres did not have an effect on sustainable development mentioned in the early education plans.
-
(2017)Meaning of this systematic literary research is determine how sustainable environmental education has been researched in Finnish early childhood education and preschool. And what are the most common form of activity in environmental education. For the first time, goals have been set In Finnish early childhood education curriculum which will go in effect in the fall of 2017. The goals of environmental education have been specified in three item which are based on Palmer`s theory. Second research question focuses on Palmer`s theory and how it seems to be the most common form in environmental education: Learning in environment, learning about the environment and action for the environment. This systematic literary research has been elaborate, focusing in 12 different researches which concentrated in Finnish early childhood education or preschool. Researches are from year 2004 to year 2015. Results has been analysing by theory based analysis. The second research question has been divided into three parts based on Palmer`s theory. This literally research has been focus on two doctoral theses, one interview research and nine master`s theses. This field of environmental education will need more research information. All of these researches utilized the three parts of Palmer`s tree model theory. Learning in environment on outdoor field trips, Learning from the environment by observing of natural phenomenons, vegetation and animals. For the environment realise recycling and collecting and sorting litter. All of these sectors support environmental accountability.
-
(2022)Ympäristönmuutos ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet ajankohtainen aihe jo pitkään. Ihmisten kokemiin ympäristötunteisiin, jotka liittyvät ympärsitönmuutokseen, on alettu kiinnittää viime vuosina yhä enemmän huomiota. Tutkielmani tavoittena oli selvittää, millaisia tunteita lapset ja nuoret kokevat ympäristönmuutoksen liittyen ja miten kasvatuksen avulla voidaan eh-käistä lasten ympäristöahdistusta. Tavoitteena oli aikaisempien tutkimusten tarkastelun avulla nostaa esiin lasten kokemia ympäristötunteita ja antaa kasvattajille eväitä lasten ympäristö-tunteiden käsittelyyn. Tässä tutkielmassa menetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvaileva kir-jallisuuskatsaus mahdollistaa ilmiön laaja-alaisen kuvaamisen ilman tarkkoja rajauksia. Tutkielman aineistona on käytetty 13 eri tieteellistä lädettä, jotka olivat kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia sekä kirjallisuuskatsauksia. Tutkimukset on julkaistu vuosina 2005–2021. Aineiston hakua ohjasivat tutkimuskysymykset, sillä valikoidusta aineistosta tuli löytyä vastaus vähintään yhteen tutkimuskysymykseen. Käyttämäni tietokannat aiheiston haussa olivat MDPI, ERIC ja Taylor & Francis Online. Kirjallisuuskatsausksen tuloksista kävi ilmi, että lapset ja nuoret kokevat monenlaisia tunteita ympäristönmuutokseen liittyen. Yleisimpiä tunteita olivat ahdistus, suru ja huoli sekä toivo ja voimaantuminen. Toivon tunne nousi merkittäväksi tekijäksi ympäristöahdistuksen ja huolen ehkäisyssä. Tuloksissa nousi esiin myös lasten pettymys aikuisten toimintaa kohtaan ja useat lapset kokivat, että heidän tunteisiinsa ei suhtauduttu riittävän vakavasti. Kasvatuksella on tärkeä rooli ympäristötunteiden käsittelyssä. Ympäristöahdistusta voidaan lieventää, kun tunteita käsitellään avoimessa ja luotettavassa ilmapiirissä yhdessä turvalliseksi koetun aikuisen seurassa. Lapset kaipasivat tietoa siitä, miten he pystyvät itse vaikuttamaan ympäristönmuutokseen. Vaikutusmahdollisuuksista kuuleminen ja ympäristön hyväksi toimiminen näyttää li-säävän ympäristötoivon tunteita ja sitä kautta se auttaa ehkäisemään ja lievittämään ympäristöahdistusta.
-
(2023)Ekokriisin vaikutus tämän hetken ja tulevaisuuden elämään maapallolla on kenties ihmiskunnan suurin haaste. Ilmastonmuutosta vastaan kamppaillessa kasvatus ja koulutus on tärkeä keino informoida ja suojella tulevia sukupolvia ja mahdollistaa heille hyvä ja kestävä elämänlaatu. Kestävään elämäntapaan ohjaaminen kuuluu jo varhaiskasvatukseen. Helsingin kaupunki (2021) on kehittänyt kestävään elämäntapaan kasvattamisen tueksi KETTU-mallin, jonka materiaalina toimivaa KETTU-kirjaa käytetään Helsingin varhaiskasvatuksessa. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan KETTU-kirjasta (2021) ympäristötekoja ja ympäristötunteita Tolppasen ym. (2017) ilmastokasvatuksen polkupyörämallin mukaan. Ympäristöteot ja ympäristötunteet ovat pienillekin lapsille tärkeä osa kestävään elämäntapaan kasvamista, sillä teot konkretisoivat luonnon puolesta toimimista ja tunteet kertovat sekä ekokriisin vaikutuksesta ihmisen mieleen että luontoyhteyden tärkeydestä hyvinvoinnillemme. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistona toimi julkinen opetuskäyttöön tarkoitettu dokumentti KETTU-kirja. KETTU-kirjaa analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla keskittyen ympäristötekojen ja -tunteiden ilmenemiseen aineiston tarinoissa ja tehtävissä. Analyysin tuloksia kvantifioitiin ja luokiteltiin sisällön erittelyn keinoin. Tutkimuksessa havaittiin, että ympäristötunteiden kuvauksia ja niihin liittyviä tehtäviä oli vähemmän kuin ympäristötekojen vastaavia. Ympäristötunteista negatiiviset ympäristötunteet olivat vähäisiä tarinoissa ja niitä ei löytynyt tehtävistä. Aiempi tutkimus painottaa tunnetaitojen tukemisen merkitystä ekokriisin ja ilmastonmuutoksen keskellä kasvaville lapsille ja nuorille. Ennen ympäristötunteiden käsittelyä lasten kanssa aikuisen on kuitenkin käsiteltävä omat ympäristötunteensa. KETTU-kirja voisi tulevaisuudessa sisältää monipuolisemmin ympäristö-tunteiden kirjoa sekä tarjota aikuisille työkaluja ympäristötunteiden käsittelyyn. Tunnetyö yhdistettynä ympäristötekoihin lisää hyvinvointia tulevaisuuden ihmisille ja heidän elinympäristöilleen
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälainen opetusmenetelmä Young Leader Method on. Tutkimustehtäväksi muodostui Young Leader -metodin kuvaaminen, huomio kohdistettuna menetelmän tavoitteisiin, toteutustapaan sekä lasten vuorovaikutukseen ja toimintaan sitoutumiseen. Tutkimuskysymykseni ovatkin: 1. Mitkä ovat Young Leader -metodin tavoitteet? 2. Miten Young Leader -metodia toteutetaan? 3. Minkälaisena lasten välinen vuorovaikutus ja sitoutuminen toimintaan näyttäytyy? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kuvailevana tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla pedagogiikan kehittäjää ja esiopettajaa, tutkimalla menetelmän internetsivuja sekä havainnoimalla kahta saman sisältöistä opetustuokiota esiopetusryhmässä. Havainnoinnin tukena käytettiin videointia. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Videomateriaalia havainnoitiin soveltavin osin Orientaatioprojektin havainnointiohjetta hyödyntäen, joka sisälsi muun muassa LIS-YC-asteikon lapsen sitoutumisen havainnointiin. Young Leader –metodin tavoitteet luokiteltiin pelkistettyjen ilmausten kautta yläkäsitteisiin, joita olivat arvot ja asenteet, hyvinvointi, vuorovaikutus sekä ajattelu ja oppimisen taidot. Young Leader – metodia toteutetaan jakamalla lapset neljän hengen tiimeihin, joissa tiimijohtajan rooli kiertää vuorotellen jokaisella lapsella. Tiimit ratkaisevat opettajan suunnitteleman tiimihaasteen, joka vaatii koko tiimin työskentelyä yhdessä. Kasvattaja on valmentavassa roolissa ja jalkautuu antamaan lapsille kohdennettua tukea ja rohkaisua. Lasten välistä neuvottelua ja vastavuoroisuutta esiintyi tiimihaasteiden keskellä runsaasti. Sosiaalisesta tilanteesta vetäytymisiäkin ilmeni hetkittäin yksittäisten lasten osalta. Samoin määräileviä aloitteita, mutta pääsääntöisesti lasten välinen vuorovaikutus oli hyväksyvää ja yhteistoiminnallista. Lapset olivat hyvin sitoutuneita tiimihaasteiden tekemiseen ja saattoivat pitkäänkin kestäneet tehtävät loppuun asti. Young Leader –metodilla on monia positiivisia vaikutuksia. Johtajuustaitojen ja tiimitaitojen oppimisesta voivat hyötyä kaikki ja niitä voidaan opettaa myös lapsille.
-
(2021)Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää Suomessa asuvien nuorten mediaosallisuuden yhteyttä medialukutaitoon sekä nuorisopalveluiden toteuttamaan mediakasvatukseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että medialukutaidolla on vaikutusta nuorten mediaosallisuuteen. Tutkimuksessa kuvataan nuorten kansalaisosallisuuden muotoja sekä paneudutaan kohdennettujen nuorisopalveluiden kykyyn hyödyntää mediakasvatusta kansalaisuuden edistämisessä. Lisäksi tutkimuksessa esitellään nuorten kansalaisosallisuuden toteutusmuotoja. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka valikoituivat seit-semän sisäänotto-ja poissulkukriteerin avulla. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 19 tutkimusta, joissa käsitellään nuorten mediaosallisuutta nuorten tukipalveluiden kontekstissa. Tutkimuksia analysoitiin temaattisen analyysin avulla, joka rakentui neljän tutkimuskysymyksen rajaaman teeman mukaan. Tutkimuksessa käytetyn kirjallisuuden kohderyhmäksi rajautui 15–24-vuotiaat Suomessa asuvat nuoret. Tutkimukseni tuloksena havaittiin, että nuoret harjoittavat kansalaisosallisuutta keskitetysti sosiaalisen median kautta. Digitaalisessa mediassa nuorten osallisuuden muotoihin vaikuttivat nuorten sosioekonominen asema sekä elämäntilanne. Medialukutaitoon liittyvät kyvyt vaikuttavat nuorten mediaosallisuuden muotoon. Medialukutaito luetaan osaksi kansalaisen perustaitoja. Medialukutaidoiltaan harjaantuneemmat nuoret olivat aktiivisempia ja sitoutuneempia mediaan sisällöntuottajia ja julkiseen keskusteluun osallistujia. Medialukutaidoltaan heikommat nuoret puolestaan olivat median käyttäjinä passiivisempia, eli osallistuivat mediassa lähinnä julkaisuja tarkkailevina käyttäjinä. Nuorisopalvelut pyrkivät edistämään nuorten kansalaisosallisuutta mediakasvatuksella erityisesti työpajatyöskentelyn avulla. Nuorisopalvelut voivat osallistua nuorten mediaosallisuuden edistämiseen pitkäjänteisillä tukitoimilla, jotta heikommassakin asemassa olevat nuoret voidaan tavoittaa. Sekä nuorisotyöntekijät että nuoret tarvitsevat koulutusta ja tukea digitaalisessa mediaympäristössä osallistumiseen. Parhaimmillaan digitaalinen ympäristö tarjoaa laajan oppimisympäristön, jossa harjoitella kansalaistaitoja ja toteuttaa itseään.
-
(2016)Objectives. The objective of this Bachelor’s Thesis is to discover how self-motivated use of YouTube can exercise the large-scale skills presented in the curriculum of 2014. YouTube is a social video service, where anyone can post their own video and watch others’ videos at all times. YouTube has increased its popularity among children and youth, as they increasingly use the service. Jenkins (2009) has presented the idea of participatory cultures, of which YouTube is a well-known example. The participatory cultures have emerged, as internet has become a part of our everyday life. Studies have shown that in YouTube and other participatory cultures self-motivated usage one can acquire a large scale of skills. In this study there is a focus on the large-scale skills that are presented in grades 3-6 in the curriculum of 2014 and how they can be learned in YouTube. Methods. The study was realized as a descriptive literature review. First the literature and the concepts about YouTube were studied in educational, cultural and technological viewpoints. Then the curriculum of 2014 was studied and the large-scale skills objectives were chosen. The large-scale skills area that was chosen was information and communications technology (L5). The area was chosen because it suited YouTube best due to its technological nature. The area had four sub-objectives, which were all analysed comparing them to YouTube’s functions and the literature reviewed. Results and discussion. The self-motivated use of YouTube can exercise quite many of the learning objectives presented in the curriculum. Technological skills, interaction and networking are skills that one can very well exercise when using YouTube. However, responsible and safe actions in YouTube are not skills that one can acquire when using the service self-motivated. The studies suggest, that acquiring these skills there is a need of systematic media education.
-
(2016)The objective of this study was to examine can entrepreneurship education be seen as neoliberal governmentality. I was specially intrested about what kind of identities entrepreneurchip education tried to build to students. I also looked what kind of features were attached to these identities and what kind of reality and human figure they builded. Because entrepreneurship education in this study was seen as a form of neoliberal governmentality, I compared the human figure that was builded in entrepreneurship education to neoliberal human figure and tried to find similarities on them. From these results I tried to figure, could entrepreneurship education be seen as a form of neoliberal governmentality. I selected four different entrepreneurship education documents as my research material. One document was made by state, one was provincial, and other two were municipal entrepreneurship education programs and strategies. I applied critical discourse analysis to analyze these documents. In my material I looked for discourses that handled those features that were attached to entrepreneurship. After this I examined in the light of my theory, what kind of social reality was built in these discourses. I found three different dominant discourses in my material: intrapreneurship discourse, responsibility discourse and individuality discourse. Intrapreneurship discourse highlighted entrepreneurial features that was linked in change of work, such as flexibility and change management capability. Discourse built reality where change was inevitable and individual just had to adapt in it. Responsibility discourse built idea of person that has to take all responsibility of himself and his family. So person is provider of his own welfare, not the state. Individuality discourse highlighted persons own individuality, which was also possibility for them, but it was also obligation which they needed in constant competition. These discourses appear in my study as a form of neoliberal governmentality, which allow to manipulate individuals thinking and action in such way, that it is easier to justify neoliberal changes in society.
-
(2022)Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että yrittäjyyskasvatus ja siihen liittyvät menetelmät vaikuttavat epäselvältä kokonaisuudelta peruskoulun opettajille. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvailla sitä, miten yrittäjyyskasvatuksen tutkijat ovat kuvailleet ja esittäneet yrittäjämäistä pedagogiikkaa omissa tutkimuksissaan. Toinen tutkimusongelmani kumpuaa opetusministeriön yrittäjyyskasvatuksen linjauksesta, jossa mainitaan yrittäjyyskasvatuksen perustuvan tutkittuun tietoon. Toisena tavoitteena onkin ottaa selvää, miten yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen välineeksi tarjottu yrittäjämäinen pedagogiikka on tutkimuksellisesti perustelua. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tulososion aineistona käytettiin suomalaisia yrittäjyyskasvatustutkimuksia ja tutkimusartikkeleita, jotka on julkaistu aikavälillä 2004–2022. Tulososion ulkopuolella on käytetty yrittäjyyskasvatustutkimuksia, opetusministeriön linjauksia ja yrittäjyyskasvatusverkoston julkaisemaa kirjallisuutta. Yrittäjämäisen pedagogiikan osalta tulokset jäsenneltiin opettajan toimintaan, oppilaan toimintaan ja oppimisympäristöön. Pedagogiikan tutkimuksellisia perusteluja tarkastellessa keskityttiin pedagogiikan taustalla oleviin oppimisen teorioihin ja pedagogiikan empiirisiin tuloksiin. Keräämäni aineisto osoitti, että yrittäjämäinen pedagogiikka on oppilaan näkökulmasta itsenäistä ja siinä painottuvat kokeileminen, epäonnistuminen, monipuolinen vastuunotto ja reflektointi. Tutkijoiden kuvailuissa opettajan rooli on enemmän ohjaava, joustava ja kannustava. Oppimisympäristön taas tulisi tarjota virikkeitä, kannustaa tarttumaan tilaisuuksiin ja mahdollistaa riskien ottamisen. Analysoimieni tutkimusten mukaan yrittäjämäisellä pedagogiikalla ei näyttänyt olevan laajaa empiiristä näyttöä. Oppimisen teorioiden osalta pedagogiikka näytti perustuvan muutamaan oppimisteoriaan, joista keskeiseksi nousi Kolbin teoria kokemuksellisesta oppimisesta.
Now showing items 3671-3690 of 3696