Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Saarelainen, Sinikka (2021)
    Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, mitä haasteita yleissivistävän koulutuksen opettajat kohtaavat yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa. Yrittäjyyskasvatus on asetettu kaikkien koulutusasteiden tehtäväksi Suomessa vuosien 2004-2006 opetussuunnitelmauudistusksen myötä. Yrittäjyyspoliittisilla toimenpiteillä on Euroopassa pyritty vastaamaan lisääntyneeseen kilpailuun sekä rakennetyöttömyyden tuottamiin haasteisiin. Koulutusjärjestelmä on myös koettu tulevaisuuden työelämää vastaamattomana ja näin ollen yrittäjyyskasvatuksella on pyritty osaltaan tuomaan työelämässä tarvittavia taitoja lähemmäksi opiskelijoita. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on lisätä myönteisiä asenteita yrittäjyyttä kohtaan sekä kasvattaa yrittäjyysosaamista läpäisten eri koulutustasot peruskoulusta yliopistoihin. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ovat johtaneet yrittäjyyskasvatuksen määrittelyyn sekä yrittäjyyskasvatukseen liittyvän pedagogiikan ja opetuksen tutkimukseen koululaitoksissa. Usein tutkimuksissa esille nousevat haasteet, joita yrittäjyyskasvatuksen toteutus on kohdannut. Tutkimuskysymyksenäni on: Mitä haasteita yleissivistävän koulutuksen opettajat kohtaavat yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa? Yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja opettajien rooli olivat keskeisessä osassa tutkielmaani ja määrittivät teoreettisen viitekehyksen. Aineistona toimivat sisällönanalyysillä läpikäydyt 5 tutkimusartikkelia ja yksi väitöskirja. Analysoiden ja syntetisoiden aineistoa katsaus nosti yrittäjyyskasvatuksen toteutuksen haasteiksi opettajien vaihtelevan ymmärryksen yrittäjyyskasvatuksen merkityksistä, ristiriitaisten tavoitteiden ja arvojen yhteensovittamisen, toteutuksissa ilmenevät paradoksit, kasvatustieteellisten käsitteiden puutteellisen soveltamisen, oppimisteorioiden haasteet sekä opettajien yrittäjämäisen toimintatavan. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ohjaavat, miten yrittäjyyskasvatusta tulisi toteuttaa, mutta yrittäjyys ja kasvatus näyttäytyvät molemmat aikaan, yhteiskuntaan ja arvoihin sidoksissa olevina tutkimuskohteina, mikä tekee yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämisestä opetukseen haastavaa. Uudistus on kuitenkin aikaa vievä prosessi, jossa opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiudet, uusi tutkimustieto ja yhteistyöt tulevat auttamaan tulevaisuudessa.
  • Rastas, Elisa (2018)
    The purpose of this study is to take a look at the identity of an entrepreneur and also the ways that being an entrepreuner organizes his/her life now and has organized in the past. The change to more uncertain working life has been the reason why many people have become an entrepreuner instead of having paid labour. Work in 21st century is much more individual than it was in former centuries. This trend means that individual choices in working life are nowadays strictly linked to the identity of an individual. This study is made by qualitative methods. Four entrepreneurs from different generations were inter- viewed for this study. The interviews were half structured. The material from these interviews was cate- gorized to three different categories that were identity, every-day action and story of life. The material was analyzed with former research and literature. The results of this study showed that being an entrepreneur is something that strongly forms the every- day life of an entrepreneur Being an entrepreneur is a pretty big part of an identity of an entrepreneur and his/her business is something what an entrepreneur thinks even when he/she is not working. This is why supporting the entrepreneur’s ability to work is important. One or both of the parents of the entre- preneurs that were interviewed is or has also been an entrepreneur. Being an entrepreneur is often inher- itable.
  • Valta, Susanne (2019)
    The amount of carbon dioxide in the atmosphere continues growing and the ecological crisis increases even though people should be able to change quickly the direction of the development. Due to the Climate Report of the IPCC there has arisen a need for the humankind to understand a method how to develop the practices and cultures systematically and speed up the activity for securing the ecological sustainability. In this thesis, I am going to examine Yrjö Engeström’s theorizing and cultural-historical activity theory because the framework offers theoretical and practical tools for change and helps to structure the conceptual factors which humane collaboration consists of. The Activity theory’s research findings have confirmed dynamism, multivoicedness and contradiction in coexistence; practices are not fixed but they carry historical and contradictionary social voices and they too can change. The ecological crisis is a manifestation of the need for change. The need for change is rising from the environment due to the local practices around the world, which are inconsistent with the sustainability of the earth. My research data consists of articles in the newspaper Helsingin Sanomat during the period September - November 2018. I collected 78 articles that were linked to the IPCC-report, climate change or the ecological crisis in general. I did a theory-based content analysis to my data, which was based on the model of activity system and the cultural-historical activity theory. The main purpose of this thesis was to explore in a hypothetical way whether the theoretical frame of reference is a useful tool in understanding the collaboration concerning the ecological crisis. My research findings supported the theory’s suitability for the challenge. People as agents need to understand the meaningfulness of fighting against the ecological crisis and to understand the contradictory nature of the collaboration. The humankind requires cooperation as well as accelerating and spreading the innovations based on sustainable development globally. This research method offers tools for that direction.
  • Sulander, Outi (2022)
    Tavoitteet. Varhaiskasvatuksessa toteutettava käsityöpedagoginen toiminta on menettänyt asemaansa viime vuosien aikana, eikä käsitöiden tekoa juurikaan enää mahdollisteta lapsille. Tämä käy ilmi tuoreimmissa tutkimuksissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös tuotu esille lasten osallisuuden käsitteen ristiriitaisen tulkinnan haaste, mikä osaltaan vaikuttaa toteutettavan toiminnan käytännön toteutukseen. Käsityön näkökulmasta pieniä lapsia koskevaa tutkimusta on vain vähän saatavilla, vaikka käsityöpedagogisella toiminnalla on monia lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja oppimista tukevia ominaisuuksia. Osallisuudesta on puolestaan tehty paljonkin tutkimusta, mutta pääasiassa tutkimukset painottuvat varhaiskasvatuksen henkilöstön mielipiteisiin osallisuuden toteutuksesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista lasten osallisuus on käsityöpedagogisessa projektissa ja millaista lasten käsityöpedagoginen toiminta on projektin aikana. Tutkimuksessa lisätään tietoisuutta osallistamisen käsitteestä ja luodaan positiivista kuvaa käsityöpedagogisen toiminnan hyödyistä tutkimalla kahden viisivuotiaiden ryhmän toimintaa heille suunnitellun käsityöpedagogisen projektin kautta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimusmenetelmän mukaisesti. Tutkimukseen osallistui kaksi viisivuotiaiden varhaiskasvatusryhmää, yksi Helsingistä ja yksi Vantaalta. Yhteensä tutkimukseen osallistui 21 lasta ja neljä varhaiskasvatuksen henkilöstön jäsentä. Tutkimusaineisto kerättiin useaa aineistonkeruumenetelmää hyödyntäen. Näitä olivat Zoom- ja Teams-sovelluksen kautta tallennetut tapaamiset päiväkotiryhmien kanssa, kyselylomakkeet, joihin vastasivat varhaiskasvatuksen henkilöstö, sekä lasten tekemien käsitöiden dokumentoidut valokuvat. Analyysi toteutettiin teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Lisäksi analyysin tukena hyödynnettiin teemoittelua. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten osallisuus mahdollistuu käsityöpedagogisessa toiminnassa monipuolisesti. Käsityöpedagogiikan näkökulmasta kokonainen käsityöprosessi ei toteutunut tässä tutkimuksessa kummankaan ryhmän osalta, vaikka vahvaa potentiaalia sen toteutumiselle oli tutkimusaineistosta havaittavissa. Osallisuuden näkökulmasta tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkimusta siinä, että osallisuuden toteutumisessa on kyse varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välisen vallan suhteen tasapainoilusta, jossa molempia tarvitaan osallisuuden toteuttamiseen ja mahdollistumiseen. Lisäksi tutkimustulokset vahvistavat, että käsityöpedagogisella toiminnalla voidaan tukea lasten osallisuuden toteutumista, luoda elämysten edellytyksiä, onnistumisen iloa ja ylpeyden tunnetta itse tehdystä työstä.
  • Ora, Jenni (2023)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitin, millaisia erilaisia teemoja ystävällisyyden ilmiöstä lasten kuvakirjoissa käytetään ja mihin ne kohdistuvat. Ystävällisyys on tärkeä taito, kun ollaan kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa ja jo pienten varhaiskasvatusikäisten lasten on hyvä tunnistaa ja harjoitella ystävällisyyttä. Lasten kuvakirjat tukevat ystävällisyyteen liittyvien taitojen kehittymistä ja antavat kuulijalle mahdollisuuden kokea ja tuntea todentuntuisia hetkiä elämästä ja näin samaistua niihin ja saada toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin. Tutkimukset osoittavat, että ystävällisyys on taito, joka avaa ovet toisten kanssa vuorovaikutukseen. Ystävälliset teot sitovat ja vahvistavat ihmisten välisiä suhteita (Leskisenoja, 2016, s. 103). Menetelmät. Toteutin tutkimuksen kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineistona käytin neljää lasten kuvakirjaa, joiden aiheena oli ystävällisyys. Analysoin aineistoa sisällönanalyysilla, kirjallisuuskatsauksena. Etsin tutkimukseen valikoiduista lasten kuvakirjoista erilaisia teemoja, joita ystävällisyyden ilmiöistä esiintyi sekä mihin nämä teemat kohdistuivat. Tietojen pohjalta tein selventäviä kuvioita sekä taulukon, jotka avaavat prosessia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena ilmeni ystävällisyys ilmiön esiintyminen monipuolisin teemoin lasten kuvakirjoissa, ja ne myös kohdistuivat erilaisiin kohteisiin. Ystävällisyys ilmeni mm. auttamisena, huomaavaisuutena ja tervehtimisenä ihmisille/hahmoille. Luontoa kohtaan se ilmeni mm. kompostointina, yhteiskuljetuksilla ja muovinkäytön vähentämisenä. Itseä kohtaan ystävällisyys ilmeni mm. rentoutumisena ja omien rajojen asettamisena. Ystävällisyys kohdistui monipuolisesti mm. mehiläiselle, sudelle, kasveille, ystäville ja maapallolle. Tulosten perusteella ystävällisyyden ilmiöstä käytetään lasten kuvakirjoissa monipuolisesti erilaisia teemoja ja ne kohdistuvat myös moniin kohteisiin. Sanaa ystävällisyys, ei kuitenkaan esiinny lasten kuvakirjoissa systemaattisesti aiheen kuitenkin käsitellessä ystävällisyyttä.