Browsing by Subject "päiväkoti"

Tavoitteet. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa kuntien paikallisille päättäjille varhaiskasvatuksen palveluvalikoimaa koskevien päätösten vaikutuksista lapsiperheisiin. Testaan samalla hypoteesiani siltä osin, vaikuttaako kunnan taloudelliset tekijät paikallisiin varhaiskasvatusvalikoimien kokonaisuuteen. Aiemmissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että lasten kotihoidon ja varhaiskasvatuksen välinen keskustelu on varsin jännittynyttä sekä polarisoitunutta. Aikaisemman tiedon pohjalta on näyttöä myös siitä, että monilapsisissa perheissä kaikki alle kouluikäiset lapset ovat joko institutionaalisen varhaiskasvatuksen tai kotihoidon tuen piirissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kunnan paikallisten päätösten vaikutusta useamman varhaiskasvatusikäisen lapsen omaavien perheiden valintoihin lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen osalta. Tarkoituksena oli selvittää, millaiset päätökset olisivat kannattavia, jotta perheiden valinta lasten hoidon ja varhaiskasvatuksen osalta olisi helpompaa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, sillä metodina se mahdollisti monipuolisen ja laajan tutkimusaineiston sekä sitä kautta laajensi mahdollisuuksia päätöksentekoon ja johtopäätöksiin. Katsauksen analyysinä toimi laadullinen sisällönanalyysi, jossa aineiston tarkastelussa keskityttiin teoreettisen viitekehyksen sekä tutkimustehtävän ja -kysymysten kannalta keskeisiin asioihin aineistosta pohjautuvien käsitteiden kautta. Sisällönanalyysi mahdollisti abduktiivisen päättelyn aineistossa esiintyvien samankaltaisuuksien osalta niin hypoteesini kuin tutkimusilmiön kannalta. Tutkimusaineisto sisälsi yhteensä 20 aineistoa, joissa oli mukana sekä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, että luotettavien tahojen ja hankkeiden tekemiä työpapereita, raportteja ja selvityksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen tulokset osoittivat, että päätösten vaikutuksiin voisi vaikuttaa etenkin pohtimalla kotihoidon tuen kuntalisään liittyviä ehtoja. Institutionaalisten varhaiskasvatuspaikkojen osalta tutkimustulokset osoittivat, että kuntapäättäjien tulisi panostaa henkilöstön pätevyyteen ja etenkin määrään, sillä tämä nostaisi erityisesti alle kolmevuotiaiden lasten äitien luottamusta hoidon laatua kohtaan. Tutkimusta edeltävä hypoteesi saa vahvistusta tutkimusten myötä siten, että kotihoidon tuki sekä kunnille vapaaehtoinen kuntalisä ja yksityinen varhaiskasvatus näyttäytyy pitkälti kuntien säästökeinoina.

Leimu, Sonja. 2020. Varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia ja kokemuksia lapsen siirtymästä varhaiskasvatuksen piiriin. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 23 sivua + liite. Tutkimukseni tarkastelee lapsen siirtymää varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lapsen siirtymä varhaiskasvatuksen piiriin on tärkeä tapahtuma lapsen ja koko perheen elämässä. Tarkoitukseni oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia lapsen siirtymästä varhaiskasvatuksen piiriin. Selvitin myös, millaisena varhaiskasvatuksen opettajat kokevat ja näkevät siirtymän. Olin kiinnostunut myös mahdollisista eroavaisuuksista, lapsen siirtyessä päiväkodista toiseen tai kodista ensimmäistä kertaa päiväkotiin. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla eräässä itäsuomalaisessa päiväkodissa, joulukuussa 2019. Haastatteluihin osallistui neljä varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että lapsen siirtymä nähdään arvokkaana ja tärkeänä tapahtumana lapsen koko elämän kannalta. Koettiin, että vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on eriarvoisen tärkeää sujuvan ja luottamuksellisen keskusteluyhteyden sekä vuorovaikutussuhteen kannalta. Lapsen siirtymään varhaiskasvatuksen piiriin tulee panostaa, sillä varhaiskasvatuspolun päälle rakennetaan elämän peruspilarit.

Tavoitteet. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yh-teistyössä lapsen vanhempien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on vanhempien ja varhaiskasvattajien sitoutuminen yhteiseen kasvatustehtävään. Suomalaisten sosiaalisen median käyttö on viime vuosina kasvanut huomattavasti, ja vanhemmat osallistuvat aktiivisesti internetin avoimille keskustelufoorumeille kirjoittamalla näkemyksiään ja kokemuksiaan heitä puhutta-vista ilmiöistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin lasten vanhemmat kuvaavat päiväkodin henkilökuntaa internetin keskustelupalstalla. Tarkoituksena oli kuvata, millä tavoin vanhemmat kommentoivat päiväkodin henkilökunnan henkilökohtaisia ominai-suuksia sekä ammatillista toimintaa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoksi valittiin harkinnanvaraista otantaa käyttäen yhdellä suomalaisella keskustelufoorumilla käyty kommenttiketju, jossa lasten vanhemmat olivat keskustelleet näkemyksistään koskien päiväkodin henkilökuntaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vanhempien käyttämiä nimityksiä päiväkodin henkilökunnasta. Aineisto analysoitiin käyttämällä menetelmänä sekä diskursiivista lukutapaa että aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset jaoteltiin tutkimuskysymyksiä mukaillen kahteen pääteemaan. Ensimmäinen teema rakentui kommenteista, jotka sisälsivät puhetta päiväkodin henkilökunnan koulutustaustasta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Toinen teema muodostui puheesta, jossa kommentoitiin päiväkodin henkilökunnan ammatillista toimin-taa. Vanhemmat käyttivät henkilökunnasta pääosin sellaisia nimityksiä, joista ei ollut päätel-tävissä työntekijän ammattinimike. Henkilökunnan koulutustausta ja alalle soveltuvuus pu-huttivat vanhempia internetin keskustelupalstalla. Henkilökunnan ammatillista toimintaa koskevasta puheesta keskeisiksi teemoiksi nousivat kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa, sitoutuminen työtehtäviin päivittäisessä toiminnassa, oppimisympäristöt päiväkodissa sekä lapsen hyvinvointi ja turvallisuus varhaiskasvatuksessa.

The aim of this study was to investigate, based on previous studies, the togetherness of the day care group from children’s perspective. The only research problem is ”How do children create and express togetherness according to previous studies in a day care group?” The togetherness was, in this study, referred to the interrelationship between group members. There is often a lot of talk about a good class spirit, but less often about the good spirit in day care group. However, togetherness and its consideration in day care is very important for the well-being of the child. A day care group is most often the first experience of a community for a child, so feeling of togetherness is important to make the child’s first experience of the own community as positive as possible. This promotes community action in later life. I executed my research as a descriptive literature review. There were five different articles in the review that treated my topic from the point of view of children, but focusing on the subject from a slightly different perspective. As one of the ways of conducting a literature review, I ended up classifying the articles that rose from my articles. In my research, it turned out that children use many different ways to create and express togetherness in a day care group. I composed these ways into eight separate themes, which then were classified into two classes according to the themes’ main way of expressing togetherness. These two classes were functional way of creating and expressing togetherness and verbal way of creating and expressing togetherness. One of these themes was left the division because it was so strongly in both upper classes. Togetherness seems to be a broad and diverse factor in the peer culture of children. Future research should also pay attention to the adults’ perspective of togetherness in a day care group, do expressions of the togetherness focus to them at all, how do they affect togetherness, or do they take it into account at all and how they can contribute to the togetherness of their group.