Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Esimiesten kokemuksia palautteen antamisesta 
    Laurikainen, Lotta (2017)
    Goals. My goal in this study is to find out what kinds of views superiors have of giving feed-back. I believe that superiors give feedback, but I want to discover what it takes for them in their opinions as a manager. Earlier studies show that giving feedback has an impact on a sub-ordinates motivation and wellbeing at work. My research dilemmas are what kind of views su-periors have on giving feedback to subordinates and what prerequisites does it require for them to give feedback. Methodology. The study was up of qualitative semi-structured theme based interviews. I inter-viewed three superiors who worked at multinational enterprises. All of the superiors have worked as superiors for a long time and have multiple subordinates. After the interviews, I transcribed the materials after which I started to form the themes based on it. After forming the themes, I was able to write down the results under appropriate themes. Results and conclusions. The key findings of my study was that giving feedback is based on interaction. Superiors had a challenge giving constructive feedback, but they acknowledged how important it is in in their work. While giving feedback, you have to pay attention to word choice, as it plays a critical role in how the subordinates understand the feedback. By interacting superiors can build a relationship of mutual trust with their subordinate, which aids the superior in giving feedback.
  • Esimiestyöllä organisaatiositoutuneisuutta ja työn imua? : tutkimus suomalaisesta sosiaali- ja terveysalan liikeorganisaatiosta 
    Malinen, Rosa (2018)
    The study was carried out in a collaboration with a Finnish business organization which produces social and health services. Every year the organization conducts a personnel survey. Based on the survey the organization follows the development of different kinds of indexes in concern and unit levels. The purpose of this study was to examine connections between a few indexes because the organization analyses mainly just the yearly development of the indexes. The variables of this study were chosen together with the representative of the organization. The independent variable is foreman’s leadership. Commitment to own work and commitment to the organization were chosen as dependent variables. In addition to examining the connections, the purpose of this study was also to examine the formation of the variables critically and develop suggestions to alter the variables. Due to this examination the variable of commitment to own work turned into a variable of work engagement. Foreman’s leadership has been proved to have connection with many things in an organization, also to organizational commitment and work engagement. The study examined how much the foreman’s leadership can explain employees’ organizational commitment and work engagement. The hypothesis was that foreman’s leadership explains a part of the variation of commitment to organization and work engagement. The statistical examination was used to find out how big that part is. The study was carried out with a material which had been collected in the yearly personnel survey of the organization. The personnel survey was performed as an electric survey. All the employees in the concern were allowed to participate. Different kinds of indexes (sum variables) were formed from the claims the survey included. The variables were altered based on theory and examined statistically. All the variables filled the requirements of regression analysis so the foreman’s leadership’s influence on the dependent variables was tested with separate regression analyses. The results were codirectional with organizational commitment and work engagement. The foreman’s leadership had weak positive correlation with the dependent variables. The foreman’s leadership explained a rather small part of the variation of the dependent variables but it could explain some of the variation. In conclusion, the foreman’s leadership is one of many factors which explain organizational commitment and work engagement. More research is needed on both, organizational commitment and work engagement. Improving the variables of the personnel survey to match better with theory is also a result of this study.
  • Esimies työn imun edistäjänä 
    Heikkilä, Peppiina (2017)
    Objectives. The purpose of this qualitive study was to find out what practical actions leaders use to increase employees’ work engagement. The research question was ’’How can leader promote employee’s work engagement?’’. Earlier studies concerning work engagement show that work engagement improves individual’s work well-being, work performance and the desire to work for the organization. Job resources and personal resources of work affect essentially how work engagement develops. The leader can have a major positive impact on individual’s work engagement. Methods. This study was conducted as a qualitive case study and the data of this study was collected by semi-structured theme interviews. Five leaders participated in this study and the method used was a group interview. The questions concerned the resources, work engagement and leadership. The role of theory was directional in the analysis. Especially the JR-D model was applied in the analysis. Results and conclusions. The results of this study were categorized into job resources and individual resources. This study showed that leaders use many different actions to promote employees’ experience of work engagement. Through these actions leader can contribute to the factors of personal resources and job resources. Leaders used actions to improve employees’ feeling of competence, autonomy and relatedness. Leaders also used these actions to raise trustful and fair work climate where employees feel safe. This study could be beneficial on the field of work development since it shows the importance of the leader and the positive consequences promoting the work engagement.
  • Esiopettajien käsityksiä kieli- ja kulttuuritaustoiltaan moninaisten lasten osallisuudesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä 
    Roth, Ellimari (2021)
    Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvopohjaan kuuluvat osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden arvostaminen, jotka ovat osa inklusiivista esiopetusta. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että osallisuus ei kuitenkaan vielä toteudu esiopetukselle asetettujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla (Venäläinen, ym. 2020) ja että lasten kielelliset ja kulttuuriset taustat otetaan huomioon vaihtelevasti esiopetuksessa (Holappa ym. 2019 s. 14). Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää opettajien näkemyksiä kieli- ja kulttuuritaustoiltaan moninaisten lasten osallisuudesta ja osallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuskysymykset olivat näin ollen seuraavat: Millaisia käsityksiä esiopettajilla on osallisuudesta ja mitkä tekijät vaikuttavat eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten osallisuuden toteutumiseen? Tutkielman tavoitteena on edistää esiopetuksen kehittymistä inklusiiviseen ja moninaisuutta tukevaan suuntaan niin, että kaikkien lasten osallisuutta tuettaisiin nykyistä paremmin esiopetuksen arvoperustan mukaisesti. Tutkielman aineisto koostui kolmen esiopetuksessa työskentelevän opettajan haastattelusta. Haastattelut analysoitiin fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti, jossa tutkimuskysymyksittäin muodostettiin kuvauskategorioita. Tutkielma osoittaa, että opettajien vaikutusmahdollisuudet jokaisen lapsen osallisuuden mahdollistamisessa ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa ovat suuret. Opettajan interkulttuurinen kompetenssi (kts. Jokikokko, 2002; 2010) edistää kieli- ja kulttuuritaistoiltaan moninaisten lasten osallisuutta esiopetuksessa. Erityisen hyvin interkulttuurinen kompetenssi näkyi näiden opettajien kokonaisvaltaisessa suhtautumisessa lapsia ja omaa työtään kohtaan. Opettaja voi myös oppia tunnistamaan niitä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa osallisuuteen ja toimimaan niin, että jokainen lapsi saisi osallisuuden kautta positiivisen kokemuksen omasta toimijuudestaan. Joskus osallisuudeksi riittää pelkkä läsnäolo ja toisinaan se voi toteutua neuvotteluissa, jotka voivat vaatia lapselta laajoja neuvottelutaitoja.
  • Esiopettajien kokemuksia tunnekasvatuksen toteuttamisesta 
    Vainio, Emmi (2019)
    The aim of this Bachelor's thesis was to examine preschool teachers' experiences of implementing emotional education. This research examined how implementing emotional education appears in preschool teachers' profession, what methods preschool teachers have used to implement emotional education and what challenges they have met. The aim of this study is to increase knowledge of the importance of processing emotions with children. Former studies have pointed out that emotional skills have an influence on child's growth and social interaction. The research data consists of three individual interviews. The interviews were conducted in the kindergarten in January of 2019. Preschool teachers worked in the same southern Finnish kindergarten. All the interviewees had at least ten years of work experience as kindergarten teachers. The data was transcribed and analyzed using content analysis. The study found that preschool teachers linked emotional education as a comprehensive part of the workday. They viewed that it is important to notice children as individuals. The teachers experienced that emotional education was connected with recognizing and handling emotions. Emotional education was also seen as a part of supporting the development of child's self-esteem. The study found that being present is a significant part of emotional education and teachers should also be conscious of their own emotions. The preschool teachers viewed their emotional education skills as good and their unit was supporting them. Emotional education was viewed to be more important in teacher's work nowadays than before. Emotional education was included especially in creative activity like drama, music and play. The teachers had also used different tools, like emotional education models but also self-made tools. The challenges that had rised concerning emotional education were in childrens' different needs and family backgrounds, like different home cultures. The preschool teachers also longed for more authenticity in emotional education. The results point out that preschool teachers view emotional education as important and supportive for child's growth.
  • Esiopetuksen henkilöstön näkemyksiä inkluusiosta ja monikulttuurisuuskasvatuksesta 
    Nyberg, Ringa (2021)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää miten henkilöstö mieltää inkluusion käsitteen ja millä tavalla se on huomioitu esiopetuksen kontekstissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan henkilöstön käsityksiä sekä asenteita monikulttuurisuuskasvatusta kohtaan. Tavoitteena oli selvittää, vastaako esiopetuksen henkilöstön käsitykset inkluusiosta ja monikulttuurisuuskasvatuksesta aiempia määritelmiä käsitteistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tuen tarpeisten lasten näkökulmaa ryhmässä, joka on yksi inkluusion piirteistä. Aiemmat tutkimukset sijoittuvat pitkälti perusopetukseen, joten tutkimuksen tekeminen esiopetuksen kontekstiin on ajankohtainen. Koulukontekstin tutkimuksista käy ilmi, että inkluusio ei välttämättä toteudu resurssipulan takia. Tutkimuksessa yritetään selventää käsitteiden mahdollista ilmentymistä esikouluissa. Tutkimuksen sähköiseen kyselylomakkeeseen osallistui varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelevä henkilöstö. Lomakkeessa selvitettiin heidän ikänsä, työvuotensa, koulutustaustansa sekä opetettavan lapsiryhmän ikä. Suurin osa oli opettajina esikouluissa. Lisäksi muutama vastaaja työskenteli alle kuusivuotiaiden ryhmissä sekä yksi vastaajista profiloitui varhaiskasvatuksen hoitajaksi. Lomakkeessa ei selvitetty vastaajien työpaikan sijaintia, joten tutkimuksessa ei tulkittu vastauksia sijainnin näkökulmasta. Tutkimuksen aineistoon käytettiin sisällönanalyysiä, ja vastauksista nostettiin esille tutkimuksen kannalta merkityksellisiä ilmauksia, joita verrattiin teoriaosuuden inkluusion ja monikulttuurisuuskasvatuksen määritelmiin. Tutkimustulokset inkluusion näkökulmasta olivat melko hyvin linjassa teoriaosuudessa käytettyihin inkluusion määritelmiin. Vastaajat näkivät inkluusion suurimmaksi osaksi kaikkien lasten osallisuuden merkityksenä samassa ryhmässä, tukitoimina sekä yhteenkuuluvuuden tunteena. Monikulttuurisuuskasvatus käsitettiin suurimmaksi osin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten kasvatuksena, vaikkakin vastauksista kävi myös ilmi jokaisen lapsen arvostaminen taustasta huolimatta. Vastauksista voi päätellä, että yhä edelleen monikulttuurisuuskasvatus nähdään muihin maihin, lippuihin ja ruokiin tutustumisena. Henkilöstön käsitykset ja asenteet nähtiin suurimaksi osaksi positiivisina, mutta yhteistyö vanhempien kanssa tuotti haasteita kielen takia.
  • Esiopetuksen oppimisympäristön edistäviä ja estäviä tekijöitä lasten toimintaan sitoutumisessa 
    Koponen, Anna (2022)
    Tavoitteet. Leikin merkitys lasten kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille on to- distettu eri tutkimuksissa. Leikistä on tullut yksi keskeisistä varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen pedagogista toimintatavoista, jossa aikuisten osallistuminen lasten leikkiin tunnustetaan arvokkaaksi sekä kehityksen että tasa-arvon näkökulmasta. Lapsen toiminnan ymmärtämiseksi ja sisäisen prosessin arvioimiseksi on tarpeen tarkkailla lapsen toiminnan intensiteettiä, siis sitoutuneisuutta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita esikouluikäisten sitoutuneisuutta leikkiin, mielikuvitukseen ja tarinallisuuteen pohjautuvassa toiminnassa heidän todellisessa arjessansa ja oppimisympäristössä. Sitoutuneisuutta tutkitaan sekä lasten että ryhmän aikuisten näkökulmasta. Tavoitteena on tunnistaa oppimisympäristön tekijät, jotka edistävät tai estävät lasten sitoutumista toimintaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto ke- rättiin Sipoon kunnan yhdeltä yksityiseltä päiväkodilta aineistotriangulaatiota käyt- täen. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin sekä lasten havainnointia ja puolistruk- turoitua haastattelua, että aikuisten teemahaastattelua. Havainnot ja haastattelut koskivat kuutta esikoululaista, kolmea poikaa ja kolmea tyttöä. Jotta saataisiin kä- sitys aikuisten näkemyksistä, tutkimusaiheesta haasteltiin myös ryhmän aikuisia. Analyysi toteutettiin sitoutuneisuuden keskiarvon määrällisen laskennan lisäksi pääasiassa abduktiivisena eli teoriaohjaavana sisällönanalyysinä uusien oivallusten ja tulosten saamiseksi. Tulokset ja johtopäätökset. Lasten sitoutuneisuuden määrällinen keskiarvo oli sekä heidän omaehtoisessa että ohjatussa toiminnassa, joka pohjautui leikkiin, mielikuvitukseen tai tarinallisuuteen, suhteellisen korkea. Sekä havainnoinnin että haastattelun perusteella osallisuus, lapsilähtöisyys, vuorovaikutus ja yhdenvertai- suus olivat keskeisiä sitoutuneisuutta lisääviä tekijöitä oppimisympäristössä. Mo- nipuolisesti varusteltu ja rakenteiltaan muuttuva ympäristö sekä vapaa pääsy ma- teriaaleihin ja leluihin edisti lasten osallisuutta ja toimijuutta. Aineistosta nousi myös oppimisympäristöä estäviä tekijöitä. Ne liittyivät pitkälti aikuisten näkemykseen, ymmärrykseen ja reaktioihin lasten toiminnassa. Olennaista tässä oli aikuisten kyky tunnistaa lasten toiminnan taustalla olevia ajatuksia, kiinnostuksen kohteita, mutta myös heidän tarpeitansa. Tähän puolestaan vaikuttivat oppimisympäristön ulkoiset tai rakenteelliset olosuhteet sekä aikuisten tieto toimintatavasta ja omasta roolista leikissä. Stressi, ajan- ja henkilökunnan puute olivat ryhmän aikuisten näkökulmasta syitä siihen, miksi aikuinen nopeammin rajoitti lapsen toimintaa tai tulkitsi toiminnan tarkoitusta eri tavalla kuin lapsi. Lisäksi leikki keskinäisenä toimintatapana on ollut suhteellisen uusi menetelmä ryhmässä ja siksi se on mahdollisesti vaikuttanut aikuisen kykyyn soveltaa toimintoja lapsen aloitteiden ja tarpeiden mukaan.
  • Esiopetuksen sisältöalueiden ja liikunnan integroimisen mahdollisuudet 
    Haikarainen, Jessi-Emilia (2016)
    Objective. The objective of my research is to examine and describe different ways of inte-grating preschool content areas with physical education. The pros and cons of integrating content areas with physical education were also researched. The idea was to cover the views and ideas of one preschool teacher about integrating content areas with physical edu-cation. Methods. This research is qualitative and data was collected through semi-structured the-matic interview. For my research I interviewed one preschool teacher who works in a day care center with a focus on physical education. This makes my research a case study. I recorded, transcribed and analyzed the interview using the methods of qualitative content analysis. Results and conclusions. The interview proved that physical education is being utilized as a teaching method with this particular preschool group. Physical education is integrated with all preschool content areas, allthough language, interaction and mathematics were most em-phasized and with these content areas the physical education made learning more diverse and multisensory. The teacher felt that integrating content areas with physical education benefits the children through diverse learning and increased energy levels. The challenge was how to take to account all the individual development stages of each child and how to utilize the preschool environment.
  • Esiopetuksen ympäristökasvatus museoympäristössä : tarjoumien havaintoja luonnontieteellisen museon ”Suomen luonto”-näyttelystä 
    Kimalainen, Outi (2020)
    Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten vuonna 2016 voimaan astuneen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen ympäristökasvatus esiintyy Helsingin luonnontie-teellisen museon ”Suomen luonto”-näyttelyssä. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on aloittaa ja ylläpitää elinikäisen oppimisen prosessia, jossa hahmottuvat monialaisesti sekä ihmisen suhde luontoon, että ihmisen asema osana luontoa. Tässä tutkimuksessa ympäristökasvatusta tarkastellaan esiopetuksen kontekstissa. Tutkimus sijoittuu ”Suomen luonto”-näyttelyyn, jota lähestyn ympäristökasvatuksen oppimis-ympäristönä. Tutkimuksen aineisto on kerätty ympäristökasvatuksen tarjoumia havainnoimalla ja tekemällä kenttämuistiinpanoja ”Suomen luonto”-näyttelyssä. Aineiston keruuta varten olen perehtynyt esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukaisen ympäristökasvatuksen tavoitteisiin. Aineistoa olen lähestynyt teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni osoitti, että joihinkin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukaisen ympäristökasvatuksen tavoitteisiin löytyy tarjoumia ”Suomen luonto”-näyttelystä. Osaa tavoitteista ei ollut tämän tutkimuksen tiimoilta mahdollista tutkia, sillä ne vaatisivat lasten aktiivista osallistumista.
  • Esiopetuksesta alkuopetukseen : alkuopettajan näkökulmasta 
    Päivinen, Emmi-Maria (2016)
    The transition from pre-primary education to primary school is important to children. A certain level of skills and abilities are required from a child, when starting primary school. The information given by the pre-primary teacher helps the primary school teacher form an understanding of a child’s school readiness and skill level. The research concentrates on the pros and cons of the co-operation and the pre-primary learning plan and what kind of challenges do primary school teachers face in the co-operation. The aim of this research is to study the transition from pre-primary education to primary education and the co-operation between pre-primary teachers and primary school teachers. I did theme interviews on three teachers, who work mainly with the first few classes of the primary school. The individual interviews were recorded and then the data was analyzed by using inductive qualitative analysis. This research showed that the primary school teachers thought the co-operation between pre-primary teachers and primary school teachers and the pre-primary learning plan were important to the beginning of first grade. The primary school teachers felt that a conversation with the pre-primary teacher was the most beneficial form of co-operation but the challenges of the conversation were time and resources. The pre-primary learning plan was experienced as a good tool but the teachers felt it needed the conversation in addition, to get a full concept of the level of knowledge and skills, challenges and possible special needs of the children.
  • Esiopetuksesta alkuopetukseen siirtyvän lapsen jännityksen tunteen käsittely lastenkirjoissa 
    Kivekäs, Sauli (2022)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa jännityksen tunnetta koulusiirtymää käsitte-levissä lastenkirjoissa. Jännitys on abstrakti ja monitulkintainen tunne, eikä sitä ole juuri tut-kittu aikaisemmin koulusiirtymässä esi- ja alkuopetuksen välillä tästä näkökulmasta. Tämä tekee tutkimuksesta luonteeltaan kartoittavan. Jännityksen tunnetta syvemmin ymmärtämäl-lä, voidaan tukea koulusiirtymää jännittäviä lapsia ja jakaa tietoa lasta tukeville aikuisille. Teo-reettinen viitekehys keskittyy sekä opetussuunnitelmien ja yhteistyön merkitykseen että jän-nitykseen ja sen vaikutuksiin koulusiirtymässä. Tavoitteena oli tutkia, millaisissa tilanteissa lapset jännittivät koulua kirjoissa ja miten jännityksen tunnetta lievitettiin. Näin kirjojen on tar-koitus toimia konkreettisina esimerkkeinä jännittävälle lapselle. Menetelmät. Tutkimukseni oli muodoltaan kartoittava kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto koostui viidestä koulusiirtymää käsittelevästä lastenkirjasta. Aineisto analysoitiin hyödyntäen aineis-tolähtöistä sisällönanalyysiä ja se saatettiin esitettävään muotoon luokittelemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Lastenkirjoista löytyi monia ulottuvuuksia jännityksen tunnetta käsitellessä. Iso osa jännityksestä keskittyi uusiin ihmisiin, uuteen ympäristöön, pystyvyyteen ja jännityksen tukemiseen. Jännitykseen suhtauduttiin usein hyvin empaattisesti ja sanoittavasti. Näiden osa-alueiden syvempi tarkastelu voi auttaa koulusiirtymää koskettavia ihmisiä ymmärtämään paremmin jännityksen tunteita ja sen kohteita. Kirjat ja niiden esimerkit toimivat hyvinä havainnollistavina malleina lapsille. Näin lastenkirjat toimivat erinomaisina välineinä kasvattajille lievittämään lapsen mahdollista koulujännitystä.
  • Esiopetuksesta onnistuneesti ensimmäiselle luokalle: Opettajien välinen yhteistyö siirtymävaiheessa 
    Pelander, Anni (2021)
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella esi- ja alkuopetuksen opettajien välistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Tarkempana tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä tarvitaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa sekä millaisia haasteita esi- ja alkuopetuksen opettajien välisen yhteistyön toteuttamiselle on. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet siirtymän olevan merkittävä hetki, joka on yhteydessä lapsen tulevaan koulumenestykseen. Lisäksi aiemmat tutkimukset osoittavat opettajien yhteistyön siirtymävaiheessa tukevan siirtymän onnistumista. Tämä laadullinen tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii yhdeksän (9) vuosien 2010-2019 välillä julkaistua englanninkielistä tutkimusartikkelia. Tutkielman aineisto tuotettiin tiettyjen kriteerien mukaisesti systemaattisella aineistohaulla EBSCOhost-tietokannasta. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä, jolloin aineistoa tulkittiin suhteessa tutkielmassa esitettyyn teoriaan. Tulosten perusteella yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä oli keskustelu, dokumenttien jakaminen, yhteissuunnittelu ja kouluvierailut. Näiden yhteistyötoimien käyttäminen vaihteli kuitenkin suuresti opettajien välillä. Haasteet, jotka vaikuttivat esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyön toteuttamiseen, liittyivät erilaisten resurssien, siirtymäohjelman tai tiedon puutteeseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa tulisi lisätä, jotta siirtymän onnistumista voidaan tukea. Opettajien vastuunottamisen ja aktiivisen osallisuuden lisääminen, yhteistyötä koskevan ohjeistuksen luominen sekä tarvittavien resurssien takaaminen ovat keinoja, joilla voidaan lisätä esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa.
  • Esiopetuksesta peruskouluun siirtymävaiheen tukeminen sekä esi- ja alkuopettajien välisen yh-teistyön merkitys 
    Saksela, Essi (2023)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla keinoilla Suomessa tuetaan esiopetuksesta perusopetukseen siirtymävaihetta. Tutkielmassa selvitettiin olemassa olevan tutkimuksen avulla systemaattisesti, mitä suomalaisissa tutkimuksissa kerrotaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheesta. Tarkastelu kohdistui tekijöihin, jotka muodostavat hyvän siirtymän. Lisäksi tarkasteltiin esi- ja alkuopettajien välisen yhteistyön tukemisen mahdollisuuksia. Tutkimustehtävänä on tarkastella siirtymävaihetta esiopetuksesta peruskouluun. Esi- ja alkuopetuksen siirtymävaihetta on tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen. Siirtymävaihetta ja sen aiheuttamia haasteita on myös kritisoitu. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Valittu kirjallisuuskatsauksen menetelmä oli luonteeltaan systemaattinen. Aineisto kerättiin ja valittiin erityisen huolellisesti. Muodostettiin selkeät sisäänottokriteerit aineiston rajaamiseksi. Tärkeimpänä sisäänottokriteerinä pidettiin aineiston ja tutkimusten suomalaisuutta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Sisällönanalyysillä saatiin selville kumpaankin tutkimuskysymykseen selkeät pääluokat sekä jokaiselle pääluokalle useampi alaluokka. Tulokset ja johtopäätökset. Hyvää siirtymää esiopetuksesta perusopetukseen tuki erityisesti esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö sekä vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Esiopetuksen sekä koulun toimintakulttuurien, tapojen ja oppimisympäristöjen yhteneväisyys tuki myös siirtymävaihetta. Tärkeinä seikkoina pidettiin myös opettajien ammattitaitoa, lasten välisten vertaissuhteiden huomioimista sekä ennen siirtymistä tapahtuvaa tutustumista oppimisympäristöön sekä tulevaan opettajaan. Esi- ja alkuopettajien välistä yhteistyötä tuettiin parhaiten ottamalla huomioon yhteistyön eri muodot. Yhteistyön eri muotoja olivat moniammatillinen yhteistyö, yhteisten tavoitteiden asettaminen yhteistyölle sekä työntekijöiden tehtäväkentän selkiytyminen. Lisäksi vertaisvuorovaikutuksella, opettajien ammattitaidolla sekä toisiin tutustumisella oli merkitystä yhteistyön muodostumisessa.
  • Esiopetusikäisten ajatuksia kirjallisuudesta ja lukemisesta 
    Kuusisto, Ilona (2022)
    Kirjallisuus on tärkeä osa lasten kehitystä useilla eri osa-alueilla. Useat eri kirjallisuutta koskevat tutkimukset tukevat tätä väittämää. Aram ja Shapira (2012) ovat tutkimuksessaan tutkineet lapsen ja vanhemman lukuhetkiä ja hetkien vaikutusta lapsen kehitykseen. Heidän mukaansa lukemisella on runsaasti myönteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen (Aram & Shapira, 2012, s. 55, 60–61). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 tuodaan useassa kohtaan esille, kuinka kirjallisuuden tulisi olla osa esiopetusta. Tästä huolimatta Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen varhaiskasvatuksen laatua koskevan raportin tulokset ovat huolestuttavia varhaiskasvatus- ja esiopetuksen opetussuunnitelmaan nähden (Repo, Paananen, Eskelinen, Mattila, Lerkkanen, Gammelgård, Ulvinen, Marjanen, Kivistö & Hjelt, 2019, s. 96, 149). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esiopetusikäisten lasten ajatuksia kirjallisuudesta, mitä kirjallisuus heille merkitsi, minkälaisesta kirjallisuudesta he pitivät sekä miten he kokivat heille ääneen lukemisen. Tämä tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografiaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä esiopetusikäistä lasta toukokuussa 2022 kolmessa esiopetuksen yksikössä. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tämän tutkimuksen aineiston valossa näyttäisi, että esiopetusikäisillä lapsilla oli myönteinen suhde kirjallisuuteen. Suurin osa piti itse lukemisesta, mutta kaikki pitivät, kun heille luettiin ääneen. Suurin osa koki kirjallisuuden tärkeäksi. Lukemisen merkityksellisyyttä perusteltiin muun muassa sen hyödyllisyydellä oppimisen kannalta. Tutkimukseen osallistuneet lapset pitivät kirjoista, joissa on erilaisia hahmoja sekä sellaisista, jotka herättivät tunteita. Etenkin jännitystä ja huumoria sisältävät kirjat olivat mieluisia. Tutkimustulokset vastasivat melko hyvin aiempia tutkimuksia ja artikkeleita, joiden mukaan lapset ovat esimerkiksi kiinnostuneita eläimistä ja huumorista kirjallisuudesta.
  • Esiopetusikäisten fyysinen aktiivisuus liikunnan suositusten näkökulmasta 
    Kurkaa, Saara (2017)
    The aim of this study was to find out the level of preschoolers’ physical activity during the day and to show if they are able to reach the recommended level of physical exercise in perspective to early childhood education. The study was also targeted to find out if there are any differences in preschoolers’ physical activity based on gender and geological location. The material for this quantitative research was gathered in May 2015 from two separate pre-schools. 28 children from two groups took part in the study. While this study took place, the children were 6–7 years old. Nine of them were girls and 19 boys. The data was gathered by using Polar activity wrist sensors and analyzed by transforming the results into a quantitative form. The results show that the preschoolers’ physical activity is fairly minimal, but on the other hand, it varies significantly between the individuals and days. Only a few of the participants were able to reach the expected minimum of two hours physical activity per day. Some differences be-tween genders were found in favor of the boys, but the greatest differences were found be-tween individuals. The location of the preschool had significance as well: the children in the city center preschool had higher results in physical activity than the ones in the municipality pre-school. Generally, it can be said that children between 6-7 years of age do not get enough exercise, which coincides with previous studies. The results are directive but the concern of the low physical activity of preschool children is justified. . More attention should be paid to those habits and practices which enable - and prevent - the daily play time at preschool.
  • Esiopetusikäisten lasten käsityksiä koululaiseksi tulemisesta 
    Häggman, Emilia (2018)
    The purpose of this study is to find out the preschool aged children’s conceptions about becoming a schoolchild and the construction of these conceptions. This information could be utilized in the planning the beginning of school. The theoretical part of the study discusses preschool and elementary education and their curricula. The focus in this part is to concentrate on the history of pre-primary education and to compare the differences between preschool and elementary education. Additionally, this part focuses on transition from preschool to elementary education. This change is viewed through Bronfenbrenner (1979) ecological transition. The ecological transition process has been a typical approach in the Finnish analysis of transitions. Finally, the theoretical part discusses the preschool aged children’s learning process and what kind of thoughts have a significant effect in the forming of their conceptions. This is a qualitative research with ethnographic features. The ethnographic features derive from the fact that the scholar spent four weeks in a children’s preschool group as an intern. The method for the gathering of data was half-structured theme based interview. The data was collected in December 2017. The sample group consisted of preschool aged children from city of Helsinki. Total of 15 children were interviewed for this study. The analysis was made with the method of content analysis. The results were divided into two parts based on the research problem. The results showed that the children have a lot of preconceptions about school. The preconceptions were divided into three main categories: conceptions of being a schoolchild, conception of school as an environment, and conceptions of the contents of schooldays. The second part of the results discussed how the children’s preconceptions are being formed. The conceptions of being a schoolchild were influenced during the preschool year by parents, siblings, the friends of children who were already attending school, adults working in preschool education, and visits to the school.
  • Esiopetusikäisten lasten liikuntatottumukset vapaa- ajalla 
    Lyytikäinen, Ainomaria (2016)
    Tiedekunta - Fakultet – Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution - Department Teacher Education Tekijä - Författare – Author Ainomaria Lyytikäinen Työn nimi - Arbetets titel Preschoolers`s leisure time and sport activity Title Oppiaine - Läroämne - Subject Education: early childhood education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Master’s Thesis / Supervisor’s Name Aika - Datum - Month and year 7.12.2016 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 35 pp. + 2 appendices Tiivistelmä - Referat - Abstract There were and there still are several organisations and experts who express their concern about how children don´t spend enough time exercising. That´s how I became interested in this subject and I wanted to examine whether this was true or not when it comes to pre-schoolers. As a kindergarten teacher it was also important for me for that I could be able to offer them enough possibilities to exercise during school day or a day in the kindergarten. The purpose of my survey was to examine if preschoolers exercise on their free time and if they do so, what kind of exercising they do. I presumed that preschoolers exercise on their free time but I was suspicious if it´s enough based on the daily recommendations of exercis-ing. There were 26 children in total who participated in this survey even though I had reached for 30 participants. The preschoolers were born in 2009 and the group included 14 girls and 12 boys. 17 children lived in Vantaa and nine lived in Espoo. I did my survey using a question-naire. There were both closed and open questions in the questionnaire. I analyzed all an-swers by using a quantitative method. I sent questionnaires to preschool classes and went to collect them on the due date. I ana-lyzed the data using the SPSS Statistics- program. As a conclusion of the results it can be said that children exercise every day but it´s clear that the time spent doing physical activities is far less than recommended. The gap between kids who exercise a lot and those who rarely exercise was quite large. 19,2% of children (n=26) exercise over 8 hours a week and 15,4% exercised 7-8 hours a week. When these results are divided for every day of the week, only 34,6% of children exercise as much as recommended, if there is an hour of exercising included in the day at preschool. Based on this survey, it is very important to make children exercise at preschools and in kindergartens to be sure that the recommendations are fulfilled. Avainsanat - Nyckelord Preschooler, leisure time, sport, childrens Keywords Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Ethesis Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
  • Esiopetusikäisten lasten matematiikkakuva 
    Myllykangas, Senni (2024)
    Tavoitteet: Valtakunnallisten PISA-tulosten mukaan lasten matemaattiset taidot ovat Suomessa edelleen heikentyneet. Näiden tulosten taustalla vaikuttaa heikko motivaatio ja kiinnostus matematiikkaa kohtaan. Näitä tekijöitä yhdistää matematiikkakuva, jolla tarkoitetaan tunnesuhtautumista matematiikkaan sekä uskomuksia ja motivaatiota (Hannula & Holm, 2018). Matematiikkakuva alkaa muodostua jo varhaislapsuudessa ja sen tukeminen esiopetuksessa ennen kouluun siirtymää on tärkeää hyvien matemaattisten oppimismahdollisuuksien varmistamiseksi. Voidakseen tukea lasta matematiikassa parhaalla mahdollisella tavalla, tulee opettajan ymmärtää lapsen suhdetta matematiikkaan (Hannula & Holm, 2018). Tämän tutkielman tavoitteena oli saada tietoa esiopetusikäisten lasten matematiikkakuvasta. Tutkielmalla tavoiteltiin lasten omaa kerrontaa ja ajatuksia eikä todellisia matemaattisia taitoja. Matematiikkakuvaa on tutkittu Suomessa ja kansainvälisestikin, mutta aiemmissa tutkimuksissa kohderyhmänä ovat olleet aikuiset tai korkeamman koulutusasteen oppilaat. Esiopetusikäisten lasten oma kerronta puuttuu ja siten tutkimuskentällä on aiheesta aukko. Aiempien tutkimusten mukaan esiopetusikäisten lasten matematiikkakuva on aikuisten kertomana nähty myönteisenä. Tutkielmani hypoteesinani oli, että esiopetusikäisten lasten matematiikkakuva on positiivinen eikä lapsilla esiinny matematiikka ahdistusta. Oletin näin siksi, koska esiopetuksessa toiminta perustuu leikkiin ja lasten mielenkiinnonkohteisiin eikä lapsilla siten pitäisi vielä olla kertynyt merkittävää määrää negatiivisia kokemuksia. Menetelmät. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta esiopetusikäistä lasta eräässä helsinkiläisessä varhaiskasvatusyksikössä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelun teemana oli lasten matematiikkakuva ja kokemukset matematiikasta. Haastattelurungossani käsiteltiin matematiikkaan liittyviä uskomuksia, tunteita ja motivaatiota esiopetuksen ja kodin oppimisympäristöissä. Lapsille on luontaista ilmaista itseään monipuolisesti ja tämän vuoksi haastattelussa oli myös toiminnallinen osuus. Ongelmanratkaisutehtävät mahdollistivat lasten havainnoinnin haastattelun aikana. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysitapa valikoitui, koska matematiikkakuvan osa-alueista ja merkityksestä oli jo olemassa selkeä teoria. Analyysivaiheessa aineisto jaoteltiin ylä- ja alatason teemoihin teoreettisen viitekehyksen mukaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tuloksissa uskomukset osoittautuivat negatiivisiksi. Tunteet jakautuivat tasaisesti positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin. Motivaatio kallistui enemmän ulkoiseen motivaatioon. Matematiikkakuva on tämän tutkielman mukaan esiopetusikäisillä lapsilla enemmän negatiivinen. Matematiikkakuvan osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Kasvattajalla ja ympäristöllä on huomattava vaikutus lasten matematiikkakuvan kehittymiselle.
  • Esiopetusikäisten lasten motoriset perustaidot 
    Rouhiainen, Mia (2018)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Basic motor skills are the basis of mobility and are learnt in early childhood. Therefore it is very important to pay attention how these skills are developing. Good basic motor skills inspire children to exercise, which, in turn, keeps their mood alert. The aim of this study was to find out what kind of basic motor skills children in preschool have. The aim was also to find out how to support childrens motor skills and in what ways are children with weak motor skills supported and icluded in teaching. The first research question is that what kind of basic motor skills do children in preschool have. The second one is that how to support childrens basic motor skills development and thirdly how are children with weaker motor skills taken into account in teaching. Motor skills were tested with APM tests. The test was executed in January 2018 in a kindergarten in Helsinki for a preschool group. Nine children participated in the test. The teacher of the group was also interviewed. IBM SPSS Statistics 22 sowftware was used to analyze the results. Based on the material of the test, the basic motor skills of the children and the differences between the motor skills of girls and boys were examined. The interview material was analyzed by content analysis. Based on the results of the study, there were no significant diffrences between girls and boys observed This may be due to the fact that the sample size was so small that no statistically significant differences arose. A small sample size is also the reason why the results can not be generalized. There is no precise requirement for the basic motor skills of pre-school children, but compared to previous research results, for example, galloping was better than average, while balancing skills were slightly weaker in the research group. The second and third research questions were answered based on previous reasearches and the interview with the kindegarten teacher. Based on these childrens needs should be noted individually while planning physical education. concreteness and taking childrens intrests into account came to the fore.
  • Esiopetusikäisten lasten tunnetaidot ja tunnetaitojen eheyttäminen esiopetuksen tiedon- ja taidonaloihin 
    Hanelius, Essi (2017)
    The aim of this research was to find out how preschool education can support the development of children’s emotional skills. The ways how Huiske-preschool learning material supports the development of children’s emotional skills is examined in this study. It is also examined how the material responses to the Finnish preschool curriculum (2014) -document’s (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014) viewpoint of integrated teaching. Previous studies has shown that emotional skills have an impact on learning and the development of interaction and social skills. The study combined quantitative and qualitative research strategy and the research method in this study was quantifying content analysis. The research material was a preschool material Huiske, which is a written learning material. Huiske consists of twenty story chapters, half of which were analysed in this study. Emotional skills which were discovered in the Huiske-material were naming emotions, emotion identification, expressing emotions, processing emotions and emotion regulation. Expressing emotions were the biggest part of emotional skills in the material which is on line with the preschool aged child development phase. Emotion exercises were integrated most to areas of expression and language skills. However, it is possible to integrate emotional skills to all the contents of the Finnish preschool curriculum-document (2014). With practising children’s emotional skills it is possible to support children’s development comprehensively.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO