Browsing by Title

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella esi- ja alkuopetuksen opettajien välistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Tarkempana tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä tarvitaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa sekä millaisia haasteita esi- ja alkuopetuksen opettajien välisen yhteistyön toteuttamiselle on. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet siirtymän olevan merkittävä hetki, joka on yhteydessä lapsen tulevaan koulumenestykseen. Lisäksi aiemmat tutkimukset osoittavat opettajien yhteistyön siirtymävaiheessa tukevan siirtymän onnistumista. Tämä laadullinen tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii yhdeksän (9) vuosien 2010-2019 välillä julkaistua englanninkielistä tutkimusartikkelia. Tutkielman aineisto tuotettiin tiettyjen kriteerien mukaisesti systemaattisella aineistohaulla EBSCOhost-tietokannasta. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä, jolloin aineistoa tulkittiin suhteessa tutkielmassa esitettyyn teoriaan. Tulosten perusteella yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä oli keskustelu, dokumenttien jakaminen, yhteissuunnittelu ja kouluvierailut. Näiden yhteistyötoimien käyttäminen vaihteli kuitenkin suuresti opettajien välillä. Haasteet, jotka vaikuttivat esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyön toteuttamiseen, liittyivät erilaisten resurssien, siirtymäohjelman tai tiedon puutteeseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa tulisi lisätä, jotta siirtymän onnistumista voidaan tukea. Opettajien vastuunottamisen ja aktiivisen osallisuuden lisääminen, yhteistyötä koskevan ohjeistuksen luominen sekä tarvittavien resurssien takaaminen ovat keinoja, joilla voidaan lisätä esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa.

Kirjallisuus on tärkeä osa lasten kehitystä useilla eri osa-alueilla. Useat eri kirjallisuutta koskevat tutkimukset tukevat tätä väittämää. Aram ja Shapira (2012) ovat tutkimuksessaan tutkineet lapsen ja vanhemman lukuhetkiä ja hetkien vaikutusta lapsen kehitykseen. Heidän mukaansa lukemisella on runsaasti myönteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen (Aram & Shapira, 2012, s. 55, 60–61). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 tuodaan useassa kohtaan esille, kuinka kirjallisuuden tulisi olla osa esiopetusta. Tästä huolimatta Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen varhaiskasvatuksen laatua koskevan raportin tulokset ovat huolestuttavia varhaiskasvatus- ja esiopetuksen opetussuunnitelmaan nähden (Repo, Paananen, Eskelinen, Mattila, Lerkkanen, Gammelgård, Ulvinen, Marjanen, Kivistö & Hjelt, 2019, s. 96, 149). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esiopetusikäisten lasten ajatuksia kirjallisuudesta, mitä kirjallisuus heille merkitsi, minkälaisesta kirjallisuudesta he pitivät sekä miten he kokivat heille ääneen lukemisen. Tämä tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografiaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä esiopetusikäistä lasta toukokuussa 2022 kolmessa esiopetuksen yksikössä. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tämän tutkimuksen aineiston valossa näyttäisi, että esiopetusikäisillä lapsilla oli myönteinen suhde kirjallisuuteen. Suurin osa piti itse lukemisesta, mutta kaikki pitivät, kun heille luettiin ääneen. Suurin osa koki kirjallisuuden tärkeäksi. Lukemisen merkityksellisyyttä perusteltiin muun muassa sen hyödyllisyydellä oppimisen kannalta. Tutkimukseen osallistuneet lapset pitivät kirjoista, joissa on erilaisia hahmoja sekä sellaisista, jotka herättivät tunteita. Etenkin jännitystä ja huumoria sisältävät kirjat olivat mieluisia. Tutkimustulokset vastasivat melko hyvin aiempia tutkimuksia ja artikkeleita, joiden mukaan lapset ovat esimerkiksi kiinnostuneita eläimistä ja huumorista kirjallisuudesta.

The purpose of this study is to find out the preschool aged children’s conceptions about becoming a schoolchild and the construction of these conceptions. This information could be utilized in the planning the beginning of school. The theoretical part of the study discusses preschool and elementary education and their curricula. The focus in this part is to concentrate on the history of pre-primary education and to compare the differences between preschool and elementary education. Additionally, this part focuses on transition from preschool to elementary education. This change is viewed through Bronfenbrenner (1979) ecological transition. The ecological transition process has been a typical approach in the Finnish analysis of transitions. Finally, the theoretical part discusses the preschool aged children’s learning process and what kind of thoughts have a significant effect in the forming of their conceptions. This is a qualitative research with ethnographic features. The ethnographic features derive from the fact that the scholar spent four weeks in a children’s preschool group as an intern. The method for the gathering of data was half-structured theme based interview. The data was collected in December 2017. The sample group consisted of preschool aged children from city of Helsinki. Total of 15 children were interviewed for this study. The analysis was made with the method of content analysis. The results were divided into two parts based on the research problem. The results showed that the children have a lot of preconceptions about school. The preconceptions were divided into three main categories: conceptions of being a schoolchild, conception of school as an environment, and conceptions of the contents of schooldays. The second part of the results discussed how the children’s preconceptions are being formed. The conceptions of being a schoolchild were influenced during the preschool year by parents, siblings, the friends of children who were already attending school, adults working in preschool education, and visits to the school.

Tavoitteet: Valtakunnallisten PISA-tulosten mukaan lasten matemaattiset taidot ovat Suomessa edelleen heikentyneet. Näiden tulosten taustalla vaikuttaa heikko motivaatio ja kiinnostus matematiikkaa kohtaan. Näitä tekijöitä yhdistää matematiikkakuva, jolla tarkoitetaan tunnesuhtautumista matematiikkaan sekä uskomuksia ja motivaatiota (Hannula & Holm, 2018). Matematiikkakuva alkaa muodostua jo varhaislapsuudessa ja sen tukeminen esiopetuksessa ennen kouluun siirtymää on tärkeää hyvien matemaattisten oppimismahdollisuuksien varmistamiseksi. Voidakseen tukea lasta matematiikassa parhaalla mahdollisella tavalla, tulee opettajan ymmärtää lapsen suhdetta matematiikkaan (Hannula & Holm, 2018). Tämän tutkielman tavoitteena oli saada tietoa esiopetusikäisten lasten matematiikkakuvasta. Tutkielmalla tavoiteltiin lasten omaa kerrontaa ja ajatuksia eikä todellisia matemaattisia taitoja. Matematiikkakuvaa on tutkittu Suomessa ja kansainvälisestikin, mutta aiemmissa tutkimuksissa kohderyhmänä ovat olleet aikuiset tai korkeamman koulutusasteen oppilaat. Esiopetusikäisten lasten oma kerronta puuttuu ja siten tutkimuskentällä on aiheesta aukko. Aiempien tutkimusten mukaan esiopetusikäisten lasten matematiikkakuva on aikuisten kertomana nähty myönteisenä. Tutkielmani hypoteesinani oli, että esiopetusikäisten lasten matematiikkakuva on positiivinen eikä lapsilla esiinny matematiikka ahdistusta. Oletin näin siksi, koska esiopetuksessa toiminta perustuu leikkiin ja lasten mielenkiinnonkohteisiin eikä lapsilla siten pitäisi vielä olla kertynyt merkittävää määrää negatiivisia kokemuksia. Menetelmät. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta esiopetusikäistä lasta eräässä helsinkiläisessä varhaiskasvatusyksikössä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelun teemana oli lasten matematiikkakuva ja kokemukset matematiikasta. Haastattelurungossani käsiteltiin matematiikkaan liittyviä uskomuksia, tunteita ja motivaatiota esiopetuksen ja kodin oppimisympäristöissä. Lapsille on luontaista ilmaista itseään monipuolisesti ja tämän vuoksi haastattelussa oli myös toiminnallinen osuus. Ongelmanratkaisutehtävät mahdollistivat lasten havainnoinnin haastattelun aikana. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysitapa valikoitui, koska matematiikkakuvan osa-alueista ja merkityksestä oli jo olemassa selkeä teoria. Analyysivaiheessa aineisto jaoteltiin ylä- ja alatason teemoihin teoreettisen viitekehyksen mukaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tuloksissa uskomukset osoittautuivat negatiivisiksi. Tunteet jakautuivat tasaisesti positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin. Motivaatio kallistui enemmän ulkoiseen motivaatioon. Matematiikkakuva on tämän tutkielman mukaan esiopetusikäisillä lapsilla enemmän negatiivinen. Matematiikkakuvan osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Kasvattajalla ja ympäristöllä on huomattava vaikutus lasten matematiikkakuvan kehittymiselle.

The aim of this research was to find out how preschool education can support the development of children’s emotional skills. The ways how Huiske-preschool learning material supports the development of children’s emotional skills is examined in this study. It is also examined how the material responses to the Finnish preschool curriculum (2014) -document’s (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014) viewpoint of integrated teaching. Previous studies has shown that emotional skills have an impact on learning and the development of interaction and social skills. The study combined quantitative and qualitative research strategy and the research method in this study was quantifying content analysis. The research material was a preschool material Huiske, which is a written learning material. Huiske consists of twenty story chapters, half of which were analysed in this study. Emotional skills which were discovered in the Huiske-material were naming emotions, emotion identification, expressing emotions, processing emotions and emotion regulation. Expressing emotions were the biggest part of emotional skills in the material which is on line with the preschool aged child development phase. Emotion exercises were integrated most to areas of expression and language skills. However, it is possible to integrate emotional skills to all the contents of the Finnish preschool curriculum-document (2014). With practising children’s emotional skills it is possible to support children’s development comprehensively.

Participation is one of the rights of every child according to the Convention on the Rights of the Child (UN, 1989). National curricula, such as the Finnish core curricula for pre-primary education (2014), are based on this convention. It is not simple to try to define participation of children because there is no one answer what it means and how to research it in kindergartens. In this study, I will examine how participation is seen through one operational method used in Vironniemi kindergarten with preschoolers. The nature of this study is qualitative case study in Vironniemi preschool. In the preschool every child is given an opportunity to draw six wishes of what they want to learn during the preschool year. These wishes work as a basis for the activities and aims of the year. The research material consisted of drawings of 23 preschoolers and an interview of two workers in the group (a kindergarten teacher and a childminder). The aim of the study was to find out how the operational method support the participation of the children from the workers’ point of view. The research material was analyzed by using content analysis, classification and thematic analysis. The results of the study showed that the majority of the wishes of the children were fulfilled by the latter part of the school year (until 8th of May 2015). According to the results, the operational method used in Vironniemi preschool helps children to become participative in the planning of the school year. However, the participation of children in execution or evaluation is little. The interviewees thought that the operational method is working and giving a good way for children to participate. The parents of the children will also get participated in the preschool year through the operational method.

The goals: In this research, I am am also interested to find out – what kind of challenges there is faced in exporting finnish school system. I am also interested in to know that what there are already done for exporting school system and what there is gonna happen next. There is no a lot of research about this subject so that was also the reason why I chose this topic. Finland is famous for our school system. However we haven’t succeed in exporting the school system so well. I think Finland has a huge potential in this field but before the succes it has to face the challenges. The methods: There wasn’t so much research about this topic yet, so I needed to do interviews to get more information about this topic. I interviewed three professionals. I transcribed the interviews. After that I started to share information to the three sections. I used also coding,during my analysis process. Coding helped me to make compilations of the different kind of smaller topics. My analysing method was “analysis of an expert interview”. After analysing I defined the results of my research and the topics where is need more further studies. The results and conclusions: There is a lot of challenges in this field. I think that the legal issues, branding, and the collaboration between the companies are the main problems. The companies have already done a bit of clusters and the goverment has improved our legislation. Still there is a lot of things to do. In the future they need to focus on more improving the legislation, marketing, researching and making more collaboration between the companies.

Syftet med denna studie är att studera om hur estetiska lärprocesser påverkar inlärningen hos barn under 15 år och speciellt hur estetiska lärprocesser påverkar inlärningen av STEM-ämnen. Avhandlingen studerar kring hur läroplanen beskriver estetik och estetiska lärprocesser, i vilken mån de används i under-visningen och hurdana forskningar som gjorts om deras påverkan i inlärningen. Tidigare forskningar och teorier har visat att barn och unga ofta har svår att förknippa STEM-ämnen som t.ex. matematik med verkligheten och därmed sjunker också intresset för inlärningen. Tidigare teorier om estetiska lärprocesser har av t.ex. John Dewey och Friedrich Fröbel som konstaterat att upplevelser och därmed emotioner i samband med lärandet väcker mer djupgående inlärning. Denna studie forskar i hurdana forskningar som gjorts under de senaste 10 åren om integrering av estetiska lärprocesser, inlärning och STEM. Kandidatavhandlingen är uppbyggd som en narrativ litteraturstudie som forskar i hur estetiska lärprocesser påverkar inlärningen hos barn under 15 år. Tidigare teorier som t.ex. Deweys och Fröbels teorier finns i bakgrunden till estetiska lärprocesser i samband med inlärning. Dessutom användes sju st vetenskapliga artiklar som forskat i estetiska lärprocesser och deras samband med både inlärning och STEM-ämnen. Begränsande faktorer och kriterier var att forskningarna skulle handla specifikt om naturvetenskapliga ämnen som biologi eller matematik och de var gjorda inom senaste 10 åren. Flera av forskningarna studerade i hur estetiska lärprocesser påverkade inlärning av ett specifikt ämne som t.ex. matematik eller biologi. Vissa studerade hur estetiska lärprocesser påverkade inlär-ningen av helheten av dessa. Resultaten visade positiva samband mellan estetiska lärprocesser och inlärning. Ju mer barnen fick använda sig att sinnliga processer och erfarenheter, desto djupare var inlärningen. Resultaten visar även positivt samband mellan estetiska lärprocesser, inlärning och problemlösningsförmåga, ökat självförtroende och ökat intresse för inlärning.

Etäopiskelun tarve on noussut merkittävästi koronapandemian aikana. Aiempien tutkimusten mukaan opiskelijat kokevat etäopiskelun haasteelliseksi muun muassa puutteellisen motivaation, vähentyneen sosiaalisuuden sekä teknisten haasteiden takia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia siitä, miten opiskelu on muuttunut etäopiskelun myötä. Tutkimuksessa pohditaan etäopiskelun haasteita ja mahdollisuuksia opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten kokemuksia etäopiskelusta kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineistoa haettiin Google Scholarista vuosien 2019-2022 ajalta. Tutkimukseen valikoitui 13 empiiristä tutkimusta, jotka käsittelivät opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta maailmanlaajuisesti. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla muodostettiin pääluokat: etäopiskelun haasteet ja etäopiskelun mahdollisuudet. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että etäopiskeluun liittyy monenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimuksen tulosten mukaan keskeisimpiä haasteita olivat tekniset haasteet, motivaatio-ongelmat, lisääntynyt tehtävien määrä ja sosiaalisuuden puute. Edellä mainitut haasteet heikensivät jokainen osaltaan psyykkistä terveyttä aiheuttaen stressiä, väsymystä, yksinäisyyttä, ahdistusta ja pelkotiloja. Toisaalta opiskelijat kokivat etäopiskelun tarjoavan myös joustavuutta sekä mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn ja oman ajan hallintaan. Itseohjautuvuuden merkitys korostui niin hyvänä puolena kuin myös heikkoutena niiden kesken, joilla itseohjautuvuuden taitoa ei luontaisesti ole. Jokainen opiskelija kokee etäopiskelun omalla tavallaan, joten on mahdotonta luoda yleispäteviä päätelmiä etäopiskelun haasteista ja mahdollisuuksista. Tutkimuksen tuloksia voidaan kuitenkin soveltaa esimerkiksi hybridiopiskelun suunnittelussa.

Työelämän muuttuessa etätyöstä on tullut usealle tietotyöntekijälle uusi työskentelymuoto. Yllättävä siirtyminen etätyöhön Covid-19 – aikakaudella on voinut vaikuttaa työnhyvinvointiin, etenkin työn imun kokemukseen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää tietotyötekijöiden etätyön ja työn imun välistä yhteyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielma pyrkii vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: miten työn imu muuttuu etätyöympäristössä sekä mitkä tekijät vaikuttavat työn imuun etätyöympäristössä. Aikaisemmat tutkimukset työn imusta tavallisessa toimistoympäristössä ovat osoittaneet, että vahvaa työn imua kokeva henkilö on investointi, sillä hän on tuottava, aikaansaava ja tuo organisaatiolle työnteollaan lisäarvoa. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon valikoitui yksitoista suomen- ja englanninkielistä artikkelia, jotka vastasivat kahteen etätyötä ja työn imua koskevaan tutkimuskysymykseen. Tutkimusaineisto kerättiin EBSCO-host tietokannasta sekä Google Scholarista rajaten aineisto vuosiin 2015–2022. Aineiston analyysissa käytettiin teemoittelua, jonka avulla kerätyt tutkimusartikkelit jaoteltiin kolmeen ryhmään riippuen siitä, vastasivatko ne ensimmäiseen, toiseen vai molempiin tutkimuskysymyksiin samanaikaisesti. Tutkielman tulokset osoittivat, että työn imun kokemus pysyi samana tai vahvistui entisestään, mikäli työn imun kokemus toimistoympäristössä oli ollut aikaisemmin korkealla tasolla. Työn imun kokemus oli laskevaa, mikäli työntekijä oli aiemmin työssään kokenut heikkoa työn imua, tai työtä haittasivat muut negatiiviset tekijät, kuten pandemiasta johtuva stressi. Työn imuun vaikuttivat yksilön sisäiset tekijät, esimerkiksi autonomian ja minäpystyvyyden tunne, mutta myös organisatoriset tekijät, kuten organisaation tarjoama tuki tai avoin viestintä. Työn imun vähenemiseen vaikutti riittämättömät digitaidot, pandemiasta johtuva stressi sekä puutteellinen etätyöympäristö.