Browsing by Title

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin generatiivinen tekoäly voisi parantaa käsityönopettajan tehokkuutta ja ajan optimointia oppituntien suunnitelmien laadinnassa. Oppituntien suunnittelu tapahtuu useasti opettajan omalla ajalla ja käsityön oppiaineen muutoksen myötä suunnittelutyöhön on tullut uusia haasteita. Tavoitteena oli löytää aiemmasta tutkimusaineistosta toimivia tapoja helpottaa opettajan ajankäyttöä suunnittelutyössä generatiivisen tekoälyn avulla ja soveltaa niitä käsityönopettajan työhön. Tutkimuksen tutkimusmenetelmäksi valikoitui kirjallisuusanalyysi ja tutkimustyypiksi kehittämistutkimus. Kehittämistutkimus muodostui tutkimustyypiksi, koska aiempaa tutkimusta erityisesti generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä käsityönopettajan työkaluna ei löytynyt. Aineiston analyysiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistoa kerättiin englannin kielellä eri tietokannoista, kuten Google Scholar, Springer Link ja ResearchGate. Tutkimuksessa esitellään kolme eri aluetta, joilla generatiivinen tekoäly kykenee tarjoamaan apua opettajalle perustuen tutkittuun aineistoon; opetuksen tehostaminen, arviointi ja seuranta sekä opettajan ammatillinen kehitys. Aihealueet nousivat tutkimuksen aineiston analyysissä esiin pelkistämisvaiheessa. Aineistosta esiin nousseita esimerkkejä generatiivisen tekoälyn käytöstä opetuksen suunnittelussa sovellettiin käsityönopettajan työhön.

Avhandlingens syfte är att undersöka genusperspektivet i barnsånger, vilka könsmässiga modeller de ger barn samt hur de kan stöda verksamheten i småbarnspedagogikens strävan till en genussensitiv pedagogik. Avhandlingen är en kvalitativ studie som analyserar sångtexters innehåll och samhällets syn på kön ur ett genusperspektiv med utgångspunkt i begreppen stereotypisk och normbrytande. Sångtexterna beskriver könsrollerna både stereotypiskt och som normbrytande och visar tydligt hur synen på könen har förändrats i barnsångers innehåll över tid och hur sångerna avspeglar det rådande samhället. Musikstunder är en central verksamhetsform inom småbarnspedagogiken och sånger med normbrytande karaktärer spelar en viktig roll i barns utveckling. Betydelsen ligger i hur man använder sig av musik och sånger inom småbarnspedagogiken för att ge barn möjligheten att vara sig själva och skapa den egna könsidentiteten.

Mål. Den finländska småbarnspedagogiken präglas numera av oroligheter och problematik. Branschen har genomgått flera reformer under de senaste tio åren, och konsekvenserna av dessa har delvis påverkat daghemspersonalens arbetstillfredsställelse negativt. Enligt forskning upplever personalen att de inte har förutsättningar att driva verksamhet av god kvalitet. För att problemen ska kunna åtgärdas, krävs mera förståelse för vilka faktorer som skapar dessa ofördelaktiga omständigheter. Syftet med denna studie är att avtäcka sådana faktorer som forskning inte hittills har identifierat, genom att analysera inofficiella virtuella dokument. Metoder. Studien genomfördes som en induktiv innehållsanalys, och som material användes åtta kommentarstrådar i samband med artiklar på Facebook, en diskussionstråd på www.vauva.fi och fyra tidningsinsändare. Den induktiva analysmetoden innebar att jag lät texten framkalla och skapa olika teman och kategorier om ämnet, varefter jag komprimerade innehållet till sex olika kategorier och analyserade det explicita och implicita innehållet i dem. Orsaken till mitt metodval var att jag ville undersöka mera råa och ocensurerade dokument i en inofficiell kontext, som inte var producerade som föremål för forskning Resultat och slutsatser. Ur resultaten framgick att personalen upplever den ökade byråkratin och lärarnas arbete utanför gruppen som belastande. De negativa attityderna gentemot lärarnas arbete skapar missnöje i synnerhet bland barnskötare, samt motsättningar och meningsskiljaktigheter mellan yrkesgrupperna. Branschen upplevs inte heller vara uppskattad, vilket enligt deltagare kommuniceras genom nedskärningar, tvivelaktiga rekryteringsprinciper och låg lön. På en personlig nivå kan både uppskattande och nedvärderande attityder till yrket avskiljas. Stora gruppstorlekar kombinerat med misslyckad inklusion och personalbrist upplevs också belastande. Nutida uppfostringsstilar kritiseras därtill och anges som en orsak till de ogynnsamma arbetsförhållandena. Många är ändå av den åsikten att arbetet med barn är så motiverande och belönande, att de orkar fortsätta med det trots utmaningarna. Resultaten står väldigt långt i enlighet med tidigare forskning, men ger somliga teman vidare dimensioner och avtäcker även ytterligare perspektiv på personalens tillfredsställelse.

The purpose of this study was to find out what kind of social support was provided in the discussion forum among graduate students. The target of this study was the online converstations between graduate students in the Gradutakuu discussion forum. There are far too many students who have not graduated because of the unfinished thesis so it is important to find answers how to support the students better in their thesis writing process. It is in everyone's interest that the students will get their thesis done and graduate. This study is a case study and qualitative contents analysis was used in a inductive way to code the messages. The data was gathered from the online discussion forum. The main result of the study was that the social support given on the discussion forum between the students was mainly emotional. Esteem support had the second biggest role in the supportative expression followed by informational support. Every message at the discussion forum included at least one expression of emotional support. The results indicate that the discussion forum was an alternative platform for students to reach for support for their thesis writing process, especially what it comes to emotional support. It may be that the students did not get enough support through the formal thesis writing guidance and because of that they ended up looking for an alternative support from the discussion forum. The results suggest that in the thesis guidance there should be paid more attention to the role of emotional support.

Mål. Syftet med studien var att undersöka hur gruppindelning enligt kön påverkar gymnastikundervisningen, samt vilka för- och nackdelar det finns med samundervisning i gymnastikämnet. Gruppindelningar i gymnastikämnet har varit ett aktuellt tema redan en längre tid, med fokus på hur man kan göra gymnastikundervisningen så jämställd som möjligt. Vikten av jämställdhet har ökat under de senaste åren vilket syns också i den nuvarande läroplanen för den grundläggande utbildningen (2014). Tidigare studier har visat att trots den nuvarande läroplanens starka fokus på jämställdhet finns det en del problem att lösa än idag. Tidigare studier har också visat att samundervisning enbart för sig inte är en lösning för jämställdhetsproblemen, utan att vidare åtgärder krävs. Metoder. Studien har utförts som en systematisk litteraturstudie. Informationen och materialet som använts i studien har jag samlat från digitala databaser och urvalet har gjorts med studiens syfte i åtanke. Artiklarna som använts i studien är från Finland, Sverige, Storbritannien och Spanien, och är publicerade under åren 1996–2020. Vid analysen av materialet har jag systematisk granskat artiklarna för att finna relevant information som stöder min studie. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att gruppindelningen kan ha en stor påverkan på gymnastikundervisningen, speciellt gällande hur elever upplever den. Pojkar och flickor har visat olika motivations- och aktivitetsnivåer beroende på om undervisningsgruppen varit homogen eller heterogen. Klimatet under lektionerna har också visat sig bero på gruppens könsdelning. Samundervisning i gymnastik har visat fördelar i att utmana elever på ett sätt som särundervisning inte kan. Resultaten visade att samundervisning är ett ypperligt sätt att lära de olika könen att fungera tillsammans och lära sig respektera varandra. Däremot visade det sig att samundervisning kan öka diskriminering och försämra elevers motivations- och aktivitetsnivåer, speciellt då det gällde flickor.

Tavoitteet. Tässä kandidaatin tutkielmassa selvitetään Suomeen muuttaneiden italialaisten ruokatottumuksia ja niiden muuttumista Suomessa asuttuna aikana. Ruokatottumukset ovat tapoja ja toimintaa ruoan ympärillä, mihin lukeutuvat esimerkiksi raaka-aineiden valinta, ruo-anvalmistus ja ateriointi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä haastateltavien ruokatottumukset ovat muuttuneet, mistä ruokatottumuksista he ovat pitäneet kiinni ja mitkä tekijät selittävät näitä muutoksia ja muuttumattomuutta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Suomessa asuvaa italia-laista. Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaastatteluina maaliskuussa 2020. Kerätty haas-tatteluaineisto analysoitiin teemoittamalla. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltujen ruokatottumukset olivat muuttuneet Suomessa asuttuna aikana. Muutoksia oli tapahtunut etenkin käytetyissä raaka-aineissa, valmistetuissa ruoissa, aikataulussa, perinteissä sekä sosiaalisissa suhteissa ruokatottumusten ympärillä. Vahvimmin muutoksia selittivät raaka-aineiden saatavuus, laatu ja hinta sekä muuttuneet perhesuhteet. Syyt muuttumattomuuden taustalla liittyivät etenkin makuun, tottumuksiin ja muistoihin, perinteisiin sekä ruokatottumuksiin kohdistuviin asenteisiin.

The aim of this study is to generate more knowledge and awareness, on how kindergarten teachers can prevent children with challenging behavior from being stigmatized in peer groups. Challenging behavior is defined based on theoretical information of studies relating to children with self-regulation issues. Studies show that self-regulatory issues can cause challenging behavior in kindergarten. This may cause rejection from the other members in their peer group. A child can be stigmatized in their peer group, because of their abnormal behavior. This study aims to find tangible ways in which a teacher can prevent stigmatization due to self-regulatory issues that manifest in challenging behavior. The second study is intended to create awareness on how the role of the kindergarten teacher is present in preventing stigmatization. The study was conducted using qualitative research methods and the methodological premise was phenomenological. The data was gathered by three theme interviews with kindergarten teachers from the Helsinki region. The interviews were transcribed, and the material was analyzed using a qualitative content analysis. The results of the study revealed that the teachers interviewed for the study, felt that the role of the teacher has a significant role in the stigmatization and the prevention of children. The importance of safe interaction between an adult and a child with challenging behavior was prevalent in the interview answers. The kindergarten teachers emphasized the importance of identifying the strengths of a child and using them in daily activities in order to prevent stigmatization. Open discussion among the children, was also seen as a way to reduce stigmatization. It was also deemed important to have consistent ways of operating. A significant factor in the prevention of stigmatization was the acknowledgment of the problem from the teachers. Thorough planning was also seen as a way to prevent the stigmatization of children with challenging behavior.

This thesis is a literature review, the goal of which is to determine what impact a teacher’s positive interaction can do to pre-emptively stop a disruptive student. My goal is to present how interactions are defined in literature and to find what actions teachers can take to encourage a positive interaction. Previous studies have shown that teachers find interactions with disruptively behaving students to be challenging. My goal with this thesis is to gain methods with which to face students who behave disruptively. Teachers are in daily contact with different kind of students in various kinds of social interactions. It is of paramount importance that teachers can operate in challenging situations. Students should be interacted with as individuals, considering each student’s unique needs. The purpose of the thesis is to find information that could help fellow teachers in challenging situations. This thesis was done using a descriptive literature review method. As part of the thesis, disruptive behavior and medically diagnosed behavioral issues were mapped and defined within the literature. In addition, interactions were defined as part of the literature and what meaning it has between teachers and students’ interactions and how it can pre-emptively stop disruptive behavior. Finnish and foreign literature was used as sources. ​​ As a finding of this thesis, it was determined that​​​ by genuinely and individually interacting with a student, it was possible to decrease the amount of disruptive behavior. Positive interactions are made possible by the teachers own sensitivity in detecting the student’s feelings and by relaying the feeling of caring of the student. Dialogue and being present are vital during interactions. Interactions can be defined as a central event in educational situations, to which unfortunately there might not always be enough time.

Tutkielmani tarkoitus on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten perusopetuksessa toimiva opettaja voi työssään tunnistaa oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa ilmenevän koulukiusaamisen, sekä kiusaamisen kohteena olevan oppilaan. Aihe on tärkeä, sillä monet tutkimukset ovat osoittaneet, että koulukiusaamisen tunnistaminen on haasteellista opettajille. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähteinä aihetta käsitteleviä aiempia tutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 17 lähdettä, jotka sisältävät sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä käyttäneitä tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaukseni perusteella voin todeta, että opettajilla on puutteellinen käsitys siitä, mitä kiusaaminen on sekä siitä, kuinka yleistä se on. Kirjallisuuden perusteella koulukiusaamisen voi tunnistaa parhaiten seuraamalla oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja kyselemällä oppilailta kiusaamisesta. Katsaukseni osoittaa, että koulukiusaamiseen ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti ja että epäsuorasta sekä vaikeasti havaittavasti kiusaamisesta on liian vähän tietoa sekä opettajilla että oppilailla. Opettajien tiedetään tunnistavan suoran kiusaamisen paremmin ja usein opettajat puuttuvat vain siihen kiusaamiseen, joka on erityisen näkyvää. Kirjallisuuskatsaukseni osoitti, että koulukiusatuksi voi joutua kuka tahansa oppilaista. Usein kiusatut ovat vailla ystäviä ja muun ryhmän suosiota. Kiusatuilla oppilailla on yleensä muita alhaisempi itsetunto, ja he ovat usein luonteeltaan introvertteja. Kiusatuilla on hyvin erilaisia tapoja reagoida kiusaamiseen. Koulukiusatut saattavat esimerkiksi vältellä koulussa käyntiä. Usein kiusattu ei kykene puolustamaan itseään kiusaamistilanteessa. Koulukiusaamisen tiedetään lisäävän riskiä myös mielenterveyden heikkenemiseen. Esimerkiksi masentuneisuuden tiedetään olevan yleistä koulukiusaamisen uhreilla. Onkin erityisen tärkeää löytää keinoja kiusaamisen ja kiusattujen tunnistamiseen, jotta koulukiusaamiseen voitaisiin paremmin puuttua.

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää yleisiä oppilaan pedagogista tuen tarpeen havaitsemiseen vaikuttavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että luokanopettaja on keskeisessä asemassa kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) havaitsemassa oppilaan mahdollista tuen tarvetta. Kiinnostuksen kohteena ovat sekä ilmiöt, jotka tukevat luokanopettajaa tuen tarpeen havaitsemisessa, että tuen tarpeen havaitsemista mahdollisesti haittaavat tekijät. Pedagogisella tuella tarkoitan oppilaan suunnitelmallista tukemista ja ohjaamista opetustilanteissa moninaisin, oppilaan tarvitsemin keinoin. Jotta pedagoginen tuki voidaan oppilaalle suunnitella, on oppilaan mahdolliset tuen tarpeet havaittava. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Haastattelin tutkimukseeni yhtä luokanopettajaa, metodina teemahaastattelu. Haastatteluaineistoa tarkastelin induktiivisella sisällönanalyysillä. Vuotta myöhemmin keskustelin saman opettajan kanssa analysointini tuloksista aineistoa samalla täydentäen. Aineistosta nousi esiin kuusi pedagogisen tuen tarpeen havaitsemiseen liittyvää luokkaa. 1)Opettajan ammattitaito nousi merkitykselliseksi oppilaan tuen tarvetta havainnoidessa, mutta esiin tuli myös 2)oppilaan työskentelyyn liittyvät havainnot, kuten hidas eteneminen tehtävissä ja käyttäytyminen. Oppilaiden huomiota herättävä 3)käytös sekä auttaa että estää opettajaa havaitsemaan tuen tarvetta. 4)Luokan ilmapiiri, sosiaaliset suhteet luokkayhteisössä sekä 5)opettajan ja oppilaan temperamentteihin liittyvät tekijät ovat myös osallisena tuen tarpeen havaitsemisessa. Oppilaan kehittämät selviytymisstrategiat, heikko 6)psyykkinen vointi, elämäntilanteesta johtuva psyykkinen rasitus tai epävakaat kotiolot nousivat keskustelussa haasteiksi pedagogisen tuen tarpeen havaitsemiseen. Jokaiseen analysoituun luokkaan liittyy sekä pedagogisen tuen tarpeen havaitsemista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Kaikkia analyysiluokkia yhdistävänä tekijänä ilmeni oppilaan tuntemus ja opettajan ammattitaito.