Browsing by department "Lärarutbildning"
Now showing items 61-80 of 572
-
(2020)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten tieteellisessä kirjallisuudessa kuvataan en- nakkoluulon käsitettä sekä sen lähikäsitteitä stereotypiaa ja syrjintää sekä millaisia keinoja lasten ennakkoluulojen vähentämiseksi koulussa on olemassa. Katsauksessa pyritään luo- maan mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, mitä ennakkoluulot ovat sekä erityisesti tarjota luki- jalle tietoa niistä eri keinoista mitä ennakkoluulojen vähentämiseksi lasten keskuudessa on jo olemassa. Ennakkoluulot voivat pahimmillaan johtaa syrjintään, mistä johtuen niihin puuttumi- nen on erityisen tärkeää. Kiusaaminen on hyvin laajasti tutkittu ilmiö, mutta erityisesti syrjin- tään ja ennakkoluuloihin keskittyvää tutkimusta Suomessa on tehty hyvin vähän. Tutkittava aihe on kuitenkin hyvin ajankohtainen ja keinoja ennakkoluulojen ja syrjinnän vähentämiseksi kouluissa tarvitaan. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteena oli löytää oleellisim- mat tutkimusartikkelit, jotka vastaavat tutkimuskysymyksiin. Suoritin hakuja sekä Google Scholarissa että Helkan omassa tietokannassa. Aineisto koostuu pääosin ulkomaalaisista tutkimuksista, sillä tutkittavasta aiheesta löytyi vain muutama suomalainen tutkimus. Kuiten- kin ennakkoluulot ovat universaali ilmiö, mistä johtuen tulokset ovat relevantteja myös Suo- messa. Ennakkoluulojen kohderyhmät kuitenkin vaihtelevat hyvin laajasti kontekstista riip- puen, mistä johtuen keinoja ennakkoluulojen ehkäisemiseksi tulee aina soveltaa kuhunkin kontekstiin sopivaksi. Aineiston haussa käytettiin seuraavia sanoja: bias in school, preju- dice, discrimination, biased based bullying, stigma-based bullying, intergroup contact. Kirjallisuus osoitti, että ennakkoluulot ovat ilmiönä hyvin laaja, mistä johtuen myös keinot sen vähentämiseksi ovat monimuotoisia. Eri vuorovaikutuksen keinot ovat löytämäni aineis- ton perusteella yleisimpiä tapoja vähentää ennakkoluuloja. Näistä esimerkkeinä epäsuora ja kuviteltu vuorovaikutus, joilla pyritään ennakkoluulojen vähentämiseen välillisesti. Lisäksi tunne- ja kognitiotaitojen kehittäminen sekä tietoisuuden lisääminen olivat yleisiä keinoja vä- hentää ennakkoluuloja.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa tarkastelen millaisia tunteita entisten 9-13 vuotiaiden bangladeshilaisten lapsityöläisten sekä 7-13 vuotiaiden suomalaislasten sadutetuissa tarinoissa esiintyy. Lisäksi etsin eroja ja yhtäläisyyksiä tarinoissa tunteiden osalta. Tarinat on kerätty sadutus-menetelmää käyttäen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että turvapaikkahakijalasten sadut ovat erilaisia verrattuna suomalaislasten satuihin (Karlsson, 2014, 73). Menetelmät Toteutin tutkielman laadullisena sisällönanalyysina. Aineistona käytin lapsilta sadutusmenetelmällä vuosina 2003-2004 kerättyjä yhdeksää entisen lapsityöläisen tarinaa sekä 29 suomalaislapsilta sadutettua tarinaa. Rajaan tunteet koskemaan perustunteita, joita ovat yhden määritelmän mukaan ilo, suru, viha, pelko sekä hämmästyminen (Yan, 2016;Huotilainen, 2017, 138–139). Etsin tarinoista näitä viittä eri perustunnetta ja niihin liittyviä ilmaisuja. Teemoittelen aineistosta esiin nousevia tutkimuskysymyksen kannalta keskeisiä teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän aineiston peruustella näyttäisi, että entisten lapsityöläisten tarinoissa esiintyi enemmän negatiiviiseksi miellettyjä pelon ja surun tunteita verrattuna suomalaislasten tarinoihin. Opettajat kohtaavat työssään lapsia yhä kirjavimmasta taustoista ja sadutuksen avulla voimme saada lisää tietoa oppilaista. Karlssonin (2014, 182) mukaan lasten satuja tarkastelemalla aikuinen voi ymmärtää lasta paremmin ja myös muokata toimintaansa näiden lasten kertomien viestien perusteella ja sadutus menetelmänä tarjoaa mahdollisuuden vaikeidenkin asioiden käsittelyyn.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajien kokemuksia ja ajatuksia liittyen e-oppimateriaaleihin opetuksessa. Keskeisenä tutkimuksessa on tutkia e-oppimateriaaleja koulun oppimateriaalina ja opettajan työvälineenä niin opetuksen suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Tutkimuskysymyksiksi tutkimusaineiston perusteella muodostuivat: ”Mitkä tekijät vaikuttavat siihen hyödyntävätkö opettajat e-oppimateriaaleja?” ja ”Mitä kokemuksia opettajilla on e-oppimateriaaleista?” Peilaan opettajien kokemuksia osittain suhteessa perinteiseen oppimateriaaliin. Tarkoitus ei ole kuitenkaan asettaa e-oppimateriaaleja vastakkain perinteisten oppimateriaalien kanssa, vaan selvittää, mitä kokemuksia opettajilla on niistä uudempana oppimateriaalin muotona ja mitä vaikutuksia niillä on mahdollisesti ollut opetukseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin suomalaista ja ulkomaalaista kirjallisuutta ja tutkimuskirjallisuutta sekä muuta aineistoa. Lähdeaineiston hakusanoina toimivat erityisesti ”e-oppimateriaali”, ”sähköinen oppimateriaali”, ”opettajat”, ”sähköinen oppimisympäristö”, ”tieto- ja viestintätekniikka” sekä ”digital learning materials”. Tutkimuksen tulokset muodostuivat tutkimusaineiston pohjalta. Lähdeaineistoon pohjautuvat tulokset osoittavat, että vaikka e-oppimateriaalien käyttö opetuksessa on yleistynyt, eivät opettajat ole valmiita luopumaan perinteisistä oppimateriaaleista. Tutkimuksen perusteella e-oppimateriaalien käyttöön vaikuttaa laitteiden saatavuus, valmiin materiaalin saatavuus, opettajan asenne e-oppimateriaaleja kohtaan sekä opettajan tekniset taidot. Positiivisina puolina e-oppimateriaalien opetuskäytössä opettajat nostivat esiin muun muassa oppilaiden motivoinnin, oppilaiden aktiivisen roolin tukemisen, tuntien suunnittelun helpottumisen sekä materiaalien muokattavuuden. Opettajat kokivat e-oppimateriaalien haasteina erityisesti valmiiden, helposti saatavilla olevien materiaalien puutteen sekä tietoteknisten laitteiden huonon satavuuden ja toimimattomuuden. Opettajat kaipasivat myös säännöllisempää koulutusta liittyen sekä laitteiden käyttöön että pedagogiikkaan niiden käytön takana. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että e-oppimateriaali tuo opetukseen opettajan näkökulmasta paljon hyvää, se monipuolistaa opetusta ja nostaa opetuksen tasoa, jos opettajalla on käytössään valmis, helposti saatavilla oleva materiaali.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella esiopetusikäisten lasten välisten ystävyys-suhteiden muodostumista. Ystävyyssuhteita esiopetusikäisten lasten välillä tarkastellaan heidän äidinkielensä kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan kohtaavatko erikieliset lapset tois-tensa kanssa. Yhä kasvavissa määrin Suomeen muuttaa muualta maailmalta lapsia ja per-heitä. Lapset aloittavat opinpolkunsa osaamatta mahdollisesti yhtään maassa vallitsevaa kieltä. Tutkimus tarkastelee erikielisiä lapsia ja keiden kanssa he muodostavat ystävyys-suhteita. Mielenkiintoista on nähdä, saavatko esiopetusikäiset lapset muodostettua ystä-vyyssuhteita erikielisten lasten kanssa vai muodostavatko äidinkieleltään saman kielen omaavat omia kaveripiirejä. Mielenterveyden kannalta ystävyyssuhteet saman ikäisten kanssa ovat korvaamattomia. Mikäli lapsi jää yksin, on hänellä vaarana syrjäytyä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Kyseessä on tapaustutkimus. Va-litun kaksikielisen esiopetusyksikön lasten vanhemmille lähetettiin Helsingin yliopiston e-lomakepohjalla tehty kysely, johon he vastasivat. Kyselyssä kysyttiin lapsen kolme parasta ystävää äidinkielineen, onko lapsella erikielisiä ystäviä sekä millaisena lapsi kokee leikin erikielisen kanssaleikkijän kanssa. Kysely lähetettiin esiopetusyksikössä puhuttavilla kah-della eri kielellä. Kyselyyn vastaaminen perustui täysin vapaaehtoisuuteen. Tutkimukseen vastasi yhteensä 13 lasta yhdessä vanhempiensa kanssa. Lapsista neljä oli suomenkielisiä, kolme kaksikielisiä sekä kuusi vieraskielisiä. Tulokset analysoitiin aineisto-lähtöisesti sisällönanalyysin menetelmin. Vastaukset koodattiin, jotta ne saatiin kategorisoi-tua. Tutkittaessa lasten ystäväpiiriä, huomattiin ystävien rajoittuvan pitkälti vain samaa äi-dinkieltä puhuviin sekä samaa sukupuolta oleviin lapsiin. Kielen vahva merkitys ystävyys-suhteissa huolettaa, kun mietitään lapsia, joiden ryhmästä ei löydy ketään samaa äidinkieltä puhuvaa. Kahden kulttuurin välisten erojen ymmärtäminen ja hyväksyminen on ehtona eri-kielisen ihmisen ymmärtämiselle ja sitä kautta ystävyyssuhteen muodostumiselle.
-
(2019)The aim of the study is to collect data on learning environments. The learning environment of the concept is very broad, and it seems to mean a wide variety of things. Learning environments are many different places and spaces outside school buildings. The concept includes the versatile use of classroom facilities combined with the combination of physical and virtual spaces. My research questions are: 1. In what ways are learning environments classified? 2. Are these classifications similar to each other? The study was carried out as a descriptive literature review. I'm looking for answers to my research questions by reading literature on learning environments. The concept of a learning environment is very diverse and wide, even when the phenomenon itself is multidimensional. I found three different ways of viewing and structuring learning environments from the literature. Marja Mononen Aaltonen (1999) examines the learning environment as an ecosystem, a place, a virtual space and dialogues. (Manninen & Pesonen 1997) examines the basic types of learning environments, which are contextual, open, closed and technology-based learning environments. The third way to structure learning environments is to divide the concept into five perspectives (Manninen et al. 2007): physical (space), local (environment), social (atmosphere), technological (ICT) and didactic (how to promote learning).
-
(2021)Tämän laadullisen tutkimuksen kohteena oli Tomi Kontion kirjoittama ja Elina Warstan kuvittama kuvakirja Koira nimeltään Kissa (2015). Tutkimustehtävänäni on tarkastella erilaisuuden tematiikan ilmenemistä erityisesti kuvakirjan kuvituksessa. Lähestyn erilaisuutta kuvituksen kautta, sillä varhaiskasvatuksen kontekstissa juuri kirjojen kuvat ja kuvitus voivat toimia ikään kuin kaikille yhteisenä kielenä ja monilukutaidon kehittymisen alustana. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä on kaksi. Ensinäkin tavoitteena on selvittää, millaisena erilaisuus näyttäytyy kuvakirjan kuvituksessa, ja toisekseen millaiset kuvituksen keinot kertovat erilaisuuden hyväksymisestä pedagogisesta näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksen kohdeteoksen kuvituksen analysoinnissa metodina toimi teoksen pedagoginen luenta sekä syvälukeminen, jota ei ole aikaisemmin paljoakaan hyödynnetty kuvien lukemiseen. Analysoitavan kuvakirjan, ja sen kuvituksesta tekemieni tulkintojen rinnalla tutkimuksessani täydentävänä aineistona kulki myös kuvittajan omat ajatukset kuvitustyön takana. Tutkimuksestani selvisi, että Koira nimeltään Kissa -kuvakirjan rikas kuvitus sopii erilaisuuden tematiikan tarkasteluun erittäin hyvin, sillä erilaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen ilmenevät kuvituksen kautta monin tavoin. Erilaisuus välittyi teoksen kuvien lukijalle muun muassa liikkeen, ajankulun ja värimaailman kautta. Tutkimukseni osoitti myös, että Koira nimeltään kissa -teoksen kuvituksen tulkinta antaisi monipuolisia, pedagogisesti hyödynnettävissä olevia sovellusmahdollisuuksia lapsiryhmän kanssa moninaisuuden tarkasteluun.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka erityisherkkyys ymmärretään erityisherkän lap-sen vanhempien sekä lapsen päiväkotiryhmän varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta. Tavoitteena on myös saada selville, minkälaisia pedagogisia menetelmiä varhaiskasvatuk-sessa on erityisherkän lapsen tukemiseksi. Erityisherkkyys ilmenee erilaisten piirteiden kautta. Nämä piirteet esittelen EVÄS - lyhenteen kautta. E – emotionaalinen reaktiokyky ja empatia, V – vivahteiden vaistoaminen, Ä – ärsykkeiden liiallisuus sekä S – syvällinen käsit-tely. Aiemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että erityisherkkyyttä esiintyy yllättävän mo-nella, noin 20% ihmisistä. Aiempien tutkimustulosten mukaan laadukkaalla varhaiskasvatuk-sella voidaan vaikuttaa positiivisesti erityisherkän lapsen varhaiskasvatuspäivän kulkuun. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimukseen osallistui erityisherkän lapsen vanhemmat sekä lapsen päiväkotiryhmän varhaiskasvatuksen opettaja. Tutkimuksen toteutin haastattelemalla erityisherkän lapsen vanhempia sekä varhaiskasvatuksen opettajaa, lisäksi havainnoin yhden aamupäivän ajan erityisherkän lapsen toimintaa hänen päiväkodissaan. Tutkimuksen aineiston analysoin käyttäen tulkinnallista lähestymistapaa. Tutkimukseni mukaan erityisherkkyys näkyi tutkimukseen osallistuvalla lapsella muun muassa ärsykkeisiin nopeasti reagoimisena, helposti kuormittumisena ja ylikierroksilla käymisenä. Erityisherkkä lapsi tunnisti herkästi mielialoja ja pieniäkin yksityiskohtia. Varhaiskasvatuksessa parhaimmat pedagogiset tukimenetelmät erityisherkkyyden tukemiseksi olivat ennakointi, ajan antaminen ja pienryhmätoiminta. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella sekä positiivisella ja rauhallisella ympäristöllä voidaan tukea lapsen elämää erityisherkkyyteen kuuluvien piirteiden tuomien haasteiden kanssa.
-
(2019)Goals: The reasearch on teachers’ job satisfaction shows that the teachers’ job satisfaction is getting lower. The barometer on work conditions, published in May 2018 by the The Trade Union of Eduaction in Finland, shows that the teachers’ job satisfaction had lessened in the preceding two years. One viewpoint to understand more thoroughly the concept of job satisfaction is to look into the factors that cause job satisfaction in teachers’ work life. In this research, the goal was to widen understanding on the communication that lies behind teachers’ job satisfaction. The answers to this research problem were approached through the experiences of special education teachers. Job satisfaction was defined by the definition of Locke (1976): job satisfaction is "a pleasurable or positive emotional state resulting from the appraisal of one's job or job experiences". The recent research literature (e.g. Pepe, Addimando & Veronese 2017) shows that the relational communication is a factor that explains job satisfaction In this research, the interest is in the communication with the pupils, colleagues and pupil’s parents that supports job satisfaction. Methods: In this research, the data consisted of two interviews of special education teatchers. They were conducted in April 2018. The interviews were transcribed and the data consisted of 32 pages. The data was analyzed using qualitative, hermeneutic-phenomenological principles. Resuls: The communication relations with the pupils and the colleagues were seen as strongly meaningful factors explaining special education teachers’ job satisfaction. The communication with the parents was seen as less meaniful when considering job satisfaction. The communication atmosphere and the roles in the different communication relations were common factors when looking into the communication that was considered strenghtening job satisfaction. These factors apporach the transactional factors explaing burnout that Chan (2009) has represented. Openness, honesty and experience of trust seem to be the central common ground on all communication supporting the job satisfaction of the special education teachers.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityisopettajien kokemuksia oppilaiden hyvinvoinnista ja arjen taitojen tukemisesta. Tutkimukset osoittavat, että hyvinvointi edistää oppimista sekä elämänhallinta ja arjen hallinnan taidot tuottavat hyvinvointia. Hyvinvointi ja arjen hallinta sitoutuvat spiraalimaisesti toisiinsa. Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on lisätä yksilöiden hyvinvointia sekä tukea erityisesti heikosti arkea hallitsevia oppilaita koulupolullaan. Suomalaisessa peruskoulussa haasteena on koulupudokkaiden lisääntyvä määrä. Syrjäytymisen tutkimuksessa on todettu elämänhallintataitojen tukevan kiinnittymistä yhteiskuntaan. Mitä koulu voi tehdä tukeakseen koulupudokkaiden kiinnittymistä kouluun. Tämän tutkimuksen tulokset antavat tietoa erityisopettajien kokemuksista niistä tekijöistä, jotka tukevat arjen hallinnan taitojen sekä hyvinvoinnin kehittymistä. Tulokset antavat myös tietoa siitä, miten erityisopettajat toteuttavat arjen hallinnan ja hyvinvoinnin tukea. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea erityisopettajaa, jotka etsittiin lumipallo-menetelmällä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja tulokset analysointiin sisällönanalyysinä. Tulokset ja johtopäätökset. Erityisopettajat mainitsivat oppilaiden arjen hallintaa ja hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi turvallisen aikuissuhteen, kyvyn noudattaa aikatauluja, virikkeellisen vapaa-ajan, kyvyn tunnistaa omat tarpeet sekä riittävän levon. Erityisopettajat tukivat hyvinvointia seuraavia arjen taitoja vahvistamalla; sosiaaliset keinot ja konkreettiset keinot. Sosiaalisia keinoja ovat keskustelu ja ohjata tämän kautta oppilasta kiinnittämään huomiota omiin valintoihin koskien mm.lepoa,ruokailua ja liikuntaa. Erityisopettajat käyttivät seuraavia konkreettisia keinoja arjen taitojen vahvistamiseksi: pienet välipalat, kuvatuki, harjoitteet ja toiminnan ohjausta tukevat julisteet ja kuvat. Erityisopettaja voi tukemalla arjen taitoja tukea oppilaan hyvinvointia. Lähtökohtaisesti kaikki nämä tuen muodot pohjautuvat erityisopettajan ja oppilaan vuorovaikutussuhteeseen.
-
(2020)This bachelor’s thesis is a descriptive review about the factors that have an effect on the articulated phase of basic and secondary education for those with special needs. By scietific literature I examine the differences of objectives and practices of special education in basic and secondary education. For research questions, I chose to ask: how do the objectives and practices differ between basic and secondary education and what effects do these factors have in the process of being promoted to secondary education. As my research literature I used the curriculum of basic education (2014), the curriculum of upper secondary school education (2017) and The handbook of special education (2015). I compared the objectives and practices of special education in basic education, in upper secondary school and in vocational school. There is no overestimating the importance of the articulated phase of basic and secondary education. It is unquestioningly important that a student with special needs gets enough knowledge of the possibilities he or she has for his or her further studies, that are equivalent to his or her needs and strenghts. The multi-professional collaboration has an important significance on the articulated phase, so that the further educational institution gets the information of how the student has been supported in basic education and what kind of support the student needs in his or her further studies. The biggest differences in the objectives and practices in secondary education - in upper secondary school and in vocational school - are associated with the aim of the education. The main objectives of special education in upper secondary school education are to advance the students’ learning, the positive belief of themselves and the education, the competence in everyday life, and taking responsibility for themselves and their studies. In vocational school the main objectives of special education are aimed at accomplishing the degree.
-
(2020)Tässä tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeella opettajien kokemuksia ja käytänteitä eriyttämisestä englannin ja ruotsin opetuksessa peruskoulun yläluokilla. Kyselyyn vastasi 17 opettajaa. Tutkimuksessa kysyttiin millaisia kokemuksia englannin ja ruotsin kielen opettajilla on eriyttämisestä ja millaisia eriyttämiskeinoja he käyttävät oppitunneilla ja kokeissa ja miten he huomioivat erityistä tukea tarvitsevan ja toisaalta nopeasti edistyvän oppilaan tarpeet. Lisäksi selvitettiin minkälaisia mahdollisuuksia oppimateriaalit tarjoavat opettajien mielestä eriyttämiseen. Tutkimustulosten mukaan eriyttäminen käsitettiin oppilaiden yksilöllisyyden ja erilaisten valmiuksien huomioimiseksi siten, että heikkoja oppilaita tuetaan ja lahjakkaille annetaan mahdollisuus haastavampiin tehtäviin. Suosituimpia eriyttämiskeinoja olivat käsitteiden avaaminen, lisätehtävien antaminen nopeasti edistyville, pienryhmäopetus ja tunnin jäsentely erilaisiin jaksoihin. Hyödyllisimpänä keinona oppimisen ja oppimistulosten kannalta pidettiin pienryhmäopetusta. Kokeissa käytettiin eriyttämiseen eniten lisäajan antamista, lisätehtäviä nopeille oppilaille ja kokeen suorittamista erillisessä tilassa tai pienryhmässä. Koesuorituksen ja koetuloksen kannalta tärkeimpinä keinona pidettiin lisäaikaa, helpotettuja tehtäviä ja mahdollisuutta tehdä koe erillisessä tilassa tai pienryhmässä. Opettajat kokivat, etteivät heidän käyttämänsä oppikirjat tarjonneet tarpeeksi materiaalia eriyttämiseen.
-
(2020)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista yhteistyötä esi- ja alkuopettajat tekevät koulusiirtymän aikana sekä miten koulusiirtymä on määritetty. Kiinnostukseni aiheeseen heräsi esi- ja alkuopetuksen perusopintojen opintokokonaisuuden aikana, sillä huomasin varhaiskasvatuksen ja luokanopettajan opiskelijoiden oppimista ja opettamista koskevan ajattelu erilaisuuden. Tutkielmassa tehdään kansainvälisten tutkimusten varassa katsaus siihen, millaista yhteistyötä esi- ja alkuopettajat tekevät sekä miten koulusiirtymä on määritetty. Menetelmät. Käytin tutkielman tutkimusmenetelmänä systemaattista kirjallisuuskatsausta. Keräsin aineistoksi 8 vertaisarvioitua, tieteellistä tutkimusta. Käytin aineiston keruussa hakutermejä, jotka kuvasit esi- ja alkuopetusta, yhteistyötä sekä siirtymää. Tutkimuksien tuli olla vertaisarvioitu, kokonaan saatavilla, 2010-2020-luvulta, suomen- tai englanninkielisiä sekä opettajan näkökulmasta. Aineistoon päätyneet tutkimukset valitsin viime kädessä otsikoiden ja abstraktien perusteella. Tulokset ja johtopäätökset. Lähes kaikissa tutkimuksissa oli käytetty Bronfenbrennerin ekologista mallia koulusiirtymän määrittelyssä. Koulusiirtymän aikainen esi- ja alkuopettajien yhteistyö oli määrällisesti vähäistä, vaikka opettajat pitivät erilaisia siirtymän toimintoja hyvinä ideoina. Yhteistyö on tärkeää, oppimisen ja opettamisen jatkuvuus säilyisi.
-
(2020)Varhaiskasvatuksen ympäristökasvatuksen yhtenä tavoitteena on tukea lasten luontosuhteen kehittymistä. Luontosuhteen pohja rakennetaan jo varhaiskasvatuksessa (Cantell, 2011). Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, miten luontosuhde näyttäytyy esikouluikäisten puhuessa luonnosta. Luontosuhdetta tutkitaan arvojen avulla sekä Schultzin (2002) kehittämän mallin kautta, jossa luontosuhdetta käsitellään kolmen osa-alueen: ajatuksen tason, huolenpidon ja tekoihin sitoutuneisuuden avulla. Tutkimuksessa ollaan myös kiinnostuneita lasten omista kokemuksista ja eri tavoista, joilla ne näyttäytyvät. Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka toteutettiin kahden aamupäivän aikana Etelä-Suomalaisen kunnan esiopetusryhmässä. Tutkimukseen osallistui 18 lasta, jotka olivat 6-7 vuotiaita. Tutkimus toteutettiin piirrosten ympärille muodostuvan teemahaastattelun avulla. Haastattelut dokumentoitiin myöhempää litterointia varten. Haastatteluja analysoitiin niin aineisto- kuin teoriapohjaisestikin. Tutkimus vahvistaa Cantellin (2011) ja Schultzin (2002) aikaisempia tuloksia ja havaintoja liittyen lasten omiin kokemuksiin luontosuhteen muodostumisessa. Omilla kokemuksilla on vahva vaikutus luontosuhteen vahvistumiseen ja jo pienetkin hetket luonnossa lisäävät sen merkityksellisyyttä. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että omat kokemukset ja mielikuvitus ovat läsnä lasten puhuessa luonnossa. Lapsilta nousee esiin itseisarvoja liittyen luontoon. Tutkimus myös vahvistaa varhaiskasvatuksen tehtävää antaa monipuolisia luontokokemuksia ja tukea lasten luontosuhteen kehitystä.
-
(2020)Siirtymävaiheella tiedetään olevan keskeinen merkitys lapsen kouluympäristöön kiinnittymisel-le sekä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon turvaamiselle. Tut-kielman tarkoituksena on kuvata esikoulun ja koulun välistä yhteistyötä lapsen siirtyessä esi-koulusta kouluun sekä eri yhteistyömuotojen vaikutusta siirtymävaiheeseen. Tavoitteena on tehdä yhteenveto jo olemassa olevista siirtymää ja sen tukemista käsittelevistä tutkimuksista ja selvittää jatkotutkimustarpeet. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattisuuteen pyrkivää kirjallisuuskatsausta Helka Finna- ja Google Scholar-tietokannoista. Tarkasteltavaksi valittiin 5 tutkimusartikkelia ja 22 opinnäytetyötä, joissa kuvattiin esikoulun ja koulun välisiä yhteistyömuotoja sekä niiden vaiku-tuksia lapsen siirtymään. Näissä tutkimuksissa yleisimmiksi yhteistyömuodoiksi osoittautuivat esi- ja alkuopettajien välinen suunnitelmallinen yhteistyö, lapsen tutustuminen kouluympäris-töön, esikoululaisten ja koululaisten väliset toimintatuokiot sekä kummitoiminta ja tiedonsiirto opettajien välillä. Siirtymää edisti, jos lapsella oli ollut mahdollisuus tutustua etukäteen koulu-ympäristöön, koulutyöskentelyyn, oppilaisiin ja opettajiin. Yhteistyötä helpotti esikoulun fyy-sinen sijainti koulun tiloissa. Vastaavasti koulun alku vaikeutui, mikäli lapsella ei ollut riittäväs-ti tietoa koulumaailmasta ja esimerkiksi leikkimahdollisuuksien epävarmuus mietitytti. Yhteis-työtä ja sitä kautta siirtymää myös hankaloitti, mikäli esikoulu oli fyysisesti kaukana koulura-kennuksesta. Jokainen esiopetusta ja perusopetusta järjestävä taho on velvollinen noudattamaan esiopetus-suunnitelmassa sekä perusopetussuunnitelmassa edellytettyjä yhteistyötä koskevia säädöksiä, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat siirtyessään esiopetuksesta pe-rusopetukseen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että säännöl-linen ja suunnitelmallinen yhteistyö esiopetuksen ja perusopetuksen välillä toteutui osassa kou-luyhteisöjä, mutta monin paikoin yhteistyö oli vähäisempää eikä vastannut riittävästi lasten tar-peisiin ja heidän vanhempiensa toiveisiin.
-
(2020)Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten vuonna 2016 voimaan astuneen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen ympäristökasvatus esiintyy Helsingin luonnontie-teellisen museon ”Suomen luonto”-näyttelyssä. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on aloittaa ja ylläpitää elinikäisen oppimisen prosessia, jossa hahmottuvat monialaisesti sekä ihmisen suhde luontoon, että ihmisen asema osana luontoa. Tässä tutkimuksessa ympäristökasvatusta tarkastellaan esiopetuksen kontekstissa. Tutkimus sijoittuu ”Suomen luonto”-näyttelyyn, jota lähestyn ympäristökasvatuksen oppimis-ympäristönä. Tutkimuksen aineisto on kerätty ympäristökasvatuksen tarjoumia havainnoimalla ja tekemällä kenttämuistiinpanoja ”Suomen luonto”-näyttelyssä. Aineiston keruuta varten olen perehtynyt esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukaisen ympäristökasvatuksen tavoitteisiin. Aineistoa olen lähestynyt teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni osoitti, että joihinkin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukaisen ympäristökasvatuksen tavoitteisiin löytyy tarjoumia ”Suomen luonto”-näyttelystä. Osaa tavoitteista ei ollut tämän tutkimuksen tiimoilta mahdollista tutkia, sillä ne vaatisivat lasten aktiivista osallistumista.
-
(2020)Distance learning, advantage, disadvantage, university student
-
(2020)Objectives Due to the COVID-19pandemic that is rampant in the world, remote work has become the focus of working life in the spring of 2020. Many people have had to rebuild their everyday working life while planning new practices of working. This study aims to examine what kinds of rhythms there are in remote workers’ everyday life. It also studies how different dimensions of function interlace in the everyday life of remote workers. The theoretical framework of this study consists of different studies of time-use, the most important being the four kinds of time by Dagfinn Ås. This study focuses on how remote workers’ work, housework and free time interlace. Methods This study was a qualitative study. I used a time-use diary as a data collection method. The participants were selected randomly and they filled in the diary for three days. I collected the data working together with the National institution of occupational health and the workers’ employer. I contacted the participants via e-mail and they could take part in this study in their own initiative. This study had seven participants. I analyzed the data first by dividing the participants in different worker types. In addition to this I grouped different functions I found in the diaries based on the four kinds of times by Ås and studied the interlacing and overlapping of these functions. Results Out of the workers that participated in this study I could clearly find two worker types, daytime workers and night time workers. Families and spouses can fit their rhythms easier together while working during the daytime. There were interlacing of work, housework and freetime in every participants everyday life. Six out of seven workers did housework on their work breaks. Especially chores involving cooking and laundry where represented in the data during working hours. It can also be said that interlacing house work with the working day opens up time during free time for relaxation, socializing and for recovery.
-
(2019)Goals. In the research, primary school’s preparatory classroom teachers’ experiences in preparatory teaching materials of Finnish language are being examined. The acquisition of Finnish language is one of the bases in preparatory education because one’s linguistic readiness must be sufficient for daily schoolwork and interaction when proceeding to mainstream education. The goal of the study is to examine what kind of materials teachers use, which materials they find useful and what things they find challenging in using the materials. Guaranteeing equality for the newly arrived is behind the goals for those who in the beginning face in addition to a foreign environment also a foreign school language. Methods. The study was made as a part of University of Helsinki’s Meeting in the Middle -project. The study is qualitative case study and it was carried out as a semi-structured theme interview. The interviewees were chosen by their expertise in the topic of the research. Two experienced preparatory class teachers served as experts in the study. The teachers are from different schools, but they both work in the Helsinki metropolitan area. The interview data was analysed inductively, so according to material-based analysis process. Results and conclusions. The study revealed that teachers use different types of materials as part of the Finnish language teaching. Materials that were intended to the preparatory teaching, other learning materials and also self-made materials were used in their teaching. In the preparatory education, the needs of the pupils are very different and therefore the teachers felt they benefited from using versatile, both ready-made and self-made materials. However, many materials and meeting the needs of the pupils created challenges. The materials did not always meet the pupils’ needs when it came to meaningfulness and functionality thus the teachers provided self-made materials. These factors caused problems for teachers in the planning and to the time spent on it, too. Although the teachers showed contentment towards some materials, it was noted analysing the data that there is still a demand for materials suited for the needs of the pupils.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli tutustua kansanpuku feresiä koskevaan kirjalliseen aineistoon sekä sen omakohtaiseen valmistusprosessiin. Tutkija sai lahjana tarvikepaketin ja ohjeet kansanpuvun valmistusprosessiin. Teoreettisessa taustatutkimuksessa syvennytään pukeutumiseen sekä kansanpuvun ja feresin historiaan, joiden avulla valmistusprosessi lähti käyntiin. Prosessia varten tutkittiin useita erilaisia kansanpukumalleja, joita Suomessa on valmistettu, sillä aiempaa tutkimusta kansanpuku feresin valmistuksesta ei ole. Tutkija on erinomainen ompelutaidoiltaan, mutta ei ole aiemmin valmistanut kansanpukua. Tutkimustehtäväksi määräytyi selvittää, kuinka kansanpuku feresin valmistus onnistuu noviisilta, joka ei ennen ole kansanpukua valmistanut. Tutkimuksessa kuvataan tutkijan omakohtainen valmistusprosessi kansanpuvun valmistuksesta, jonka ympärille tutkimus kietoutui. Tämä kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin autoetnografisena tutkimuksena. Aineisto koostui tutkijan omista muistiinpanoista, valmistusprosessin aikana kerätystä kuva- ja videomateriaalista sekä kahdesta haastattelusta. Lähdin analysoimaan aineistoa paneutumalla ensin huolellisesti teoreettiseen taustaan ja kansanpuvun historiaan, jonka avulla jäsentyi selkeä kuva valmistusprosessista. Valmistusprosessin jälkeen muistiinpanot ja kuvamateriaali yhdistettiin yhteiseksi dokumentiksi, jotta niistä oli selvitettävissä tutkimuksen merkityksen kannalta tärkein asiasisältö reflektoivaan tutkimusprosessiin. Tutkimuksen tulos koostui yksilöllisestä valmistusprosessin kuvauksesta, jossa tutkijan prosessi ja teoria etenevät lomittain. Valmistusprosessissa ilmeni haasteita, mutta haastattelun ja lisäavun turvin prosessi saatiin päätökseen ja kansanpuku saatettua valmiiksi. Tutkimustulos yksilöllisenä valmistusprosessina osoitti, että feresin valmistus vaati paljon käsityöllistä taitoa ja täysin noviisin ompelijan olisi vaikea pukua valmistaa, vaikka hänellä olisi kuvalliset ohjeet tarjolla. Puvun valmistus onnistui tutkijalta kuitenkin hyvin, aiemman laajan ompelutaustan vuoksi.
-
(2020)The aim of this survey was to view Finnair’s cabin crew uniform in particular. The research questions we’re: how does the cabin crew see their uniform as a part of their occupational identity, what is the meaning of the uniform for it’s user and is the cabin crew pleased with the current uniform? The data was collected through an interview electric questionnaire in November 2020. 14 cabin crew members answered. Statistical methods such as fenomenology and qualitative content analysis were used to analyze the data. The results of this surveys showed that the uniform has a significant role in the participants’ occupational identity. It highlights fellowship between crew members and responsibility and safety during flights. Identification of crew members between each other and customers was also important. The uniform has a lot of sentimental value and that the members did not want to give up using it. The cabin crew were mainly satisfied with the uniform abd it was conside-red to reflect well Finnair’s values. There were also many improvement requests for Finnair’s next cabin crew uniform whose design planning will be started during next years.
Now showing items 61-80 of 572