Browsing by study line "Allmän- och vuxenpedagogik"

Tiivistelmä - Referat - Abstract Koulujen välinen eriytyminen on herättänyt huolta monien tahojen toimesta. Koulujen eriytyminen perustuu etniseen ja sosioekonomiseen taustaan. Koulujen eriytyminen nähdään vaarantavan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen. Kouluvalinnan taustalla voidaan nähdä olevan uusliberalistinen koulutuspolitiikka, joka korostaa muun muassa vapauden ja tehokkuuden ihanteita. Koulutus nähdään inhimillisenä pääomana, joka tuottaa taloudellista voittoa yksilölle ja laajemmin koko kansantaloudelle. Uusliberalismin mukainen kilpailullisuus näkyy vanhempien tavoitteena tarjota lapsille opiskelupaikka ”hyvämaineisessa” koulussa, jossa havaitaan korkeita oppimistuloksia. Painotettuun opetukseen osallistuminen nähdään mahdollisuutena kehittää yksilöllisiä taitoja ja varmistaa haastavan koulutien toteutuminen. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin kouluvalinnasta käytävää keskustelua uutismediassa. Tutkimuskysymykseni on seuraava: millaisia argumentteja kouluvalinnan puolesta ja vastaan voidaan löytää uutismediasta? Toteutin tutkimuksen retorisen diskurssianalyysin keinoin. Retorinen diskurssianalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä, joka tutkii kielenkäytön keinoja, joiden avulla kohdeyleisö pyritään vakuuttelemaan ja suostuttelemaan, jonkin todellisuuskuvan taakse. Analyysissa erottelin aineistossa esiintyneitä argumentteja, muodostin toistuvista teemoista diskursseja ja analysoin niissä käytettyjä argumentoinnin keinoja. Aineistonani on 18 Helsingin Sanomissa julkaistuja uutisartikkelia, jotka olivat julkaistu vuonna 2023. Muodostin aineiston pohjalta kolme diskurssia, jotka olivat segregaation todellisten syiden pohtiminen, arvoperustainen argumentaatio ja vaihtoehtoisten toimintatapojen ehdottaminen. Diskurssit kuvaavat aineistossani yleisesti esiintyneitä puhetapoja. Segregaation todellisten syiden pohdinnan diskurssissa koulujen välisen eriytymisen syyksi nähtiin alueellinen eriytyminen, lähikoulujen turvallisuutta uhkaavat ongelmat sekä vieraskielisten oppilaiden suuret osuudet tietyissä kouluissa. Arvoperustaisen argumentoinnin diskurssissa puolustettiin sekä lähikoulua että painotettua opetusta. Diskurssissa korostettiin arvoja, hyötyjä ja haittoja sekä moraalisia velvollisuuksia vanhempana ja kansalaisena. Vaihtoehtoisten toimintatapojen ehdottamisen diskurssissa esiintyi vastahakoisuutta painotettujen luokkien lakkauttamiselle, mikä herätti keskustelun muista koulujen välisten eriytymisen estämisen keinoista. Tutkimuksen tulokset ilmentävät uusliberalistisen koulutuspolitiikan vaikutuksia kansalaisten ajattelussa. Koulutusvalinnoissa tavoitellaan lahjakkuuksien tukemista, yksilöllisyyttä ja hyvää koulumenestystä pyrkimällä välttämään huonomaineisia kouluja.

Kriittistä ajattelua pidetään korkeakoulutuksen tärkeänä tavoitteena. Sen nähdään olevan tärkeä taito alakohtaisen osaamisen hankkimisessa, työelämässä pärjäämisessä sekä kansalaisena toimimisessa. Teorioiden mukaan kriittinen ajattelu sisältää muun muassa analysoinnin, arvioinnin, johtopäätösten tekemisen ja argumentoinnin taitoja, ja sen katsotaan liittyvän läheisesti ongelmanratkaisuun. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella kriittisen ajattelun empiiristä tutkimusta korkeakoulukontekstissa. Tutkielmassa selvitetään, millaisia kriittisen ajattelun taitoja osaamisperustaiseen arviointiin perustuvilla kriittisen ajattelun testeillä tarkastellaan ja millaisia kognitiivisten taitojen tasoja nämä arvioidut taidot edustavat Bloomin uudistetun taksonomian mukaan luokiteltuina. Kandidaatintutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin kolmesta tietokannasta, ja mukaanotto- ja poissulkukriteereitä käyttämällä aineistoon valikoitui 31 tutkimusartikkelia. Aineistoartikkeleita analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Teorialähtöisessä analyysissä aineiston luokittelu suoritettiin seuraten Bloomin uudistettua taksonomiaa, joka tarkastelee ajattelua kuudella hierarkkisella tasolla: 1) muistaa, 2) ymmärtää, 3) soveltaa, 4) analysoida, 5) arvioida ja 6) luoda. Aineistosta tunnistettuja kriittisen ajattelun osataitoja oli runsaasti, yhteensä 36. Eniten taitoja sijoittui kolmelle ylimmälle taksonomian tasolle: ”analysoida”, ”arvioida” ja ”luoda”. Tulokset ovat tältä osin linjassa kriittisen ajattelun teorioiden kanssa. Kuitenkin myös alempien tasojen taitoja löydettiin aineistosta. Aineiston perusteella kriittisen ajattelun osaamisperustaisissa tehtävissä arvioidaan monia taksonomian eri tasoille sijoittuvia taitoja, ja taidot ovat osin päällekkäisiä ja risteäviä, mikä luo kuvaa kriittisestä ajattelusta holistisena ja moniulotteisena ajatteluprosessina. Bloomin uudistettu taksonomia näyttäytyy siten jokseenkin rajoittuneena välineenä moniulotteisten taitojen analysoinnissa. Tutkielma osoitti, että kriittiseen ajatteluun liitetään hyvin monenlaisia taitoja, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä tutkimuskentän hajanaisuudesta. Korkeakoulutuksessa keskustelua kriittisen ajattelun määrittelemisestä ja empiirisestä tutkimisesta tarvitaan siten lisää.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia menestystekijöitä ja haasteita liittyy suomalaisen koulutusviennin kenttään. Taustalla vaikutti tunnistettu tarve ymmärtää suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia ja haasteita kansainvälisillä markkinoilla. Tämä kysymyksenasettelu syntyi suomalaisen koulutuksen korkean laadun ja globaalin arvostuksen sekä kasvavan koulutusviennin liiketoimintapotentiaalin tunnistamisen pohjalta. Tutkimuksen pyrkimyksenä on siis luoda käsitystä siitä, miten suomalainen koulutusmalli sopeutuu kaupalliseen ja kansainväliseen kontekstiin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koottiin Eric- ja Scopus - tietokannoista sekä Google Scholar -hakukoneesta, rajaten se vuosille 2015-2024. Aineisto rajattiin myös vain suomalaisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotka olivat saatavilla maksutta ja kirjoitettu joko suomeksi tai englanniksi. Lopulliseen analyysiin päätyi kuusi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Analyysi perustui induktiiviseen sisällönanalyysiin, jonka avulla teemoiteltiin aineistoa ja sieltä nousseita keskeisiä menestystekijöitä ja haasteita. Tutkimus paljasti suomalaisen koulutusviennin merkittävimmiksi menestystekijöiksi vahvan kansainvälisen maineen, mukautumiskyvyn, altruistiset motiivit sekä kansainvälisen yhteistyön ja valtionhallinnon tuen. Haasteiksi nousivat puutteellinen tuotteistaminen, kokemattomuus, koulutuksen kaupallistumiseen liittyvät asenteet, kulttuuriset haasteet, lainsäädännölliset ja strategiset rajoitukset, rahoituksen ja resurssien puute sekä alan epävarmuus ja ennustettavuus. Tulokset osoittivat, että vaikka suomalaisella koulutuksella on vahva asema kansainvälisesti, on sen kaupallistamisprosessi monimutkainen ja kohtaa lukuisia haasteita. Jatkossa suomalaisen koulutusviennin avain voi löytyä näiden haasteiden tunnistamisesta ja niiden ratkaisemiseen liittyvien strategioiden luomisesta.

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, millaisilla diskursseilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaa rakennetaan uutisartikkeleissa. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän uusin muutos, hyvinvointialueuudistus astui voimaan 1.1.2023. Tämä muuttaa paljon sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja on tärkeä tutkimusaihe. Uudistus onkin ollut paljon uutisoitu aihe kuluneen vuoden aikana. Tutkimukseni pohjaa sosiaaliseen konstruktionismin teoreettiseen viitekehykseen ja oletukseen, siitä että kielellä on aktiivinen rooli todellisuuden muokkaajana sekä rakentajana. Aiempi tutkimus suomalaisesta sosiaali- ja terveysjärjestelmästä osoittaa, että suomalaista julkista terveydenhuoltoa on pyritty lukuisin erilaisin uudistuksin parantamaan. Suuren yhteiskunnallisen järjestelmän muutoksen ohessa medialla on selkeä rooli keskustelun tuottamisessa ja todellisuuden tuottajana. Tutkimuksessani tarkastelen tulkitsevan diskurssianalyysin kautta sitä, miten median uutisartikkelien tuottamat diskurssit rakentavat ja luovat todellisuutta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnasta. Aineistoni koostui niin Helsingin Sanomien, Ylen kuin Länsiväylän uutisartikkeleista, joissa kerrottiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta ja sen toiminnasta. Tutkimustulokseni osoittivat kolme diskurssia. Hallitun siirtymän diskurssi, joka keskittyy kuvaamaan hyvinvointialueen pyrkimyksiä hallita ja johdattaa sote-palveluiden siirtymää kunnilta alueelle. Se vahvistaa viestiä sujuvasta siirtymästä, vaikka samalla ilmenee myös epävarmuutta ja riskejä. Media asiakkaan äänenä diskurssi puolestaan korostaa median roolia kriittisten kysymysten esittäjänä ja asiakaskeskeisen näkökulman tuojana. Media tuo esiin pitkäaikaiset haasteet ja odotukset sote-palvelujen suhteen, samalla tarjoten mahdollisuuden johdolle ja asiantuntijoille vastata. Viimeinen diskurssi onnistumisen tahtotila välittää uskoa parempaan tulevaisuuteen ja korostaa hyvinvointialueen halua kehittää ja katsoa eteenpäin. Se kuvastaa toiminnan alkumetreillä olevaa vaihetta ja toiveita onnistumisista. Muutoksen hetkellä, varsinaisen tutkimustiedon ja datan puuttuessa media määrittelee pitkälti sitä, miten hyvinvointialueista puhutaan ja millaista keskustelua sen ympärillä käydään.

Mål. Syftet för denna avhandling är att undersöka hur läsandet av skönlitteratur påverkar vuxna. Den undersöker om läsandet hjälper individen att känna välbefinnande och bidra till empatiförmåga. Det är problematiskt att vuxna som borde fungera som läsande förebilder för barn- och unga läser allt mindre. Att ägna sig åt läsande är mera än en färdighet som man lär sig för att bemästra praktiska utmaningar som är kopplade till olika texter vi möter i vardagsli-vet. Den ger också möjlighet till avslappning och rekreation. Den teoretiska bakgrunden ba-serar sig på att förklara för denna avhandling relevanta begrepp. Dessa är välbefinnande, empati och litteracitet. Dessutom ges också bakgrund till forskning i läsande. Utöver dessa definieras övriga begrepp som är relevanta i sammanhanget. Med stöd i den teoretiska bak-grunden undersöker denna studie hur skönlitteratur påverkar vuxna som läser. Metoder. Avhandlingens metod är en integrerad beskrivande litteraturstudie som innebär att systematiskt söka fram och kritiskt granska och därefter sammanställa litteratur av det valda ämnet. Den systematiska litteraturstudien ska fokusera på aktuell forskning inom det valda området och syfta till att hitta underlag för diskussion och slutsats. Resultat och slutsatser. Genom denna studie bekräftas att läsande är mera än en mekanisk färdighet för att klara av att hantera olika texter som vi möter dagligen. Förkovran i speciellt skönlitteratur kan med sina fiktiva världar erbjuda oss eskapism, avslappning och rekreation. Studien bekräftar också att läsande av skönlitteratur utvecklar empatiförmåga och minskar fördomar.

Tässä tutkimuksessa tarkastelen lasten työskentelyä perhevaikuttajien kaupallisissa blogijulkaisuissa. Perhevaikuttajat toteuttavat kaupallista sharentingia eli he jakavat lapsiinsa liittyvää sisältöä korvausta vastaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi, kun vanhempi julkaisee kuvia ja kertoo lapsistaan, jotka käyttävät mainostettuja tuotteita tai palveluja. Tässä tutkimuksessa nojaankin aikaisemman kirjallisuuden näkemykseen siitä, että vaikuttajavanhempien vaikuttajatyöhön osallistuvat lapset voidaan nähdä nuorina työntekijöinä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella lasten osallistuminen vaikuttajatyöhön on aikuisen kontrolloimaa ja liittyy vanhemman oman henkilöbrändin rakentamiseen. Vaikuttajatyön keskeisiä elementtejä ovat yksityisen tekeminen julkiseksi ja intiimiyden välittäminen seuraajille esimerkiksi siten, että sisältöön tuodaan arkisia elementtejä. Vaikuttajien sisällöissä mainontaa voidaan perustella lapsesta huolehtimisella ja lasten työskentelyä ei välttämättä nähdä työnä vaan tavallisena arkena. Informaation jakaminen lapsista kuitenkin vaarantaa lapsen oikeutta yksityisyyteen ja vaikuttajatyön näkeminen tavallisena arkena hämärtää työnteon rajoja. Tässä tutkimuksessa tarkastelenkin sosiaalisessa mediassa ilmeneviä lasten työnteon tapoja. Toteutin laadullisen tutkimuksen analysoimalla kymmentä perhevaikuttajien kaupallista blogitekstiä, joissa esiintyi vaikuttajien lapsia. Hain aineiston blogitekstit blogit.fi listalta ja Googlen hakukoneen avulla. Kaikki aineiston tekstit olivat vuodelta 2023. Analysoin aineiston käyttäen narratiivista analyysiä. Valitsin kyseisen analyysitavan, koska blogitekstien luonne on itsessään tarinallinen ja narratiivisen analyysin keinoin oli mahdollista hahmottaa lasten työskentelyn tapoja blogiteksteissä. Lasten työskentely blogiteksteissä näyttäytyi enimmäkseen arkisena olemisena ja toimintana. Vanhemmat kertoivat lasten elämästä, arjesta ja toiminnasta ja kuvailivat sitä usein omasta näkökulmastaan ja mainoksen tavoitteisiin sopivilla tavoilla. Lapset erottuivat teksteissä kasvatuksen kohteina, itsenäisinä toimijoina ja toisaalta myös osana vanhempaa ja perhettä. Lapset siis näyttivät elävän arkeaan ja siitä oli tehty kaupallisten blogitekstien sisältöä.

The purpose of this thesis is to investigate the impact of leadership on employee motivation in the workplace and how leaders can support employee motivation in remote work. The theoretical part is based on definitions of key concepts and theories. The key concepts are leadership, communication and motivation, while the theories are self-determination theory, Maslow's hierarchy of needs and Herzberg's two-factor theory. In addition, workplace motivation and the impact of remote work on motivation are discussed. Workplace motivation is defined with the help of expectancy theory, goal-setting theory and equity theory. In the analysis, leadership and its impact on employee motivation are discussed based on these theoretical frameworks. This study was conducted in the form of a systematically oriented literature review. The purpose of the study was to create a broad overview of the theme of the thesis, which also includes a critical review. The analyzed material consisted of eight scientific articles selected through systematic searches in research databases. The results show that there are several leadership characteristics that have a positive impact on employee motivation, but also some leadership characteristics that have a negative impact on employee motivation. In addition, leaders in telework need specific competencies. It is important that leaders are able to support employees' autonomy, competence and relatedness in remote work. The conclusion that can be drawn from the results of the study is that there is a significant relationship between leadership and employee motivation.

Mål. Syftet med avhandlingen är att undersöka vilka egenskaper som krävs hos ledaren för att hantera krissituationer och vilken roll ledarskapet har spelat för de anställdas välmående under coronapandemin. Detta för att utveckla en djupare uppfattning om ledarskap under kriser. Teoridelen baserar sig på definitioner av centrala begrepp, vilka i detta fall är kris, Covid-19, krishantering inom organisationer, psykisk hälsa och ledarskap. Utöver dessa diskuteras välmående på arbetsplatsen, ledarskap under kriser och ledaregenskaper i krissituationer. I samband med välbefinnande på arbetsplatsen behandlas även psykosociala riskfaktorer och stress på arbetsplatsen samt JDR- modellen. I analysen behandlas ledarskap under coronapandemin utifrån dessa teoretiska ramverk. Metoder. Denna studie utfördes i form av en systematiskt orienterad litteraturöversikt. Avsikten med studien var att skapa en bred helhetsuppfattning om avhandlingens tema, som också innefattar en kritisk granskning. Det analyserade materialet bestod av åtta vetenskapliga artiklar, som utvalts genom systematiska sökningar i forskningsdatabaser. Resultat och slutsatser. Resultaten i studien visade att det finns diverse ledaregenskaper som krävs för att hantera krissituationer. Resultaten indikerade även att ledarskapet generellt har spelat en viktig och betydelsefull roll för de anställdas välmående under coronapandemin. Ytterligare visade studiens resultat att majoriteten av undersökningarna visar på att ledarskapet har varit bristfälligt under krisen. Slutsatsen som kan dras utifrån studiens resultat är att det förekommer ett signifikant samband mellan ledarskap och välmående.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla koronapandemian aikaisen etäopiskelun vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen analysoimalla aiheesta tehtyä tutkimusta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset erilaiset tekijät vaikuttavat tähän ilmiöön. Aiempien tutkimusten ja raporttien mukaan etäopiskelu on vaikuttanut negatiivisesti korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen. Erityisesti ahdistus, stressi ja yksinäisyys ovat olleet vahvasti esillä. Aihetta on kuitenkin tutkittu erityisesti yksittäisten korkeakoulujen näkökulmasta, joten aiheesta on tärkeää luoda kokoavaa tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää etäopiskelun vaikutuksia kokonaisvaltaisemmin. Tutkimuskysymyksiksi muodostui siis: 1. Millaisia vaikutuksia etäopiskelulla on ollut korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen koronapandemian aikana? 2. Millaiset tekijät selittävät korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden heikkenemistä pandemian aikana? Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka kuuluu kuvailevien kirjallisuuskatsausten ryhmään. Se antoi menetelmänä mahdollisuuden luoda olemassa olevasta tiedosta uutta tietoa mahdollisimman monipuolisesti. Integratiivinen kirjallisuuskatsaus mahdollistaa muun muassa kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tulosten analysoinnin samanaikaisesti. Aineiston hakuun käytettiin EBSCO-tietokantaa, ja hakuprosessin myötä aineistoksi valikoitui kuusi englanninkielistä tutkimusta. Aineistoa analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin avulla, eli aineiston tuloksista muodostettiin prosessinomaisesti kaksi yläteemaa ja kuusi alateemaa. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden heikentyneen etäopiskelun aikana. Erityisesti masennus, ahdistus ja stressi lisääntyivät. Ilmiölle löydettiin kuusi selittävää tekijää, eli alateemaa: vaikeudet etäopiskelun kanssa, liikkumisrajoitteet ja sosiaalinen eristäytyminen, ikä ja etninen tausta, naiseus ja seksuaalivähemmistöt, liikunta ja fyysinen terveys sekä taloudellinen tilanne ja koulumenestys. Tulokset mahdollistavat korkeakouluopiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin ymmärtämistä paremmin, jotta sitä voidaan edistää mahdollisimman tehokkaasti. Tulokset sijoittuvat kuitenkin pandemian aikaan, jolloin mielenterveyteen on vaikuttanut moni muu asia kuin puhtaasti etäopiskelu, minkä vuoksi olisi tärkeä tutkia myös etäopiskelua pandemiasta irrallisena ilmiönä.

Tiivistelmä Johdanto: Luovuuden yleismääritelmän mukaan luovuuden kriteerit ovat toimivuus ja uudenlaisuus. Luovuuden mittaamiseen on neurotieteessä käytetty etenkin eriytyvää ajattelua eli divergoivaa ajattelua mittaavaa vaihtoehtoisten käyttötapojen testiä (AUT). Aivoissa on laajoja hermoverkkoja, jotka kattavat esimerkiksi otsalohkon, päälakilohkon, takaraivolohkon ja ohimolohkon alueita. Oletusverkko (DN) liittyy itsetuotettuun ajatteluun mielen sisällä. Frontoparietaalinen ohjausverkko (FPN) vaikuttaa toiminnanohjaukseen. Olennaisen tunnistava verkko (SN) puolestaan vaikuttaa sekä DN ja FPCN-verkkoihin ja tunnistaa esimerkiksi tunteellisesti merkittäviä asioita. DN ja FPCN -verkkojen korrelaatiota ja antikorrelaatiota on tutkittu. Tässä katsauksessa: Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä tutkittiin, millaista hermoverkkotoimintaa tapahtuu luovuuden, erityisesti ideoiden tuottamisen, aikana, sekä mitä aivojen alueita hermoverkkoihin liittyy. Luovuuden prosessit vaikuttavat olevan tavoitteen ohjaamaa, sillä frontoparietaalinen ohjausverkko (FPCN) osallistuu yhteistyössä oletusverkon ja olennaisen tunnistavan verkon kanssa luovuuden prosessien tuottamiseen. Frontoparietaalinen ohjausverkko toiminnallisesti kytkeytynyt oletusverkkoon siten, että FPCN-verkon kummatkin osaverkot FPCNa ja FPCNb toimivat eri tavoin suhteessa oletusverkkoon. Ideoiden tuottamiseen tarvitaan oletusverkkoa ja puolestaan ideoiden yhdistäminen toimivalla tavalla edellyttää frontoparietaalista ohjausverkkoa. Pohdinta: Luovuuden aikana useampi laaja hermoverkko ja niiden osaverkot toimivat yhteistyössä. Tutkielmassa pohditaan myös luovuuden kognitiivisia prosesseja perustuen tutkimukseen aivojen laajoista hermoverkoista