Browsing by Title

Now showing items 655-674 of 3696

Högläsningens betydelse för barns allsidiga utveckling : en studie i hur lärare inom småbarnspedagogik arbetar med högläsning

Liljeström, Pamela (2019)

I’m interested in the positive effects that reading aloud offers for children and the teacher’s role in it. Along with new technology new forms of the traditional read alouds has emerged. In this study I will treat the concept digital tools within focus on reading aloud and it will be based on the Finnish preschool curriculum. The aim of this study is to investigate the importance of reading aloud for young children in preschool. This is a qualitative study that highlights thoughts and experiences about read alouds. I’ve used relevant literature and interviewed three preschool teachers with a position as a kindergarten teacher at preschools in Finland. The interviews have been conducted through an electronical questionnaire. The result is based on the literature and on the interviews and how these support each other. The result shows that reading aloud has a positive effect on the child’s development and why it is important to include it in the preschool activities. The preschool teachers tell that they use digital tools such as audiobooks but prefer traditional read alouds to enhance the feeling of togetherness. The teachers agree that the aim of read alouds is to support children’s language skills but also mention other areas of development through read alouds.
Högläsningens inverkan på barns utveckling : En studie hur lärare inom småbarnspedagogik arbetar med högläsning

Mattsson, Lotta (2024)

Högläsning har minskat i hemmen, och forskning visar även att den sällan prioriteras inom småbarnspe- dagogiken. Det vore ändå viktigt att alla barn dagligen fick ta del av högläsning och bilda en positiv bild kring böcker och berättelser. Det finns mycket som tyder på att högläsning är otroligt viktigt för barnen och har en positiv inverkan på flera utvecklingsområden, bland annat. den språkliga-, socioemotionella- och kognitiva utvecklingen. Därför blev syftet av denna studie att ta reda på vad lärare inom småbarnspedagogiken anser om hög- läsning och hur det syns i verksamheten. Syftet är också att bidra till synen på varför högläsning är viktigt. För att ta reda på syftet har förljande forsknngsfrågor formulerats 1. Varför är högläsning viktigt? 2. Hur påverkar högläsning barns utveckling? 3. Hur jobbar lärare inom småbarnspedagogik med högläsning? För att ta reda på pedagogers tankar och uppfattningar kring högläsning, har forskningen genomförts som en kvalitativ intervjustudie. Tre stycken lärare inom småbarnspedagogik som visade ett intresse för att delta i studien, intervjuades i forskningens syfte. Intervjuerna hade en låg struktur, för att möjlig- göra en mer djupgående syn och möjligheten till att variera frågor, samt ställa följd frågor vid behov. Analysmaterialet bestod av inspelningar från dessa tre intervjuer, dessa inspelningar transkriberades för hand och analyserades för att få fram ett resultat. Resultaten visade att pedagogerna som deltog i undersökningen hade en väldigt positiv syn på hög- läsning och jobbade mångsidigt med det. De anser att högläsning är viktigt och har en stor inverkan på barnets utveckling, speciellt språket, emotionella och koncentrationen utvecklas mycket då barnen får ta del av högläsning. De strävar efter att läsa flera böcker till dagen och i olika syften, planerade högläsningsstunder, läsning vid vilostunder samt helt spontana lässtunder. Böckerna användes som redskap för hantering av situationer och känslor, de väljer ofta ut böcker som passar temat som be- handlas i gruppen, och strävar efter att skapa verksamhet som kan kombineras med böckerna.
Högläsningens olika former : en studie i hur lärare inom förskolan arbetar med högläsning

Liljeström, Pamela (2022)

I’m interested in the positive effects that reading aloud offers for children and the teacher’s role in it. Along with new technology new forms of the traditional read alouds has emerged. In this study I will treat the concept digital tools within focus on reading aloud and it will be based on the Finnish preschool (2016) and school (2014) curriculum. The aim of this study is to investigate the importance of reading aloud for young children in preschool and for children in school. This is a qualitative study that highlights thoughts and experiences about read alouds. I’ve used relevant literature and interviewed three competent preschool teachers who works or has worked at a preschool in Finland. The interviews have been conducted through an electronical questionnaire. The result is based on the literature and on the interviews and how these support each other. The result shows that reading aloud has a positive effect on the child’s development and why it is important to include it in activities in school. The teachers tell that they use digital tools such as audiobooks but prefer traditional read alouds to enhance the feeling of togetherness. The teachers agree that the aim of read alouds is to support children’s language skills but also mention other areas of development through read alouds.
Högläsning – Hur språket utvecklas i mötet med böcker : En narrativ litteraturstudie

Fransman-Grönqvist, Anna Greta Marianne (2023)

Mål. Högläsning är något som man sysslar med både inom småbarnspedagogiken och i hemmamiljö. Det finns många olika sätt att arbeta med högläsning och målet med min studie är att hitta metoder för högläsning som gynnar språkutvecklingen både med tanke på mitt kommande yrke och samtidigt i min roll som förälder. Jag fokuserar på vilka aspekter man behöver tänka på då man högläser för barn för att högläsningsstunderna skall vara så ändamålsenliga som möjligt. Det finns flera teorier och forskning kring språkutveckling och dessa utgör grunden för min avhandling. Metoder. Valet av metod för min studie föll på narrativ litteraturstudie då jag under materialsökningen upplevde att det fanns många intressanta källor jag ville inkludera. Den typen av studie möjliggjorde att jag inte behövde begränsa mina källor i samma mån som en systematiskt litteraturstudie kräver. Materialinsamlingen har genomförts genom att söka nätbaserade artiklar med sökorden ’högläsning´ och ´språkutveckling´ och därtill litteratur via sökning av bibliotekets utbud som relaterar till det område jag intresserar mig för. För att avgränsa mängden träffar i mina sökningar kring språkutveckling och högläsning valde jag att använda mig av källor som är publicerade år 2007 eller senare. Resultat och slutsatser. Högläsning gynnar språkutveckling på ett positivt sätt, men utgående från studier har det visat sig att man nödvändigtvis inte mera högläser i den grad man gjort tidigare. Pedagogerna och föräldrarna behöver engagera sig i högre grad och de instanser som jobbar för litteratur och högläsning kan med fördel fortsätta sitt arbete för att lobba för högläsningens inverkan på barns språkutveckling och ge förslag på litteratur. Förslag till vidare forskning skulle vara att intervjua både pedagoger och vårdnadshavare för att få en autentisk syn på de sätt man högläser i hemmen och i daghemmen.
Högläsning i förskolan : barns upplevelser av högläsningsstunder

Minorits, Andrea (2018)

Read-aloud is a daily activity both in daycare and preschool. It is used for various purposes such as to gather children and introduce them to new topics, although it’s mainly associated with the rest time. Several studies point out the positive effects of read-alouds, among others expanding children’s language skills and encouraging their literacy development. The purpose of my study is to introduce the children’s thoughts and experiences of a read-aloud activity in preschool. My study is a qualitative work and is mainly focused on personal interviews with children. I interviewed eight preschool children in two groups. The main focus of the interviews were the children’s thoughts and opinions about the books preschools use, and the read-aloud experiences in general. The result shows that read-alouds mostly have a positive impact on children. Most of them think of it as a part of the rest time, but also, they consider it a learning opportunity. It’s important to note the role of the books in read-aloud times. The chosen book itself determines whether or not the read-aloud is a fun or a boring experience for the children. The book’s content and language playes an important role in understanding it, and it determines if the children will find it difficult or easy to listen to when it’s read to them.
Högläsning och dess påverkan på läsförståelse och läsmotivation

Voutilainen, Vincent (2021)

I kandidatavhandlingen har högläsningens betydelse för läsförståelsen och läsmotivationen undersökts. Studiens syfte är att finna samband mellan högläsning i tidig ålder och god läsförståelse samt god läsmotivation och beskriva de möjliga sambanden. I teoridelen går jag in på tidigare studier och presenterar dem i tre undergrupper. Undergrupperna är högläsning, läsförståelse och läsmotivation. I dessa presenteras såväl begreppen som tidigare undersökningar och kartläggningar för att ge studien en stadig grund att stå på. Avhandlingen är en narrativ litteraturstudie där vetenskapliga artiklar har granskats och analyserats på ett logiskt sätt för att uppnå studiens syfte. Inklusions- och exklusionskriterier skapades och med hjälp av dem valdes sju vetenskapliga artiklar ut. Dessa presenteras i metodkapitlet för att sedan i analysskedet analyseras utifrån forskningsfrågorna och syftet. Studien visar att barn behöver stöd och engagemang av läsaren för att högläsningen ska vara en meningsfull och lärorik upplevelse. Vårdnadshavare och föräldrar behöver vara engagerade läsare och diskutera och ställa frågor angående den lästa texten för att främja barns läsförståelseutveckling. För att läsmotivationen i framtiden ska vara god behöver barn befinna sig i en trygg omgivning där hen känner en inre vilja att bli läst för. För att också läsmotivationen skall vara god i framtiden bör högläsningstillfället vara en interaktiv situation där barn, läsare och text befinner sig i dialog med varandra.
Hoitajien rooli kasvuikäisten mielenterveyden edistäjinä : Kirjallisuuskatsaus

Tahvanainen, Raisa (2024)

Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat alati kasvava huolenaihe, ja aiheesta on paljon aiempaa tutkimusta. Kasvuikäisten mielenterveyden edistämiseen sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkeää, ja aiemmat tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi kouluterveydenhoitajilla on tässä merkittävä rooli. Mielenterveyteen liittyvissä tutkimuksissa keskitytään usein lääketieteen ja sairauksien näkökulmaan. Positiivisen mielenterveyden ulottuvuuden näkökulmassa taas oirekeskeisyyden sijaan huomio kiinnittyy mielen hyvinvointiin. Keskiöön nousevat yksilön voimavarat, jotka edistävät ja ylläpitävät yksilön hyvinvointia sekä kasvattavat resilienssiä eli psyykkistä sopeutumiskykyä ja joustavuutta. Tutkielmassani selvitän tutkimuskirjallisuuden pohjalta, millaisia näkemyksiä sairaanhoitajaopiskelijoilla ja kasvuikäisten mielenterveyden parissa työskentelevillä terveydenhoitajilla on koskien heidän työnsä vaatimaa mielenterveysosaamista niin mielenterveyden edistämisen kuin myös ongelmien ennaltaehkäisyn saralla. Lisäksi pohdin, miten positiivisen mielenterveyden näkökulma näkyy tutkimuksen aineistossa suhteessa mielenterveystyöhön. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni muodostui kuudesta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Aineiston analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia siten, että etsin artikkeleista tutkimuskysymyksiini pohjautuvia teemoja, tein alleviivauksia ja muistiinpanoja, ja muodostin teemoista kokonaisuuksia johtopäätöksiksi. Tulosten perusteella on selvää, että mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat merkittävä osa hoitajien työtä, ja he kokevat mielenterveyden edistämisen sen tärkeänä osana. Parhaimmillaan hoitajat pystyvät tukemaan kasvuikäisten positiivisen mielenterveyden kehittymistä. Kirjallisuuskatsaukseni tutkimusaineiston vahva viesti on kuitenkin se, että resurssien puute on huolestuttava ongelma. Hoitajat kuvasivat tarvetta mielenterveyden edistämiseen varatun ajan lisäämiselle. Tulosten mukaan tarvetta olisi myös lisäkoulutukselle, sujuvammalle moniammatilliselle yhteistyölle sekä hoitajien työnohjauksen ja vertaiskeskustelujen lisäämiselle. Tulosten mukaan vastaamalla tuentarpeisiin voitaisiin vahvistaa hoitajien mielenterveysosaamista sekä vähentää heidän kuvaamiansa työhön liittyviä riittämättömyyden ja huolen tunteita.
Homoseksuaalisten miesten vanhemmuus : Asenteita ja sosiaalisia suhteita

Soikkeli, Sara (2022)

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää aikaisempien tutkimusten pohjalta, miten vanhemmuus vaikuttaa homoseksuaalisten miesten kohtaamiin asenteisiin. Tavoitteena oli myös tutkia sitä, miten perheenlisäys vaikuttaa homomiesten sosiaalisiin suhteisiin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-artikkelihaulla sekä Google Scholarin avulla. Tutkielmassa hyödynnettiin sekä suomalaisia että kansainvälisiä lähteitä. Suomalaista lähdekirjallisuutta käytettiin teoreettisen taustan rakentamiseen. Kansainväliset lähteet painottuivat tutkimuksen tuloksiin. Homoseksuaalimiesten vanhemmuudella oli vaikutusta heidän kohtaamiin asenteisiin ja vanhemmuuden havaittiin vaikuttavan homomiesten sosiaalisiin suhteisiin. Perheenlisäys vaikutti sekä positiivisesti että negatiivisesti homomiesten kokemiin asenteisiin niin lapsuudenperheiden kuin ystävien keskuudessa. Ystäväpiireissä ja yhteisöissä suhteet heteroseksuaalisiin vanhempiin vahvistuivat, mutta homoyhteisöissä perheenlisäys otettiin vastaan negatiivisemmin. Lapsuudenperheissä lapsen saapuminen saattoi lähentää perheenjäsenten välisiä suhteita.
Hopeasaven opettaminen aikuisten harrastekursseilla

Paulus, Aino (2017)

The aim of this study was to investigate teaching of silver clay technique in the context of adult craft courses. In addition, information about challenges in teaching silver clay was collected. Theoretic background of this study consisted of studies and theories about learning and teaching of skills. Material was gathered in May to June of 2017 by individually interviewing three teachers who teach silver clay technique. The collected material was analyzed theory oriented, by using content analysis method. When classifying skills teaching, Romiszowski´s (1999) three phase method was utilized. The results of this study show that the silver clay teachers were mostly the same strategies and following Romiszowski’s (1999) three step model in their teaching. All the teachers introduced essential information for students to run the task in the beginning of the course. The information was shared by e-mail, paper copies or by organising a physical brief before the course. Explaining history and behaviour of the material as well as introducing the tools were considered essential by the teachers. In the second phase, every teacher said they would demonstrate working of silver clay concretely with the help of showpieces. Improvement of the students’s skills was supported by individual guidance and continuous feedback. When teaching silver clay, the teachers had faced various challenges, the most prominent of which were issues relating to people skills and unpredictability of materials. There is no previous research on silver clay teaching. Therefore, results of this study can be considered useful and applicable to teaching of the silver clay technique, but to teaching and planning of other craft techniques as well.
Huijari-ilmiö ja sen yhteys opintojen vaiheeseen sekä itsetuntoon yliopisto-opiskelijoilla

Murto, Elisa (2020)

Huijarisyndrooma tai huijari-ilmiö on varsinkin hyvin opinnoissaan tai työssään menestyvien yksilöiden sisäinen kokemus omasta riittämättömyydestä. Nämä yksilöt uskovat virheellisesti onnistumistensa olevan huijaamisen tulosta sen sijaan, että uskoisivat omiin kykyihinsä. Aihe on puhuttanut esimerkiksi mediassa, mutta siitä ei ole aiempaa suomalaista tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää huijari-ilmiön esiintymistä suomalaisilla, hyvin opinnoissaan menestyvillä yliopisto-opiskelijoilla ja tarkastella miten eri opintojen vaiheessa olevat eroavat huijari-ilmiön suhteen. Lisäksi tutkittiin huijari-ilmiön yhteyttä itsetuntoon. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja sen aineisto kerättiin e-lomakkeella. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt (n = 120) olivat suurimmaksi osaksi 20-26-vuotiaita ja hyvin opinnoissaan menestyviä yliopisto-opiskelijoita. Huijari-ilmiötä lähestyttiin mittarilla, joka koostui kolmesta ulottuvuudesta: itsensä ja saavutustensa vähättelystä, vilpillisyyden tunteesta ja saavutusten selittämisestä onnella tai sattumalla. Itsetunnon mittarilla mitattiin yksilön kokonaisvaltaista asennetta itseään kohtaan ja käsitystä omasta arvostaan. Huijari-ilmiön yleisyyttä selvitettiin tarkastelemalla summamuuttujien frekvenssejä ja kuvaajia. Huijari-ilmiön ja opintovaiheen sekä huijari-ilmiön ja itsetunnon yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin sekä korrelaatioiden avulla. Opiskelijat eivät keskimäärin kokeneet opinnoissaan paljoa huijarikokemuksia. Eri opintojen vaiheessa olevat erosivat huijari-ilmiössä ja varsinkin opintojen loppuvaiheessa näyttäisi esiintyvän selkeästi vähiten huijarikokemuksia. Huijarikokemukset liittyvät usein haastaviin uusiin tilanteisiin, mikä saattaa selittää, miksi huijarikokemuksia oli enemmän alku- kuin loppuvaiheen opiskelijoilla. Tulokset vahvistivat myös aiemmissa tutkimuksissa todettua huijari-ilmiön ja itsetunnon välistä vahvaa negatiivista yhteyttä. Mitä vahvempi itsetunto opiskelijoilla oli, sitä vähemmän he myös raportoivat huijarikokemuksia. Tulokset antavat tietoa opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä ja voivat auttaa kiinnittämään huomiota siihen, miten esimerkiksi opintojen alkuvaiheessa koettuja huijarikokemuksia voitaisiin vähentää. Huijarikokemukset varsinkin yhdistettynä heikkoon itsetuntoon ovat huolenaihe kyseisten opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintomenestyksen kannalta, ja ne voivat myös aiheuttaa negatiivisia seurauksia yksilön myöhemmälle urakehitykselle.
Huippusuoritukseen vaikuttavista tekijöistä nuorten autourheilijoiden arvioimana

Karjalainen, Henri (2016)

The qualities required for achieving expert performance and for developing expertise have been researched a lot. According to the expertise theory and the theory of achieving expert performance, at least 10 years’ practice is needed to become a master in one’s own field. Especially being aware of one’s own strengths is seen as an important prerequisite for succeeding in sports and achieving expert performance. Part of important mental characteristics of a driver in autosports are good self-esteem and self-confidence (Pahkinen 2007, 17–18). A good self-concept in its turn is a significant part of good self-esteem. The purpose of the study was to find out what characteristics young drivers consider important for the success in autosports and how they experience their own skill level in relation to these characteristics. In this study the drivers assess themselves and their own skills in autosports. The AKK-Motorsport’s national junior team group, who represent Finnish top level in their own field, was chosen as the target of the study. Thirteen drivers aged 13 to 21 participated in the study with four of them racing in touring and formula series and nine in different karting series. The questionnaire with open-space questions about the drivers’ background and likert-scaled questions about their different characteristics were used as study material. The average results of the participants’ own characteristics and the characteristics considered important were compared with each other using Spearman’s correlation coefficient. The reliability of the analysis was examined with the help of Cronbach alfa. The characteristics that were regarded as the most important were driving skills, the will to win and self-confidence whereas drivers’ external support groups were least appreciated. Older and more experienced drivers considered their own skills better than younger and less experienced ones. Many of the characteristics that were valued the most important were psychical skills, which indicates that mental skills are a significant factor in autosports. Mental training, awareness of one’s own self-concept and the boosting of self-confidence are important qualities to be taken into consideration in autosports in addition to physical practice and the training of driving skills.
Huipputeknologiaa ja osaavia ihmisiä : Jatkuvan oppimisen rooli teknologiateollisuuden tulevaisuudennäkymissä

Nissilä, Aili (2023)

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella jatkuvan oppimisen roolia teknologiateollisuuden yritysten tulevaisuudennäkymissä. Jatkuva oppiminen on ollut viime aikoina paljon esillä koulutuspolitiikan kentällä, Suomessa muun muassa Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen muodossa. Jatkuvan oppimisen strategia on nähty mahdollisena vastauksena digitalisaation aiheuttamiin työelämän muutoksiin sekä keinona nostaa valtion ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Keskityn tutkimaan digitalisaatiokehityksen kärjessä olevaa teknologiateollisuuden alaa ja sitä, miten merkittäväksi alan yrityksissä jatkuva oppiminen koetaan. Tutkimuskysymykseni ovat (1) uskovatko teknologiateollisuuden yritykset jatkuvan oppimisen merkityksen kasvavan liiketoiminnassaan, ja vaikuttavatko siihen yrityksen koko ja toimiala sekä (2) miten yritysten oletus jatkuvan oppimisen merkityksen kasvusta ilmenee sen lähitulevaisuuden rekrytointi- ja kehittämissuunnitelmissa. Toteutin tutkielmani kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa analysoin Teknologiateollisuus ry:n vuonna 2021 keräämää tutkimusaineistoa. Alkuperäisaineiston keruu toteutettiin kyselynä, jossa vastaajina olivat 313 Teknologiateollisuuden jäsenyrityksen edustajaa. Aineistoni koostui (1) kolmesta yritysten yleisiin tulevaisuudennäkymiin liittyvästä kysymyksestä, (2) kahdestatoista yleisten osaamisalueiden merkitystä koskevasta kysymyksestä sekä (3) kahdesta yritysten taustatietoja koskevasta kysymyksestä. Ristiintaulukoin muiden kysymysten tulokset jatkuvan oppimisen merkitystä liiketoiminnalle käsittelevän kysymyksen mukaan. Tutkimuksen tulosten mukaan neljä viidestä teknologiateollisuuden yrityksestä uskoi jatkuvan oppimisen merkityksen kasvavan liiketoiminnassaan lähitulevaisuudessa. Jatkuvan oppimisen merkityksen tunnistaminen ei ollut riippuvainen yrityksen koosta tai toimialasta. Uskomus jatkuvan oppimisen merkityksen kasvusta korreloi positiivisesti yrityksen henkilöstömäärän kasvun kanssa. Yhteyttä ei löytynyt jatkuvan oppimisen merkityksen tunnistamisen ja kansainvälisen osaamisen rekrytoinnin tai oppilaitosten kanssa toteutettavan kehittämistoiminnan välillä.
Huippu-urheilijat kohti korkeakoulutusta : merkityksiä kaksoisuran taustalla

Porvari, Jaakko (2018)

The purpose of this study is to exam factors affecting dual careers, especially factors relating to educational side of it. Dual career means combining education and sports career simultaneously. Sports career at the higher levels and education have traditionally been seen exclusive to each other in Finland. Even tough sports career is relatively short and on the other hand education is often key for many important fields in our society. Aim of this study is to find out, which factors relating to education, influence development of dual careers. The study has been done by qualitative method. The data is collected from interviews, done for three persons working with dual careers. Interviews are made by using basis of half structured and theme interviews. After that, data is analyzed with content analysis as a method. In this study, content analysis is data based. From the interviews, factors affecting dual careers appears very broadly. Meanings in collected data were very diverse and connected to each other. Key findings concerns extent of the matter and quantity of affecting factors. From the data four main categories were made. Those categories were named social factors, individual factors, sports system factors and factors associating school’s motivation. Considering the development of education in dual careers, the factors outside of school are meaningful. On the other hand, schools can also benefit from athlete students
Huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen Suomessa

Huppunen, Jesse-Samuli (2024)

Huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen on hyvin yleistä nuorilla urheilijoilla. Näiden osa-alueiden yhdistäminen ei aina ole helppoa johtuen monista eri tekijöistä. Suomen Olympiakomitean verkkosivulla vuonna 2022 julkaistussa artikkelissa “Kaksoisuralta loikka urheilijatutkintoon” todetaankin, että molempia urapolkuja tulisi viedä tarkoituksenmukaisesti eteenpäin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia Suomeen on kehitelty huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen. Lisäksi tarkoituksena oli esitellä haasteita, joita näiden osa-alueiden yhdistämisessä voi ilmetä. Tutkimuskysymykset nojautuvat vahvasti kaksoisuran käsitteeseen. Kaksoisuralla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa urheilijauran ja opiskelu- tai työuran yhdistämistä. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin käyttämällä tietokantoja Helka ja Google Scholar. Aineistonkeruussa käytetyt hakulausekkeet muodostettiin käyttämällä sanoja “huippu-urheilu”, “kaksoisura”, “koulunkäynti” sekä “opiskelu”. Englanninkielisiä sanoja, joista hakulausekkeet muodostettiin, olivat “dual-career”, “elite sports” sekä “sports in Finland”. Sisäänottokriteereinä toimivat julkaisuvuosi, julkaisun kieli, saatavuus ja aihe sekä tutkimuksessa käsiteltävä kouluaste. Julkaisun tuli olla joko suomen tai englanninkielinen. Sen julkaisuvuosi tuli olla vuoden 2005 jälkeen, ja sen oli oltava saatavilla ilmaiseksi. Lisäksi julkaisun tuli käsitellä suomalaisten urheilu-uraa ja sen yhdistämistä koulunkäyntiin tai vähintään toista näistä osa-alueista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 11 julkaisua edellä mainituilla sisäänottokriteereillä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että Suomeen on luotu usealle eri koulutusasteelle erilaisia mahdollisuuksia luoda kaksoisuraa. Tulosten mukaan yläkouluissa toimi virallisia urheiluluokkia ja toisella asteella useita erityisen tehtävän saaneita koulutuksenjärjestäjiä. Esimerkiksi urheilulukiot ja urheiluakatemiaverkostot auttoivat koulunkäynnin ja huippu-urheilun yhdistämistä. Huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä esiintyi myös haasteita. Etenkin korkeakouluopiskelijat joutuivat vaikeuksiin opintotukien, läsnäolopakkojen sekä kilpailukauden ja lukuvuoden päällekkäisyyksien kanssa. Lukioikäisillä esiintyi uupumusoireita sekä identiteettiin liittyviä haasteita. Tulosten perusteella voidaan todeta Suomessa olevan hyviä mahdollisuuksia luoda kaksoisuraa. Uupumusoireet tulisi jatkossakin pitää hyvin vähäisinä, jotta opiskelijaurheilijat saisivat jatkossakin onnistumisen kokemuksia molemmilta osa-alueilta. Tämä auttaisi myös identiteettiin liittyviin haasteisiin.
Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen Suomessa

Parikka, Jarno (2016)

It can be challenging to combine studies and purposive sports training for a young athlete. However, education facilitates the transition to working life after the sports career. The ob-jective of this study was to explain, how purposive sports training can be combined with dif-ferent levels of education in Finland. The objective was also to observe the importance of training and talent in the development of elite athletes. This research was done as literature review. The source literature was research and litera-ture from sports, training, talent and motivation. This study also observed the research of combining a sports career and studying. Earlier studies pointed out that development of elite athletes requires physical talent and hard work, as well as versatile and high-quality training. Learning skills take place as a result of practice, so that the teaching occasion had a key role in the development of the athlete. Mo-tivation to practice was seen as the most important factor in changing potential into real abil-ity. Young athletes benefit from physical education at school, even if the sport of the athlete is not practiced during lessons. The objectives of physical education to develop students’ physical activity and fundamental motor skills also support the development of the athlete. According to previous research, children in elementary school need to move a lot, but spe-cial arrangements of combining sports and studying are not required while still in elementary school. Combining upper secondary education and a sports career worked out well in Fin-land. On the contrary, purposive sports training was difficult to combine with studies in the higher education institution. Athletes need support for combining a sports career and studies, especially after completing studies at the upper secondary level. In recent years sport acad-emies have assisted and provided possibilities for athletes to study during their sport career. The development of sport academies is important, so as to enable an increasing number of athletes to achieve success in both fields of sport and studies in the future.
’’Hukkaan heitetty ruoka on hukkaan heitettyä rahaa’’. Kotitalousopettajaopiskelijoiden ajatuksia ruokahävikin minimointipyrkimyksiin vaikuttavista tekijöistä kotitalouksissaan

Forsberg, Inka (2024)

Ruokahävikin minimoinnin merkitys on korostunut entistä enemmän ympäristötietoisuuden kasvaessa. Jokaisen yksilön aktiivinen osallisuus ruokahävikin minimointiin kotitalouksissaan olisi ruokahävikin ympäristövaikutusten vähentämiseksi ihanteellista. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ruokahävikin minimointi ei ole jokaiselle itsestäänselvyys, ja siihen voi liittyä sekä esteitä että kannustimia yksilötasolta sosiaalisfysikaaliseen ympäristöön saakka. Opiskelijoiden ruokahävikin minimointipyrkimysten tarkastelu kotitalouksissaan tuo uutta näkökulmaa aiheen tarkasteluun aiempien tutkimusten keskittyessä enemmän opiskelijoiden ruokahävikkikäyttäytymiseen yliopistoruokaloissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää kotitalousopettajaopiskelijoiden ruokahävikin minimointipyrkimysten taustalla olevia tekijöitä kotitalouksissaan. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusaineistona toimi sähköisellä kyselylomakkeella kerätty aineisto, joka koostui 29 kotitalousopettajaopiskelijan vastauksista. Aineiston analyysi eteni sekä aineiston että teoriatiedon ehdoilla. Aineiston analyysissä aineistoa pelkistettiin, ryhmiteltiin sekä käsitteellistettiin, jonka myötä saatiin lopulta muodostettua kaksi tutkimuskysymykseen vastaavaa luokkaa: yksilötaso ja sosiaalisfysikaalinen ympäristö. Tulokset osoittavat, että kotitalousopettajaopiskelijoiden ruokahävikin minimointipyrkimykset rakentuvat monista eri tekijöistä, jotka kietoutuvat yhteen yksilötasolta sosiaalisfysikaaliseen ympäristöön saakka. Yksilötasolla korostuivat ruokahävikkiosaaminen, asenteet ja taloudellisuus. Sosiaalisfysikaalisen ympäristön tasolla korostuivat mallit, itsestä riippumattomat tekijät sekä ympäristövastuullisuus. Tulokset osoittavat näiden tekijöiden olevan kotitalousopettajaopiskelijoiden kotitalouksissa keskeisiä vaikuttajia ruokahävikin minimointipyrkimyksiin. Aikaisempi teoriatieto tuki tutkimuksen etenemistä, ja saadut tulokset vahvistavat aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia. Tulosten perusteella voidaan tunnistaa käytännön soveltamisen mahdollisuuksia ruokahävikin minimointipyrkimysten vahvistamiseksi kotitalouksissa muun muassa koulutus- ja yhteiskuntatasoilla toteutettujen kehittämiskeinojen avulla.
Hund eller mamma– det är frågan : en kvalitativ studie om barns roller i fri lek

Kronlund, Julia (2016)

The aim of this study is to get an insight in which roles occur in children’s free play. How are these roles displayed, and how does children negotiate these roles? This study process how children interact in situations of free play. The main concepts that are discussed in the theoretical part are roles, role negotiation, play, and roleplay. The concepts are explained more profoundly in the theoretical part, which also establishes the theoretical basis of this study. This study is completed as a qualitative study with both case study and observational study as methods. As data collecting method I have been using video observation. The material for my study was collected in a Swedish speaking preschool in southern Finland. The video observations were made during two mornings in this preschool. The aim was to capture free play amongst children. Five preschoolers in total participated in the study. The results of this study indicates that role negotiations as a phenomenon is something that is not that commonly occurring in children’s free play. All of the children participated in choosing roles, but they mostly just announced which role they wanted themselves, without any further negotiation. The roles that occurred in these plays were quite ordinary and mostly permanent. No one chose a role that automatically would have indicated strong leadership, which means that all of the children were somewhat equal in status. The children also had thoughts about what characteristics their own role should have and how the other role characters should act. This could be explained as how the roles were displayed. In my study I found two main categories in how children expressed their own roles and their expectations of the other role characters. These main categories were verbally, and through action.
Huoliprosessi : varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lastensuojelullisen huolen tunnistamisesta ja arvioinnista varhaiskasvatuksessa

Kalliomaa, Rosa (2020)

Voimassa olevan lastensuojelulain (417/2007) tarkoituksena on ollut muun muassa tehostaa varhaisen tuen palveluita. Varhaisen tuen palveluiden kehittäminen on ajankohtaista, sillä lastensuojeluasiakkuudet ovat olleet kasvussa viime vuosien ajan. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaislapsuuteen sijoittaminen kannattaa ja siitä on erityistä hyötyä heikommassa asemissa olevien lasten tulevaisuuteen (esim. Heckman, 2008; Vandenbroeck & Lazzari, 2013). Tutkielmani selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lastensuojelullisen huolen tunnistamisesta ja arvioinnista varhaiskasvatuksessa. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat painottuvat erityisesti varhaisen puuttumisen näkökulmaan. Teoriaosiossa avaan lisäksi moniammatillisuuden käsitettä varhaiskasvatuksessa, sekä selvitän varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteiskunnalliset tehtävät. Tutkimusaineistoni koostuu neljän varhaiskasvatuksen opettajan sekä yhden lastensuojelun sosiaalityöntekijän teemahaastatteluista. Haastatteluissa selvitin niitä käytänteitä, joita varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät huolen arvioinnissa sekä konkreettisissa toimissa huolen herättyä. Aineiston analyysissä olen hyödyntänyt fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimukseni mukaan varhaiskasvatuksen opettajat kokivat, ettei lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välillä ole toimivia yhteistyökäytänteitä. Tulokset viittaavat myös siihen, että varhaiskasvatuksen henkilöstöllä ei ole tarkkaa tietoa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden toimenkuvasta. Tämä tuli ilmi väkivaltatilanteisiin liittyvissä käytänteissä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön mukaan yhteistyö lastensuojelun kanssa katkeaa usein lastensuojeluilmoitukseen. Sosiaalityöntekijän mukaan yhteistyön ei pitäisi loppua lastensuojeluilmoitukseen, mutta esimerkiksi erilaiset salassapitosäädökset vaikuttavat tiedon jakamiseen. Lisäksi tuloksissa on havaittavissa toisistaan poikkeavia käytänteitä esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksistä huolen arvioinnista, sekä siitä kenen vastuulla lastensuojeluilmoituksen tekeminen on.
Huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välisen yhteistyön toteutuminen ja edellytykset päiväkodin kontekstissa

Timperi, Minttu (2024)

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on päivittäin vuorovaikutuksessa lapsen huoltajien kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että toimiva yhteistyö huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä on lapsen edun mukaista. Toimivan yhteistyön avulla voidaan tukea lapsen turvallista kasvua ja kehitystä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää millaista yhteistyötä huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä on sekä mitkä tekijät vaikuttavat yhteistyön sujuvaan toteutumiseen ja toisaalta mitkä ovat vuorovaikutuksen kriittisiä pisteitä. Tutkimus kohdennettiin koskemaan päiväkodin kontekstia. Tarkoituksena oli koota systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin viime vuosina julkaistua tutkimustietoa koskien huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välistä yhteistyötä. Tutkielma toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkimusaineisto koostettiin tieteellisistä artikkeleista, jotka haettiin kolmen elektronisen tietokannan avulla. Tutkielmalle asetettujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien jälkeen, tutkimusaineistoksi muodostui seitsemän pohjoismaista tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välistä yhteistyötä. Tutkielman tuloksia analysoitiin narratiivisen analyysin avulla. Huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välisen yhteistyön muodot ovat monipuolisia ja moniulotteisia. Tutkielman perusteella yhteistyön voidaan todeta olevan monen tekijän summa. Aineistosta vahvimpina yhteistyöhön vaikuttavina tekijöinä nousi luottamus ja viestintä. Näiden tekijöiden näkökulmasta on tärkeää, että huoltajat tulevat henkilökohtaisesti kohdatuksi. Vastuu yhteistyön onnistuneesta toteutumisesta on yhteistyön molemmilla osapuolilla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön on tärkeää tiedostaa ja kiinnittää huomiota niihin tekijöihin, joiden nähdään vaikuttavan yhteistyön laatuun.
Huoltajien ja varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä päiväkodissa tehtävästä yhteistyöstä

Juva, Maija (2020)

Tiivistelmä - Referat – Abstract Yhteistyö puhuttaa toistuvasti niin median keskustelupalstoilla kuin arjessakin. Suomen Vanhempainliitto oli syksyllä 2019 kiinnostunut siitä, millä tavalla huoltajat kokevat lapsensa varhaiskasvatuksen. Tästä syystä he toteuttivat päiväkotibarometrin, joka saikin runsaasti osallistujia. Tutkielmani tavoitteena on saada tietoa, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö ja huoltajat kokevat yhteistyön heidän välillään. Lisäksi selvitän sitä, miten se näyttäytyy arjessa ja miten yhteistyöhön voi vaikuttaa. Lopuksi selvitän vielä sitä, jakautuuko vastuu kasvatuksesta jollakin tapaa heidän välillään. Tutkielmaani osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa sekä neljä huoltajaa, joiden lapset osallistuvat Helsingissä järjestettävään varhaiskasvatukseen. Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua, jotka toteutettiin alkuvuodesta 2020. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Analyysissä edettiin ensin aineistolähtöisesti, mutta aikaisempi tieto ja teoria ohjasi analyysiä sen loppuvaiheessa. Tutkielmani tulosten perusteella yhteistyö varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien välillä merkitsee haastateltaville paljon. Yhteistyön kautta huoltajat saivat pääasiassa toivomaansa tietoa lapsensa päivästä. Tämä riitti suurimmalle osalle haastatelluista huoltajista. Se, miten yhteistyötä tehtiin, oli aina asianomaisista henkilöistä riippuvaista. Huoltajien puheissa oli havaittavissa, etteivät he tienneet tarkalleen, mitä lapset tekevät varhaiskasvatuspäivien aikana. Varhaiskasvatuksen opettajat kaipasivat avoimuutta ja suoraa palautetta vanhemmilta siitä, minkälaista yhteistyötä he kaipaavat. Varhaiskasvatuksen opettajat olivat sitä mieltä, että lapsen vahvuuksia tulisi sanoittaa ääneen kohdatessa huoltajia. Tämä koski niin vienti- ja hakutilanteita kuin lapsen VASU-keskustelujakin.

Now showing items 655-674 of 3696

Browsing by Title

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO