Browsing by Title

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lapsen huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön välistä yhteistyötä sekä tuoda esille heidän väliseen yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatushenkilöstöllä on suuri rooli yhteistyön luomisessa sekä sen ylläpitämisessä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on yleistynyt vuosien varrella ja huoltajia on otettu enemmän osallisiksi päiväkodin arkeen, jonka vuoksi yhteistyön merkitys on kasvanut. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, miten varhaiskasvatushenkilöstö loi yhteistyötä huoltajien kanssa ja mitkä tekijät vaikuttivat huoltajien yhteistyöhön osallistumiseen. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimus koostui yhden alle 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmän varhaiskasvatushenkilöstön puhelinhaastatteluista sekä kyseisen yksikön toimintasuunnitelmasta. Haastateltavia oli kolme kappaletta ja haastattelut toteutettiin yksilöllisinä ja puolistrukturoituina puhelinhaastatteluina. Haastattelun tavoitteena oli tuoda esiin varhaiskasvatushenkilöstön käsityksiä yhteistyön toteutumisesta huoltajien kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2020. Litteroidun tutkimusaineiston analysointi toteutettiin teoriasidonnaista analyysia hyödyntäen. Yksikön toimintasuunnitelma toimi taustoittavana materiaalina, jonka sisältöä vertailtiin haastattelusta tuotettuihin tutkimustuloksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatushenkilöstö loi tiiviillä yhteydenpidolla ja erilaisilla perheiden kohtaamisien käytännöillä yhteistyötä huoltajien kanssa. Yhteistyössä oma lapsi oli huoltajien kiinnostuksen keskiössä ja yhteistyön toteutumiseen vaikutti monilla eri tavoilla huoltajan oma tausta. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että niin päiväkodin kuin huoltajien omat toimintatavat vaikuttavat merkittävästi yhteistyön toteutumiseen. Tutkimustulosten perusteella voidaan pitää tärkeänä varhaiskasvatushenkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta yhteistyöhön sekä sitä, että varhaiskasvatushenkilöstö tuo lapsen esiin myös ryhmän jäsenenä, jolloin huoltajien käsitys lapsensa varhaiskasvatuksesta sekä yhteistyöstä laajenee päiväkotiryhmän tasolle ja vuorovaikutus perheiden kanssa lisääntyy.

Bronfenbrennerin ekologisen teorian mukaan varhaiskasvatuksen aloitus on ekologinen siirtymä, jossa lapsen kaksi kasvuympäristöä, koti ja varhaiskasvatus, kohtaavat (Puroila & Karila, 2001, s.208–209). Varhaiskasvatuksen aloitukseen liittyviä lapselle ja huoltajille tärkeitä käytäntöjä on jouduttu muokkaamaan pandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten vuoksi. Varhaiskasvatuk-sessa on jouduttu esimerkiksi rajoittamaan huoltajien pääsyä varhaiskasvatuksen sisätiloihin (Ope-tushallitus, 2022), jolloin lapsen ja huoltajien yhteinen tutustuminen sisätiloissa on siirtynyt ulos. Aiemman tutkimuksen (Poikonen & Lehtipää, 2009, s.75) mukaan huoltajat ovat tyytyväisiä var-haiskasvatukseen sekä kasvatusyhteistyöhön varhaiskasvattajien kanssa. Tutkielman tekeminen täs-tä aiheesta on tärkeää, koska normaalista poikkeavissa oloissa on tärkeä huomioida myös huoltajien kokemukset, jotta varhaiskasvatusta voidaan kehittää yhdessä huoltajien kanssa. Tutkielman tavoit-teena on selvittää, millaisia kokemuksia huoltajilla on varhaiskasvatuksen aloituksesta COVID-19 pandemian aikana. Tutkimuskysymykseni on, millä tavoin huoltajat ovat kokeneet varhaiskasvatuk-sen aloituksen. Tutkielmaani osallistui yhdeksän huoltajaa, joilla oli kokemusta varhaiskasvatuksen aloituksesta pandemia aikana. Rajasin tutkittavaa joukkoani pandemian kunnallisten tartuntamäärien perusteella. Tutkittaviksi kunniksi valikoituivat kolme kuntaa, joissa oli huomattavasti enemmän tartuntoja kuin muualla Suomessa: Espoo, Helsinki ja Vantaa. Keräsin aineistoni verkossa olevalla kyselylomak-keella julkaisemalla kyselylomakkeen linkin Facebookissa Puskaradio espoo, Puskaradio Helsinki sekä Vantaan Puskaradio ja palvelut ryhmissä. Analysoin aineistoni aineistolähtöisellä sisällönana-lyysillä. Huoltajien vastausten perusteella pandemia rajoitteet olivat merkityksellinen osa heidän kokemus-taan varhaiskasvatuksen aloituksesta, etenkin rajoitus, joka koski huoltajien mahdollisuutta tutustua lapsen kanssa sisällä. Osa huoltajista koki aloituksen toteutuneen hyvin, vaikka aloitus oli tapahtu-nut ulkona ja yhteiset keskustelut varhaiskasvattajien kanssa Teamsin välityksellä. Toisille näistä oli jäänyt epävarmuus ryhmän toiminnasta sekä kaipuu päästä näkemään sisätiloja myös siitä syystä, että voisi keskustella niistä lapsen kanssa. Huoltajat kertoivat myös siirtäneensä varhaiskasvatuksen aloitusta myöhemmäksi pandemian vuoksi, kun töihin paluu tai opiskelu mahdollistivat sen. Joiden-kin huoltajien mukaan varhaiskasvatuksen aloitus oli pystytty toteuttamaan normaaliin tapaan sisällä tutustuen, jolloin huoltajat eivät kokeneet siihen liittyvän haasteita.

The purpose of this thesis is to get more information about parents’ perceived trust towards kindergartens. This study will find out which themes concerning kindergarten are calling forth discussion in the internet web sites among parents of pre-schoolers. Besides that the study aims to delineate how the trust is manifested in the internet discussions. The new document of the grounds of early childhood education is coming into effect in the autumn 2017. The importance of cooperation with parents is emphasized in this document. Educators have to be conscious of parents’ opinions and be able to develop methods of cooperation with the help of that. Previous surveys have pointed out that parents’ trust towards Finnish early childhood education is quite strong. Research data in this thesis was written material in internet. The research material consisted of 23 message chains containing 1–38 messages. The messages were written during August and September 2016. The material was assembled in vauva.fi and kaksplus.fi –internet discussion areas. The thesis was executed with qualitative methods by content analysis. The material showed that parents were discussing about ways of action in separate kindergartens, characters of workers and security of kindergartens. In addition of that they inquired opinions about separate kindergartens from each other. Other families’ ways of action and public reporting news of kindergartens was also called forth discussion. The material showed that parents often perceived distrust towards kindergartens. In spite of that they trusted they have chance to influence and the principals could help if needed. The research results differ greatly from earlier findings. These results extend people’s knowledge about parents’ trust towards kindergartens. The trust is not so unambiguous that earlier findings show. The realistic picture of parents’ perceived trust towards kindergarten could be formed by studying the situation by using varied range of research methods.

Objectives. The purpose of this thesis is to study the use of the See the Good! digital application and its effects on classroom climate. I study how a class teacher uses the application and how it has affected the classroom climate. The theory of my research is based on See the Good! digital application developed by Positive Learning Oy and the five dimensions of school climate by Amrit Thapa, Jonathan Cohen, Shawn Guffey and Ann Higgins-D’Alessandro (2013). Methods. This study was conducted as a qualitative descriptive case study. It does not pursue to give general results but instead it provides a description of the examinee´s overall personal experience of the subject. The study material is based on interview conducted with a semi-structured theme interview. The study consists of 1 subject who has been teaching for over 25 years and has used the See the Good! application over a year. The responses of the interview were transcribed and analyzed by data driven qualitative content analysis. Results. The examinee used the application irregularly as a part of many positive pedagogy applications along with actual schoolwork. The use of the application was based on examinee´s own interest and motivation towards the topic of the application. Examinee used the application as a teaching material and as an assistance in planning lessons. Examinee had used all the sections in the application, of which the Teach section was the most used. The use of the application didn´t affect every dimension but it had effect on most of the dimensions. The most significant effects of using the application were on the dimension of relationships and social skills. The use of the application had positive effects on students´ social skills and it improved class spirit and respect for diversity. The use of the application had also positive impact on teacher´s work and it improved students´ work in the classroom.

The purpose of this study was to describe what level of sensitivity personnel of kindergarten works when under 3-years old child arrive to kindergarten. In addition on this study researched was there difference on level of sensitivity between different educations by kindergarten personnel. Purpose was also to describe in what ways sensitivity interaction is mentioned in documents witch instruct action in kindergarten. Earlier studies have indicated that education of kindergarten personnel affects to level of sensitivity and that sensititivity interaction increase quality of early childhood education. That’s why it was necessary got more information on what level of sensitivity kindergarten personnel works and what is the signification of education and documents witch instruct action. This was qualitative research. Methods of data collection was non-pariticipant structured observation and completed documents. Observated data was analysed as a indicator of Adult Engagement Scale (AES), take noticed only level of sensitivity. Completed documents analysed as a data analysis method. This study achieved at three different kindergartens. On each kindergartens there was one kindergartenteacher and one children’s nurse who participated on study. In addition completed documents was data of this study. Outcome of study was that kindergartenteachers and works at high level of sensitivity when they receive under 3-years old child to kindergarten. According this study kindergartenteachers worked higher level of sensitivity than nannys, because usually measured level of sensitivity was level 5 at kindergartenteachers and level 4 at children’s nurses. On documents witch intruct action in kindergarten, came out that mentions of sensitivity was more concrete on one document (1) than other documents (2,3). This showed also that person who had highest level of sensitivity worked on kindergarten whose document mentioned sensitivity strongly.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää Pierre Bourdieun pääomateorian kautta sitä, miten huono-osaisuutta on määritelty suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa, ja mikä vaikutus huono-osaisuuteen liittyvillä pääomilla on lapsen koulutuspolkuun. Bourdieun pääomateoriaa on käytetty paljon luokkaerojen ja koulutuksen tutkimuksessa. Sen avulla voimme jakaa elämämme eri luokkiin, joiden kautta voidaan tutkia, erotella ja määritellä erilaisia yhteiskuntaamme liittyviä ongelmia ja toimintamalleja. Esimerkiksi Atkinson (2015) on käyttänyt Bourdieun pääomia kuvailemaan eri sosiaaliluokkia ja sosiaalista liikkuvuutta. Vaikka koulutusjärjestelmämme on yksi suurimpia eriarvoisuutta vähentäviä tekijöitä, erottelee koulutus edelleen jo koulutuspolun alkutaipaleilla hyvä- ja huono-osaiset. Jotta voitaisiin puuttua koulutuspolkujen eriytymisen ongelmaan, on ensin kartoitettava sen syitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pääomilla on selvä vaikutus koulutuspolkuun. Vähäisellä kulttuurisella pääomalla on yhteys lasten koulutustasoon sekä siihen, ettei koulutusta arvosteta. Sosiaalisen pääoman on todettu auttavan koulutuksen jälkeisessä menestymisessä työelämässä muun muassa verkostojen ja suhteiden kautta. Menetelmät. Tutkielmaa varten etsin kirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita sekä aiempia tutkimuksia aiheesta. Tiedon haussa käytin esimerkiksi Helsingin yliopiston Helka-kirjastoa ja sen verkkopalvelua sekä muita verkkokirjastoja. Etsin kirjallisuutta myös aiemmista aihetta käsittelevistä teoksista. Toteutin tutkielman teoriaohjaavana systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa käytin Bourdieun pääomia tutkielmani etenemistä ohjaavana teoriana. Bourdieun pääomateoria ohjasi aineiston analyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Huono-osaisuus esiintyi pääomista kertovassa kirjallisuudesta ja päinvastoin. Esimerkiksi taloudellinen niukkuus merkitsi alhaista taloudellista pääomaa. Kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen pääoman välillä oli myös selvä yhteys huono-osaisuuteen. Alhainen kulttuurinen pääoma vaikutti merkittävästi koulutuspolkuun vanhempien koulutuksen, asenteiden ja arvojen kautta, ja sosiaalinen pääoma näyttäytyi siinä, millaista tukea lapsi saa koulutuspolullaan. Taloudellisella pääomalla nähtiin olevan vaikutus muun muassa kulttuurisen pääoman hankkimiseen, jonka kautta se myös vaikuttaa koulutuspolkuun.

Mål. Enligt tidigare forskning och mätningar har läsintresset minskat hos barn och ungdomar. Undersökningens forskningsuppgift var att beskriva, analysera och tolka vad aktuell forskning säger om digital teknologi och läsintresse hos barn och ungdomar. Syftet med avhandlingen var att finna samband mellan användningen av digital teknologi och läsintresse, samt identifiera hur olika sätt att använda sig av teknologi påverkar läsintresse. Dessutom behandlades hur digital teknologi kan användas i undervisningen för att stödja utvecklingen av elevernas läsintresse. Metoder. Avhandlingen är gjord som en systematisk litteraturstudie. Det slutliga urvalet som analyseras i avhandlingen och som ligger som grund för att besvara forskningsfrågorna består av nio forskningsartiklar. Artiklarna valdes på basis av noggrant utvalda urvalskriterier. Forskningsartiklarna analyserades och tolkades på basis av avhandlingens forskningsfrågor. Resultat och slutsatser. Läsning med hjälp av digitala verktyg hade i flera fall en positiv inverkan på barn och ungdomars läsintresse. Särskilt barn och ungdomar som inte är aktiva läsare var positivt inställda till läsning med hjälp av digitala verktyg. Det framkom dock också att en del barn och unga, särskilt aktiva läsare, föredrar att läsa traditionella böcker. Användandet av digitala verktyg till läsning medförde också risker som kan påverka läsintresset, såsom distraktioner och att de kan vara belastande för ögonen. Barn och ungdomar som hade större tillgång till digitala verktyg visade sig ägna mindre tid åt läsning. Angående användningen av digital teknologi i undervisningen kunde det konstateras att innehållet spelade en större roll än plattformen då eleverna läser.

The aim is to study how different leadership styles relates to work commitment and well-being. My study objects are thus concepts and theories. Based on the literature, my aim is to answer the following research question: how do work commitment and well-being appear in different leadership styles? This thesis is an integrated, descriptive literature study. I try to establish a broad overview of the theme based on different sources. I thematize my material based on my research question. I make delimitations in the form of excluding literature and theories that are not directly relevant to my question. I want to create a broad overview of leadership, well-being and work commitment. The result of my analysis is that the transformative leader has good conditions for work commitment, even though the style is sometimes difficult to interpret. The leader has a good starting point for well-being. Based on the literature, the transformative leader has the best conditions for wellbeing in working life. The transactional leader also has good conditions for work commitment but has more negative than positive aspects related to well-being. The charismatic leader is difficult to interpret in terms of work commitment but has good conditions for well-being. The let-go-leader has poor conditions for both well-being and work commitment and is the style that have the highest risk of not being well in work life.

How do we see the quiet students? Earlier studies show that these students are often relatively invisible in schools and their needs are omitted to the benefit of more active students. The aim of this study was to understand how teachers apprehend their quiet students and how they evaluate the need of scaffolding for these students. I was also interested in how these students were assessed, on whether or not their quietness affects their credentials? The quiet students can be more reserved by nature, be fearful or shy. The underlying causes for the quietness are important to understand for the best result when interventions are planned. Also, the lack of national assessment criteria puts the teachers in a quandary, the curriculum sets guidelines, but the final credential will be subjective. The study was executed by semi structured interviews with three primary school teachers. The transcribed interviews where then analyzed with a hermeneutic approach to understand and mediate the voices of the teachers how they experience their quiet students and their need for support but also the difficulties they encounter when assessing these students. The result show that there are no explicit types of scaffolding that will benefit all students. Every student is unique with their own reason for quietness. As a teacher you must be aware of the underlying reasons for the best outcome. While the study shows that some progress can be made by creating an understanding and safe environment both in the classroom and outside. On the question about assessment the study shows that the quietness effects the student’s credentials negatively.

Aim The aim of this study is to examine how preschool teachers work towards supporting children’s development of digital competence and to obtain how children can develop their information and communications technology skills in preschool. The study strives to find out how children use digital teaching aid in preschool, what goals the educator has regarding activities where digital equipment is used and how the educator believes that children’s information and communications technology skills can be developed in preschools. Method The research methodology for this study is hermeneutic and consists of qualitative interviews with three preschool teachers from three different kindergartens in Espoo. Results and Conclusion The results show that a versatile and varied combination of both the usage of digital teaching aids and learning in the real immediate environment is the best possible method, that supports not only children’s overall learning within different educational fields, but also supports them to develop their digital literacy and information and communications technology skills.