Browsing by Title
Now showing items 698-717 of 3696
-
(2021)Mål. Fysisk aktivitet minskar risken för bland annat hjärt- och kärlsjukdomar, bröstcancer och diabetes typ-2. Trots den här kunskapen visar statistiken att endast 65% av vuxna i åldern 30–64 år kommer upp till WHO:s rekommendationer för fysisk aktivitet. Mitt syfte med avhandlingen är att se på hur upplevd autonomi kan påverka den inre motivationen till fysisk aktivitet. I undersökningen används Deci och Ryans (1985) motivationsteori om självbestämmande som grund då upplevd autonomi i träningssammanhang undersöks. Tidigare forskning visar att upplevd autonomi är ett av de grundläggande psykologiska behoven som måste vara tillfredsställt för att en person ska kunna uppleva inre motivation. Jag undersöker vilken betydelse upplevd autonomi har på den inre motivationen för fysisk aktivitet och hur en träningsinstruktör kan ge stöd för autonomi i ett träningssammanhang. Metoder. Undersökningen utfördes som en beskrivande litteraturstudie och analyserades enligt en narrativ översikt. Artiklarna som analyserades utgick från motivationsteorin om självbestämmande. Materialet var på engelska och hämtades från databaserna Google Scholar, Helka och Helda. Resultat och slutsatser. Tidigare forskning visade att en person som upplevde autonomi kände sig mer motiverad till att träna. Autonomi hade en direkt inverkan på känslan av kompetens och syfte för träningen. Det här betyder att om en person upplever sig ha kontroll över en träningssituation och får göra egna aktiva val kommer personen också att uppleva större glädje och tillhörighet. Ett yttre stöd leder till en större social tillfredsställelse av träningen. En tränare kan tillföra variation, närvaro och en känsla av samhörighet. Studierna i avhandlingen påvisar att det här är faktorer som ökar den inre motivationen. Att träna tillsammans med andra har också visat sig ha en positiv effekt på motivationen. Motiverande samtal med stöd av motivationsteorin om självbestämmande leder till högre känsla av kompetens, glädje och autonomi. Sammanfattningsvis mår människor bra av att få känna kontroll, få uppmuntran och känna social samhörighet i samband med ett träningspass.
-
(2022)Särskilt begåvade elever är en resurs som vi inte har råd att försumma. Enligt Grunderna för läro-planen för den grundläggande utbildningen 2014 ska varje elev få uppmuntran och stimulering så att hen kan utveckla sitt lärande. Rätt sorts stöd och stimulans hjälper eleven att utvecklas till sin fulla potential. Enligt Lev Vygotskys teori om elevens proximala utvecklingszon gäller det att hitta den yttersta gränsen för vad eleven kan behärska. Den proximala utvecklingszonen syftar till den nivåskillnad som eleven kan lära sig på egen hand och vad hen kan lära sig tillsammans med en pedagog. Syftet med avhandlingen var att utreda hur klasslärarna upplever stödandet och stimulerandet av särskilt begåvade elever. För att uppnå syftet formulerades forskningsfrågorna till följande: - Hur identifierar klassläraren en särskilt begåvad elev? - Hur stöder och stimulerar klassläraren en särskilt begåvad elev? - Hur upplever klassläraren sina möjligheter att stöda och stimulera särskilt begåvade ele-ver? Avhandlingen var en kvalitativ undersökning och materialinsamlingen skedde med hjälp av semi-strukturerade intervjuer. I intervjuerna deltog tre klasslärare. Den tematiska analysen användes för att analysera datamaterialet. Avhandlingens resultat visar att vare sig läroplanen eller skolan kommer med riktlinjer, ramar eller verktyg för att identifiera, stöda och stimulera särskilt begåvade elever. Resultatet berättar även att temat inte behandlas i klasslärarutbildningen. Därför tyr sig respondenterna till sin arbetserfarenhet och sina observationer i skolvardagen samt söker kunskap om temat i form av fortbildning.
-
(2022)Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Syfte. Syftet med denna forskning är att få en insyn i vad lärare gör för att förbättra elevernas mentala hälsa samt resultat i Move! Samt att få en överblick över vad lärare gör för att förbereda eleverna inför Move! Och hur de sedan behandlar resultaten och arbetar vidare med dem. Jag analyserar även elevernas psykiska hälsa samt hur de mår och känner sig före och under testsituationer. Metoder För att få klarhet i detta så har jag använt mig av en tematisk litteraturöversikt och bearbetat och avgränsat det material som jag funnit. I den beskrivande litteraturöversikten så granskar, analyserar och tolkar jag det material jag valt att använda mig av genom en tematisk analys. Resultat och slutsatser Resultaten visar att mycket tyder på att lärare strävar till att försöka hålla Move! på våren för att kunna utvärdera elevernas kondition. Man gör detta för att eleverna skall hinna träna upp sin kondition och motoriska färdigheter under hela skolåret. Detta ger även gymnastikläraren en insikt på hur bra hens terminplan har varit och om man i själva verket uppnått de mål man satt upp för gymnastiken under skolåret. Move! Är obligatoriskt för årskurserna 5 och 8. Flera lärare väljer dock att hålla testerna de övriga åren för att ge eleverna en insikt i testet och vad som kommer krävas av dem. Den mentala aspekten är något som läraren ständigt försöker förbättra under gymnastiken, många elever är obekväma med sin kropp och inte väldigt självsäkra. Därför betonar flera lärare vikten av att skapa en trygg miljö i gymnastiksalen där man kan vara sig själv och var det är nolltolerans för mobbning och diskriminering.
-
(2018)The aim with this study is to recognize how children communicate and interact during free play and in what different ways children’s play start. In this study qualitative methods are used to gather information. I am also interested in finding reasons in conflicts in children’s free play. In this study video observation was used to gather information about children’s interaction in their free play. Participatory observation was also used and an observation diary was written. The video recordings gave the most important analyzable material. The participants in this study were from a bilingual kindergarten and every so often the same children participated in the free play where I recorded. The children’s play was not directed in any way, because free play was recommended for this study. The play situations were recorded and afterwards transcribed into text, which was analysed. The key findings in this study was that children communicate with adult-like sentences and speak to each other using a multifaceted narrative conversation style. Usually children’s play start with choosing toys or tools for the free play. The second common way to start free play was an experience from children’s everyday life and the third common way to start a play was choosing roles for a role play. Conclusions of this study were that children strongly connect their experiences in their free play and children use their imagination in their themes for free play in kindergarten.
-
(2022)Mål. Syftet med studien är att undersöka vilka verktyg och instruktioner klasslärare har för att göra sin undervisning inklusiv. Forskningen är fokuserad speciellt på Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014, årskurs 1-6. Jag ville forska speciellt kring inkludering, eftersom det i dagens skola är i grunden för all undervisningen. Utöver det ville jag analysera specifikt instruktioner i grunderna för läroplanen eftersom de skall styra varje finsk lärare till att uppkomma detta mål. Tidigare forskning har visat att inkludering som tanke är simpelt men komplicerat i praktiken. Jag ville på basen av det undersöka hur utbildningsstyrelsen har skrivit grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen är skriven som ett styrdokument för lärare som behöver verktyg i att genomföra inkluderande undervisning. Metoder. Studien var en kvalitativ innehållsanalys, specifikt en induktiv innehållsanalys. Metoden utgår från en observation som genom forskning generaliseras. I studien utgick jag från en observation i medier och statistik och analyserade sedan på basen av det Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014 och kom till en allmän slutsats. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att instruktionerna kring inkludering är relativt allmänna i grunderna för läroplanen. Instruktionerna innehåller inte mycket konkreta verktyg på hur undervisningen skall göras inklusiv. Utöver grunderna för läroplanen skall de mera konkreta instuktionerna och tillvägagångssätten bestämmas på lokal nivå. Grunderna för läroplanen innehåller ändå instuktioner för de tre nivåerna av stöd för lärande, de beskriver stöd nivån och de viktigaste delarna av genomförandet.
-
(2022)Mål: Syftet med avhandlingen var att se och jämföra likheter och skillnader i läroplanerna i Finland och Sverige. I frågor som berörde bland annat genus och jämställdhet och ämnen kopplat till det. Genom att se hur sådana frågor togs upp visar det i sin tur hur skolan förebygger fördomar och motverkar diskriminering. Sverige kändes öppnare inom ämnet genus. Målet var att kunna jämföra resultaten och föra fram en slutsats och diskutera det. Metoder: Avhandlingen har använt sig av en komparativ metod och därmed jämfört Sveriges och Finlands läroplaner i vad gäller jämställdhet, genus och diskriminering. Analysen var en komparativ, jämförande analys. Resultat och slutsatser. Som helhetssyn kunde man se att likheterna var fler än skillnaderna. Båda ländernas läroplaner hade ett liknande sätt att hantera frågorna. Diskriminering togs dock inte upp särskilt mycket i någon av läroplanerna. Det finns mycket likheter i läroplanerna men även skillnader där till exempel Finland beskriver ämnena i inledningen och Sverige i specifika ämnen. Genus nämns inte i någondera och bland annat i den frågan finns det förbättringspotential till framtida läroplaner.
-
(2016)The aim of this study is to examine parents' thoughts about their children's hobbies. Intention is to investigate factors that parents think are essential in hobbies. I reflect parents' upbringing perspective with social climate that highlights individuality, efficiency and competitiveness in the spirit of neo-liberal policy. My interest is directed to the potential benefits that parents believe hobbies produce. The capitalistic values of neo-liberal politic seems to have background influence in school and in leisure and I seek to examine indication of these values in parents speech. Previous studies suggest that hobbies serve as one form of cultural and social capital when choosing educational paths. Skills obtained at school alone don’t seem to suffice for the aptitude tests to selective classes, but with suitable hobbies one can acquire necessary capital to pass the tests. The ideal of healthy citizen and wholesome activity has also been sought through hobbies. With proper hobbies there is also the parental desire that their child finds suitable friends. Organized activity has even been considered as a vaccine for social exclusion and behavioural problems, especially during puberty. The study material consists of four interviews. The interviewees were parents of preschoolers in a day care center in the capital regionof Finland. Interviews were conducted as theme interviews and they were transcribed and analysed according to the principles of content analysis. Based on this research, hobbies were thought to bring content and interests into children's lives which would help them find their ”own thing”. Hobby-specific know-how, sport skills and better self-esteem were mentioned as benefits of hobbies too. The most significant advantages were thought to be the health benefits, the development of communication skills and the prevention of social exclusion. Health education was underlined by several interviewees and these parents believed that organized physical activity and sports lifestyle passes into adulthood. There was not significant evidence of neo-liberal policies in parents' speech.
-
(2017)The purpose of this literature review was to describe immigrants’ acculturation process and the role of sport and physical education in that process. More specifically the research problems were to describe the acculturation process and it’s meaning from both immigrant’s and society’s point of view and to consider how physical education and sport could support acculturation process and what are the possible challenges that could manifest when using physical education and sport as a part of social integration of immigrants. The research on the role of sport and physical education in acculturation process seems to be rare and has provided equivocal results. Positive effects of sport and physical education on social integration can be categorized under six categories: general feeling of control in life, connection to learning language, practicing general skills needed in society, social contacts and creating friendships, psychical wellbeing and adding tolerance. Challenges of sport and physical education in social integration process can be categorized in five categories: cultural differences, socioeconomic factors, the competitive nature of sports, lack of knowledge, racism and prejudices. This overview will show that succesfull support of acculturation process is usefull and positive to both immigrant and society. Supporting especially children’s and adolescents’ acculturation process should be taken into account. Physical education and sport can be shown to be usefull in supporting social integration, if possible challenging factors are considered planning and executing activity. Literature review will also indicate the need for an extensive research, especially regarding children in early childhood education and in elementary school. Research on their acculturation and using physical education and sport in assisting social integration process, would be significant to teachers, coaches and other educators working with immigrants. With the help of an extensive research could be received more inclusive picture of acculturation, physical activity of immigrant children and- adolescents and their relation to sport. Through that could be developed the knowledge of methods, how to utilize physical education and sport in supporting acculturation process.
-
(2016)The goal of this bachelor’s thesis is to gain new information on primary school life stance educator’s views on assessment. Life stance education assessment has been a neglected research topic. Previous research has shown that the subject is stil not fully equal compared to older school subjects. The reason I chose this topic for my bachelor’s thesis is to increase the knowledge on life stance education assessment. The research task of this thesis is to sort out and analyse the life stance education assessment views of two teachers. The research questions of this thesis were ”What areas of learning the interviewed teachers stressed in their teaching of life stance education?” and ”What were the most important assessed objectives in life stance education according to the interviewed teachers?” This thesis was a qualitative case study, in which two life stance educators were interviewed. Teachers were from the Greater Helsinki area. One of the teachers was an experienced life stance education teacher and the other was teaching life stance education for the first time in their career. Teachers’ life stance education classes differed greatly from each other. The interviews were semi-structured theme interviews. Research material, which was gathered by interviewing research subjects, was analysed with theory-guided content analysis. There were two frameworks for analysis, one built from National core curriculum’s concept of learning and the other was life stance education’s assessment criteria for sixth graders. From the results of this bachelor’s thesis can be deduced that the size of the class and prior experience in teaching life stance education affect both the teachers’ concept of learning and the in the objectives they stressed in their teaching. In the large-sized class, time used in learning interaction skills was greater than in the smaller class. Also the time of day when the classes were held affected greatly both the teacher and the students. The objectives teachers stressed varied also and the more experienced teacher had more variance in his most stresses objectives. The practical benefits of this reseach might be in the extra knowledge gained for teaching of life stance education and its assessent.
-
(2018)Objectives. The aim of this thesis is to clarify experience of the divorced mothers in mastery of everyday life. The objective is to clarify how the divorced mothers experience everyday life and what means they have to survive of it when the situation of life has significally changed. According to studies the challenges of parenthood and the requirements of labor market has increased with the transformation of society. Previous research in mastery of everyday life has shown that families have difficulties to manage the basic activities of everyday life. The present study aims to clarify the challenges that new life situation puts on the mothers resources. The theoretical framework consists of discussing both the experience of mastery of everyday life and resources of divorced mothers. Methods. The data of this thesis is collected from an open enquiry by useing informed paper questionnaire. The participants were selected by discretionary sample. The survey involved six women aged between 33 and 47. At the time of the survey they all had at least one resident child. The data is analyzed using content analysis. Results and conclusions. According to the divorced mothers everyday life is manageable and good. The study showed that smooth daily life requires planning and anticipation. As the biggest change in everyday life due to the changing life situation, mothers experienced to be responsible for everything alone. Responsibility and decision-making on one parents shoulders is perceived as a resource consuming factor. Based on the results everyday life is manageable if it can be anticipated through routines. Flexibility in working life is also significant from the view of mastery of everyday life. The sufficiency of family resources and the ability to manage everyday life could improve with social support.
-
(2019)This bachelor's thesis is a descriptive literature review on what makes a good educational video, what kind of studies has been done on educational videos and what are the core elements of a good educational video. The goal of the review was to find concrete advice on how to make better educational videos for the creators of educational videos. In this research the focus was on the structure and technical aspects of a good educational video, not on the different ways to use educational video for teaching and learning. The research method used was narrative literary review. The material for research consists of 30 studies from the fields of pedagogy and information technology. The scope of the studies included memory and learning theories related to educational videos, how effective video is as a teaching tool, the quality of an educational video and different educational videos in YouTube. The themes rising from the literary can be divided to five main categories. These are: defining what is an educational video, learning and memory theories related to educational video, copyrights, effectiveness of educational videos and the questions about the technical quality, length, structure, signals, sound and image, pace and style of narration, subtitles, background music, interactivity and personalization of an educational video. This review includes a 24-point checklist based on the ten elements of a good educational video. This review also confirms that effectiveness of an educational video depends on how well it is planned and tested before it is released. Most of the studies stated that students appreciated high quality educational videos and using them increased the motivation of the students. The studies were only partly unanimous that the use of educational videos would improve learning results. The majority of the source material for this literary review was from the US. They didn't cover copyright matters because in the USA so called "fair use" doctrine permits using different video materials freely in education. In Finland the limited and multi-interpretable copyright rules have made it more difficult to use videos in teaching. The new EU Copyright Directive was approved on April 15th, 2019. The goal of the Directive is to update the copyrights for digital environments and Finland will pass the appropriate legislation to meet the Directive's requirements by 2021.
-
(2017)I studied how good and evil characters are presented in modern fairy tales. Modern fairy tales are fairy tales which are written recentIy, author is known and the stories has only one version. I wanted to know whether good and evil characters were round or flat characters. I also studied how characters goodness or evilness was presented. I studied characters ending, was it happy or unhappy. I compared modern fairy tales to folktales. My studies is qualitative research and I am using content analysis to analyse my material. At my material I used four children books which I categorise as modern fairy tales: Latte-siili Lofooteilla, Monsterijengi: vampyyrijahti, Möbiuksen maa and Uimahallin arvoitus For each book, I analysed one good and one evil character. My studies show that all good characters are round characters. Every evil character except one were simple characters. Good characters take care of other characters and save others. Evil characters were aggressive, destructive and selfishness. For good characters ending was happy and for evil characters ending was unhappy, except for one character.
-
(2020)Viime aikoina avoimet oppimisympäristöt ovat herättäneet paljon keskustelua. Keskustelu on aktiivista ja kantaaottavaa, ja kyse on tärkeästä aiheesta. Pitkäaikaistutkimukselle avoimien oppimisympäristöjen vaikutuksesta on myös kova tarve. Tässä kandidaatintutkielmassa ta- voitteena on tarkastella, kuvailla ja analysoida viime aikoina mediassa voimakkaasti esillä ollutta keskustelua uusien, avoimien oppimisympäristöjen ympärillä. Tärkeitä termejä tutkiel- massa ovat oppimisympäristö ja avoin oppimisympäristö. Tutkielman aineistoa analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Diskurssianalyysin aineisto koostui 10:stä Helsingin Sanomissa syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana julkaistusta kirjoituksesta, joista yksi oli toimittajan kirjoittama, ja loput 9 mielipidekirjoituksia. Analysoitavaa aineistoa kertyi yhteensä 26 sivua. Aineistosta löytyi kaksi päädiskurssia. Avoimiin oppimisympäristöihin kriittisesti suhtautuva diskurssi ja niitä puolustava diskurssi. Molemmat jakautuivat vielä useampaan aladiskurssiin. Vahvempi, kriittisesti suhtautuva diskurssi jakautui neljään aladiskurssiin: pysyvyys luo tur- vaa, muuttuvuus ei -diskurssiin, lasten etua vaativaan diskurssiin, haittojen diskurssiin ja päät- täjiä kyseenalaistavaan diskurssiin. Heikompi, puolustava diskurssi jakautui puolestaan kah- teen aladiskurssiin: vastuusta vetäytymisen diskurssiin ja hyötyjen diskurssiin. Koska keskus- telu on niin kriittisesti painottunutta, voidaan myös todeta, että tutkimusta avoimien oppimis- ympäristöjen vaikutuksista ja toimivuudesta tarvitaan lisää.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, millä tavalla alan kirjallisuudessa ja - blogeissa kerrotaan positiivisen pedagogiikan mahdollisuuksista vaikuttaa pienten lasten syrjäytymiseen. Ohjaavana ajatuksena on positiivisen pedagogiikan kautta yksilön hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Menetelmät. Kirjallisuuskatsaukseni aiheen pohjalta lähdin orientoitumaan lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita, blogeja, aiempaa kurssimateriaalia, sekä somen lähteitä. Aineisto rajautui teoksiin, joissa esiintyy syrjäytymiseen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, syrjäytymisen ehkäisy ja siihen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, positiivinen psykologia lapsuudessa ja sen vaikutukset kehitykseen, sekä positiivinen pedagogiikka syrjäytymisen näkö-kulmasta. Tulokset ja johtopäätökset Positiivinen pedagogiikka korostaa vuorovaikutuksen roolia lasten oppimisessa. Tutkimuksen mukaan lasten tunteiden säätely perustuu onnistumisen kokemuksiin aikuisen tuella. Kirjallisuuden kautta kävi ilmi stressin vaikuttavuus haitallisesti pienten lasten aivojen kehitykseen, ja se, kuinka turvallinen ympäristö on tässä keskeinen tekijä. Positiivisen pedagogiikan keinot voivat ehkäistä syrjäytymistä keskittymällä aikuisen tukemiseen tunteiden säätelyssä ja tarjoamalla systemaattista harjoittelua tunnetaitojen kehittämiseen varhaislapsuudessa. Lisäksi on tarpeen jatkaa tutkimusta ja kehittää käytännön toimen-piteitä syrjäytymisriskissä olevien lasten tukemiseksi.
-
(2019)The purpose of this thesis was to produce knowledge on the factors through which well-being is being described in the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care (2018) and to explore how those factors are connected to the well-being theory of positive psychology. Previous studies have shown that the connection between well-being and learning is strong and this has led to well-being theories and motivational learning theories approaching each other. The Core Curriculum is a national regulation and guideline to the development of operational culture and the implementation of pedagogy but it is also subject to many interpretations. In this thesis the objective is to examine the resemblances in the construction of well-being and learning that can be seen between the content of the Core Curriculum and positive psychology so that conclusions can be made whether the Core Curriculum is guiding educators towards positive pedagogy. The view of the positive psychology and the theoretical framework of the construction of well-being is being described by Seligman’s PERMA-theory. This thesis was conducted as a qualitative research and the data consisted of the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2018 which was published on the website of Finnish National Board of Education in December 2018. The data was analysed using directed content analysis. In the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2018 well-being was described by positive emotions, engagement, relationships, meaning and accomplishment and these five elements represent the construction of well-being as seen in positive psychology’s PERMA-theory. The Core Curriculum can be seen influenced by positive psychology and its view on well-being and its importance on learning. By supporting the elements of well-being with positive pedagogy methods, the educators can increase the well-being of a child and enhance learning. Furthermore, well-being was described in the data through health and life long learning factors. In the study results also appeared that play has an overall increasing affect on child’s well-being. In play all the elements of PERMA-well-being-theory were integrated. Therefore educators’ understanding of the importance of play on child’s well-being and learning would enhance the implementation of play as a part of pedagogical activities.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hyvinvoinnin tekijöitä käsitöissä. Taustaoletuksena on, että käsityöt vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin. Tutkimus on toteutettu Pölläsen (2017) teorialla, joka perustuu käsitöissä hyvinvoinnin tekijöihin kehossa, materiaaleissa ja välineissä, ajattelun ja tunteiden hallinnassa, tietojen ja taitojen kehittymisessä sekä sosiaalisissa ja kulttuurisissa tekijöissä. Aikaisempien tutkimuksien mukaan käsitöiden tekeminen rentouttaa ja auttaa käsittelemään elämässä olevia stressaavia asioita tai tapahtumia. Käsitöiden tekemisen avulla koetaan nautintoa, parannetaan tekijöiden itseluottamusta, tuodaan esille omaa persoonallisuutta ja mielipiteitä. Käsitöiden avulla tunnetaan elämänhallinnan tunteita, kun käsitellään materiaaleja, laitteita ja tehdään eri tekniikoita. Käsityöt auttavat luomaan yhteenkuuluvuuden tunteita läheisten ihmisten välillä tehtyjen tuotteiden kautta. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui seitsemän käsityönopettaja opiskelijaa, joilla on tietoa ja kokemusta käsitöiden tekemisestä. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, johon tutkimuksen vastaajat pääsivät vastaamaan anonyymisti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta selvisi, että käsityönopettaja opiskelijat käyttävät eri aistejaan käsitöiden tekemisessä havaitsemaan käytettäviä materiaaleja, miltä ne tuoksuvat tai tuntuvat iholla. Meditatiivisen tilan he saavuttavat rytmin tai toistuvan liikkeen avulla, jota tapahtuu neuloessa. Materiaalien eri värit tai kuviot ja välineiden avulla kokeiltavat erilaiset tekniikat toimivat inspiraatioina käsitöiden tekemiseen. Ajattelun ja tunteiden hallinnassa käsityöt auttavat rauhoittumaan ja käsittelemään vaikeita tai haastavia tilanteita helpommin, sillä käsitöiden tekeminen auttaa ajatuksia kulkemaan selkeämmin ja ajattelun prosessi helpottuu. Henkilökohtaisten tietojen ja taitojen kehittyminen näkyi heillä vaikeampien tai haastavampien tuotteiden tekemisenä, koska heidän visuaalinen ja tekninen osaamisensa sekä ongelmaratkaisukykynsä ovat kehittyneet tehtyjen käsitöiden mukana. Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vastauksissa käsitöitä oli opittu joltain tai nähty jonkun tekevän niitä, joka oli innostanut käsitöiden tekemiseen. Opitut tiedot ja taidot välittyvät heidän tekemissään töissä, joihin saattaa liittyy muistoja, jotka välittyvät ja näkyvät heidän tekemissään tuotteissa.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Lapsen hyvinvoinnin tukeminen on varhaiskasvatuksen tärkeimpiä tehtäviä. Positiivinen pedagogiikka on tieteenala, joka pyrkii löytämään keinoja, joilla voidaan parantaa lasten hyvinvointia ja oppimista. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on rakentaa lapselle paras mahdollinen kasvualusta, keskittyen lapsessa olevaan hyvään ja vahvistaa uskoa lapsen kykyihin sekä omaan potentiaaliin. Aiempien tutkimusten mukaan positiivisen pedagogiikan menetelmillä voidaan vaikuttaa myönteisesti niin lasten kuin aikuisten hyvinvointiin. Tutkimuksella halutaan tuoda esiin niitä käytännön menetelmiä, joilla voidaan erityisesti tukea lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen toinen tavoite on kuvata, minkälaisia vaikutuksia positiivinen pedagogiikka on tuonut koko toimintayhteisöön. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselyllä. Tutkimushenkilöt valikoituivat sattumanvaraisesti sosiaalisen median kautta. Vastaajia oli 9, joista jokainen on varhaiskasvatuksen opettaja. Tutkimuksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan hyvinvointia voidaan tukea vahvuuksiin keskittymällä, lapsen tunnetaitoja kehittämällä, myönteistä ilmapiiriä luomalla sekä panostamalla lapsilähtöiseen toimintaan. Käytännössä menetelminä ovat pääosin positiivinen ajattelutapa, keskittyminen hyvään ja kannustaminen. Erilaisia materiaaleja käytetään erityisesti luonteenvahvuuksien ja tunnetaitojen harjoittelun tukena. Positiivinen pedagogiikka on parantanut ilmapiiriä sekä koko ryhmän yhteishenkeä. Lasten sosiaaliset taidot ovat kehittyneet ja kiusaaminen on vähentynyt. Lasten itsetunnon koettiin nousseen, jonka vaikutuksesta he uskalsivat tuoda rohkeammin omia mielipiteitään esiin. Positiivinen pedagogiikka antoi välineitä varhaiskasvatuksen arjen haastaviin tilanteisiin sekä yhteistyöhön lasten huoltajien kanssa.
-
(2022)Tutkielmassani tarkastelen opettajien käsityksiä työhyvinvoinnista yhteisopettamisen kontekstissa. Yhteisopettamista on laajalti aikaisempaa tutkimusta ja monissa tutkimuksissa sivutaan opettajien käsityksiä tai kokemuksia yhteisopettamisesta. Halusin nostaa tarkastelun kohteeksi vähemmän tutkitun aiheen - opettajien käsitykset työhyvinvoinnista yhteisopettamisen yhteydessä- sillä luokanopettajan työ voi olla hyvin kuormittavaa. Ensimmäinen tutkimustehtäväni on selvittää, onko luokanopettajien käsitysten mukaan yhteisopettaminen yhteydessä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Toinen tutkimuskysymykseni on, mitkä elementit ja käytännöt lisäävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia yhteisopettamisessa opettajien käsitysten mukaan. Tutkimukseni nojautuu laadulliseen sisällönanalyysiin. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla neljää luokanopettajaa, joilla oli monivuotista kokemusta yhteisopettamisesta. Toteutin puolistrukturoidut haastattelut keväällä 2022. Analysoin haastatteluista saamani kuullun materiaalin peilaamalla sitä Jari Hakasen teoretisointiin työhyvinvoinnista ja työn imusta.Halusin teoriapohjaisen analyysin lisäksi antaa mahdollisuuden teoriasta poikkeaville tulkinnoille aineiston analyysissa. Tutkimuksessani selvisi, että opettajat näkivät yhteisopettamisen lisäävän työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työtehtävien sekä työn arjen jakaminen ja kollegiaalinen tuki nousivat haastatteluissa työssä jaksamista tukevina elementteinä yli muiden. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemman tutkimuksen kanssa. Opettajien mukaan yhteisopettajuutta voi tukea hyvällä johtamisella, työpaikkojen toimintakulttuurin kehittämisellä avoimen vuorovaikutuksen suuntaan, jossa olisi aikaa niin arvokeskustelulle kuin pedagogisellekin keskustelulle entistä enemmän, mikä ei välttämättä vaadi taloudellisia resursseja, vaan työn organisoinnin kehittämistä.
-
(2018)Making crafts is often connected to improved wellbeing and previous studies in this field have shown that crafts support the makers’ wellbeing. Mental health issues are very common among youth and they can lead to social exclusion which has lately been on display a lot in the public forum. The intention of this study was to examine the therapeutic effects of crafts and their possible connections to youth’s mental health and its progress. The study mission is to find out the therapeutic factors in the crafting process and their effects on youth’s mental health. This study is a descriptive literature study. I collected versatile material consisting of different academic and reliable publications. To collect the material I availed the database of Helka and the Google Scholar search engine. As keywords I used the ones mentioned below and their combinations. I chose 21 academic publications, availing most of them concisely. This study showed that the craft process has several factors that can improve youth’s mental health. These factors have versatile effects which can be connected to the challenges in the day-to-day life of the youth. The most notable effects are related to individuals – the development of self-esteem, self-image and self-confidence and also many life skills, such as emotional, interaction and coping skills. Based on this literature study, crafts can play a part in improving mental wellbeing and lower the risk of developing a mental health disorder.
-
(2019)Goals. Positive education aims to increase students’ well-being and overall happiness. It is also used in order to find out their individual strengths. These character strengths can then be used for the benefit of themselves and other students. Positive education seeks to help students flourish in all of their doing. The purpose of my study was to do an overview of positive education. My research task was to bring an understanding about the concept of positive education and to showcase arguments that support the use of positive education. I examined the methods of positive education that are being used or have been used in elementary schools and the results of these methods. In the study I highlighted what positive education actually means in practical work and what kind of results you are able to obtain using different methods. I displayed methods that are based on the PERMA model and introduced strength-based teaching. I also introduced a smaller set of other methods and an overview of teaching of well-being in elementary schools in order to explain more extensively the research field of positive education in elementary schools. Methods. I used a descriptive literature review research method in my study in which I aimed to introduce the subject as comprehensively as possible with the research material I used. I also sought out to analyze and amplify the concept of positive education with the research material. I collected the research data implicitly. The research material consists of seven sources, six of which are previous studies and one is a literary work. In the analysis I examine the methods of positive education that have been used previously and the results of using these methods. Results and conclusions. Based on the research material there are grounds for using positive education. The research shows that it has an influence on students’ well-being. Positive education increased students’ enthusiasm and positivity towards education. It also reduced symptoms of depression and stress as well as improved the relationships between the students. Positive education could be applied in many ways such as separate lectures or using different methods as part of the teaching. It could also be used as the sole basis of schools’ principles and culture. However, implementation of positive education faced challenges, one of which was that the students and teachers had negative attitudes towards the method. The subject has not been studied sufficiently at this point so further research would need to be carried out.
Now showing items 698-717 of 3696