Browsing by Title

The purpose of this literature review was to describe immigrants’ acculturation process and the role of sport and physical education in that process. More specifically the research problems were to describe the acculturation process and it’s meaning from both immigrant’s and society’s point of view and to consider how physical education and sport could support acculturation process and what are the possible challenges that could manifest when using physical education and sport as a part of social integration of immigrants. The research on the role of sport and physical education in acculturation process seems to be rare and has provided equivocal results.  Positive effects of sport and physical education on social integration can be categorized under six categories: general feeling of control in life, connection to learning language, practicing general skills needed in society, social contacts and creating friendships, psychical wellbeing and adding tolerance. Challenges of sport and physical education in social integration process can be categorized in five categories: cultural differences, socioeconomic factors, the competitive nature of sports, lack of knowledge, racism and prejudices.  This overview will show that succesfull support of acculturation process is usefull and positive to both immigrant and society. Supporting especially children’s and adolescents’ acculturation process should be taken into account. Physical education and sport can be shown to be usefull in supporting social integration, if possible challenging factors are considered planning and executing activity. Literature review will also indicate the need for an extensive research, especially regarding children in early childhood education and in elementary school. Research on their acculturation and using physical education and sport in assisting social integration process, would be significant to teachers, coaches and other educators working with immigrants. With the help of an extensive research could be received more inclusive picture of acculturation, physical activity of immigrant children and- adolescents and their relation to sport. Through that could be developed the knowledge of methods, how to utilize physical education and sport in supporting acculturation process.

Objectives. The aim of this thesis is to clarify experience of the divorced mothers in mastery of everyday life. The objective is to clarify how the divorced mothers experience everyday life and what means they have to survive of it when the situation of life has significally changed. According to studies the challenges of parenthood and the requirements of labor market has increased with the transformation of society. Previous research in mastery of everyday life has shown that families have difficulties to manage the basic activities of everyday life. The present study aims to clarify the challenges that new life situation puts on the mothers resources. The theoretical framework consists of discussing both the experience of mastery of everyday life and resources of divorced mothers. Methods. The data of this thesis is collected from an open enquiry by useing informed paper questionnaire. The participants were selected by discretionary sample. The survey involved six women aged between 33 and 47. At the time of the survey they all had at least one resident child. The data is analyzed using content analysis. Results and conclusions. According to the divorced mothers everyday life is manageable and good. The study showed that smooth daily life requires planning and anticipation. As the biggest change in everyday life due to the changing life situation, mothers experienced to be responsible for everything alone. Responsibility and decision-making on one parents shoulders is perceived as a resource consuming factor. Based on the results everyday life is manageable if it can be anticipated through routines. Flexibility in working life is also significant from the view of mastery of everyday life. The sufficiency of family resources and the ability to manage everyday life could improve with social support.

I studied how good and evil characters are presented in modern fairy tales. Modern fairy tales are fairy tales which are written recentIy, author is known and the stories has only one version. I wanted to know whether good and evil characters were round or flat characters. I also studied how characters goodness or evilness was presented. I studied characters ending, was it happy or unhappy. I compared modern fairy tales to folktales. My studies is qualitative research and I am using content analysis to analyse my material. At my material I used four children books which I categorise as modern fairy tales: Latte-siili Lofooteilla, Monsterijengi: vampyyrijahti, Möbiuksen maa and Uimahallin arvoitus For each book, I analysed one good and one evil character. My studies show that all good characters are round characters. Every evil character except one were simple characters. Good characters take care of other characters and save others. Evil characters were aggressive, destructive and selfishness. For good characters ending was happy and for evil characters ending was unhappy, except for one character.

Tavoitteet. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, millä tavalla alan kirjallisuudessa ja - blogeissa kerrotaan positiivisen pedagogiikan mahdollisuuksista vaikuttaa pienten lasten syrjäytymiseen. Ohjaavana ajatuksena on positiivisen pedagogiikan kautta yksilön hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Menetelmät. Kirjallisuuskatsaukseni aiheen pohjalta lähdin orientoitumaan lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita, blogeja, aiempaa kurssimateriaalia, sekä somen lähteitä. Aineisto rajautui teoksiin, joissa esiintyy syrjäytymiseen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, syrjäytymisen ehkäisy ja siihen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, positiivinen psykologia lapsuudessa ja sen vaikutukset kehitykseen, sekä positiivinen pedagogiikka syrjäytymisen näkö-kulmasta. Tulokset ja johtopäätökset Positiivinen pedagogiikka korostaa vuorovaikutuksen roolia lasten oppimisessa. Tutkimuksen mukaan lasten tunteiden säätely perustuu onnistumisen kokemuksiin aikuisen tuella. Kirjallisuuden kautta kävi ilmi stressin vaikuttavuus haitallisesti pienten lasten aivojen kehitykseen, ja se, kuinka turvallinen ympäristö on tässä keskeinen tekijä. Positiivisen pedagogiikan keinot voivat ehkäistä syrjäytymistä keskittymällä aikuisen tukemiseen tunteiden säätelyssä ja tarjoamalla systemaattista harjoittelua tunnetaitojen kehittämiseen varhaislapsuudessa. Lisäksi on tarpeen jatkaa tutkimusta ja kehittää käytännön toimen-piteitä syrjäytymisriskissä olevien lasten tukemiseksi.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hyvinvoinnin tekijöitä käsitöissä. Taustaoletuksena on, että käsityöt vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin. Tutkimus on toteutettu Pölläsen (2017) teorialla, joka perustuu käsitöissä hyvinvoinnin tekijöihin kehossa, materiaaleissa ja välineissä, ajattelun ja tunteiden hallinnassa, tietojen ja taitojen kehittymisessä sekä sosiaalisissa ja kulttuurisissa tekijöissä. Aikaisempien tutkimuksien mukaan käsitöiden tekeminen rentouttaa ja auttaa käsittelemään elämässä olevia stressaavia asioita tai tapahtumia. Käsitöiden tekemisen avulla koetaan nautintoa, parannetaan tekijöiden itseluottamusta, tuodaan esille omaa persoonallisuutta ja mielipiteitä. Käsitöiden avulla tunnetaan elämänhallinnan tunteita, kun käsitellään materiaaleja, laitteita ja tehdään eri tekniikoita. Käsityöt auttavat luomaan yhteenkuuluvuuden tunteita läheisten ihmisten välillä tehtyjen tuotteiden kautta. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui seitsemän käsityönopettaja opiskelijaa, joilla on tietoa ja kokemusta käsitöiden tekemisestä. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, johon tutkimuksen vastaajat pääsivät vastaamaan anonyymisti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta selvisi, että käsityönopettaja opiskelijat käyttävät eri aistejaan käsitöiden tekemisessä havaitsemaan käytettäviä materiaaleja, miltä ne tuoksuvat tai tuntuvat iholla. Meditatiivisen tilan he saavuttavat rytmin tai toistuvan liikkeen avulla, jota tapahtuu neuloessa. Materiaalien eri värit tai kuviot ja välineiden avulla kokeiltavat erilaiset tekniikat toimivat inspiraatioina käsitöiden tekemiseen. Ajattelun ja tunteiden hallinnassa käsityöt auttavat rauhoittumaan ja käsittelemään vaikeita tai haastavia tilanteita helpommin, sillä käsitöiden tekeminen auttaa ajatuksia kulkemaan selkeämmin ja ajattelun prosessi helpottuu. Henkilökohtaisten tietojen ja taitojen kehittyminen näkyi heillä vaikeampien tai haastavampien tuotteiden tekemisenä, koska heidän visuaalinen ja tekninen osaamisensa sekä ongelmaratkaisukykynsä ovat kehittyneet tehtyjen käsitöiden mukana. Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vastauksissa käsitöitä oli opittu joltain tai nähty jonkun tekevän niitä, joka oli innostanut käsitöiden tekemiseen. Opitut tiedot ja taidot välittyvät heidän tekemissään töissä, joihin saattaa liittyy muistoja, jotka välittyvät ja näkyvät heidän tekemissään tuotteissa.

Tutkielmassani tarkastelen opettajien käsityksiä työhyvinvoinnista yhteisopettamisen kontekstissa. Yhteisopettamista on laajalti aikaisempaa tutkimusta ja monissa tutkimuksissa sivutaan opettajien käsityksiä tai kokemuksia yhteisopettamisesta. Halusin nostaa tarkastelun kohteeksi vähemmän tutkitun aiheen - opettajien käsitykset työhyvinvoinnista yhteisopettamisen yhteydessä- sillä luokanopettajan työ voi olla hyvin kuormittavaa. Ensimmäinen tutkimustehtäväni on selvittää, onko luokanopettajien käsitysten mukaan yhteisopettaminen yhteydessä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Toinen tutkimuskysymykseni on, mitkä elementit ja käytännöt lisäävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia yhteisopettamisessa opettajien käsitysten mukaan. Tutkimukseni nojautuu laadulliseen sisällönanalyysiin. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla neljää luokanopettajaa, joilla oli monivuotista kokemusta yhteisopettamisesta. Toteutin puolistrukturoidut haastattelut keväällä 2022. Analysoin haastatteluista saamani kuullun materiaalin peilaamalla sitä Jari Hakasen teoretisointiin työhyvinvoinnista ja työn imusta.Halusin teoriapohjaisen analyysin lisäksi antaa mahdollisuuden teoriasta poikkeaville tulkinnoille aineiston analyysissa. Tutkimuksessani selvisi, että opettajat näkivät yhteisopettamisen lisäävän työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työtehtävien sekä työn arjen jakaminen ja kollegiaalinen tuki nousivat haastatteluissa työssä jaksamista tukevina elementteinä yli muiden. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemman tutkimuksen kanssa. Opettajien mukaan yhteisopettajuutta voi tukea hyvällä johtamisella, työpaikkojen toimintakulttuurin kehittämisellä avoimen vuorovaikutuksen suuntaan, jossa olisi aikaa niin arvokeskustelulle kuin pedagogisellekin keskustelulle entistä enemmän, mikä ei välttämättä vaadi taloudellisia resursseja, vaan työn organisoinnin kehittämistä.

Goals. Positive education aims to increase students’ well-being and overall happiness. It is also used in order to find out their individual strengths. These character strengths can then be used for the benefit of themselves and other students. Positive education seeks to help students flourish in all of their doing. The purpose of my study was to do an overview of positive education. My research task was to bring an understanding about the concept of positive education and to showcase arguments that support the use of positive education. I examined the methods of positive education that are being used or have been used in elementary schools and the results of these methods. In the study I highlighted what positive education actually means in practical work and what kind of results you are able to obtain using different methods. I displayed methods that are based on the PERMA model and introduced strength-based teaching. I also introduced a smaller set of other methods and an overview of teaching of well-being in elementary schools in order to explain more extensively the research field of positive education in elementary schools. Methods. I used a descriptive literature review research method in my study in which I aimed to introduce the subject as comprehensively as possible with the research material I used. I also sought out to analyze and amplify the concept of positive education with the research material. I collected the research data implicitly. The research material consists of seven sources, six of which are previous studies and one is a literary work. In the analysis I examine the methods of positive education that have been used previously and the results of using these methods. Results and conclusions. Based on the research material there are grounds for using positive education. The research shows that it has an influence on students’ well-being. Positive education increased students’ enthusiasm and positivity towards education. It also reduced symptoms of depression and stress as well as improved the relationships between the students. Positive education could be applied in many ways such as separate lectures or using different methods as part of the teaching. It could also be used as the sole basis of schools’ principles and culture. However, implementation of positive education faced challenges, one of which was that the students and teachers had negative attitudes towards the method. The subject has not been studied sufficiently at this point so further research would need to be carried out.

Tavoitteet. Koulukasvatukseen ladataan odotuksia paremman tulevaisuuden rakentamisesta ja globaalisen ongelmien ratkaisemisesta. Tämä tutkielma on kriittinen katsaus ajankohtaiseen opetussuunnitelmatutkimukseen ideologiakritiikin näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka kapitalismin ideologia vaikuttaa suomalaiseen koulukasvatukseen tiedostamattomasti. Slavoj Žižekin psykoanalyyttis-filosofinen ideologiakritiikki muodostaa tutkielman teoreettisen viitekehyksen, josta käsin opetussuunnitelmatutkimusta analysoidaan. Uusimman opetussuunnitelman tavoitteet asetetaan kyseenalaiseksi siitä näkökulmasta, implikoiko ne globaalin kapitalismin vaihtoehdottomuutta tai pseudoaktiivisuutta, jonka päätarkoitus on ylläpitää vääränlaista toiveajattelua. Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona oli neljä suomalaista ajankohtaista opetussuunnitelmatutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla abduktiivisen päättelyn keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman mukaan ideologiasta puhutaan paljon opetussuunnitelmatutkimuksessa erilaisin merkityksin. Tutkielma osoitti, että kapitalismi ohjaa vahvasti koulukasvatusta ja opetussuunnitelmaa. Kapitalismin vaikutuksia tiedostettiin, mutta myös aliarvioitiin. Globaali kapitalismi nähtiin vaihtoehdottomana maailmanjärjestyksenä ja toivo yhteiskunnallisesta muutoksesta asetettin suurilta osin yksilön toimintaan. Kasvatuksen tavoitteissa on ristiriitainen kaksoiskäsky: edistäkää talouskasvua ja ratkaiskaa siitä aiheutuvia ongelmia. Tutkimusta voisi jatkaa tutkimalla perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita dokumenttianalyysin keinoin.

The aim of this Bachelor’s thesis is to examine what expectations immigrant parents have from the Finnish kindergarten and what they think of multiculturalism, multilingualism and upbringing. The theoretical part is divided in six sections where the following concepts are analyzed: multiculturalism, acculturation, multilingualism, minority language and identity, multilingualism and upbringing, communication. This is a qualitative study and three people were interviewed. The criteria for the interviewed persons was that they are of foreign origin and that they talk another language than Finnish or Swedish with their children. The informants have Russian as their mother tongue; this does not mean though that they all are from Russia; they all come from different countries. The interviews were transcribed and analyzed in relation to the research questions. The results demonstrate that the central values that emerge in relation to the child's upbringing are health, safety, hygiene, responsibility, respect, rules and athletics. Parents are aware of the importance of language, both at the kindergarten and at home, but preserve their mother tongue that is Russian. The study shows that the culture in the kindergarten and home are relatively similar and that they must support each other. Kindergarten is considered a place where parents learn the structure of the society's culture. The results also indicate that parents want information about their child's everyday life, something that is appreciated and leads to a good relationship with the kindergarten.

See the Finnish summary