Browsing by Title

Tavoitteet. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, millä tavalla alan kirjallisuudessa ja - blogeissa kerrotaan positiivisen pedagogiikan mahdollisuuksista vaikuttaa pienten lasten syrjäytymiseen. Ohjaavana ajatuksena on positiivisen pedagogiikan kautta yksilön hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Menetelmät. Kirjallisuuskatsaukseni aiheen pohjalta lähdin orientoitumaan lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita, blogeja, aiempaa kurssimateriaalia, sekä somen lähteitä. Aineisto rajautui teoksiin, joissa esiintyy syrjäytymiseen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, syrjäytymisen ehkäisy ja siihen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, positiivinen psykologia lapsuudessa ja sen vaikutukset kehitykseen, sekä positiivinen pedagogiikka syrjäytymisen näkö-kulmasta. Tulokset ja johtopäätökset Positiivinen pedagogiikka korostaa vuorovaikutuksen roolia lasten oppimisessa. Tutkimuksen mukaan lasten tunteiden säätely perustuu onnistumisen kokemuksiin aikuisen tuella. Kirjallisuuden kautta kävi ilmi stressin vaikuttavuus haitallisesti pienten lasten aivojen kehitykseen, ja se, kuinka turvallinen ympäristö on tässä keskeinen tekijä. Positiivisen pedagogiikan keinot voivat ehkäistä syrjäytymistä keskittymällä aikuisen tukemiseen tunteiden säätelyssä ja tarjoamalla systemaattista harjoittelua tunnetaitojen kehittämiseen varhaislapsuudessa. Lisäksi on tarpeen jatkaa tutkimusta ja kehittää käytännön toimen-piteitä syrjäytymisriskissä olevien lasten tukemiseksi.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hyvinvoinnin tekijöitä käsitöissä. Taustaoletuksena on, että käsityöt vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin. Tutkimus on toteutettu Pölläsen (2017) teorialla, joka perustuu käsitöissä hyvinvoinnin tekijöihin kehossa, materiaaleissa ja välineissä, ajattelun ja tunteiden hallinnassa, tietojen ja taitojen kehittymisessä sekä sosiaalisissa ja kulttuurisissa tekijöissä. Aikaisempien tutkimuksien mukaan käsitöiden tekeminen rentouttaa ja auttaa käsittelemään elämässä olevia stressaavia asioita tai tapahtumia. Käsitöiden tekemisen avulla koetaan nautintoa, parannetaan tekijöiden itseluottamusta, tuodaan esille omaa persoonallisuutta ja mielipiteitä. Käsitöiden avulla tunnetaan elämänhallinnan tunteita, kun käsitellään materiaaleja, laitteita ja tehdään eri tekniikoita. Käsityöt auttavat luomaan yhteenkuuluvuuden tunteita läheisten ihmisten välillä tehtyjen tuotteiden kautta. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui seitsemän käsityönopettaja opiskelijaa, joilla on tietoa ja kokemusta käsitöiden tekemisestä. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, johon tutkimuksen vastaajat pääsivät vastaamaan anonyymisti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta selvisi, että käsityönopettaja opiskelijat käyttävät eri aistejaan käsitöiden tekemisessä havaitsemaan käytettäviä materiaaleja, miltä ne tuoksuvat tai tuntuvat iholla. Meditatiivisen tilan he saavuttavat rytmin tai toistuvan liikkeen avulla, jota tapahtuu neuloessa. Materiaalien eri värit tai kuviot ja välineiden avulla kokeiltavat erilaiset tekniikat toimivat inspiraatioina käsitöiden tekemiseen. Ajattelun ja tunteiden hallinnassa käsityöt auttavat rauhoittumaan ja käsittelemään vaikeita tai haastavia tilanteita helpommin, sillä käsitöiden tekeminen auttaa ajatuksia kulkemaan selkeämmin ja ajattelun prosessi helpottuu. Henkilökohtaisten tietojen ja taitojen kehittyminen näkyi heillä vaikeampien tai haastavampien tuotteiden tekemisenä, koska heidän visuaalinen ja tekninen osaamisensa sekä ongelmaratkaisukykynsä ovat kehittyneet tehtyjen käsitöiden mukana. Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vastauksissa käsitöitä oli opittu joltain tai nähty jonkun tekevän niitä, joka oli innostanut käsitöiden tekemiseen. Opitut tiedot ja taidot välittyvät heidän tekemissään töissä, joihin saattaa liittyy muistoja, jotka välittyvät ja näkyvät heidän tekemissään tuotteissa.

Tutkielmassani tarkastelen opettajien käsityksiä työhyvinvoinnista yhteisopettamisen kontekstissa. Yhteisopettamista on laajalti aikaisempaa tutkimusta ja monissa tutkimuksissa sivutaan opettajien käsityksiä tai kokemuksia yhteisopettamisesta. Halusin nostaa tarkastelun kohteeksi vähemmän tutkitun aiheen - opettajien käsitykset työhyvinvoinnista yhteisopettamisen yhteydessä- sillä luokanopettajan työ voi olla hyvin kuormittavaa. Ensimmäinen tutkimustehtäväni on selvittää, onko luokanopettajien käsitysten mukaan yhteisopettaminen yhteydessä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Toinen tutkimuskysymykseni on, mitkä elementit ja käytännöt lisäävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia yhteisopettamisessa opettajien käsitysten mukaan. Tutkimukseni nojautuu laadulliseen sisällönanalyysiin. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla neljää luokanopettajaa, joilla oli monivuotista kokemusta yhteisopettamisesta. Toteutin puolistrukturoidut haastattelut keväällä 2022. Analysoin haastatteluista saamani kuullun materiaalin peilaamalla sitä Jari Hakasen teoretisointiin työhyvinvoinnista ja työn imusta.Halusin teoriapohjaisen analyysin lisäksi antaa mahdollisuuden teoriasta poikkeaville tulkinnoille aineiston analyysissa. Tutkimuksessani selvisi, että opettajat näkivät yhteisopettamisen lisäävän työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työtehtävien sekä työn arjen jakaminen ja kollegiaalinen tuki nousivat haastatteluissa työssä jaksamista tukevina elementteinä yli muiden. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemman tutkimuksen kanssa. Opettajien mukaan yhteisopettajuutta voi tukea hyvällä johtamisella, työpaikkojen toimintakulttuurin kehittämisellä avoimen vuorovaikutuksen suuntaan, jossa olisi aikaa niin arvokeskustelulle kuin pedagogisellekin keskustelulle entistä enemmän, mikä ei välttämättä vaadi taloudellisia resursseja, vaan työn organisoinnin kehittämistä.

Goals. Positive education aims to increase students’ well-being and overall happiness. It is also used in order to find out their individual strengths. These character strengths can then be used for the benefit of themselves and other students. Positive education seeks to help students flourish in all of their doing. The purpose of my study was to do an overview of positive education. My research task was to bring an understanding about the concept of positive education and to showcase arguments that support the use of positive education. I examined the methods of positive education that are being used or have been used in elementary schools and the results of these methods. In the study I highlighted what positive education actually means in practical work and what kind of results you are able to obtain using different methods. I displayed methods that are based on the PERMA model and introduced strength-based teaching. I also introduced a smaller set of other methods and an overview of teaching of well-being in elementary schools in order to explain more extensively the research field of positive education in elementary schools. Methods. I used a descriptive literature review research method in my study in which I aimed to introduce the subject as comprehensively as possible with the research material I used. I also sought out to analyze and amplify the concept of positive education with the research material. I collected the research data implicitly. The research material consists of seven sources, six of which are previous studies and one is a literary work. In the analysis I examine the methods of positive education that have been used previously and the results of using these methods. Results and conclusions. Based on the research material there are grounds for using positive education. The research shows that it has an influence on students’ well-being. Positive education increased students’ enthusiasm and positivity towards education. It also reduced symptoms of depression and stress as well as improved the relationships between the students. Positive education could be applied in many ways such as separate lectures or using different methods as part of the teaching. It could also be used as the sole basis of schools’ principles and culture. However, implementation of positive education faced challenges, one of which was that the students and teachers had negative attitudes towards the method. The subject has not been studied sufficiently at this point so further research would need to be carried out.

Tavoitteet. Koulukasvatukseen ladataan odotuksia paremman tulevaisuuden rakentamisesta ja globaalisen ongelmien ratkaisemisesta. Tämä tutkielma on kriittinen katsaus ajankohtaiseen opetussuunnitelmatutkimukseen ideologiakritiikin näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka kapitalismin ideologia vaikuttaa suomalaiseen koulukasvatukseen tiedostamattomasti. Slavoj Žižekin psykoanalyyttis-filosofinen ideologiakritiikki muodostaa tutkielman teoreettisen viitekehyksen, josta käsin opetussuunnitelmatutkimusta analysoidaan. Uusimman opetussuunnitelman tavoitteet asetetaan kyseenalaiseksi siitä näkökulmasta, implikoiko ne globaalin kapitalismin vaihtoehdottomuutta tai pseudoaktiivisuutta, jonka päätarkoitus on ylläpitää vääränlaista toiveajattelua. Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona oli neljä suomalaista ajankohtaista opetussuunnitelmatutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla abduktiivisen päättelyn keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman mukaan ideologiasta puhutaan paljon opetussuunnitelmatutkimuksessa erilaisin merkityksin. Tutkielma osoitti, että kapitalismi ohjaa vahvasti koulukasvatusta ja opetussuunnitelmaa. Kapitalismin vaikutuksia tiedostettiin, mutta myös aliarvioitiin. Globaali kapitalismi nähtiin vaihtoehdottomana maailmanjärjestyksenä ja toivo yhteiskunnallisesta muutoksesta asetettin suurilta osin yksilön toimintaan. Kasvatuksen tavoitteissa on ristiriitainen kaksoiskäsky: edistäkää talouskasvua ja ratkaiskaa siitä aiheutuvia ongelmia. Tutkimusta voisi jatkaa tutkimalla perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita dokumenttianalyysin keinoin.

The aim of this Bachelor’s thesis is to examine what expectations immigrant parents have from the Finnish kindergarten and what they think of multiculturalism, multilingualism and upbringing. The theoretical part is divided in six sections where the following concepts are analyzed: multiculturalism, acculturation, multilingualism, minority language and identity, multilingualism and upbringing, communication. This is a qualitative study and three people were interviewed. The criteria for the interviewed persons was that they are of foreign origin and that they talk another language than Finnish or Swedish with their children. The informants have Russian as their mother tongue; this does not mean though that they all are from Russia; they all come from different countries. The interviews were transcribed and analyzed in relation to the research questions. The results demonstrate that the central values that emerge in relation to the child's upbringing are health, safety, hygiene, responsibility, respect, rules and athletics. Parents are aware of the importance of language, both at the kindergarten and at home, but preserve their mother tongue that is Russian. The study shows that the culture in the kindergarten and home are relatively similar and that they must support each other. Kindergarten is considered a place where parents learn the structure of the society's culture. The results also indicate that parents want information about their child's everyday life, something that is appreciated and leads to a good relationship with the kindergarten.

See the Finnish summary

The purpose of this study was to explore how kindergarten teachers evaluate their experiences of continuing education and what kind of continuing education they feel that they need. In addition to this the study also wanted to find out how kindergarten teachers feel continuing education influence on their expertise. There is a statutory continuing education obligation in the kindergarten teachers profession. Also earlier studies have shown that teachers feel continuing education to be motivating them in their coping at work. Also new kindergarten teachers feel that possibilities in professional development affirm their commitment to the industry. This study carried out as qualitative research. Data for the research was collected via interviewing three kindergarten teachers. They all had over twenty years of experience working as teachers. They were chosen for the study based on their experience in continuing education. The interviews were carried out as focused interviews. The collected audio data was then transcribed. Transcribed data was then analyzed using theory guided content analysis. Kindergarten teachers evaluated their experiences in continuing education based on supply and they felt that it was sufficient. The study also showed that kindergarten teachers felt that there were now more supply in continuing education than before. In addition the study showed that the support of superior in taking part in continuing education was an important factor for kindergarten teachers. They felt that shift arrangements were mainly the negative side of participation in continuing education. Kindergarten teachers also felt that the current topics of continuing education were important. All kindergarten teachers that participated in this study hoped that in the future the subjects of continuing education would concentrate on the changes happening in the field of early learning. They all mentioned the new national early learning plan. All kindergarten teachers felt that continuing education supported their expertise.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The father of kindergarten Friedrich Fröbel and his pedagogic views have not been a popular research study during the recent years. However, the history of Finnish kindergarten has been studied. According to these studies, Fröbel had a strong influence in Finnish kindergartens up until the 1980’s. Since the 1980’s there have been some changes in the Finnish kindergartens, e.g. in the operational culture and the eligibility criteria of the staff The emphasis has shifted from social pedagogy to early education with emphasis on pedagogy. Kindergarten teachers were trained according to Fröbel’s pedagogy until the late 1970’s. Therefore, many of the kindergarten teachers still working have received education that emphasizes Fröbel’s pedagogy. The hypothesis of this study is that Fröbel's pedagogy is still visible also in the Early childhood and Pre-school curricula. Part of the hypothesis is that the Fröbel’s pedagogy has changed compared to the early days’ Finnish kindergarten. This study aims to find out what is Fröbel’s pedagogy is and how it is reflected in the Early childhood education and Pre-school curricula. This study is a descriptive content analysis. The material used in this study includes Fröbel's textbook (in Swedish) Människans fostran and thereto related preface. The pedagogics described in Fröbel's textbook is later compared with the pedagogy described in Pre-school curriculum 2014 and Early childhood education curriculum 2016. In order to provide a comprehensive view of Fröbel’s pedagogy in Finland I have included also Elise Lujala's PhD Lastentarhatyö, kansanopetuksen osa ja kotikasvatuksen tuki – toiminnan päämäärät ja toteutuminen Pohjois-Suomessa 1800-luvun lopulta vuoteen 1938 and Maija Meretniemi's PhD Hyvä koti ja henkinen äitiys lastentarhatyön esikuvina: Aate- ja käsitehistoriallinen tutkielma Suomen varhaiskasvatuksen taustasta. To understand the shift of education criteria of kindergarten teachers I have studied an article by Eeva-Leena Onnismaa, Marjatta Kalliala and Leena Tahko-Kallio Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä – Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi. In addition, the material also includes lectures by Marjatta Kalliala and Nina Sajaniemi at the University of Helsinki in 2016 and 2018. According to this study, some parts Fröbel's pedagogics agreed with the Early childhood education curriculum and the Pre-school curriculum. Fröbel concept and importance of childhood, play as part of learning, the developmental psychological view of child growth and development were also reflected in the Early childhood curriculum and Pre-school curriculum. Additionally, the idea kindergarten or early childhood education as a first part of life long education was visible in Fröbel’s textbook and the above-mentioned curricula. There were differences as well, Fröbel’s theological philosophy was not part of the curricula. There were also differences in the weighting of subjects in teaching. It goes without saying that Fröbel's pedagogy does not include media or technology education. Both the curricula and Fröbel’s textbook are works of their time. This study also helped me to understand the current state of early childhood education in Finland and the varying emphasis between social pedagogy and pedagogy during the recent years, and the contradiction between these in history and today.

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten eri koulutusasteilla tehtävää ihmiskaupan ennalta ehkäisevää opetusta on toteutettu kansainvälisesti, millaisia suosituksia koulutuksentarjoajille on sen perusteella annettu ja millaisia vaikutuksia toimilla on ollut. Tutkimuksessa tarkastellaan kasvatusta ja koulutusta primaarina ennaltaehkäisyn keinona. Primaarilla ennaltaehkäisyllä viitataan normaaliväestön parissa tehtävään interventioon, jonka tarkoitus on estää ongelmien esiintyminen vaikuttamalla yksilöön, ympäristöön tai molempiin. Ihmiskaupan yhteydessä tämä tarkoittaa positiivisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lopettaa yksilön vapauksiin kohdistuvien ihmisoikeusrikosten esiintyminen tulevaisuudessa. Aiempi tutkimus osoittaa, että tiedon ja tietoisuuden lisääminen ovat välttämättömiä ennaltaehkäisyn kannalta. Se, millaisia tuloksia ennaltaehkäisevällä kasvatuksella saavutetaan, näyttäisi kuitenkin riippuvan siitä, miten yksilöä suojaavia tekijöitä tuetaan ja vahvistetaan. Toteutin tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva siitä, mitä aiheesta oli tähän mennessä kansainvälisesti tutkittu. Tein aineistohaut kuudesta eri tietokannasta luomiini sisäänotto- ja poissulkukriteereihin perustuen. Systemaattisen haun perusteella lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen artikkelia, joista neljä oli empiirisiä ja kuusi teoreettisempia tutkimuksia. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että ihmiskauppaan liittyvää ennaltaehkäisevää opetusta oli lähinnä yhteiskuntaopin, kansainvälisen politiikan, musiikin ja yrittäjyysopintojen aloilla tai osana monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Opetus toteutettiin yleisimmin ryhmämuotoisena projektina sosiaalisen oikeudenmukaisuuden-, ihmisoikeus-, demokratia- tai globaalikasvatuksen viitekehyksissä. Kokemuksellinen oppiminen sekä systeemiseen ajatteluun perustuva kriittinen lukutaito todettiin toimiviksi menetelmiksi ihmiskaupasta opetettaessa. Tiedon ja tietoisuuden lisääntymisen lisäksi interventiot aiheuttivat muutosta opiskelijoiden toimijuudessa, mikä näkyi muun muassa kansalaisaktiivisuuden lisääntymisenä. Tuloksissa korostui opettajien ja koko kouluhenkilökunnan kouluttamisen tärkeys sekä tutkimuksen tarpeen lisääminen. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla voidaan lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia toimia ja tehdä valintoja, jotka auttavat ihmiskaupan ehkäisemisessä. Opetusmenetelmät voivat olla samoja kaikilla koulutusasteilla, mutta tiedon tulee kohdata oppilaiden kehitysvaiheen kanssa ja aiheen haastavuus tulee ottaa huomioon opetettaessa. Tutkimuksen määrää aiheesta tulee edelleen lisätä.