Browsing by Title
Now showing items 718-737 of 3696
-
(2020)Neljäs teollinen vallankumous on osaltaan tuonut kiihtyvän ja jatkuvan muutoksen yhteiskuntaamme. Jatkuva oppiminen on yleisesti hyväksytty osa aikaamme muutosten aiheuttaman osaamisvajeen korjaamiseksi. Samanaikaisesti yksilöllistyminen ja identiteettityö ovat yksilöiden näkökulmasta alati käynnissä olevia prosesseja. Identiteettiä tarkastellaan Erik H. Eriksonin (1950) egon identiteettiteorian asettamista lähtökohdista psykologisessa, kognitiivisessa ja pedagogisessa kehyksessä. Tämän tutkielman tarkoitus on analysoida jatkuvan oppimisen ja identiteetin välistä suhdetta ja vuorovaikutusta, jotta ymmärtäisimme näiden välistä ilmiötä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat 1) Miten identiteetti rakentuu ja muokkautuu? ja 2) Millaista on identiteettityö jatkuvan oppimisen kontekstissa? Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineiston muodostivat 40 lähdettä, joista puolet oli vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Tieteellisistä artikkeleista yksi kolmasosa oli julkaistu psykologisissa ja kasvatuspsykologisissa journaaleissa, toinen kolmasosa kasvatustieteellisissä journaaleissa ja loput muissa tieteellisissä journaaleissa. Olen valinnut aineiston kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti siten, että se parhaiten kuvaa tutkielman ilmiötä. Artikkelit löytyivät pääosin Helka-tietokannasta. Tämä kirjallisuuskatsaus osoitti, että jatkuva oppiminen ja identiteettityö ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Molemmissa on viime kädessä kyseessä yksilön kognitiivisista prosesseista. Identiteettityö sisältää monia tekijöitä, joita tukemalla yksilön mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen voidaan edesauttaa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkuva oppiminen tulee nähdä alati jatkuvana prosessina ja se vaatii aikaa yhtä lailla kuin hitaasti tapahtuva identiteettityö.
-
(2021)Tavoitteet. Koulukasvatukseen ladataan odotuksia paremman tulevaisuuden rakentamisesta ja globaalisen ongelmien ratkaisemisesta. Tämä tutkielma on kriittinen katsaus ajankohtaiseen opetussuunnitelmatutkimukseen ideologiakritiikin näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka kapitalismin ideologia vaikuttaa suomalaiseen koulukasvatukseen tiedostamattomasti. Slavoj Žižekin psykoanalyyttis-filosofinen ideologiakritiikki muodostaa tutkielman teoreettisen viitekehyksen, josta käsin opetussuunnitelmatutkimusta analysoidaan. Uusimman opetussuunnitelman tavoitteet asetetaan kyseenalaiseksi siitä näkökulmasta, implikoiko ne globaalin kapitalismin vaihtoehdottomuutta tai pseudoaktiivisuutta, jonka päätarkoitus on ylläpitää vääränlaista toiveajattelua. Menetelmät. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona oli neljä suomalaista ajankohtaista opetussuunnitelmatutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla abduktiivisen päättelyn keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman mukaan ideologiasta puhutaan paljon opetussuunnitelmatutkimuksessa erilaisin merkityksin. Tutkielma osoitti, että kapitalismi ohjaa vahvasti koulukasvatusta ja opetussuunnitelmaa. Kapitalismin vaikutuksia tiedostettiin, mutta myös aliarvioitiin. Globaali kapitalismi nähtiin vaihtoehdottomana maailmanjärjestyksenä ja toivo yhteiskunnallisesta muutoksesta asetettin suurilta osin yksilön toimintaan. Kasvatuksen tavoitteissa on ristiriitainen kaksoiskäsky: edistäkää talouskasvua ja ratkaiskaa siitä aiheutuvia ongelmia. Tutkimusta voisi jatkaa tutkimalla perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita dokumenttianalyysin keinoin.
-
(2016)This Bachelor’s Thesis covers the IDyOM (Information Dynamics of Music) model, which models the prediction of melody, and is based on statistical learning of melodic regularities. In addition the model is contrasted with the earlier Implication-Realization theory (IR theory) of the prediction of melody. The IR-theory hypothesizes that the prediction of melody is composed of innate bottom-up rules and learned top-down style. First some music theoretical concepts and theories and models of prediction are discussed. Melody is an essential part of music at least in Western culture. Melody can be defined as a sequence of tones. The prediction of melody can be studied with formal models, in this case a cognitive model. Predictive cognitive processes allow an organism or artificial intelligence to make a model of its future state and direct its behaviour accordingly. This Thesis also presents the background theories of statistical learning and information theory. The IDyOM model simulates statistical learning which means finding and learning regularities from input, by using unsupervised learning, in which correct answers are not taught to the model. The model is based on Shannon’s information theory which postulates regularities of discrete sources and stochastic processes. The IDyOM model is multidimensional in two ways: it combines the dimensions of the input, e.g. pitch, into new dimensions, e.g. intervals, and uses two inputs to compare a new melody to a broader corpus. The performance of the IDyOM model is compared to behavioral studies with human subjects and the IR theory. The IDyOM model explains human prediction of melody at least as well as a computational implementation of the IR theory. Statistical learning may be a mechanism for learning melodies.
-
(2017)The aim of this Bachelor’s thesis is to examine what expectations immigrant parents have from the Finnish kindergarten and what they think of multiculturalism, multilingualism and upbringing. The theoretical part is divided in six sections where the following concepts are analyzed: multiculturalism, acculturation, multilingualism, minority language and identity, multilingualism and upbringing, communication. This is a qualitative study and three people were interviewed. The criteria for the interviewed persons was that they are of foreign origin and that they talk another language than Finnish or Swedish with their children. The informants have Russian as their mother tongue; this does not mean though that they all are from Russia; they all come from different countries. The interviews were transcribed and analyzed in relation to the research questions. The results demonstrate that the central values that emerge in relation to the child's upbringing are health, safety, hygiene, responsibility, respect, rules and athletics. Parents are aware of the importance of language, both at the kindergarten and at home, but preserve their mother tongue that is Russian. The study shows that the culture in the kindergarten and home are relatively similar and that they must support each other. Kindergarten is considered a place where parents learn the structure of the society's culture. The results also indicate that parents want information about their child's everyday life, something that is appreciated and leads to a good relationship with the kindergarten.
-
(2024)Ruokaan liittyvä puhe on monimuotoista ja ruokaan liitetään lukuisia erilaisia merkityksiä. Ruokapuheessa ilmenee usein jännitteitä, jotka haastavat ihmisten suhtautumista ruokaan ja vaikuttavat heidän ruokavalintojensa tekoon. Kuluttajat kohtaavat runsaan määrän ruokaan liittyvää tietoa useista eri lähteistä, mikä voi aiheuttaa epävarmuutta ja pohdintaa lukuisten valintojen välillä. Sosiaalisen median rooli nyky-yhteiskunnassa on merkittävä, mikä korostaa tarvetta tarkastella, miten ruokaan liittyvä puhe rakentuu erityisesti sosiaalisen median alustoilla. Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä ruokaan liitetään Instagram-vaikuttajien kuvateksteissä. Aineisto kerättiin keväällä 2024 ja se sisälsi julkaisuja neljän vuoden ajanjaksolta, 16.03.2020- 3.4.2024. Valitsin aineistooni seitsemän ruokavaikuttajaa ja kyseisiltä tileiltä valittiin yhteensä 35 ruoka-aiheista julkaisua. Tutkielmassani ei keskitytä julkaisujen kuviin vaan kuvateksteihin. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineiston kautta ilmeni paljon erilaista ruokapuhetta. Ruokavaikuttajien julkaisujen kuvateksteissä esiintyi viisi eri teemaa; kotimaisuus ja lähiruoka, arki ja ruoan valmistamisen helppous, juhlat, sesongit ja yhdessä syöminen, terveellisyys ja erityisruokavaliot sekä nautinto ja inspiroituminen ruoan kautta. Vaikuttajien sisällöstä nousivat esiin myös kaupalliset yhteistyöt, tunnelmallisuus ja hävikin vähentäminen. Vaikuttajat keskittyivät etenkin kotimaisuuteen ja lähiruokaan, mainostaen samalla tuotteita ja palveluita. He jakoivat myös nopeita arjen ruokaohjeita ja sesonginmukaisia juhlavinkkejä, painottaen sosiaalisuutta ja yhdessä syömistä. Terveellisyys ja erilaiset ruokavaliot olivat myös esillä, ja vaikuttajat pyrkivät viestimään, että terveellinen syöminen voi olla maukasta ja monipuolista. Nautinto ja yhdessäolo olivat tärkeitä teemoja, ja tekstien pyrkimyksenä oli tehdä syömisestä helposti lähestyttävää kaikille. Vaikuttajat muistuttivat myös ruokarauhasta ja siitä, että on hyväksyttävää syödä juuri sitä, mitä haluaa, eikä juhliminenkaan ole pakollista. Tämän tutkielman avulla saatiin arvokasta tietoa ruokaan liitettävistä merkityksistä sosiaalisessa mediassa.
-
(2020)See the Finnish summary
-
(2017)The aim of the research was to find out the views of the kindergarten teachers concerning Christianity and it´s role in the religious education. The research was implemented as a qualitative case study. The basis was to look at the history of the christian teachings as a pedagogical aim in the religious education in the beginning of the 1900-century and the changes that the multi-religional society today have brought in the contents and the practice. The backround theory was Mervi Muhonen and Kirsi Tirri`s ( 2008) definition of the six different dimensions of the Christian pedagogics. These six dimensions can be divided in to two; the spiritual part and the human part. In the research three kindergarten teachers were interviewed. They work in Helsinki, Vantaa and Pirkkala. All the three of them vary in their personal attitudes toward Christianity. The form of the interview was a half-structured theme interview and the interviews were implemented separately and individually. The interviews were recorded, transcribed and analyzed. The analysis was done according to the theory-based content analysis and the material was classified into themes. In the results was noticed that all the three kindergartenteachers were emphasizing the human part of the reliogious education in their practical daily-base activity. The spiritual part was emphatized only by those of the kindergarten teachers, who had a personal belief. In most of the kindergarten groups the spiritual part was totally transferred to the church and to homes. The research results showed that the kindergarten teachers experienced that the christian tradiotion is a part of the Finnish cultural tradition and also an important part for the next generation to pass on. All the three kindergartenteachers said that the general attitude towards Christian education has changed to be more cautious during their professional career. The way how the christian education was performed was influenced by the personal intrests and beliefs of the teachers. The research also showed that without a strong, personal faith in the midst of the multicultural and multireligional society and its demands, the education of the Christianity was easily given forward, to the church and its representatives.
-
(2017)The purpose of this study was to explore how kindergarten teachers evaluate their experiences of continuing education and what kind of continuing education they feel that they need. In addition to this the study also wanted to find out how kindergarten teachers feel continuing education influence on their expertise. There is a statutory continuing education obligation in the kindergarten teachers profession. Also earlier studies have shown that teachers feel continuing education to be motivating them in their coping at work. Also new kindergarten teachers feel that possibilities in professional development affirm their commitment to the industry. This study carried out as qualitative research. Data for the research was collected via interviewing three kindergarten teachers. They all had over twenty years of experience working as teachers. They were chosen for the study based on their experience in continuing education. The interviews were carried out as focused interviews. The collected audio data was then transcribed. Transcribed data was then analyzed using theory guided content analysis. Kindergarten teachers evaluated their experiences in continuing education based on supply and they felt that it was sufficient. The study also showed that kindergarten teachers felt that there were now more supply in continuing education than before. In addition the study showed that the support of superior in taking part in continuing education was an important factor for kindergarten teachers. They felt that shift arrangements were mainly the negative side of participation in continuing education. Kindergarten teachers also felt that the current topics of continuing education were important. All kindergarten teachers that participated in this study hoped that in the future the subjects of continuing education would concentrate on the changes happening in the field of early learning. They all mentioned the new national early learning plan. All kindergarten teachers felt that continuing education supported their expertise.
-
(2018)In today’s world and society physical exercise is constantly present in people’s conversations, as different points of view and current trends, in regards to exercise, strongly reflects the way we view our bodies. A healthy lifestyle, physical exercise as a part of it, are highly valued in our culture. The objective of this thesis was to observe physical exercise as a cultural, social and political phenomenon. The thesis describes the relationship between the physical activity of a person and the aspects and elements of his/her physical activity, as well as the factors influencing them. In addition, the construction of a physical relationship in the individual's life span is identified. The goal is to understand what drives people to move, and the different ways in which people are directed towards physical activity. The thesis was done as a literature review, ie a theoretical mapping of the research literature of the subject. The starting points for the thesis were based in the Social Sciences and a plethora of Finnish physiology studies were used as source literature. The point of the thesis is to present how exercise, in general, as a phenomenon, affects everyone. Every person has a relationship of sorts towards physical activity, which can manifest itself in many ways. In a world where sports surround us all, motivational encouragement in physical activity is justified, in particular, by its health benefits. The well-meaning intent may, however, partially turn against itself, as the exercise speech may also come as too strong of a guidance, or even in the form of forced exercise. The ideal of a model citizen is also produced through exercise speeches, while some people may feel completely left out. Exercise has become an instrument for controlling one’s body, which allows a person to implement a suitable, continuous self-improvement project.
-
(2018)Tiivistelmä - Referat - Abstract The father of kindergarten Friedrich Fröbel and his pedagogic views have not been a popular research study during the recent years. However, the history of Finnish kindergarten has been studied. According to these studies, Fröbel had a strong influence in Finnish kindergartens up until the 1980’s. Since the 1980’s there have been some changes in the Finnish kindergartens, e.g. in the operational culture and the eligibility criteria of the staff The emphasis has shifted from social pedagogy to early education with emphasis on pedagogy. Kindergarten teachers were trained according to Fröbel’s pedagogy until the late 1970’s. Therefore, many of the kindergarten teachers still working have received education that emphasizes Fröbel’s pedagogy. The hypothesis of this study is that Fröbel's pedagogy is still visible also in the Early childhood and Pre-school curricula. Part of the hypothesis is that the Fröbel’s pedagogy has changed compared to the early days’ Finnish kindergarten. This study aims to find out what is Fröbel’s pedagogy is and how it is reflected in the Early childhood education and Pre-school curricula. This study is a descriptive content analysis. The material used in this study includes Fröbel's textbook (in Swedish) Människans fostran and thereto related preface. The pedagogics described in Fröbel's textbook is later compared with the pedagogy described in Pre-school curriculum 2014 and Early childhood education curriculum 2016. In order to provide a comprehensive view of Fröbel’s pedagogy in Finland I have included also Elise Lujala's PhD Lastentarhatyö, kansanopetuksen osa ja kotikasvatuksen tuki – toiminnan päämäärät ja toteutuminen Pohjois-Suomessa 1800-luvun lopulta vuoteen 1938 and Maija Meretniemi's PhD Hyvä koti ja henkinen äitiys lastentarhatyön esikuvina: Aate- ja käsitehistoriallinen tutkielma Suomen varhaiskasvatuksen taustasta. To understand the shift of education criteria of kindergarten teachers I have studied an article by Eeva-Leena Onnismaa, Marjatta Kalliala and Leena Tahko-Kallio Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä – Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi. In addition, the material also includes lectures by Marjatta Kalliala and Nina Sajaniemi at the University of Helsinki in 2016 and 2018. According to this study, some parts Fröbel's pedagogics agreed with the Early childhood education curriculum and the Pre-school curriculum. Fröbel concept and importance of childhood, play as part of learning, the developmental psychological view of child growth and development were also reflected in the Early childhood curriculum and Pre-school curriculum. Additionally, the idea kindergarten or early childhood education as a first part of life long education was visible in Fröbel’s textbook and the above-mentioned curricula. There were differences as well, Fröbel’s theological philosophy was not part of the curricula. There were also differences in the weighting of subjects in teaching. It goes without saying that Fröbel's pedagogy does not include media or technology education. Both the curricula and Fröbel’s textbook are works of their time. This study also helped me to understand the current state of early childhood education in Finland and the varying emphasis between social pedagogy and pedagogy during the recent years, and the contradiction between these in history and today.
-
(2018)The development of technology and science has changed the life of human. Dog clothing phenomenon has been born as a part of this development. Dogs can't share their thoughts about clothes so humans make conclusions based on behaviour of dogs. Users of dog clothing say that the garment must be of appropriate size. A suitable size means that the garment is not too small or too large. On the streets there is a smaller chance to see dogs in small clothes because the dog owner can't wear a small cloth over the dog. Instead there is a higher possibility to see dogs with too large clothes since it is more difficult to notice too large clothes. The purpose of this study was to make a guide how the dog owner can see too large clothing. To create a justifiable and reliable model I had to define three variables: dog, dog clothing and garment. All dogs have the same body model, so one dog's picture was used as an example in the analysis. The dog's garment and clothing were determined with a Nordic pattern system. A reasoned model to identify excessive clothing was created by analyzing the results ob-tained, exemplary clothing and important dimensions of dog clothing. A tutorial including series of images was created based on the study. Images makes it easy to visually understand how to choose the right sized garment for the dog. The study was fo-cused on practical problems so that the result material could be used for example to guide and make it easier for dog owners to purchase clothes for their dogs.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten eri koulutusasteilla tehtävää ihmiskaupan ennalta ehkäisevää opetusta on toteutettu kansainvälisesti, millaisia suosituksia koulutuksentarjoajille on sen perusteella annettu ja millaisia vaikutuksia toimilla on ollut. Tutkimuksessa tarkastellaan kasvatusta ja koulutusta primaarina ennaltaehkäisyn keinona. Primaarilla ennaltaehkäisyllä viitataan normaaliväestön parissa tehtävään interventioon, jonka tarkoitus on estää ongelmien esiintyminen vaikuttamalla yksilöön, ympäristöön tai molempiin. Ihmiskaupan yhteydessä tämä tarkoittaa positiivisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lopettaa yksilön vapauksiin kohdistuvien ihmisoikeusrikosten esiintyminen tulevaisuudessa. Aiempi tutkimus osoittaa, että tiedon ja tietoisuuden lisääminen ovat välttämättömiä ennaltaehkäisyn kannalta. Se, millaisia tuloksia ennaltaehkäisevällä kasvatuksella saavutetaan, näyttäisi kuitenkin riippuvan siitä, miten yksilöä suojaavia tekijöitä tuetaan ja vahvistetaan. Toteutin tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva siitä, mitä aiheesta oli tähän mennessä kansainvälisesti tutkittu. Tein aineistohaut kuudesta eri tietokannasta luomiini sisäänotto- ja poissulkukriteereihin perustuen. Systemaattisen haun perusteella lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen artikkelia, joista neljä oli empiirisiä ja kuusi teoreettisempia tutkimuksia. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että ihmiskauppaan liittyvää ennaltaehkäisevää opetusta oli lähinnä yhteiskuntaopin, kansainvälisen politiikan, musiikin ja yrittäjyysopintojen aloilla tai osana monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Opetus toteutettiin yleisimmin ryhmämuotoisena projektina sosiaalisen oikeudenmukaisuuden-, ihmisoikeus-, demokratia- tai globaalikasvatuksen viitekehyksissä. Kokemuksellinen oppiminen sekä systeemiseen ajatteluun perustuva kriittinen lukutaito todettiin toimiviksi menetelmiksi ihmiskaupasta opetettaessa. Tiedon ja tietoisuuden lisääntymisen lisäksi interventiot aiheuttivat muutosta opiskelijoiden toimijuudessa, mikä näkyi muun muassa kansalaisaktiivisuuden lisääntymisenä. Tuloksissa korostui opettajien ja koko kouluhenkilökunnan kouluttamisen tärkeys sekä tutkimuksen tarpeen lisääminen. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla voidaan lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksia toimia ja tehdä valintoja, jotka auttavat ihmiskaupan ehkäisemisessä. Opetusmenetelmät voivat olla samoja kaikilla koulutusasteilla, mutta tiedon tulee kohdata oppilaiden kehitysvaiheen kanssa ja aiheen haastavuus tulee ottaa huomioon opetettaessa. Tutkimuksen määrää aiheesta tulee edelleen lisätä.
-
(2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa alakoulun ympäristöopin oppikirjojen eläinkuvan rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi sitä, millä tavoin eläineettisiä näkökulmia pyritään ottamaan huomioon osana ympäristöopin oppikirjoja. Tutkimustehtävään vaikutti ensisijaisesti modernin eläintuotannon ja sen eettisten ongelmien vähäinen näyttäytyvyys alakoulun opetuksen sisällöissä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui posthumanistisesta ajattelusta sekä eläinetiikkaa ja ekologista kasvatusta käsittelevistä teksteistä ja tutkimuksista. Oppikirjojen eläinkuvaa ja eläineettisiä painotuksia tarkasteltiin myös suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Kandidaatintutkielmani tutkimustavaksi valikoitui laadullinen eli kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimukseen osallistui kaksi ympäristöopin oppikirjojen eri kirjoittajatyöryhmiin kuulunutta henkilöä, ja aineisto kerättiin kahden erillisen teemahaastattelun avulla. Aineiston analyysi toteutettiin teemoittelun menetelmiä hyödyntäen. Ympäristöopin oppikirjojen eläinkuvan rakentumiseen vaikuttaa tutkimuksen perusteella oppikirjoissa esiintyvän tiedon tuottajat ja heidän autonomiansa, oppikirjojen tiedollisten sisältöjen alkuperä ja arvoperusteiset painotukset, eri eläinlajien arvottaminen sekä oppikirjailijoiden henkilökohtaiset eläineettiset näkökulmat. Tutkimuksen tulosten mukaan eläineettisiä näkökulmia ei kovinkaan kattavasti pyritä ottamaan huomioon alakoulun ympäristöopin oppikirjoissa.
-
(2020)Ihmisoikeuskasvatus on välttämätön osa ihmisoikeuksien toteutumista. Tässä tutkielmassa selvitän mitä on ihmisoikeuskasvatus ja miten sen koulutusta voisi edistää opettajankoulutuksessa. Ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisesta on tehty selvityksiä Suomessa. Näistä selvityksistä kumpuaa tarve opettajankoulutuksen ihmisoikeuskasvatuksen muutokselle. Tutkielmani tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Mitä on ihmisoikeuskasvatus? Millä tavoin ihmisoikeuskasvatusta voisi edistää opettajankoulutuksessa? Kirjallisuuskatsauksen aineistona toimii monipuolisesti ihmisoikeuksiin ja ihmisoikeuskasvatukseen erikoistuneita verkkosivuja, tutkimusartikkeleita, selvityksiä ja lainsäädäntö. Aineistot ovat kotimaisia sekä muutama niistä on myös englannin kielisiä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella peruskoulun ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisen kannalta olisi erityisen tärkeää kehittää yliopistojen opettajankoulutuksen ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta. Koulutuksen taso vaihtelee yliopistojen välillä eikä mitään tarkkaa velvoitetta sen järjestämiselle ole. Opettajan merkittävä rooli ihmisoikeuksien toteutumisessa sekä ihmisoikeuskasvatuksessa tulisi tunnistaa yhä paremmin ja ihmisoikeuskasvatuksen positiivinen voima opetuksessa tulisi tunnistaa. Opettajaopintojen pakollisen ihmisoikeuskasvatuksen ja ihmisoikeuksiin erikoistuneiden opettajankouluttajien puute sekä opettajan ihmisoikeuskasvattajan roolin tunnistuksen puute ovat avainongelmia opettajankoulutuksen ihmisoikeuskasvatuksen toteutumisessa. Tämä tutkielma pyrkii tuomaan mahdollisia ratkaisua tilanteen kehittämiseen.
-
(2024)Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli esitellä ihmisten välisen tunteiden säätelyn ilmiötä ja sen strategiatutkimusta työ-, koulutus- ja harrastuskonteksteissa. Tunnesäätelyn sosiaalinen puoli ei ole vielä saanut tutkimuksissa yhtä paljon jalansijaa kuin yksilön oma tunnesäätely. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin tuoda ilmi, millaisista näkökulmista käsin ihmisten välisten tunteiden säätelyn strategiatutkimusta on viime vuosina tehty. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia tuloksia näistä strategiatutkimuksista on saatu, jotta voitiin tutkia myös strategioiden yhdenmukaisen luokittelun mahdollisuutta. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi työelämän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana, integroivana, kirjallisuuskatsauksena, ja aineistoon valittiin 10 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2018–2023 Helka- ja EBSCO-tietokannoista. Aineisto analysoitiin laadullisesti käyttäen temaattista analyysiä. Analyysi tehtiin pääosin teorialähtöisesti; esimerkiksi aiemmin muotoiltu ihmisten välisten tunteiden säätelystrategioiden luokittelu toimi vertailukohtana aineiston strategioiden luokittelussa. Samanaikainen aineistolähtöinen analyysitapa auttoi kuitenkin nostamaan aineiston uudet löydökset esille tarkasteluun. Ihmisten välistä tunteiden säätelyä on tutkittu viime vuosina kahdesta näkökulmasta: mitä strategioita käytetään toisen tunteiden säätelyyn ja mitä vaikutuksia käytetyillä strategioilla on. Tutkimus paljasti tarpeen ihmisten välisen tunteiden säätelyn strategialuokittelun täydentämiselle, sillä säätelijän käyttäytymiseen liittyvät toimintatavat olisi syytä kategorisoida mukaan luokitteluun. Tulokset osoittivat säätelijän ja kohteen välisen ihmissuhteen laadun olevan edellytys onnistuneelle tunteiden säätelylle. Ihmisten välisellä tunteiden säätelyllä halutaan kohentaa positiivisia tunteita ja lujittaa sosiaalisia suhteita. Tutkimalla ihmisten välistä tunteiden säätelyä voidaan saada työkaluja työkyvyn edistämiseen vuorovaikutustaitojen kehittämisen kautta, mikä voi osaltaan auttaa haitallisen työstressin vähentämisessä.
-
(2017)This study describes the pre-school education and its main tasks on the basis of the binding documents and literature. The aim is to determine kindergarten teacher’s views on which goals they find most important in pre-school education. In addition, the objective is to review methods and procedures by which kindergarten teachers strive to achieve the key objectives mentioned. Pre-school education is governed by Basic Education Act (628/998) and the Government Decree (422/2012). Based on these National Board of Education regulations draws up the national core curriculum in pre-school education, which controls the composing of the local curriculum. New criteria for the national pre-school curriculum was published in 2014, and it came to introduce 01.08.2016. The study is a qualitative case study. The study involved three Helsinki based kindergarten teachers. The interviewees were working in the same area of early childhood education, but in different day care units. The data were obtained from group-based theme interviews in the spring of 2016 the same time as when the new pre-school curriculum was introduced. The method of analysis used in this study is theory based content analysis. According to this study the main objectives of pre-school education are related to the child's socio-emotional and cognitive competence. The results were crystallized into three categories: Personal development of the child and the perception of oneself as a learner, Development of the child's learning capacity and Child as an independent individual agent in a peer group. These results highlighted the general objectives and extensive know-how as mentioned in the curriculum. Instead the learning modules got less attention. The kindergarten teachers interviewed for this study seeked to achieve the objectives of the curruculum by creating an operating culture that supports growth and learning. Such a culture is based on a good learning environment, a child-sensitive pedagogy, teacher's pedagogical thinking and action, as well as integrative education and phenomenon-based learning.
-
(2020)Suomessa eläkeväestö on kasvanut ja työeläkkeiden taso parantunut. Eläkemenot kasvavat jatkuvasti. Jotta nykyinen eläkejärjestelmä pystytään kantamaan, tulee työllisyyttä nostaa. Kuitenkaan osa ikääntyvistä ei jatka työelämässä eläkeikään saakka tai jatka yli vanhuuseläkeiän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ikääntyvien työssä jatkamiseen kirjallisuuden perusteella. Näistä tekijöistä tarkastelussa olivat ne, joihin voidaan organisaation tasolla mahdollisesti vaikuttaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ikääntyvien työssä jatkamiseen vaikuttaa työn organisointiin, johtamiseen, työkykyyn ja motivaatioon liittyviä tekijöitä. Aiemmin samasta aiheesta vuonna 2015 tehdyn Työterveyslaitoksen selvityksen vuoksi rajasin tutkimusaineistoni 2015-2020 ilmestyneisiin tutkimuksiin ja vertailen niitä myös aikaisemmin saatuihin tuloksiin. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Finna- ja Helda-tietokannoista. Aineiston valintakriteereiden jälkeen tutkimusaineistona oli viisi tutkimusta. Näistä neljä oli kvantitatiivisia ja yksi kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysi-menetelmällä. Analysointi toteutui tutkimustuloksista muistiinpanojen tekemisellä, jotka jaettiin työssä jatkamista edistäviin tekijöihin ja eläkkeelle työntäviin tekijöihin. Tulokset käytiin läpi aihepiireittäin. Tutkimustulosten perusteella työssä jatkamista edistivät esimiehen tuki, ammatillisen osaamisen kehittämismahdollisuudet ja sen hyödyntäminen, osallistavat henkilöstöjohtamisen käytänteet, vaikutusmahdollisuudet, työpaikan ilmapiiri, oman uran hallinta, työhön liittyvät arvot ja asenteet, optimointi, kompensointi sekä työkyky. Eläkkeelle työntävät tekijät olivat pääsääntöisesti vastakohtia työssä jatkamista edistäville tekijöille. Burnout, huonoista työpaikan olosuhteista johtuva fyysinen sekä henkinen kuormittavuus ja terveys olivat myös eläkkeelle työntäviä tekijöitä. Ikääntyvien työssä jatkamiseen vaikuttavat siis monet eri tekijät. Organisaatiot voivat hyödyntää näissä tutkimuksissa esiin nousseita asioita omassa toiminnassaan.
-
(2020)Tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys on muuttanut tapaamme toimia ja olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Yhteiskunnan toimintaan osallistumiseen tarvitaan yhä monimuotoisempia teknologisia taitoja ja digitaalista osaamista. Digitaalinen murros on ollut voimakasta etenkin palvelusektorilla ja sen tuomat muutokset, esimerkiksi asioiden hoitamisessa, ovat asettaneet ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Epätasa-arvo on nähty etenkin sukupolvien välisenä asiana, mutta siihen vaikuttaa myös sosioekonominen asema. Viitteitä siitä, että myös iällä on merkitystä tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotossa ja käytössä, on jo löytynyt. Tulevaisuudessa ikääntymisen aiheuttamat haasteet voivat olla entistä ajankohtaisempia, sillä hallituksen tavoitteena on vuoteen 2023 mennessä siirtää kaikki julkiset palvelut digitaaliseen muotoon, jotta ne olisivat kaikkien saatavilla ja käytettävissä. Tämä voi olla haastavaa, sillä vuonna 2019 tilastokeskuksen tutkimuksessa selvisi, että 75–89-vuotiaista 50% ei ollut koskaan käyttänyt internetiä, kun sitä vastoin kaikki alle 44-vuotiaat olivat. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla mitkä tekijät edistävät ja estävät ikäihmisten digitaalista syrjäytymistä julkisissa asiointipalveluissa. Tutkittava aineisto koostuu aikaisemmin julkaistuista teoksista, jotka täsmentävät, jäsentävät tai ovat muulla tavalla avaavia tutkimuskysymykseen nähden. Aineisto on kerätty avainsanojen ja niiden yhdisteluiden avulla seuraavista lähteistä: Google Scholar, Helka ja Helmet. Tutkimuksen keskiössä on itsepalvelun yleistyminen julkisissa asiointipalveluissa. Ajatuksena on, että syrjäytymistä ei voi tapahtua, jos kaikilla on samat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan eli tässä tapauksessa digitaaliseen asiointiin. Tähän tarvitaan nykypäivänä digitaalisia valmiuksia (laitteet, osaaminen ja motivaatio). Ikäihmisten varallisuus, osaamattomuus, pelko tai haluttomuus käyttää teknologiaa liittyvät siihen, miksi esimerkiksi tarvittavaa laitteistoa ei hankita tai käytetä. Vaikka ikäihmisten oma aktiivisuus ja motivaatio vaikuttavat teknologian käyttöön ja sen oppimiseen, on selvää, että ikä tuo mukanaan myös vaikeuksia kognitiiviseen toimintaan ja havaintomotoriikkaan. Toimintakyvyn heikkeneminen näiltä osin tuo haasteita oppimiseen ja motoriikan kohdentamiseen ja sitä kautta tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Tällöin tuen merkitys ja käyttäjälähtöinen suunnittelu ovat oleellisia syrjäytymistä estäviä tekijöitä.
-
(2016)The aim of this study was to find reasons, why senior citizens have chosen the senior house Kotisatama as their primary residential area and in addition, the study also focused on outlining good- and bad points about communal living. In the theory part of this study, different stages of aging, third age and finally who the seniors are and what are the conditions for a good life in old age, are discussed. The approach to the study was qualitative and it was conducted in the form of a group interview in June 2016. Six residents of the senior house attended the study of which five were senior women and one was a senior man. The interview was recorded and then transcribed afterwards. The material was then analyzed by using material based content analysis. According to the results of the study, the interviewees had experiences of their own parents’ aging, sense of loneliness and their gradual loss of mobility. Many have found it hard to take care of their aging parents while at the same time attending to one’s own working life and they did not want it for their children. Almost all the interviewees thought that community was one of the most important things in Kotisatama and it brought a sense of security. Functionality, doing something meaningful and dining together, were all very positive factors for living. Negative factors of living included the complicated bureaucracy of the senior house. Kotisatama did not have a leader to speak of and the residents found this sometimes challenging when faced with making decisions. The fact that the building itself was still not completed didn’t sit well with the residents and they felt that repairs would have had to completed earlier. It would be interesting to return to these same questions after a few years.
-
(2020)Tutkielmani tarkoitus on tarjota tietoa ilman huoltajaa tulleiden lasten erityisestä tarpeista sekä tavoista näihin vastaamiseksi. Ilman huoltajaa tulleella lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä, joka saapuu maahan turvapaikanhakijastatuksella yksin tai henkilön seurassa, joka ei ole hänen huoltajansa. Suomeen kyseiset lapset saapuvat pääasiassa maailman konfliktialueilta, kuten Afganistanista, Somaliasta ja Irakista. Aiempi tutkimustieto on osoittanut, että ilman huoltajaa tulleet pakolaiset kärsivät huoltajan kanssa saapuneita verrokkejaan enemmän psyykkisestä oireilusta, kuten masennuksesta, ahdistuksesta ja traumaperäisestä stressihäiriöstä. He joutuvat rakentamaan tulevaisuuttaan ja identiteettiään kahden kulttuurin välillä harvinaislaatuisen haastavissa olosuhteissa, ilman perheensä tukea. Lasten koulutaustat ovat hyvin vaihtelevia ja kielitaito heikko, minkä takia uuteen koulujärjestelmään ja sen normeihin sopeutuminen on heille merkittävä haaste. Tutkimustieto aiheesta on tärkeää ilman huoltajaa tulleiden lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tueksi ja siten lasten psyykkisen hyvinvoinnin ja integraation vahvistamiseksi. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Millaisia ovat ilman huoltajaa tulleiden lasten erityiset tarpeet? Millä keinoin tarpeisiin voidaan vastata kotona ja koulussa? Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui seitsemästä (7) artikkelista, jotka kerättiin ProQuest-, Ebscohost- ja Eric-tietokannoista tarkkoja sisäänottokriteereitä noudattaen. Analyysi toteutettiin temaattisena sisällönanalyysina. Nuorten tarpeet jakautuivat analyysissani (a) psyykkiseen hyvinvoinnin, (b) akkulturaation, (c) kulttuurisen jatkuvuuden, (d) koulutuksen, (e) sosiaalisen tuen, yhteisön ja verkostojen sekä (f) käytännön tarpeiden teemoihin. Tarpeisiin vastaamisen tavat jakautuivat (a) sijoituksen, (b) kulttuurisensitiivisyyden ja kulttuurisen osaamisen, (c) sosiaalisen tuen, yhteisön ja verkostojen, (d) traumatietoisen hoivan ja tunnesäätelyn strategioiden, (e) koulun ja koulutuksen, (f) käytännön tuen ja (g) henkilökunnan kouluttamisen teemoihin. Tutkimukseni keskeisiä johtopäätöksiä on, että sujuva moniammatillinen yhteistyö sekä koulun ja kodin välinen kommunikaatio ovat merkityksellisiä tekijöitä ilman huoltajaa tulleen lapsen hyvinvoinnin kannalta. Koulu voi parhaimmillaan tarjota turvallisen alustan ja vakaat rakenteet lapsen psyykkisen hyvinvoinnin ja akkulturaation tueksi. Tämän takaamiseksi nykyistä opettajankoulutusta tulisi kuitenkin kehittää suuntaan, joka antaisi kattavammat välineet traumaattisen taustan omaavien lasten kohtaamiseen sekä kulttuurisiin tarpeisiin vastaamiseen.
Now showing items 718-737 of 3696