Browsing by Title

Ilmastonmuutos on paljon esillä julkisessa keskustelussa, ja ilmastoahdistusta käsittelevä tutkimus on lisääntynyt merkittävästi useilla tieteenaloilla. Samalla myös puhe ilmastoahdistuksen tunnustamisesta ja mahdollisesta muutosvoimasta on yleistynyt. Aiemman tutkimuksen perusteella ilmastoahdistukseen viittaava sanasto ja määritelmät ovat kirjavia ja osin vakiintumattomia. Tutkielmassani määrittelen ilmastoahdistuksen ilmastonmuutoksen herättämäksi, epäsuoraan koetuksi ahdistusreaktioksi, jota ei luokitella mielenterveyden häiriöksi. Esitän pro-environmental behaviour -käsitteen suomennokseksi termiä ympäristömyönteinen toiminta. Aiemmassa tutkimuksessa se on hahmotettu monimuotoisena, haitallisten ympäristövaikutusten tietoiseen minimoimiseen pyrkivänä toimintana, jota ei aina eritellä tarkasti. Tarkastelen kandidaatintutkielmassani tutkimuskirjallisuudessa havaittuja yhteyksiä ilmastoahdistuksen ja ympäristömyönteisen toiminnan välillä sekä keinoja, joilla voidaan mahdollisesti tukea ilmastoahdistuksen kanavoimista ympäristömyönteiseksi toiminnaksi. Lisäksi olen kiinnostunut ilmastoahdistukselle ja ympäristömyönteiselle toiminnalle annetuista merkityksistä. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui viidestä Helka-tietokannasta haetusta tutkimusartikkelista. Käytin aineiston järjestämisen apuna aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, joka eteni aineiston yleisluontoisesta silmäilystä yksityiskohtaiseen lukemiseen, alleviivaamiseen sekä eri tutkimuksista saadun tiedon vertailuun ja ryhmittelyyn. Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet artikkelit toistivat tutkielman teoriaosuudessa syntynyttä havaintoa ilmastoahdistuksen nimeämisen ja määrittelyn monimuotoisuudesta. Ympäristömyönteinen toiminta hahmotettiin laajana tekojen kirjona, jota tarkasteltiin yksittäisten esimerkkien kautta. Ympäristömyönteisen toiminnan havaittiin kasvavan ilmastoahdistuksen lisääntyessä lukuun ottamatta yhtä tutkimusta, jossa yhteyttä ei löytynyt. Ilmastoahdistuksen kanavoinnin tueksi ei esitetty yksityiskohtaisia ehdotuksia, mutta pessimismin ja optimismin välissä tasapainoilevalla ilmastoviestinnällä nähtiin potentiaalia. Ilmastoahdistuksen ja ympäristömyönteisen toiminnan välinen yhteys hahmottuu moniulotteisena, mutta uskottava puhe ilmastoahdistuksen muutosvoimasta edellyttää selkeää ja perusteltua käsitteiden määrittelyä.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on perehtyä ruokakasvatuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja mahdollisuuksiin ilmastokestävyyden näkökulmasta. Nykyinen ruokajärjestelmä, johon olemme kasvaneet ja tottuneet, on yksi suurimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista. Kirjallisuuskatsauksessa kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti ruokakasvatuksen mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Millä tavoin ilmastokestävä ruokakasvatus otetaan huomioon kouluruokapalveluissa sekä koulujen että kasvatuslaitosten opetussuunnitelmissa? Tässä tutkielmassa käytettiin menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuusaineisto koostui erilaisista Suomessa sekä ulkomailla muodostetusta tutkimuskirjallisuudesta ruokamurrokseen, ruokakasvatukseen ja/tai ilmastokasvatukseen liittyen. Tutkimus rajautui ja kohdistui ruokakasvatukseen suomalaisissa kouluissa, mutta käsitteli aihetta myös kansainvälisiä aineistoja hyödyntäen. Tässä tutkielmassa ilmastokestävä ruokakasvatus määriteltiin sisältävän kestävän kehityksen, ilmastokasvatuksen ja ruokakasvatuksen tavoitteet. Ilmastokestävä ruokakasvatus ohjaa lasta ymmärtämään ruoan tuotannon ja vallitsevan ruokajärjestelmän haasteet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ruokaan ja ruokakulttuuriin. Ilmastokestävä ruokakasvatus ei ole vakiintunut termi, mutta teoreettiseen taustaan pohjautuen ilmaston, ruoan ja kasvatuksen yhteyksien huomiointi yhteiskunnallisella tasolla on tarpeellista – ilmastokestävän ruokakasvatuksen käsite kattaa nämä tärkeät ulottuvuudet. Tämän tutkielman perusteella ilmastokestävään ruokakasvatukseen liittyviä sisältöjä on mainittu opetussuunnitelmassa ja erilaisissa tutkimuksissa. Kasvisruokaa halutaan lisätä ja lihansyöntiä vähentää ravitsemussuosituksien mukaan. Kestävä kehitys ja siihen liittyvät tavoitteet ovat merkittynä opetussuunnitelman arvopohjaan ja siksi erilaiset ilmastokestävyyteen liittyvät tavoitteet näkyvät myös useassa eri alueessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Ilmastonmuutokseen liittyvää ruokakasvatusta ei kuitenkaan ole käsitelty tai tutkittu lähes ollenkaan. Tämän tutkielman mukaan ilmastokestävän ruokakasvatuksen sisältöjä olisi tarpeellista hyödyntää selkeämmin ja monipuolisemmin kouluissa. Kouluruokailu jää nykymuodossaan melko erilliseksi kokonaisuudeksi muusta opetuksesta ja koulun kasvatuksellisista tehtävistä.

Tavoitteet. Ilmastonmuutos on meitä kaikkia koskettava globaali uhka, joka nostaa esille hyvin monenlaisia tunteita. Ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi ja hidastamiseksi tarvitsemme ilmastokasvatusta. Ilmastokasvatus kuitenkin etsii kuitenkin vielä paikkaansa varhaiskasvatuksen puolella. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää ja koota yhteen aikaisempia tutkimuksia, joita on tehty liittyen ilmastonmuutokseen ja sen tuomien tunteiden käsittelyyn varsinkin varhaiskasvatuksen kontekstissa. Menetelmät. Menetelmänä tässä tutkielmassa käytettiin narratiivista, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkielman aineistona toimi viisi vertaisarvioitua julkaisua vuosilta 2017–2021. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua tutkimuskysymyksittäin. Tulokset ja johtopäätökset. Ilmastonmuutos herättää monenlaisia tunteita. Näissä tunteissa on pääosin negatiivissävytteisiä piirteitä, mutta silti ilmastonmuutos saattaa herättää myös voimaantumisen ja toivon tunteita. Kun keskustelemme ja käsittelemme ilmastonmuutosta lapsien kanssa, on tärkeää löytää heidän ikätasolleen sopivat tavat. Tutkijat suosittelevat taideperusteisten menetelmien käyttämistä ilmastonmuutoksen käsittelyssä, kuten draamaa tai piirtämistä. Erityisen tärkeäksi nähdään myös vahvan luontosuhteen rakentaminen.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus oli tuoda esiin monipuolisesti nuoriin liittyviä näkökulmia ilmastonmuutoksen suhteen. Ilmastonmuutos vaikuttaa nuoriin monella eri tasolla ja tavalla ja tutkimus pyrkii tuomaan nuorten näkökulmaa esiin mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimuksessa esiintyy erilaisia teemoja, jotka ovat muotoutuneet tutkimusaineiston perusteella. Näitä teemoja ovat selvitykset ja kyselyt viimeisen kolmen vuoden ajalta, katsaus ilmastonmuutokseen kytkeytyviin tunteisiin sekä coping-strategiat ja psyykkinen terveys. Ilmastonmuutokseen kytkeytyvien kokemusten ja tuntemusten tutkiminen on tärkeää, jotta koulujen ilmasto-opetusta voitaisiin kehittää sellaiseksi, että se vastaisi lasten ja nuorten kykyjä käsitellä vaikeaa ja jopa traumaattista tietoa. Coping-strategioiden tuntemus sen sijaan olisi tärkeää opettajille, koska niiden tuntemus on ikään kuin askel pidemmälle tunteiden tuntemuksesta. Viimeinen teema perehtyy ilmasto- ja ympäristöahdistuksen ilmiöihin nuorten näkökulmasta ja on yleisesti katsaus ilmastonmuutoksen psyykkisiin terveysuhkiin. Menetelmät. Tutkimuksen nuoret määriteltiin ikävuosien 12-22 välille eli varhaisnuoruuden ja myöhäisnuoruuden välille. Aineiston koonnissa on käytetty Googlea, Google Scholaria ja Helkaa. Tutkimukseen valikoituvassa aineistossa käytin kriteereinä sitä, että sen tulisi käsitellä lapsia tai nuoria ilmastonmuutoksen, ilmastokasvatuksen tai ympäristökasvatuksen yhteydessä. Tämän jälkeen tutkin, sisälsikö aineisto lasten tai nuorten kokemuksia tai tuntemuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Nuoret ilmaisivat erilaisissa kyselytutkimuksissa huolta ilmastonmuutosta kohtaan, mutta myös koettua pakkoa ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen. Mitä nuorempi ihminen oli kyseessä, sitä todennäköisempää oli, että hän turvautuu co-ping-strategiaan, jossa hän ikään kuin kieltäytyy uskomasta ilmastonmuutoksen vakavuuteen. Ilmastonmuutoksen mielenterveydelliset vaikutukset nuoriin todettiin aineiston perusteella monipuolisiksi.

The National Core Curriculum in 2014 implements schools to have at least one clearly defined theme, project or course that combines the content of different subjects and deals with the selected theme from the perspective of several subjects. These entities are called multidisciplinary learning modules. The phenomenon-based learning is one way to achieve this. Within the phenomenon-based learning pupil is seen as an active and participating role in whole learning process. The purpose of this research is to find out how the phenemenon-based learning is supposed to be doing in elementary schools of Helsinki. I researched above-mentioned things through the curriculums of schools of Helsinki. I focused on curriculums and phenomenon-based learning. The backtheories are based on selected views of constructivist learning, curriculum integration, the role of teacher and pupil and assesment. The empirical material was collected in January 2017 through school websites of Helsinki. This research focused on the 15 curriculums of elementary schools which got selected at random. This is a qualitative research and was analyzed by the method of content analysis. I researched the material to find out similaritys and differences to be summarised. The results showed that the curriculums of phenomenon-based learning has been planned to do quite well to correspond to theory of this research. Differencies were seen for example in pupils role in planning. The conclusion to be drawn from this is that pupils were seen as an active ones in whole process but this was not yet seen in programming stage. That is something to pay attention in future.

Goal Enhancing self-esteem can be considered as one of the many duties of schools. A healthy self-esteem supports children’s development and learning. In addition, various studies have shown that a healthy self-esteem correlates with well-being. In order to support the development of pupil’s self-esteem, it is crucial to understand the construct of self-esteem. Studying explicit and especially implicit self-esteem as separate constructs is still relatively new and some studies show that implicit self-esteem is related to social-emotional difficulties. The aim of this study is to examine the concept of implicit self-esteem and the significance of implicit self-esteem in socio-emotional difficulties in youth. Methods The type of this research is a literature review. The data consisted of articles discussing self-esteem and implicit self-esteem, published in the 21st century and research articles published between the years 2006 and 2015 in all of which the subject of study was implicit self-esteem and social-emotional difficulties. Results and conclusion Based on this literature review it seems that it is not reasonable to study implicit self-esteem completely separate from explicit self-esteem. The discrepancy between implicit and explicit self-esteem and the direction of the discrepancy turned out to be important factors when examining the impact of implicit self-esteem on socio-emotional difficulties.

In Tanzania, most of the children with disabilities are left outside the educational system. However, there have been recent efforts made towards inclusive education on an administrative level. Despite different strategies and commitments to international goals inclusive education is still not strongly affecting the actual school world and teaching in Tanzania. The purpose of this study was to examine Tanzanian future teacher educators’ perspectives on inclusive education. The aim was to explore how the concept of inclusive education is understood and how the future teacher educators see the position of inclusive education in Tanzanian educational system. In addition, the focus was on the barriers and possibilities of inclusive education the future teacher educators recognize in both Tanzanian educational system and society. The approach to the qualitative study was inductive. The data was collected using semi-structured theme interviews. Five last years’ students in the University of Dar es Salaam were interviewed. The data was analyzed using the method of content analysis. The results of the study showed that the perceptions on inclusive education were variable by definition as well as had elements of segregation. Some of the interviewees referred to inclusion and integration as synonymes. In addition, inclusive education was seen to be suitable to certain groups of learners only. The view of whom it was suitable for varied among the interviewees. Interviewees reported both attitudinal and structural barriers towards inclusive education in Tanzania. These barriers were recognized on both societal and governmental level. Particularly the lack of inclusive curriculum was seen as a barrier to inclusive education from the teachers’ perspective. However, inclusive education was seen as a concept with positive effects on both individual and societal level. It was also seen as a way to change the existing structures sustaining segregation.

Syftet med denna undersökning är att beskriva, analysera och tolka hur pedagoger definierar be-greppet inkludering samt hur pedagogerna upplever att de kan bidra i utvecklandet av en inklude-rande verksamhetskultur. Jag har valt att fokusera främst på främjandet av barns känsla av delak-tighet och gemenskap utgående från ett sociokulturellt perspektiv. Med andra ord vill jag veta hur-dan praxis har pedagoger i vardagen tillsammans med barnen för att skapa en inkluderande atmo-sfär inom småbarnspedagogiken och förskolan. Jag anser det vara värdefullt att undersöka dels hur pedagoger inom småbarnspedagogiken definierar en inkluderande verksamhetskultur, dels hur pedagogerna arbetar rent praktiskt kring tematiken med barnen. Därtill vill jag veta vilken betydelse pedagoger anser att den egna arbetsinsatsen och det egna valen av arbetsmetoder har i det inklu-derande arbetet för barns känsla av gemenskap och delaktighet. Eftersom studien intresserar sig för pedagogers subjektiva tankar och praxis kring inkludering inom småbarnspedagogik och förskola, betyder detta att jag är ute efter beskrivande primärdata snarare än mätbar statistik. Mot denna bakgrund faller det sig naturligt att jag utför en studie med kvalitativ ansats. Studien utgår från ett fenomenografiskt perspektiv som kan karaktäriseras som viljan att beskriva hur ett fenomen i omvärlden uppfattas av en grupp människor. Som datainsamlingsmetod har jag använt mig av intervjuer via elektroniska frågeformulär med öppna frågor. Informanterna be-står av tio lärare inom småbarnspedagogik. Som analysmetod användes kvalitativ innehållsanalys, som möjliggjorde att kategorisera och tolka svaren i ett visst sammanhang. Resultatet i studien påvisar att det förekommer konkreta positiva effekter av att barnen känner sig inkluderade. Dessa positiva effekter beskrivs som barnens ökade trygghetskänsla, en bra och fungerande gruppdynamik, ökad gemenskapskänsla samt att barnen utvecklar en sund självbild som bidrar i sin tur till ett aktivt deltagande. Därtill lär sig barnen ödmjukhet, respekt och att olikheter kan beaktas som en tillgång. En positiv koppling an ses mellan barns känsla av att befinna sig inkluderad och barns lärande, utveckling och välbefinnande. Som en grundtes i informanternas svar skådades barnen som sociala varelser i behov av interaktion och relationer för att må bra. Detta innebär att det sociala sammanhanget barn befinner sig i och hur barnet bemöts av gemenskapen påverkar barnet helhetsmässigt.

Mål. I denna forskning studerar jag inkluderingbegreppets utveckling samt konsekvenserna som utvecklingen har medfört. Tidigare forskning visar att orsaken varför lönsamheten av principen om inkludering väcker diskussion kan vara en konsekvens av splittrad förståelse för begreppet. Olika uppfattningar för inkluderingsbegreppet kan bidra till hur inkluderingsprincipen bemöts och verkställs i den grundläggande undervisningen. Syftet med denna studie är att beskriva och analysera inkluderingsbegreppet och dess utveckling samt redogöra varför det är viktigt att skapa en gemensam förståelse. Metoder. Denna studie är en kvalitativ forskning i formen av narrativ litteraturöversikt. Forskningsmaterialet för denna studie består av referensgranskade artiklar, föreskrifter och böcker som undersöker och beskriver inkluderingsbegreppet och dess utveckling. Forsk-ningsresultatet tolkades genom induktiv innehållsanalys med tematiskt intryck. Resultat och slutsatser. De största frågorna som uppstår i anknytning med inkluderingsprincipen i den grundläggande undervisningen är vad inkluderingsbegreppet innebär, vilka elever inkludering berör och hur inkluderingsprincipen ska verkställas. Alla dessa frågor kan kopplas till en splittrad förståelse för inkluderingsbegreppet. För att inkluderingsprincipen ska kunna fullgöras bör vi känna igen inkluderingsbegreppet, dess bakgrund samt vilka konsekvenser som kan uppstå vid missförstånd.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvailla, millaista tietämystä varhais-kasvatuksen opettajan nimikkeellä toimivat varhaiskasvatuksen ammattilaiset omaavat käsittees-tä inklusiiivinen varhaiskasvatus. Tämän tiedon avulla voidaan yhteistyössä varhaiskasvatuk-sen kehittämis hankeen kanssa parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön tietämystä inklusiivi-sesta varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto aiheesta kertoo sitä pohjaa, jolla inklusiivista kasvatusta toteutetaan, ja opettajien osaamisella on suuri rooli inkluusion to-teutumisessa. Varhaiskasvatusta tulisikin suunnitella ja toteuttaa inklusiivisesti (Opetushallitus, 2018). Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen, ja aineiston analyysi tehtiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen analyysirunkona toimi Inklusiivisen var-haiskasvauksen ekosysteeminen malli (European Agencyn Inclusive Early Chilhdood Educati-on, 2017). Tutkimuksen analysoitava aineisto saatiin yhteistyössä hankkeessa lähetetystä e-lomakkeesta, jossa varhaiskasvatuksen opettajat olivat vastanneet avoimeen kysymykseen: ”Mitä mielestäsi on inklusiivinen varhaiskasvatus?”. Koko tutkielman analysointi rakentuu tä-män kysymyksen ympärille. Vastauksia lomakkeeseen tuli yhteensä 18 kappaletta. Nämä valitut vastaajat toimivat varhaiskasvatusyksiköissään varhaiskasvatuksen opettajan nimikkeellä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat varhaiskasvatuksenopettajien tietä-myksen inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta olevan hyvällä tasolla niin, että jokainen tutkimuk-seen osallistunut opettaja osasi avata käsitettä jollain tavalla. Vastauksista pystyi näkemään kak-si selkeää luokkaa vastausten jakautuvuudesta mallissa sisimmille sekä uloimmille kehille. Osa vastauksista avasi käsitettä enemmän konkreettisten tekijöiden kautta, kun taas toiset vastaukset keskittyivät varhaiskasvatuksessa tarjoamiin palveluihin. Sain varhaiskasvatuksen opettajien vastauksista tuotua esille inklusiiviselle varhaiskasvatukselle olennaisia ja merkittäviä käsitteitä sekä teemoja, joka selitti yleisesti hyvää tietämystä aiheesta. Vastausten samankaltaisuus selitti myös yhteneväistä tietämystä, jonka avulla inklusiivista varhaiskasvatusta on helpompi toteut-taa.