Browsing by Title
Now showing items 743-762 of 3696
-
Ilmastonmuutoksen tuomien tunteiden käsittely varhaiskasvatuksessa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus (2023)Tavoitteet. Ilmastonmuutos on meitä kaikkia koskettava globaali uhka, joka nostaa esille hyvin monenlaisia tunteita. Ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi ja hidastamiseksi tarvitsemme ilmastokasvatusta. Ilmastokasvatus kuitenkin etsii kuitenkin vielä paikkaansa varhaiskasvatuksen puolella. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää ja koota yhteen aikaisempia tutkimuksia, joita on tehty liittyen ilmastonmuutokseen ja sen tuomien tunteiden käsittelyyn varsinkin varhaiskasvatuksen kontekstissa. Menetelmät. Menetelmänä tässä tutkielmassa käytettiin narratiivista, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkielman aineistona toimi viisi vertaisarvioitua julkaisua vuosilta 2017–2021. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua tutkimuskysymyksittäin. Tulokset ja johtopäätökset. Ilmastonmuutos herättää monenlaisia tunteita. Näissä tunteissa on pääosin negatiivissävytteisiä piirteitä, mutta silti ilmastonmuutos saattaa herättää myös voimaantumisen ja toivon tunteita. Kun keskustelemme ja käsittelemme ilmastonmuutosta lapsien kanssa, on tärkeää löytää heidän ikätasolleen sopivat tavat. Tutkijat suosittelevat taideperusteisten menetelmien käyttämistä ilmastonmuutoksen käsittelyssä, kuten draamaa tai piirtämistä. Erityisen tärkeäksi nähdään myös vahvan luontosuhteen rakentaminen.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tunteita opettajille syntyy ilmastonmuutoksesta ja miten tunteet vaikuttavat suhtautumiseen ilmastonmuutoksen opettamisesta eli ilmastokasvatuksesta. Tunteiden roolia ilmastonmuutoksessa ja etenkin opettajien ilmastotunteita on tutkittu suhteellisen vähän. Ilmastonmuutokseen liittyy kuitenkin suuria ja monimutkaisia tunteita, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen, ajatteluun ja kasvatustilanteisiin. Ilmastokasvatus ei ole yksinkertaista, koska läsnä on nuorten ja kasvattajien tunteet. Opettaja on mallina siinä, miten tunteita ilmaistaan tai jätetään ilmaisematta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppilaille ilmiö herättää helposti negatiivisia tunteita, kuten ilmastoahdistusta, pelkoa ja syyllisyyttä. Opettaja toimii mallina tunteiden ilmaisemiselle, joten on tärkeää tarkastella, mitä opettaja tuntee. Tässä tutkimuksessa etsitään tietoa opettajien kokemista tunteista ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten tunteet vaikuttavat suhtautumiseen ilmastonmuutoksen opettamisesta. Menetelmät. Tämä opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineistona käytettiin tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleja, jotka käsittelivät opettajien tunteita ilmastonmuutoksesta tai ilmastonmuutoksen opettamisesta. Tutkimuksen aineiston muodostui viidestä tutkimusartikkelista, jotka hankittiin käyttämällä valittuja hakusanoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajien kokemat tunteet ilmastonmuutoksesta olivat pääosin negatiivisia. Vahvimmin aineistosta nousi esiin opettajien kokema huoli ja viha. Tunteet olivat yhteydessä voimakkaasti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja syihin. Aineistosta kävi ilmi, että opettajat suhtautuivat hyvin eri tavoin ilmastonmuutoksen opettamiseen. Osa huolissaan olevista opettajista opetti ilmastonmuutoksesta ja osa ei ollut valmiita opettamaan siitä. Opettajan tunteilla ei nähty suurta vaikutusta ilmastokasvatuksen toteutumiseen. Lisääntyneellä tiedolla ilmastonmuutoksesta oli vaikutusta opettajien kokemaan tunteeseen ja ilmastokasvatuksen tärkeänä pitämiseen.
-
(2020)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus oli tuoda esiin monipuolisesti nuoriin liittyviä näkökulmia ilmastonmuutoksen suhteen. Ilmastonmuutos vaikuttaa nuoriin monella eri tasolla ja tavalla ja tutkimus pyrkii tuomaan nuorten näkökulmaa esiin mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimuksessa esiintyy erilaisia teemoja, jotka ovat muotoutuneet tutkimusaineiston perusteella. Näitä teemoja ovat selvitykset ja kyselyt viimeisen kolmen vuoden ajalta, katsaus ilmastonmuutokseen kytkeytyviin tunteisiin sekä coping-strategiat ja psyykkinen terveys. Ilmastonmuutokseen kytkeytyvien kokemusten ja tuntemusten tutkiminen on tärkeää, jotta koulujen ilmasto-opetusta voitaisiin kehittää sellaiseksi, että se vastaisi lasten ja nuorten kykyjä käsitellä vaikeaa ja jopa traumaattista tietoa. Coping-strategioiden tuntemus sen sijaan olisi tärkeää opettajille, koska niiden tuntemus on ikään kuin askel pidemmälle tunteiden tuntemuksesta. Viimeinen teema perehtyy ilmasto- ja ympäristöahdistuksen ilmiöihin nuorten näkökulmasta ja on yleisesti katsaus ilmastonmuutoksen psyykkisiin terveysuhkiin. Menetelmät. Tutkimuksen nuoret määriteltiin ikävuosien 12-22 välille eli varhaisnuoruuden ja myöhäisnuoruuden välille. Aineiston koonnissa on käytetty Googlea, Google Scholaria ja Helkaa. Tutkimukseen valikoituvassa aineistossa käytin kriteereinä sitä, että sen tulisi käsitellä lapsia tai nuoria ilmastonmuutoksen, ilmastokasvatuksen tai ympäristökasvatuksen yhteydessä. Tämän jälkeen tutkin, sisälsikö aineisto lasten tai nuorten kokemuksia tai tuntemuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Nuoret ilmaisivat erilaisissa kyselytutkimuksissa huolta ilmastonmuutosta kohtaan, mutta myös koettua pakkoa ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen. Mitä nuorempi ihminen oli kyseessä, sitä todennäköisempää oli, että hän turvautuu co-ping-strategiaan, jossa hän ikään kuin kieltäytyy uskomasta ilmastonmuutoksen vakavuuteen. Ilmastonmuutoksen mielenterveydelliset vaikutukset nuoriin todettiin aineiston perusteella monipuolisiksi.
-
(2022)Ilmiölähtöinen pedagogiikka lähtee oletuksesta, jonka mukaan ihminen kokee maailman havaitsemiensa asioiden kokonaisuuksina, ilmiöinä. Ilmiölähtöisyyteen kuuluu ajatus oppimisen aktiivisuudesta ja vuorovaikutteisuudesta. Sen taustalla vaikuttavat sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys ja sosiokulttuurinen näkökulma oppimiseen, joiden mukaan oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisia ajatuksia ja kokemuksia ilmiölähtöisesti opettavilla luokanopettajilla on ilmiölähtöisestä opetuksesta. Tutkielmassa selvitin, miten opettajat käsittävät ilmiölähtöisen oppimisen sekä mikä siinä heidän mielestään on antoisinta ja haastavinta. Tutkielman aineisto koostui viiden ilmiölähtöisesti opettavan luokanopettajan teemahaastattelusta. Haastateltavat opettivat lähes kokonaan tai osittain ilmiölähtöisesti. He olivat opettaneet ilmiölähtöisesti keskimäärin kuusi vuotta. Analysoin aineistoa sisällönanalyysin keinoin. Analyysissani noudatin Johanna Ruusuvuoren (2010) laadullisen aineiston kolmivaiheista analyysia. Tutkielman tulokset osoittivat, että haastateltavilla oli hyvin yhteneväinen näkemys siitä, mitä ilmiölähtöinen oppiminen on. Haastateltavat korostivat opetuksen kokonaisvaltaisuutta ja oppijalähtöisyyttä. Kaikki haastateltavat kertoivat pitävänsä ilmiölähtöisestä opettamisesta. Ilmiöopetuksessa antoisinta heidän mielestään oli oppilaiden motivoituneisuus ja oppimisen ilo sekä syvä perehtyminen asioihin. Lisäksi haastateltavat nauttivat opetuksen suunnittelusta, joka on ilmiöopetuksessa erityisen olennaista. Haasteina he pitivät esimerkiksi kollegoilta saatavan vertaistuen puutetta, oppilaiden mahdollisia ongelmia itseohjautuvuudessa sekä ilmiöoppimisen monitulkintaisuutta ja siitä seuraavia väärinkäsityksiä. Haastateltavien kuvausten perusteella ilmiölähtöinen opetus on ainakin opetusta aloittaessa perinteistä, oppiainejakoista opetusta vaativampaa, mutta se tuo opettajan työhön merkityksellisyyden tuntua ja iloa.
-
(2017)The National Core Curriculum in 2014 implements schools to have at least one clearly defined theme, project or course that combines the content of different subjects and deals with the selected theme from the perspective of several subjects. These entities are called multidisciplinary learning modules. The phenomenon-based learning is one way to achieve this. Within the phenomenon-based learning pupil is seen as an active and participating role in whole learning process. The purpose of this research is to find out how the phenemenon-based learning is supposed to be doing in elementary schools of Helsinki. I researched above-mentioned things through the curriculums of schools of Helsinki. I focused on curriculums and phenomenon-based learning. The backtheories are based on selected views of constructivist learning, curriculum integration, the role of teacher and pupil and assesment. The empirical material was collected in January 2017 through school websites of Helsinki. This research focused on the 15 curriculums of elementary schools which got selected at random. This is a qualitative research and was analyzed by the method of content analysis. I researched the material to find out similaritys and differences to be summarised. The results showed that the curriculums of phenomenon-based learning has been planned to do quite well to correspond to theory of this research. Differencies were seen for example in pupils role in planning. The conclusion to be drawn from this is that pupils were seen as an active ones in whole process but this was not yet seen in programming stage. That is something to pay attention in future.
-
(2017)Phenomenon-based learning as a concept has been a great subject in education in the 21st century. When the new national curriculum was released in 2014, there were lots of conversations about how phenomenon-based learning in now a part of school’s everyday life. Still there is not a single word about phenomenon-based learning in the national curriculum. Phenomenon-based learning can be one way to arrange multidisciplinary learning, which the national curriculum includes though. For example, in Helsinki’s corporative curriculum, phenomenon-based learning is something that every school is required. Phenomenon-based learning is a concept that has been expounded in many different ways. This study’s goal is to sort out, what phenomenon-based learning is all about and why do we practice it in Finland. I also look at the previous study on this subject and see what they have found. This study was executed as a descriptive literature review. Whit that method I could build as diverse picture of a subject as possible. Material was collected both from Internet’s different data bases and from different printed materials. I tried to be as objective as possible and to take all the perspectives into consideration. There are only a few studies about phenomenon-based learning as it is quite a new term. Studies indicated that teachers were uncertain about how to implement phenomenon-based learning. Teachers implemented phenomenon-based learning in many different ways. There were a lot of differences about how teachers used different learning environments and how much the pupils had copartnership. After all teachers defined phenomenon-based learning quite alike. It seems like phenomenon-based learning is understood quite equally, but there are differences about how teachers implement it. This study can for it’s part clear phenomenon-based learning as a concept so that it could be implemented more similarly in the future.
-
(2018)Goal Enhancing self-esteem can be considered as one of the many duties of schools. A healthy self-esteem supports children’s development and learning. In addition, various studies have shown that a healthy self-esteem correlates with well-being. In order to support the development of pupil’s self-esteem, it is crucial to understand the construct of self-esteem. Studying explicit and especially implicit self-esteem as separate constructs is still relatively new and some studies show that implicit self-esteem is related to social-emotional difficulties. The aim of this study is to examine the concept of implicit self-esteem and the significance of implicit self-esteem in socio-emotional difficulties in youth. Methods The type of this research is a literature review. The data consisted of articles discussing self-esteem and implicit self-esteem, published in the 21st century and research articles published between the years 2006 and 2015 in all of which the subject of study was implicit self-esteem and social-emotional difficulties. Results and conclusion Based on this literature review it seems that it is not reasonable to study implicit self-esteem completely separate from explicit self-esteem. The discrepancy between implicit and explicit self-esteem and the direction of the discrepancy turned out to be important factors when examining the impact of implicit self-esteem on socio-emotional difficulties.
-
(2023)Objectives. The primary objective of this literature review is to evaluate to what extent teachers are or have been trained to recognize and report signs of child abuse and neglect (CAN). The focal point is on higher education, but the thesis will also look at in-service training against CAN. The secondary aim of this thesis is to consider the possible external reasons for underreporting of child abuse. This includes things such as bureaucracy, limited resources, and personal bias. Previous research has indicated that teachers lack the proper knowledge of CAN, and that child abuse is widely underreported. Methodology. This thesis was conducted as a systematic literature review, looking at several different studies from the past twenty years. Though there wasn’t a specific geographical focus, the majority of articles were administrated in Europe. The results of this thesis were derived particularly from seven articles, but multiple other research studies offered additional support and information. The literature was chosen by meticulous screening and using distinctive keywords. Results and conclusions. The reviewed literature reveals that teachers receive inadequate training on how to recognize and respond to abused children. Teachers are ignorant to the scope of child abuse and all its he subcategories. There is a dire need for proper – standardized – training, with some studies indicating that child protection training should be integrated to the very beginning of first-year undergraduate programs to ensure that any misinformation is dispelled early on. Implementing CAN training as a part of higher education for teacher trainees won’t necessarily fix all problems. There are several issues with peripheral matters, which need legislative or economic changes to be overturned. Having standardized training as a teacher trainee can still hold significance and enable change for the better.
-
(2017)In Tanzania, most of the children with disabilities are left outside the educational system. However, there have been recent efforts made towards inclusive education on an administrative level. Despite different strategies and commitments to international goals inclusive education is still not strongly affecting the actual school world and teaching in Tanzania. The purpose of this study was to examine Tanzanian future teacher educators’ perspectives on inclusive education. The aim was to explore how the concept of inclusive education is understood and how the future teacher educators see the position of inclusive education in Tanzanian educational system. In addition, the focus was on the barriers and possibilities of inclusive education the future teacher educators recognize in both Tanzanian educational system and society. The approach to the qualitative study was inductive. The data was collected using semi-structured theme interviews. Five last years’ students in the University of Dar es Salaam were interviewed. The data was analyzed using the method of content analysis. The results of the study showed that the perceptions on inclusive education were variable by definition as well as had elements of segregation. Some of the interviewees referred to inclusion and integration as synonymes. In addition, inclusive education was seen to be suitable to certain groups of learners only. The view of whom it was suitable for varied among the interviewees. Interviewees reported both attitudinal and structural barriers towards inclusive education in Tanzania. These barriers were recognized on both societal and governmental level. Particularly the lack of inclusive curriculum was seen as a barrier to inclusive education from the teachers’ perspective. However, inclusive education was seen as a concept with positive effects on both individual and societal level. It was also seen as a way to change the existing structures sustaining segregation.
-
(2017)The point of interest to this thesis is university studies and the impact they have on future employ- ment and societal status. Previous research has shown, that the meaning of education has changed in relation to employment. Nowadays, to be competitive in search of an employment one must educate oneself continuously. In this thesis I analyse the meanings given by university students to their stud- ies and the societal impact they have. I analyse my topic with the concepts of neoliberalism, cognitive capitalism and human capital. I consider neoliberalism as a zeitgeist that affects societal and personal activity. Knowledge and skills (human capital) are being collected for personal benefit. This could be described as a new form of capitalism, otherwise called cognitive capitalism. Four university students have been interviewed for this research. Discourse analysis has been used to examine the material from semi-structured interviews. University studies formed to bare great meaning, but didn’t guarantee an employment. Along with studies, students made all sorts of other activities, with which to prove to be an active citizen. This was often done to the detriment of one’s own wellbeing. It could also be read from the material, that the possibility for the collection of skills and knowledge was not equal in society. Education appeared to have an influence on inequality.
-
(2023)Syftet med denna undersökning är att beskriva, analysera och tolka hur pedagoger definierar be-greppet inkludering samt hur pedagogerna upplever att de kan bidra i utvecklandet av en inklude-rande verksamhetskultur. Jag har valt att fokusera främst på främjandet av barns känsla av delak-tighet och gemenskap utgående från ett sociokulturellt perspektiv. Med andra ord vill jag veta hur-dan praxis har pedagoger i vardagen tillsammans med barnen för att skapa en inkluderande atmo-sfär inom småbarnspedagogiken och förskolan. Jag anser det vara värdefullt att undersöka dels hur pedagoger inom småbarnspedagogiken definierar en inkluderande verksamhetskultur, dels hur pedagogerna arbetar rent praktiskt kring tematiken med barnen. Därtill vill jag veta vilken betydelse pedagoger anser att den egna arbetsinsatsen och det egna valen av arbetsmetoder har i det inklu-derande arbetet för barns känsla av gemenskap och delaktighet. Eftersom studien intresserar sig för pedagogers subjektiva tankar och praxis kring inkludering inom småbarnspedagogik och förskola, betyder detta att jag är ute efter beskrivande primärdata snarare än mätbar statistik. Mot denna bakgrund faller det sig naturligt att jag utför en studie med kvalitativ ansats. Studien utgår från ett fenomenografiskt perspektiv som kan karaktäriseras som viljan att beskriva hur ett fenomen i omvärlden uppfattas av en grupp människor. Som datainsamlingsmetod har jag använt mig av intervjuer via elektroniska frågeformulär med öppna frågor. Informanterna be-står av tio lärare inom småbarnspedagogik. Som analysmetod användes kvalitativ innehållsanalys, som möjliggjorde att kategorisera och tolka svaren i ett visst sammanhang. Resultatet i studien påvisar att det förekommer konkreta positiva effekter av att barnen känner sig inkluderade. Dessa positiva effekter beskrivs som barnens ökade trygghetskänsla, en bra och fungerande gruppdynamik, ökad gemenskapskänsla samt att barnen utvecklar en sund självbild som bidrar i sin tur till ett aktivt deltagande. Därtill lär sig barnen ödmjukhet, respekt och att olikheter kan beaktas som en tillgång. En positiv koppling an ses mellan barns känsla av att befinna sig inkluderad och barns lärande, utveckling och välbefinnande. Som en grundtes i informanternas svar skådades barnen som sociala varelser i behov av interaktion och relationer för att må bra. Detta innebär att det sociala sammanhanget barn befinner sig i och hur barnet bemöts av gemenskapen påverkar barnet helhetsmässigt.
-
(2023)Syftet med avhandlingen är att jämföra de finländska läroplansgrunderna från år 2004 och 2014 då det gäller begreppet inkludering. Jag jämför även vilka skillnader förekommer mellan läroplansgrunderna gällande principen om inkludering. Tidigare studier har visat att inkludering är ett laddat begrepp med många åsikter. Denna avhandling är en kvalitativ dokumentanalys. Avhandlingen jämför de finländska läroplansgrunderna från år 2004 och 2014. Dokumentanalysen genomförs med användning av Gunnar Bergs Nivåmodell. Nivåmodellen var mest ändamålsenlig för att kunna genomföra dokumentanalysen. Mitt forskningsresultat visade att det oftare förekom begreppet inkludering i läroplansgrunderna från 2014. Båda läroplansgrunderna hade flera likheter då det gällde principen om inkludering. Flera resultat tydde på att läroplansgrunderna från 2014 hade en klarare tanke om inkludering, jämfört med läroplansgrunderna från 2004. Begreppet principen om inkludering definieras aldrig i läroplansgrunderna från 2014, vilket kan leda till oklarheter i formuleringar och definitioner av begreppet.
-
(2023)Mål. I denna forskning studerar jag inkluderingbegreppets utveckling samt konsekvenserna som utvecklingen har medfört. Tidigare forskning visar att orsaken varför lönsamheten av principen om inkludering väcker diskussion kan vara en konsekvens av splittrad förståelse för begreppet. Olika uppfattningar för inkluderingsbegreppet kan bidra till hur inkluderingsprincipen bemöts och verkställs i den grundläggande undervisningen. Syftet med denna studie är att beskriva och analysera inkluderingsbegreppet och dess utveckling samt redogöra varför det är viktigt att skapa en gemensam förståelse. Metoder. Denna studie är en kvalitativ forskning i formen av narrativ litteraturöversikt. Forskningsmaterialet för denna studie består av referensgranskade artiklar, föreskrifter och böcker som undersöker och beskriver inkluderingsbegreppet och dess utveckling. Forsk-ningsresultatet tolkades genom induktiv innehållsanalys med tematiskt intryck. Resultat och slutsatser. De största frågorna som uppstår i anknytning med inkluderingsprincipen i den grundläggande undervisningen är vad inkluderingsbegreppet innebär, vilka elever inkludering berör och hur inkluderingsprincipen ska verkställas. Alla dessa frågor kan kopplas till en splittrad förståelse för inkluderingsbegreppet. För att inkluderingsprincipen ska kunna fullgöras bör vi känna igen inkluderingsbegreppet, dess bakgrund samt vilka konsekvenser som kan uppstå vid missförstånd.
-
(2017)The main focus of this study are the curriculums in private Christian Schools in Finland. Private Christian Schools are part of finnish basic education system. This study will examine the way in which the inclusive concept of a man is decribed in curriculums of private Christian schools. Main interest is on values of curriculums. Topic is being introduced by describing the communal status of Christian schools and the concept of Christian education. Aim of this study is to answer question: what are the ways the inclusive concept of a man is decribed in curriculums of private Christian schools? This study uses a qualitative approach to investigate chosen curriculums. Altogether seven (7) curriculums were chosen for this study. Data for this study were collected using web-based curriculums. Data was searched and analysed with idea of a man in mind. The idea of a man comes visible through wording of values. Four categories were created: religious, self-development, social connections and school-based values. This study shows that the curriculums involved are based on Christian life view. The Christian life view can be seen as inclusive. Result of this study is that the values in curriculums are inclusive. Inclusiveness can be seen in the wording of values. Collected wordings were categorised as religious, self-development, social connections and school-based values. As a conclusion the goals and intentions of education reflects the values and idea of a man.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvailla, millaista tietämystä varhais-kasvatuksen opettajan nimikkeellä toimivat varhaiskasvatuksen ammattilaiset omaavat käsittees-tä inklusiiivinen varhaiskasvatus. Tämän tiedon avulla voidaan yhteistyössä varhaiskasvatuk-sen kehittämis hankeen kanssa parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön tietämystä inklusiivi-sesta varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto aiheesta kertoo sitä pohjaa, jolla inklusiivista kasvatusta toteutetaan, ja opettajien osaamisella on suuri rooli inkluusion to-teutumisessa. Varhaiskasvatusta tulisikin suunnitella ja toteuttaa inklusiivisesti (Opetushallitus, 2018). Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen, ja aineiston analyysi tehtiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen analyysirunkona toimi Inklusiivisen var-haiskasvauksen ekosysteeminen malli (European Agencyn Inclusive Early Chilhdood Educati-on, 2017). Tutkimuksen analysoitava aineisto saatiin yhteistyössä hankkeessa lähetetystä e-lomakkeesta, jossa varhaiskasvatuksen opettajat olivat vastanneet avoimeen kysymykseen: ”Mitä mielestäsi on inklusiivinen varhaiskasvatus?”. Koko tutkielman analysointi rakentuu tä-män kysymyksen ympärille. Vastauksia lomakkeeseen tuli yhteensä 18 kappaletta. Nämä valitut vastaajat toimivat varhaiskasvatusyksiköissään varhaiskasvatuksen opettajan nimikkeellä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat varhaiskasvatuksenopettajien tietä-myksen inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta olevan hyvällä tasolla niin, että jokainen tutkimuk-seen osallistunut opettaja osasi avata käsitettä jollain tavalla. Vastauksista pystyi näkemään kak-si selkeää luokkaa vastausten jakautuvuudesta mallissa sisimmille sekä uloimmille kehille. Osa vastauksista avasi käsitettä enemmän konkreettisten tekijöiden kautta, kun taas toiset vastaukset keskittyivät varhaiskasvatuksessa tarjoamiin palveluihin. Sain varhaiskasvatuksen opettajien vastauksista tuotua esille inklusiiviselle varhaiskasvatukselle olennaisia ja merkittäviä käsitteitä sekä teemoja, joka selitti yleisesti hyvää tietämystä aiheesta. Vastausten samankaltaisuus selitti myös yhteneväistä tietämystä, jonka avulla inklusiivista varhaiskasvatusta on helpompi toteut-taa.
-
(2022)Mål. Syftet med denna avhandling är att ta reda på vad som skrivits om inklusion i grundskolan i median och se hur lärare anser att inklusionen lyckats. Inklusion lyf-tes fram med förnyelsen av läroplanen 2014 1. Hur påverkar inkluderande undervisning lärarnas jobb? 2. På vilka sätt kan vi se inklusion i skolan? Metoder. Forskningen genomfördes som en kvalitativ litteraturstudie. Litteraturstu-diens material analyserades tematiskt, denna metod valdes för att kunna hitta åter-kommande teman i de olika nyhetsartiklarna som användes i denna studie som material. Resultat och slutsatser. Forskningens resultat visar att implementeringen av inklus-ion varierar stor mellan olika kommuner och skolor. Lärare med tillräckliga resurser anser att inklusionen fungerar bra och anser att arbetsmängden lättat och stödet blivit bättre. Stödet följer med eleven istället för att eleven går får att få stöd. Inklus-ion erbjuder lärarna att bilda olika grupper flexibelt vid behov. Genom inklusion säkerställs jämlikhet bland eleverna. Lärare i skolor där inklusionen utförts på ett mindre fungerande sätt anser att stora förbättringar i planering av inklusion krävs för att elever och vuxna i skolan skall gynnas av denna förnyelse.
-
(2020)Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun opettajien asenteita erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osallisuuteen yleisopetuksessa sekä vastata kysy-mykseen inklusiivisen opetuksen aiheuttamasta mahdollisesta lisätyöstä opettajien arjessa. Inkluusiolla viitataan koulukontekstissa ajattelutapaan ja käytäntöön, jossa kaikki, myös tukea tarvitsevat oppilaat tuntisivat kuuluvansa samaan yhteisöön. Tämän edistämiseksi erityistä tukea tarvitsevia oppilaita integroidaan kaikille yhteiseen yleisopetukseen, jossa he oikeutetusti saavat tarvitsemansa tuen. Kandidaatintutkielmani noudattaa integroivan kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Tutkimusar-tikkeleiksi valikoitui seitsemän julkaisua, jotka käsittelevät peruskoulun opettajien asenteita inkluusioon. Aineistoa etsin käyttäen EBSCOhost -tietokantaa, Helka-kirjaston hakupalve-lua sekä Google Scholaria. Pohdinta osuudessa vertailin saamiani tutkimustuloksia esittä-määni teoriataustaan. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset peruskoulun opettajat suhtautuivat inkluusioon keskimäärin positiivisesti. Peruskoulun opettajien kokemaa lisätyötä aiheuttivat suuret ryhmäkoot, resurssien puute, organisointi sekä koettu avustajien ja yhteistyön vähäinen määrä. Lisätyötä aiheuttavana tekijänä katsottiin myös olevan huoli muiden, kuin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelusta inklusiivisessa opetuksessa. Inkluusion hyvänä puolena tutkimusten ja teoriataustassa esitettyjen näkemysten perusteella pidettiin tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden kehittymistä, joka oli tutkimustulosten mukaan nähtävissä tu-kea tarvitsevien oppilaiden sosiaalisten suhteiden kehittymisenä.
-
Inkluusio ja erityinen tuki : Varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen opettajien kokemuksia (2024)Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen opettajat käsittävät inkluusion ja mitkä tekijät sen toteutumiseen vaikuttavat suhteessa erityistä tukea saaviin lapsiin. Tutkimuskysymykset ovat: ”Miten varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiserityiskasvatuksen opettajat määrittelevät inkluusion?”, ”Mitkä tekijät vaikuttavat inkluusion toteutumiseen varhaiserityiskasvatuksessa ja erityistä tukea saavilla lapsilla?” sekä ”Miten inkluusion ja erityisen tuen yhteensopivuutta voisi kehittää?”. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja sen teoreettinen viitekehys koostuu inkluusioon, inklusiivisen varhaiskasvatukseen sekä varhaiserityiskasvatukseen liittyvästä käsitteistöstä ja teorioista. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään erityistä tukea, kolmiportaista tuen mallia ja erityisopetuksen muutosta. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena, laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto koostui varhaiskasvatuksen opettajilta ja erityisopettajilta kerätyistä vastauksista koskien inkluusiota ja erityistä tukea. Vastaukset kerättiin kyselylomakkeella verkossa, ja vastauksia saatiin yhteensä 19 kappaletta, joista 16 kappaletta pääsi sisään tutkimukseen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat määrittelivät inkluusiota erityisyyden ja vammaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden sekä arvojen ja toimintatapojen kautta. Merkittävimmiksi inkluusioon vaikuttaviksi tekijöiksi nousi kasvattajien kouluttautuneisuus, resurssit ja niiden allokointi, työntekijäpula sekä kasvattajien asenteellisuus. Niin ikään inkluusion ja erityisen tuen kehittämiskohteissa aineistosta nousi esiin resurssit ja ammattitaito, mutta myös fyysiset oppimisympäristöt sekä varhaiserityiskasvatuksen opettajan ja päiväkodin johtajan tuki. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen alalla on välttämätön tarve selkeyttää inklusiivisen kasvatuksen käsitteitä ja määritelmiä, jotta käytännön toteutus olisi ymmärrettävämpää ja toimintakelpoisempaa. Yhteiskunnallisessa kontekstissa erityisen tuen tarpeen määrittely voi olla sidoksissa resurssien jakamiseen. Koulutusjärjestelmän rakenne ja resurssien allokointi eivät aina tue kaikkien oppijoiden tarpeita tasapuolisesti. Tämä näkökulma korostaa, että osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden saavuttaminen edellyttää laajempia rakenteellisia muutoksia koulutusjärjestelmässä. Asenteelliset esteet nähdään kaikkien muiden ympäristöesteiden perustana ja ne ovat vaikeimmin muutettavissa.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimukseni tavoitteena on tarjota lukijalle tietoa inklusiivisesta luokasta sekä erityisopetuksen moniulotteisuudesta. Tämän tapaustutkimuksen kautta tavoitteenani on tuottaa tietoa siitä, miten oikein kohdistetulla tuella voidaan mahdollistaa inklusiivisen luokan toimivuus ja mitä se opettajilta vaatii. Inkluusioajatus on aiheuttanut opettajissa vastarintaa prosessin hankaluuden vuoksi, mutta kuten Jaana Alajoki (2021) toteaa inkluusiota tutkivassa väitöskirjassaan seka-sorron edeltävän aina todellista muutosta. Menetelmät. Tutkimukseni kohteena on maalaisympäristössä sijaitseva kaupunkikoulu, jossa erityisopetus ja 2. luokka ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä luokan oppilaiden koulunaloituk-sesta saakka. Haastattelin tutkimustani varten erityisluokanopettajaa sekä inklusiivisen luokan luokanopettajaa, jotka ovat toteuttaneet tiivistä yhteisopettajuutta. Tein heidän kanssaan puo-listrukturoidut haastattelut yksitellen, jotka litteroinnin jälkeen teemoittelin sekä tyypittelin ai-hesisällöittäin. Aineiston analyysissä käytin fenomenologista näkökulmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat kokivat yhteisopettajuuden, eriyttämisen sekä joustavas-ti tarjotun kokonaisvaltaisen tuen olevan erityisessä asemassa suhteessa inkluusion toteutu-miseen. Koulun hyväksyvä ilmapiiri, työyhteisöstä ja sen johdolta saatu tuki ja avunanto sekä huoltajien kanssa toimivaksi rakentunut yhteistyö nousivat myös tutkimuksessani opettajien mielestä välttämättömiksi asioiksi tuen toteutumiselle. Haastatellessani opettajia en kysynyt heiltä negatiivisten tai inkluusiota estävien asioiden sel-vittämiseen ohjaavia kysymyksiä. Tulevissa tutkimuksissa voisikin olla syytä tutkia enemmän inkluusiota estävien asioiden näkökulmasta sekä saattaa oppilaiden itsensä äänet kuuluviin.
-
(2016)The purpose of this literature review is to clarify how inclusion is defined and how special education has improved towards inclusive education solutions in Finland. I also consider other concepts related to inclusion, such as integration. I also clarify how the concept of sense of belonging is defined and what influence it has on a student’s studies. The concept of inclusion has become known from Unesco’s Salamanca Statement. The Salamanca Statement involved an engagement considering education for students with special needs and it insisted on teaching all children together in regular schools. Practically inclusion means that a student with special needs attends the neighbourhood school and he/she is not being relocated in a special school. Sense of belonging as a concept can be defined as a person’s personal experience in participation in some system or environment in a way that the person self feels being a part of it. Although sense of belonging is a very personal issue, it is possible for a person’s environment to have an either strengthening or impairing impact on it. Sense of belonging is often being associated with the social atmosphere in school and it consists of social relationships that a student forms with his/her teacher and other students. This literature review will be used as a basis for my Master’s degree. In my Master’s degree I plan to research how students with special needs, who study in a regular class, feel they belong to the group.
Now showing items 743-762 of 3696