Browsing by Title
Now showing items 751-770 of 3696
-
(2017)In Tanzania, most of the children with disabilities are left outside the educational system. However, there have been recent efforts made towards inclusive education on an administrative level. Despite different strategies and commitments to international goals inclusive education is still not strongly affecting the actual school world and teaching in Tanzania. The purpose of this study was to examine Tanzanian future teacher educators’ perspectives on inclusive education. The aim was to explore how the concept of inclusive education is understood and how the future teacher educators see the position of inclusive education in Tanzanian educational system. In addition, the focus was on the barriers and possibilities of inclusive education the future teacher educators recognize in both Tanzanian educational system and society. The approach to the qualitative study was inductive. The data was collected using semi-structured theme interviews. Five last years’ students in the University of Dar es Salaam were interviewed. The data was analyzed using the method of content analysis. The results of the study showed that the perceptions on inclusive education were variable by definition as well as had elements of segregation. Some of the interviewees referred to inclusion and integration as synonymes. In addition, inclusive education was seen to be suitable to certain groups of learners only. The view of whom it was suitable for varied among the interviewees. Interviewees reported both attitudinal and structural barriers towards inclusive education in Tanzania. These barriers were recognized on both societal and governmental level. Particularly the lack of inclusive curriculum was seen as a barrier to inclusive education from the teachers’ perspective. However, inclusive education was seen as a concept with positive effects on both individual and societal level. It was also seen as a way to change the existing structures sustaining segregation.
-
(2017)The point of interest to this thesis is university studies and the impact they have on future employ- ment and societal status. Previous research has shown, that the meaning of education has changed in relation to employment. Nowadays, to be competitive in search of an employment one must educate oneself continuously. In this thesis I analyse the meanings given by university students to their stud- ies and the societal impact they have. I analyse my topic with the concepts of neoliberalism, cognitive capitalism and human capital. I consider neoliberalism as a zeitgeist that affects societal and personal activity. Knowledge and skills (human capital) are being collected for personal benefit. This could be described as a new form of capitalism, otherwise called cognitive capitalism. Four university students have been interviewed for this research. Discourse analysis has been used to examine the material from semi-structured interviews. University studies formed to bare great meaning, but didn’t guarantee an employment. Along with studies, students made all sorts of other activities, with which to prove to be an active citizen. This was often done to the detriment of one’s own wellbeing. It could also be read from the material, that the possibility for the collection of skills and knowledge was not equal in society. Education appeared to have an influence on inequality.
-
(2023)Syftet med denna undersökning är att beskriva, analysera och tolka hur pedagoger definierar be-greppet inkludering samt hur pedagogerna upplever att de kan bidra i utvecklandet av en inklude-rande verksamhetskultur. Jag har valt att fokusera främst på främjandet av barns känsla av delak-tighet och gemenskap utgående från ett sociokulturellt perspektiv. Med andra ord vill jag veta hur-dan praxis har pedagoger i vardagen tillsammans med barnen för att skapa en inkluderande atmo-sfär inom småbarnspedagogiken och förskolan. Jag anser det vara värdefullt att undersöka dels hur pedagoger inom småbarnspedagogiken definierar en inkluderande verksamhetskultur, dels hur pedagogerna arbetar rent praktiskt kring tematiken med barnen. Därtill vill jag veta vilken betydelse pedagoger anser att den egna arbetsinsatsen och det egna valen av arbetsmetoder har i det inklu-derande arbetet för barns känsla av gemenskap och delaktighet. Eftersom studien intresserar sig för pedagogers subjektiva tankar och praxis kring inkludering inom småbarnspedagogik och förskola, betyder detta att jag är ute efter beskrivande primärdata snarare än mätbar statistik. Mot denna bakgrund faller det sig naturligt att jag utför en studie med kvalitativ ansats. Studien utgår från ett fenomenografiskt perspektiv som kan karaktäriseras som viljan att beskriva hur ett fenomen i omvärlden uppfattas av en grupp människor. Som datainsamlingsmetod har jag använt mig av intervjuer via elektroniska frågeformulär med öppna frågor. Informanterna be-står av tio lärare inom småbarnspedagogik. Som analysmetod användes kvalitativ innehållsanalys, som möjliggjorde att kategorisera och tolka svaren i ett visst sammanhang. Resultatet i studien påvisar att det förekommer konkreta positiva effekter av att barnen känner sig inkluderade. Dessa positiva effekter beskrivs som barnens ökade trygghetskänsla, en bra och fungerande gruppdynamik, ökad gemenskapskänsla samt att barnen utvecklar en sund självbild som bidrar i sin tur till ett aktivt deltagande. Därtill lär sig barnen ödmjukhet, respekt och att olikheter kan beaktas som en tillgång. En positiv koppling an ses mellan barns känsla av att befinna sig inkluderad och barns lärande, utveckling och välbefinnande. Som en grundtes i informanternas svar skådades barnen som sociala varelser i behov av interaktion och relationer för att må bra. Detta innebär att det sociala sammanhanget barn befinner sig i och hur barnet bemöts av gemenskapen påverkar barnet helhetsmässigt.
-
(2023)Syftet med avhandlingen är att jämföra de finländska läroplansgrunderna från år 2004 och 2014 då det gäller begreppet inkludering. Jag jämför även vilka skillnader förekommer mellan läroplansgrunderna gällande principen om inkludering. Tidigare studier har visat att inkludering är ett laddat begrepp med många åsikter. Denna avhandling är en kvalitativ dokumentanalys. Avhandlingen jämför de finländska läroplansgrunderna från år 2004 och 2014. Dokumentanalysen genomförs med användning av Gunnar Bergs Nivåmodell. Nivåmodellen var mest ändamålsenlig för att kunna genomföra dokumentanalysen. Mitt forskningsresultat visade att det oftare förekom begreppet inkludering i läroplansgrunderna från 2014. Båda läroplansgrunderna hade flera likheter då det gällde principen om inkludering. Flera resultat tydde på att läroplansgrunderna från 2014 hade en klarare tanke om inkludering, jämfört med läroplansgrunderna från 2004. Begreppet principen om inkludering definieras aldrig i läroplansgrunderna från 2014, vilket kan leda till oklarheter i formuleringar och definitioner av begreppet.
-
(2023)Mål. I denna forskning studerar jag inkluderingbegreppets utveckling samt konsekvenserna som utvecklingen har medfört. Tidigare forskning visar att orsaken varför lönsamheten av principen om inkludering väcker diskussion kan vara en konsekvens av splittrad förståelse för begreppet. Olika uppfattningar för inkluderingsbegreppet kan bidra till hur inkluderingsprincipen bemöts och verkställs i den grundläggande undervisningen. Syftet med denna studie är att beskriva och analysera inkluderingsbegreppet och dess utveckling samt redogöra varför det är viktigt att skapa en gemensam förståelse. Metoder. Denna studie är en kvalitativ forskning i formen av narrativ litteraturöversikt. Forskningsmaterialet för denna studie består av referensgranskade artiklar, föreskrifter och böcker som undersöker och beskriver inkluderingsbegreppet och dess utveckling. Forsk-ningsresultatet tolkades genom induktiv innehållsanalys med tematiskt intryck. Resultat och slutsatser. De största frågorna som uppstår i anknytning med inkluderingsprincipen i den grundläggande undervisningen är vad inkluderingsbegreppet innebär, vilka elever inkludering berör och hur inkluderingsprincipen ska verkställas. Alla dessa frågor kan kopplas till en splittrad förståelse för inkluderingsbegreppet. För att inkluderingsprincipen ska kunna fullgöras bör vi känna igen inkluderingsbegreppet, dess bakgrund samt vilka konsekvenser som kan uppstå vid missförstånd.
-
(2017)The main focus of this study are the curriculums in private Christian Schools in Finland. Private Christian Schools are part of finnish basic education system. This study will examine the way in which the inclusive concept of a man is decribed in curriculums of private Christian schools. Main interest is on values of curriculums. Topic is being introduced by describing the communal status of Christian schools and the concept of Christian education. Aim of this study is to answer question: what are the ways the inclusive concept of a man is decribed in curriculums of private Christian schools? This study uses a qualitative approach to investigate chosen curriculums. Altogether seven (7) curriculums were chosen for this study. Data for this study were collected using web-based curriculums. Data was searched and analysed with idea of a man in mind. The idea of a man comes visible through wording of values. Four categories were created: religious, self-development, social connections and school-based values. This study shows that the curriculums involved are based on Christian life view. The Christian life view can be seen as inclusive. Result of this study is that the values in curriculums are inclusive. Inclusiveness can be seen in the wording of values. Collected wordings were categorised as religious, self-development, social connections and school-based values. As a conclusion the goals and intentions of education reflects the values and idea of a man.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kuvailla, millaista tietämystä varhais-kasvatuksen opettajan nimikkeellä toimivat varhaiskasvatuksen ammattilaiset omaavat käsittees-tä inklusiiivinen varhaiskasvatus. Tämän tiedon avulla voidaan yhteistyössä varhaiskasvatuk-sen kehittämis hankeen kanssa parantaa varhaiskasvatuksen henkilöstön tietämystä inklusiivi-sesta varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto aiheesta kertoo sitä pohjaa, jolla inklusiivista kasvatusta toteutetaan, ja opettajien osaamisella on suuri rooli inkluusion to-teutumisessa. Varhaiskasvatusta tulisikin suunnitella ja toteuttaa inklusiivisesti (Opetushallitus, 2018). Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen, ja aineiston analyysi tehtiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen analyysirunkona toimi Inklusiivisen var-haiskasvauksen ekosysteeminen malli (European Agencyn Inclusive Early Chilhdood Educati-on, 2017). Tutkimuksen analysoitava aineisto saatiin yhteistyössä hankkeessa lähetetystä e-lomakkeesta, jossa varhaiskasvatuksen opettajat olivat vastanneet avoimeen kysymykseen: ”Mitä mielestäsi on inklusiivinen varhaiskasvatus?”. Koko tutkielman analysointi rakentuu tä-män kysymyksen ympärille. Vastauksia lomakkeeseen tuli yhteensä 18 kappaletta. Nämä valitut vastaajat toimivat varhaiskasvatusyksiköissään varhaiskasvatuksen opettajan nimikkeellä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat varhaiskasvatuksenopettajien tietä-myksen inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta olevan hyvällä tasolla niin, että jokainen tutkimuk-seen osallistunut opettaja osasi avata käsitettä jollain tavalla. Vastauksista pystyi näkemään kak-si selkeää luokkaa vastausten jakautuvuudesta mallissa sisimmille sekä uloimmille kehille. Osa vastauksista avasi käsitettä enemmän konkreettisten tekijöiden kautta, kun taas toiset vastaukset keskittyivät varhaiskasvatuksessa tarjoamiin palveluihin. Sain varhaiskasvatuksen opettajien vastauksista tuotua esille inklusiiviselle varhaiskasvatukselle olennaisia ja merkittäviä käsitteitä sekä teemoja, joka selitti yleisesti hyvää tietämystä aiheesta. Vastausten samankaltaisuus selitti myös yhteneväistä tietämystä, jonka avulla inklusiivista varhaiskasvatusta on helpompi toteut-taa.
-
(2022)Mål. Syftet med denna avhandling är att ta reda på vad som skrivits om inklusion i grundskolan i median och se hur lärare anser att inklusionen lyckats. Inklusion lyf-tes fram med förnyelsen av läroplanen 2014 1. Hur påverkar inkluderande undervisning lärarnas jobb? 2. På vilka sätt kan vi se inklusion i skolan? Metoder. Forskningen genomfördes som en kvalitativ litteraturstudie. Litteraturstu-diens material analyserades tematiskt, denna metod valdes för att kunna hitta åter-kommande teman i de olika nyhetsartiklarna som användes i denna studie som material. Resultat och slutsatser. Forskningens resultat visar att implementeringen av inklus-ion varierar stor mellan olika kommuner och skolor. Lärare med tillräckliga resurser anser att inklusionen fungerar bra och anser att arbetsmängden lättat och stödet blivit bättre. Stödet följer med eleven istället för att eleven går får att få stöd. Inklus-ion erbjuder lärarna att bilda olika grupper flexibelt vid behov. Genom inklusion säkerställs jämlikhet bland eleverna. Lärare i skolor där inklusionen utförts på ett mindre fungerande sätt anser att stora förbättringar i planering av inklusion krävs för att elever och vuxna i skolan skall gynnas av denna förnyelse.
-
(2020)Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun opettajien asenteita erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osallisuuteen yleisopetuksessa sekä vastata kysy-mykseen inklusiivisen opetuksen aiheuttamasta mahdollisesta lisätyöstä opettajien arjessa. Inkluusiolla viitataan koulukontekstissa ajattelutapaan ja käytäntöön, jossa kaikki, myös tukea tarvitsevat oppilaat tuntisivat kuuluvansa samaan yhteisöön. Tämän edistämiseksi erityistä tukea tarvitsevia oppilaita integroidaan kaikille yhteiseen yleisopetukseen, jossa he oikeutetusti saavat tarvitsemansa tuen. Kandidaatintutkielmani noudattaa integroivan kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Tutkimusar-tikkeleiksi valikoitui seitsemän julkaisua, jotka käsittelevät peruskoulun opettajien asenteita inkluusioon. Aineistoa etsin käyttäen EBSCOhost -tietokantaa, Helka-kirjaston hakupalve-lua sekä Google Scholaria. Pohdinta osuudessa vertailin saamiani tutkimustuloksia esittä-määni teoriataustaan. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset peruskoulun opettajat suhtautuivat inkluusioon keskimäärin positiivisesti. Peruskoulun opettajien kokemaa lisätyötä aiheuttivat suuret ryhmäkoot, resurssien puute, organisointi sekä koettu avustajien ja yhteistyön vähäinen määrä. Lisätyötä aiheuttavana tekijänä katsottiin myös olevan huoli muiden, kuin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelusta inklusiivisessa opetuksessa. Inkluusion hyvänä puolena tutkimusten ja teoriataustassa esitettyjen näkemysten perusteella pidettiin tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden kehittymistä, joka oli tutkimustulosten mukaan nähtävissä tu-kea tarvitsevien oppilaiden sosiaalisten suhteiden kehittymisenä.
-
Inkluusio ja erityinen tuki : Varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen opettajien kokemuksia (2024)Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen opettajat käsittävät inkluusion ja mitkä tekijät sen toteutumiseen vaikuttavat suhteessa erityistä tukea saaviin lapsiin. Tutkimuskysymykset ovat: ”Miten varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiserityiskasvatuksen opettajat määrittelevät inkluusion?”, ”Mitkä tekijät vaikuttavat inkluusion toteutumiseen varhaiserityiskasvatuksessa ja erityistä tukea saavilla lapsilla?” sekä ”Miten inkluusion ja erityisen tuen yhteensopivuutta voisi kehittää?”. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja sen teoreettinen viitekehys koostuu inkluusioon, inklusiivisen varhaiskasvatukseen sekä varhaiserityiskasvatukseen liittyvästä käsitteistöstä ja teorioista. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään erityistä tukea, kolmiportaista tuen mallia ja erityisopetuksen muutosta. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena, laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto koostui varhaiskasvatuksen opettajilta ja erityisopettajilta kerätyistä vastauksista koskien inkluusiota ja erityistä tukea. Vastaukset kerättiin kyselylomakkeella verkossa, ja vastauksia saatiin yhteensä 19 kappaletta, joista 16 kappaletta pääsi sisään tutkimukseen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat määrittelivät inkluusiota erityisyyden ja vammaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden sekä arvojen ja toimintatapojen kautta. Merkittävimmiksi inkluusioon vaikuttaviksi tekijöiksi nousi kasvattajien kouluttautuneisuus, resurssit ja niiden allokointi, työntekijäpula sekä kasvattajien asenteellisuus. Niin ikään inkluusion ja erityisen tuen kehittämiskohteissa aineistosta nousi esiin resurssit ja ammattitaito, mutta myös fyysiset oppimisympäristöt sekä varhaiserityiskasvatuksen opettajan ja päiväkodin johtajan tuki. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen alalla on välttämätön tarve selkeyttää inklusiivisen kasvatuksen käsitteitä ja määritelmiä, jotta käytännön toteutus olisi ymmärrettävämpää ja toimintakelpoisempaa. Yhteiskunnallisessa kontekstissa erityisen tuen tarpeen määrittely voi olla sidoksissa resurssien jakamiseen. Koulutusjärjestelmän rakenne ja resurssien allokointi eivät aina tue kaikkien oppijoiden tarpeita tasapuolisesti. Tämä näkökulma korostaa, että osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden saavuttaminen edellyttää laajempia rakenteellisia muutoksia koulutusjärjestelmässä. Asenteelliset esteet nähdään kaikkien muiden ympäristöesteiden perustana ja ne ovat vaikeimmin muutettavissa.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimukseni tavoitteena on tarjota lukijalle tietoa inklusiivisesta luokasta sekä erityisopetuksen moniulotteisuudesta. Tämän tapaustutkimuksen kautta tavoitteenani on tuottaa tietoa siitä, miten oikein kohdistetulla tuella voidaan mahdollistaa inklusiivisen luokan toimivuus ja mitä se opettajilta vaatii. Inkluusioajatus on aiheuttanut opettajissa vastarintaa prosessin hankaluuden vuoksi, mutta kuten Jaana Alajoki (2021) toteaa inkluusiota tutkivassa väitöskirjassaan seka-sorron edeltävän aina todellista muutosta. Menetelmät. Tutkimukseni kohteena on maalaisympäristössä sijaitseva kaupunkikoulu, jossa erityisopetus ja 2. luokka ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä luokan oppilaiden koulunaloituk-sesta saakka. Haastattelin tutkimustani varten erityisluokanopettajaa sekä inklusiivisen luokan luokanopettajaa, jotka ovat toteuttaneet tiivistä yhteisopettajuutta. Tein heidän kanssaan puo-listrukturoidut haastattelut yksitellen, jotka litteroinnin jälkeen teemoittelin sekä tyypittelin ai-hesisällöittäin. Aineiston analyysissä käytin fenomenologista näkökulmaa. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat kokivat yhteisopettajuuden, eriyttämisen sekä joustavas-ti tarjotun kokonaisvaltaisen tuen olevan erityisessä asemassa suhteessa inkluusion toteutu-miseen. Koulun hyväksyvä ilmapiiri, työyhteisöstä ja sen johdolta saatu tuki ja avunanto sekä huoltajien kanssa toimivaksi rakentunut yhteistyö nousivat myös tutkimuksessani opettajien mielestä välttämättömiksi asioiksi tuen toteutumiselle. Haastatellessani opettajia en kysynyt heiltä negatiivisten tai inkluusiota estävien asioiden sel-vittämiseen ohjaavia kysymyksiä. Tulevissa tutkimuksissa voisikin olla syytä tutkia enemmän inkluusiota estävien asioiden näkökulmasta sekä saattaa oppilaiden itsensä äänet kuuluviin.
-
(2016)The purpose of this literature review is to clarify how inclusion is defined and how special education has improved towards inclusive education solutions in Finland. I also consider other concepts related to inclusion, such as integration. I also clarify how the concept of sense of belonging is defined and what influence it has on a student’s studies. The concept of inclusion has become known from Unesco’s Salamanca Statement. The Salamanca Statement involved an engagement considering education for students with special needs and it insisted on teaching all children together in regular schools. Practically inclusion means that a student with special needs attends the neighbourhood school and he/she is not being relocated in a special school. Sense of belonging as a concept can be defined as a person’s personal experience in participation in some system or environment in a way that the person self feels being a part of it. Although sense of belonging is a very personal issue, it is possible for a person’s environment to have an either strengthening or impairing impact on it. Sense of belonging is often being associated with the social atmosphere in school and it consists of social relationships that a student forms with his/her teacher and other students. This literature review will be used as a basis for my Master’s degree. In my Master’s degree I plan to research how students with special needs, who study in a regular class, feel they belong to the group.
-
(2019)Viime vuosina on Suomen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lisääntynyt inklusiivinen toimintaperiaate. Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa siirryttiin tähän malliin vuonna 2002. Inkluusio tarkoittaa kaikille avointa ja esteetöntä lähipäiväkotia, jossa jokainen voi oppia omalla tavallaan ja omassa tahdissaan tavallisessa ryhmässä erityisen ryhmän tai erityisen paikan sijaan. Oman lähipäiväkodin tulisi siis inklusiivisen ajattelutavan tukea lasta hänen tarpeittensa mukaisesti muuttumalla lapselle sopivaksi. Viime aikoina on inkluusion toteutumiseen liittyvä kriittinen keskustelu kasvanut ja tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena onkin tutustua inkluusioon vaikuttaviin osatekijöihin ja pyrkiä tunnistamaan, mitkä tekijät rajoittavat inkluusion toteutumista. Tutkimusmenetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja aineistona käytin vuosina 1994-2004 aiheesta kirjoitettuja kirjoja. Niiden perusteella inkluusion osatekijöiksi tähän kirjallisuuskatsaukseen valikoituivat perhe, lapsi ja ryhmä, sosiaalinen integraatio, päiväkodin henkilökunta ja muut yhteístyötahot, joita käsittelen omina kappaleinaan enemmän. Pohdinnassa tarkastelen osatekijöitä myös omasta, Kirkkonummella työskentelevän laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan, näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen mukaan onnistunut inkluusio varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa muodostuu avoimesta ja tasavertaisesta yhteistyöstä erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen kanssa, sitoutuneesta moniammatillista yhteistyötä tekevästä koulutetusta henkilökunnasta, erilaisuuden hyväksyvästä ilmapiiristä ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Inkluusio jää toteutumatta, jos ylemmiltä tahoilta ei mahdollisteta riittäviä resursseja; riittävä määrä henkilökuntaa ja pienet ryhmät, joissa ei ole liian monta erityistä tukea tarvitsevaa lasta, mahdollistavat sosiaalisen integraation toteutumisen.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää inkluusiokäsitteen jäsentymistä osana suomalaista koulutuspolitiikkaa ja koulutusta ohjaavia hallintotekstejä sekä niiden suhdetta perusopetuksen käytänteisiin. Peilasin hallintotekstien ja koulutuspolitiikan inkluusiota koskevia jäsennyksiä koulujen käytäntöihin inklusiivisena yhteisönä. Aiemmat tutkimukset osoittavat koulutusta koskevien lakitekstien ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) pohjautuvan inklusiivisille arvoille, mutta niiden perusteella johdettavat käytänteet eivät täytä inkluusioperiaatteen kriteerejä osallistavasta kasvatuksesta. Yksi merkittävimmistä haasteita suomalaisen koulutuspolitiikan ja hallintotekstien sisällön sekä koulun arjen käytänteiden välisessä epätasaisuudessa on inkluusiokäsitteen hankala määriteltävyys. Työn teoreettinen tausta perustuu inkluusion erilaisiin määrittelyihin koulutuksen kontekstissa aiempaa tutkimusta hyödyntäen. Menetelmät. Tutkielman aineisto koostui tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät inkluusiota osana koulutuksen toimintamalleja. Osa artikkeleista käsitteli inkluusiota Suomea laajemmin, kun taas osan sisältö rajautui ainoastaan Suomen koulutusjärjestelmän tilanteeseen ja inkluusion toteutukseen sen puitteissa. Aineistoon sisältyi osia neljästä eri laista, jotka säätelevät inkluusion toteuttamista koulutuksessa. Lisäksi tutkielmassa käytettiin aineistona Oikeus oppia-hankkeen väliraporttia vuodelta 2021, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuodelta 2014 ja UNESCO:n Salamancan julistusta vuodelta 1994. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Analyysissa on hyödynnetty narratiivista ja integroivaa lähestymistapaa ja aineiston analyysitapana on käytetty abduktiivista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Vaikka inkluusion käsitettä ei ole kirjattu suoraan Suomen lakiin, lain tarjoama viitekehys edellyttää suomalaista koulutusjärjestelmää toteuttamaan koulutusta inklusiivisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) on kirjattu inkluusioperiaatteen mukaisen opetuksen järjestäminen, mutta inkluusion käsitteen sisältöä ei ole määritelty. Lait ja muut hallinnolliset asiakirjat noudattivat Salamancan julistuksen (2014) mukaisia arvoja. Inkluusion merkityksiä POPS:ssa (2014) ja koulun arjen käytänteissä ohjasivat edellä mainitut tekstit, jotka käsittelivät inklusiivisen kasvatuksen toteuttamista koulussa. Merkityksien johtaminen suoraan käytänteiksi näyttäytyi analyysini perusteella hankalalta, sillä inkluusion käsitteelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Resurssien rajallisuus määritti käytänteitä, minkä vuoksi inkluusion kokonaisvaltainen toteuttaminen kärsi kaksoisjärjestelmän aikaisista perinteistä. Toimintakulttuurin muuttaminen inklusiivisemmaksi oli yksi merkittävä keino kohti inklusiivisempaa koulua ja sitä pystytään kehittämään panostamalla niin opettajien tietotaitoon. Myös kouluyhteisön kehittäminen sekä vaalimalla osallisuutta että auttamalla yksittäisiä oppilaita tuen tarpeensa kanssa tekisi koulun toimintakulttuurista inklusiivisemman.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella opettajien kokemuksia inklusiivisesta opetuksesta ja selvittää, onko inklusiivisessa ympäristössä opettaminen yhteydessä opettajien kokemaan työuupumukseen. Tutkimusongelmana on määrittää opettajien näkökulmia inklusiivisen opetuksen kontekstista ja sen toimivuudesta sekä määritellä tekijät, jotka ovat yhteydessä opettajien työuupumukseen inklusiivisen koulutuksen kontekstissa. Menetelmät. Tämä tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tutkija määrittää tutkimuskysymykset valitsemansa tutkimusaiheen pohjalta, joihin hän pyrkii vastaamaan aiemman tutkimuksen pohjalta. Aineisto kerätään aikaisemman relevantin tutkimuksen pohjalta, joiden tuloksia analysoimalla pyritään löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tämän katsauksen aineistoksi on kerätty 19 tutkimusta, jotka käsittelevät opettajien asenteita ja kokemuksia inkluusiosta ja opettajien työuupumustekijöitä inklusiivisessa opetuksessa. Tutkimusartikkelit on kerätty Google Scholarista, ERIC – tietokannasta ja Helkasta. Hakusanoina on käytetty muun muassa “inclusive education and teacher burnout”, “teacher burnout in inclusive education”, “inclusive education and teachers’ beliefs” ja inclusive education and teachers’ attitudes”. Aineiston analyysi on toteutettu havainnoimalla teemoja ja keräämällä synteesiä keskeisistä tuloksista. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan opettajat suhtautuvat inkluusioon positiivisesti, mutta kokevat että lisäkoulutus, toimiva yhteistyö ja riittävät tukitoimet ovat välttämättömiä inkluusion toteutumiseen. Inkluusio ei tulosten mukaan automaattisesti lisännyt työuupumusta, mutta puutteelliset tukitoimet ja opettajien kokemattomuus erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskentelystä ennustivat työuupumusta. Lisäksi työn vaatimukset ja heikko minäpystyvyyden kokemus ennustivat työuupumusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että opettajat suhtautuvat inkluusioon positiivisesti, mutta tiettyjen tekijöiden tulee toteutua, jotta inkluusio onnistuu. Mikäli nämä tekijät eivät toteudu, mahdollinen seuraus on työuupumus.
-
(2021)Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli selkiyttää inkluusiota käsitteenä, avata inkluusion taustoja sekä roolia opetussuunnitelmissa. Näin inkluusioperiaatteen tärkeänä aiheena tutkia, sillä se on herättänyt paljon keskustelua ja aihe kiinnosti aiemman työkokemukseni kautta. Halusin kandidaatintutkielmassani tarkastella, mitä varhaiskasvatuksen osalta inkluusiosta on tutkittu viime vuosikymmenen aikana sekä minkälaisia haasteita aiemmat tutkimukset toivat esiin inkluusion toteutumisen kannalta. Tarkoituksenani ei ollut kuitenkaan tuomita inkluusioperiaatetta, vaan toin epäkohtia esiin, jotta inkluusiota voitaisiin kehittää. Koin inkluusion tunnelatautuneena ja kompleksisena, joka vaati moniulotteisena aiheena pohjatyötä ennen empiiristä jatkotutkimusta. Käytin laadullisessa kandidaatintutkielmassani menetelmänä teoreettista tarkastelua. Tarkoituksenani oli avata inkluusiota käsitteenä ja siihen liittyviä taustoja ensin laajemmasta kuvasta käsin ja siirryin teoreettisessa tarkastelussani kohti varhaiskasvatuksen näkökulmaa ja inkluusion toteutumiseen liittyviä haasteita. Käytin tutkimuksessani pääsääntöisesti kasvatustieteeseen ja erityispedagogiikkaan pohjautuvia lähteitä. Kansallinen tutkimus liittyen inkluusioon varhaiskasvatuksessa on vielä vähäistä ja tutkimuskentällä ilmeni aukkoja etenkin inkluusioperiaatteesta käytännön tason näkökulmasta. Inkluusion rooli opetussuunnitelmissa ja lainsäädännössä on kapea-alaista, joka vaikuttaa sen käytännön toteuttamiseen. Inkluusio herättää lisäksi käsitteenä epäselvyyttä ja resursseilla voidaan nähdä olevan vaikutusta siihen, miten inkluusio toteutuu.
-
(2018)Inclusion in education is a principle which means that all children, regardless of their possible impairments or disability, should have the opportunity to be a part of regular school systems and study with their peers. Inclusion is based on multiple international United Nations declarations such as the Salamanca Statement (1994) and the Convention on The Rights of Person with Disabilities. Inclusion is a part of international legislation to which Finland is also committed to. The concept of inclusion is still quite ambiguous which leads to multiple ways it has been interpreted and carried out in practice across the world. The word inclusion is absent from the Finnish basic education act. In the national curriculum it occurs once. Aim of this study is to create a more comprehensive understanding about inclusion in the Finnish context and how inclusive values and practices appear in the Finnish National Core Curriculum for Basic Education 2014. The study was carried out as a theory-driven content analysis. Analysis was executed on chapters 2, 3 and 4 of the National Core Curriculum for Basic Education document. Above-mentioned chapters include for example the values and school culture of basic education. Theoretical framework of this study was based on international research literature. Results of the analysis show that inclusion appears in the national core curriculum often and in multiple ways, it is perceived through values, obligations and participation. The lack of proper and direct guidance regarding co-teaching and the insufficient definition of inclusion were minor shortcomings in the national core curriculum regarding inclusion. For inclusion to be possible, it is highly important that society and everyone in the education sector agree on one definition of the concept of inclusion and the ways to promote it. Areas of further research should address the ways inclusion is interpreted in the local curriculums and how it is carried out in practice.
-
(2022)Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, mitä tiedämme julkaistujen tutkimusten perusteella inkluusion toteuttamisesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Inkluusio ei ole käsitteenä mitenkään uusi, siksi aihetta oli mielenkiintoista tutkia. Tutkielmani teoriaosuudessa määrittelen aiheeni kannalta olennaiset käsitteet segregaatio, integraatio ja inkluusio. Käsitteet ovat tutkielmani kannalta olennaiset, koska niiden avulla pystytään ymmärtämään inkluusion historiallinen kehitys. Tutkielmani oli laadullinen tutkimus. Tarkemmaksi metodiksi olen valinnut narratiivisen kirjallisuuskatsauksen. Olen pystynyt narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa hyödyntämään laajasti kasvatustieteellistä kirjallisuutta ja tutkimuksia. Tutkimuskysymykseni ovat voineet myös olla väljempi. Tutkielmani aineisto koostuu kirjallisuudesta sekä julkaistuista tutkimuksista, jotka käsittelevät varhaiskasvatusta Suomessa. En ole hyödyntänyt aineistoja, jotka ovat käsitelleet inkluusiota muissa maissa. Tutkielmassani tuli ilmi, että inkluusio toteutuu vaihtelevasti suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja inkluusio ymmärretään hyvin eri tavalla. Tutkielmaani tehdessä esiin nousi selkeästi neljä myötävaikuttavaa tekijää, joiden toteutuminen varhaiskasvatuksessa edesauttaa inkluusion toteutumista. Nämä neljä myötävaikuttavaa tekijää muodostui lopulta tutkielmani päätuloksiksi. Käytän näistä neljästä myötävaikuttavasta tekijästä nimikettä elementit tutkielmassani. Uusien varhaiskasvatuslakiin (540/2018, 16.12.2021/1183) tehtyjen muutosten myötä, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 ovat muuttuneet tukemaan inkluusion toteutumista varhaiskasvatuksessa. Tutkielmani perusteella inklusiivinen varhaiskasvatus on selkeästi noussut aiheeksi, johon on tartuttu ja sitä halutaan kehittää.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa on selvitetty, ovatko kouluinto, näkökulmanottokyky ja luovuus yhteydessä toisiinsa 4.–9.-luokalla. Hypoteesina pidettiin, että ne ovat yhteydessä, sillä niin kouluinto kuin luonteenvahvuuksien käyttö lisäävät hyvinvointia. Kouluinto on kouluhyvinvoinnin keskeinen käsite yhdessä koulu-uupumuksen kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty, että kouluinto tyypillisesti laskee peruskoulun edetessä. Kouluinnon yhteyttä luonteenvahvuuksiin ei ole tutkittu riittävästi. Luonteenvahvuudet puolestaan ovat keskeisiä käsitteitä positiivisessa psykologiassa. Luonteenvahvuusopetusta eli positiivista pedagogiikkaa on alettu nostaa suomalaisissa peruskouluissa tietojen ja taitojen opetuksen rinnalle. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Lopullinen aineisto koostui 427 oppilaan vastauksista. Kyselyyn vastanneet olivat 3.–10.-luokkalaisia, mutta 3.- ja 10.-luokkalaisten pienen otoksen vuoksi nämä vastaukset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Kouluinnon määrää eri luokka-asteilla kartoitettiin vastausten keskiarvoja vertailemalla ja tulokset tarkistettiin Mann-Whitney U-testillä aineiston epäparametrisuuden vuoksi. Kouluinnon, näkökulmanottokyvyn ja luovuuden välistä yhteyttä puolestaan tutkittiin Spearmanin korrelaation avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Kouluinnon havaittiin laskevan luokka-asteiden kasvaessa. Kouluinnon, näkökulmanottokyvyn ja luovuuden väliltä löydettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys. Kouluinnon ja näkökulmanottokyvyn sekä kouluinnon ja luovuuden väliset yhteydet olivat kohtalaisia. Näkökulmanottokyvyn ja luovuuden välinen yhteys puolestaan oli korkeaa jokaisella luokka-asteella.
-
(2018)This study investigates how innovation research could support the implementation of the curriculum of basic education. Previous studies have shown that some of the teachers experience problems with the curricula and in their implementation phases. These problems include lack of argumentation to support the reforms, insufficient resources and training. The topic of the study was also important in order to comply with the legislation that states that the students are entitled to be educated according to the curriculum. The search engines and databases used in the research were Helka, Arto, Helmet and Google Scholar. There was a lot of material, so selecting the final sources required a lot of sorting out. Essential information was selected after a thorough investigation of the material. Answers to the research questions are based on a considerate theory comparison. It was found out in the study that the utilization of innovation research is in some respects suitable to support the implementation phase of the curriculum. There were several thought processes that could be used both on national and local levels. Teachers who received or found more and better arguments for the reforms are able to implement the curriculum in a better way. Minimizing the time and effort involved in adapting the changes would also help in implementing the curriculum. Additionally, adoption would be easier if the teacher discovered the benefits for the community – in this case the pupils and society in general. The thought processes that are based on innovations and created in order to support the implementation of the curriculum imply that innovation research could be used to gain other ad-vantages in the development of the curriculum process.
Now showing items 751-770 of 3696