Browsing by Title

Mål. Syftet med denna avhandling är att ta reda på vad som skrivits om inklusion i grundskolan i median och se hur lärare anser att inklusionen lyckats. Inklusion lyf-tes fram med förnyelsen av läroplanen 2014 1. Hur påverkar inkluderande undervisning lärarnas jobb? 2. På vilka sätt kan vi se inklusion i skolan? Metoder. Forskningen genomfördes som en kvalitativ litteraturstudie. Litteraturstu-diens material analyserades tematiskt, denna metod valdes för att kunna hitta åter-kommande teman i de olika nyhetsartiklarna som användes i denna studie som material. Resultat och slutsatser. Forskningens resultat visar att implementeringen av inklus-ion varierar stor mellan olika kommuner och skolor. Lärare med tillräckliga resurser anser att inklusionen fungerar bra och anser att arbetsmängden lättat och stödet blivit bättre. Stödet följer med eleven istället för att eleven går får att få stöd. Inklus-ion erbjuder lärarna att bilda olika grupper flexibelt vid behov. Genom inklusion säkerställs jämlikhet bland eleverna. Lärare i skolor där inklusionen utförts på ett mindre fungerande sätt anser att stora förbättringar i planering av inklusion krävs för att elever och vuxna i skolan skall gynnas av denna förnyelse.

Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen opettajat käsittävät inkluusion ja mitkä tekijät sen toteutumiseen vaikuttavat suhteessa erityistä tukea saaviin lapsiin. Tutkimuskysymykset ovat: ”Miten varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiserityiskasvatuksen opettajat määrittelevät inkluusion?”, ”Mitkä tekijät vaikuttavat inkluusion toteutumiseen varhaiserityiskasvatuksessa ja erityistä tukea saavilla lapsilla?” sekä ”Miten inkluusion ja erityisen tuen yhteensopivuutta voisi kehittää?”. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja sen teoreettinen viitekehys koostuu inkluusioon, inklusiivisen varhaiskasvatukseen sekä varhaiserityiskasvatukseen liittyvästä käsitteistöstä ja teorioista. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään erityistä tukea, kolmiportaista tuen mallia ja erityisopetuksen muutosta. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena, laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto koostui varhaiskasvatuksen opettajilta ja erityisopettajilta kerätyistä vastauksista koskien inkluusiota ja erityistä tukea. Vastaukset kerättiin kyselylomakkeella verkossa, ja vastauksia saatiin yhteensä 19 kappaletta, joista 16 kappaletta pääsi sisään tutkimukseen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat määrittelivät inkluusiota erityisyyden ja vammaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden sekä arvojen ja toimintatapojen kautta. Merkittävimmiksi inkluusioon vaikuttaviksi tekijöiksi nousi kasvattajien kouluttautuneisuus, resurssit ja niiden allokointi, työntekijäpula sekä kasvattajien asenteellisuus. Niin ikään inkluusion ja erityisen tuen kehittämiskohteissa aineistosta nousi esiin resurssit ja ammattitaito, mutta myös fyysiset oppimisympäristöt sekä varhaiserityiskasvatuksen opettajan ja päiväkodin johtajan tuki. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen alalla on välttämätön tarve selkeyttää inklusiivisen kasvatuksen käsitteitä ja määritelmiä, jotta käytännön toteutus olisi ymmärrettävämpää ja toimintakelpoisempaa. Yhteiskunnallisessa kontekstissa erityisen tuen tarpeen määrittely voi olla sidoksissa resurssien jakamiseen. Koulutusjärjestelmän rakenne ja resurssien allokointi eivät aina tue kaikkien oppijoiden tarpeita tasapuolisesti. Tämä näkökulma korostaa, että osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden saavuttaminen edellyttää laajempia rakenteellisia muutoksia koulutusjärjestelmässä. Asenteelliset esteet nähdään kaikkien muiden ympäristöesteiden perustana ja ne ovat vaikeimmin muutettavissa.

The purpose of this literature review is to clarify how inclusion is defined and how special education has improved towards inclusive education solutions in Finland. I also consider other concepts related to inclusion, such as integration. I also clarify how the concept of sense of belonging is defined and what influence it has on a student’s studies. The concept of inclusion has become known from Unesco’s Salamanca Statement. The Salamanca Statement involved an engagement considering education for students with special needs and it insisted on teaching all children together in regular schools. Practically inclusion means that a student with special needs attends the neighbourhood school and he/she is not being relocated in a special school. Sense of belonging as a concept can be defined as a person’s personal experience in participation in some system or environment in a way that the person self feels being a part of it. Although sense of belonging is a very personal issue, it is possible for a person’s environment to have an either strengthening or impairing impact on it. Sense of belonging is often being associated with the social atmosphere in school and it consists of social relationships that a student forms with his/her teacher and other students. This literature review will be used as a basis for my Master’s degree. In my Master’s degree I plan to research how students with special needs, who study in a regular class, feel they belong to the group.

Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää inkluusiokäsitteen jäsentymistä osana suomalaista koulutuspolitiikkaa ja koulutusta ohjaavia hallintotekstejä sekä niiden suhdetta perusopetuksen käytänteisiin. Peilasin hallintotekstien ja koulutuspolitiikan inkluusiota koskevia jäsennyksiä koulujen käytäntöihin inklusiivisena yhteisönä. Aiemmat tutkimukset osoittavat koulutusta koskevien lakitekstien ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) pohjautuvan inklusiivisille arvoille, mutta niiden perusteella johdettavat käytänteet eivät täytä inkluusioperiaatteen kriteerejä osallistavasta kasvatuksesta. Yksi merkittävimmistä haasteita suomalaisen koulutuspolitiikan ja hallintotekstien sisällön sekä koulun arjen käytänteiden välisessä epätasaisuudessa on inkluusiokäsitteen hankala määriteltävyys. Työn teoreettinen tausta perustuu inkluusion erilaisiin määrittelyihin koulutuksen kontekstissa aiempaa tutkimusta hyödyntäen. Menetelmät. Tutkielman aineisto koostui tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät inkluusiota osana koulutuksen toimintamalleja. Osa artikkeleista käsitteli inkluusiota Suomea laajemmin, kun taas osan sisältö rajautui ainoastaan Suomen koulutusjärjestelmän tilanteeseen ja inkluusion toteutukseen sen puitteissa. Aineistoon sisältyi osia neljästä eri laista, jotka säätelevät inkluusion toteuttamista koulutuksessa. Lisäksi tutkielmassa käytettiin aineistona Oikeus oppia-hankkeen väliraporttia vuodelta 2021, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuodelta 2014 ja UNESCO:n Salamancan julistusta vuodelta 1994. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Analyysissa on hyödynnetty narratiivista ja integroivaa lähestymistapaa ja aineiston analyysitapana on käytetty abduktiivista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Vaikka inkluusion käsitettä ei ole kirjattu suoraan Suomen lakiin, lain tarjoama viitekehys edellyttää suomalaista koulutusjärjestelmää toteuttamaan koulutusta inklusiivisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) on kirjattu inkluusioperiaatteen mukaisen opetuksen järjestäminen, mutta inkluusion käsitteen sisältöä ei ole määritelty. Lait ja muut hallinnolliset asiakirjat noudattivat Salamancan julistuksen (2014) mukaisia arvoja. Inkluusion merkityksiä POPS:ssa (2014) ja koulun arjen käytänteissä ohjasivat edellä mainitut tekstit, jotka käsittelivät inklusiivisen kasvatuksen toteuttamista koulussa. Merkityksien johtaminen suoraan käytänteiksi näyttäytyi analyysini perusteella hankalalta, sillä inkluusion käsitteelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Resurssien rajallisuus määritti käytänteitä, minkä vuoksi inkluusion kokonaisvaltainen toteuttaminen kärsi kaksoisjärjestelmän aikaisista perinteistä. Toimintakulttuurin muuttaminen inklusiivisemmaksi oli yksi merkittävä keino kohti inklusiivisempaa koulua ja sitä pystytään kehittämään panostamalla niin opettajien tietotaitoon. Myös kouluyhteisön kehittäminen sekä vaalimalla osallisuutta että auttamalla yksittäisiä oppilaita tuen tarpeensa kanssa tekisi koulun toimintakulttuurista inklusiivisemman.

Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli selkiyttää inkluusiota käsitteenä, avata inkluusion taustoja sekä roolia opetussuunnitelmissa. Näin inkluusioperiaatteen tärkeänä aiheena tutkia, sillä se on herättänyt paljon keskustelua ja aihe kiinnosti aiemman työkokemukseni kautta. Halusin kandidaatintutkielmassani tarkastella, mitä varhaiskasvatuksen osalta inkluusiosta on tutkittu viime vuosikymmenen aikana sekä minkälaisia haasteita aiemmat tutkimukset toivat esiin inkluusion toteutumisen kannalta. Tarkoituksenani ei ollut kuitenkaan tuomita inkluusioperiaatetta, vaan toin epäkohtia esiin, jotta inkluusiota voitaisiin kehittää. Koin inkluusion tunnelatautuneena ja kompleksisena, joka vaati moniulotteisena aiheena pohjatyötä ennen empiiristä jatkotutkimusta. Käytin laadullisessa kandidaatintutkielmassani menetelmänä teoreettista tarkastelua. Tarkoituksenani oli avata inkluusiota käsitteenä ja siihen liittyviä taustoja ensin laajemmasta kuvasta käsin ja siirryin teoreettisessa tarkastelussani kohti varhaiskasvatuksen näkökulmaa ja inkluusion toteutumiseen liittyviä haasteita. Käytin tutkimuksessani pääsääntöisesti kasvatustieteeseen ja erityispedagogiikkaan pohjautuvia lähteitä. Kansallinen tutkimus liittyen inkluusioon varhaiskasvatuksessa on vielä vähäistä ja tutkimuskentällä ilmeni aukkoja etenkin inkluusioperiaatteesta käytännön tason näkökulmasta. Inkluusion rooli opetussuunnitelmissa ja lainsäädännössä on kapea-alaista, joka vaikuttaa sen käytännön toteuttamiseen. Inkluusio herättää lisäksi käsitteenä epäselvyyttä ja resursseilla voidaan nähdä olevan vaikutusta siihen, miten inkluusio toteutuu.

Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, mitä  tiedämme julkaistujen tutkimusten perusteella inkluusion toteuttamisesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Inkluusio ei ole käsitteenä mitenkään uusi, siksi aihetta oli mielenkiintoista tutkia. Tutkielmani teoriaosuudessa määrittelen aiheeni kannalta olennaiset käsitteet segregaatio, integraatio ja inkluusio. Käsitteet ovat tutkielmani kannalta olennaiset, koska niiden avulla pystytään ymmärtämään inkluusion historiallinen kehitys. Tutkielmani oli laadullinen tutkimus. Tarkemmaksi metodiksi olen valinnut narratiivisen kirjallisuuskatsauksen. Olen pystynyt narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa hyödyntämään laajasti kasvatustieteellistä kirjallisuutta ja tutkimuksia. Tutkimuskysymykseni ovat voineet myös olla väljempi. Tutkielmani aineisto koostuu kirjallisuudesta sekä  julkaistuista tutkimuksista, jotka käsittelevät varhaiskasvatusta Suomessa. En ole hyödyntänyt aineistoja, jotka ovat käsitelleet inkluusiota muissa maissa. Tutkielmassani tuli ilmi, että  inkluusio toteutuu vaihtelevasti suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja inkluusio ymmärretään hyvin eri tavalla. Tutkielmaani tehdessä esiin nousi selkeästi neljä myötävaikuttavaa tekijää, joiden toteutuminen varhaiskasvatuksessa edesauttaa inkluusion toteutumista. Nämä neljä  myötävaikuttavaa tekijää muodostui lopulta tutkielmani päätuloksiksi. Käytän näistä  neljästä  myötävaikuttavasta tekijästä  nimikettä elementit tutkielmassani. Uusien varhaiskasvatuslakiin (540/2018, 16.12.2021/1183) tehtyjen muutosten myötä, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 ovat muuttuneet tukemaan inkluusion toteutumista varhaiskasvatuksessa. Tutkielmani perusteella inklusiivinen varhaiskasvatus on selkeästi noussut aiheeksi, johon on tartuttu ja sitä  halutaan kehittää.

This study investigates how innovation research could support the implementation of the curriculum of basic education. Previous studies have shown that some of the teachers experience problems with the curricula and in their implementation phases. These problems include lack of argumentation to support the reforms, insufficient resources and training. The topic of the study was also important in order to comply with the legislation that states that the students are entitled to be educated according to the curriculum. The search engines and databases used in the research were Helka, Arto, Helmet and Google Scholar. There was a lot of material, so selecting the final sources required a lot of sorting out. Essential information was selected after a thorough investigation of the material. Answers to the research questions are based on a considerate theory comparison. It was found out in the study that the utilization of innovation research is in some respects suitable to support the implementation phase of the curriculum. There were several thought processes that could be used both on national and local levels. Teachers who received or found more and better arguments for the reforms are able to implement the curriculum in a better way. Minimizing the time and effort involved in adapting the changes would also help in implementing the curriculum. Additionally, adoption would be easier if the teacher discovered the benefits for the community – in this case the pupils and society in general. The thought processes that are based on innovations and created in order to support the implementation of the curriculum imply that innovation research could be used to gain other ad-vantages in the development of the curriculum process.

Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Mål. Målet med den här avhandlingen är att få syn på hur inre motivation och kreativitet kan påverka elevers lärande och inställningen till lärandet, samt hitta sådana faktorer i undervisning-en som påverkar utvecklingen av inre motivation och kreativitet. De akademiska förväntningar-na stiger och skolplikten har förlängts, samtidigt som elevernas skolmotivation sjunker och skoltrötthet ökar. Kombinationen skapar ett hot mot utvecklingen av livslångt lärande. Tidigare forskning har visat att inre motivation och kreativitet gynnar lärandet. Inre motivation, kreativi-tet och livslångt lärande finns också inskrivna i läroplanen, men försvinner där lätt bakom det övriga, mätbara. Forskningen söker efter en förståelse, som kunde integreras i undervisningen och där fungera som en förebyggande stödåtgärd för elevers lärande och motverka en negativ inställning till skolan. Metod. Avhandlingen är en litteraturöversikt med ett fenomenologiskt perspektiv. 12 artiklar, utgivna mellan 2000–2020, analyserades för att hitta svar på forskningsfrågorna: 1. Vilka fördelar kan inre motivation och kreativitet ha på lärandet och inställningar till det? 2. Vilka faktorer påverkar elevers upplevelser av inre motivation och kreativitet? Analys. Forskningen är en tematisk innehållsanalys med ett fenomenologiskt perspektiv, där materialet analyserades för att förutom svaren på frågorna också få syn på elevens upplevelser i skolan och sådana omständigheter som påverkar eller påverkas av dem. Resultat och slutsatser. Inre motivation och kreativitet kan ha en positiv inverkan på elevers lärande samt deras inställningar till sitt lärande. Därtill kan det också ha fördelar för omgivningen, till exempel stärker motiverade elever lärarens engagemang gentemot sitt arbete. Faktorer som påverkar inre motivation och kreativitet är bland annat positiva känslor, autonomi, differentiering och lärarens arbetssätt. Faktorer som påverkar kreativiteten är möjligheter att använda fantasi, problemlösning, kontroll över sitt lärande, dialog och samarbete. De skiljer sig från varandra, men gemensamt för dem är att majoriteten av dem kontrolleras av läraren eller omgivningen, och elevens handlingskraft kan främjas eller hämmas av dem. Resultaten av undersökningen skapar en bild av obalans mellan förväntningarna på elever och deras möjligheter till kontroll över sitt lärande och sin handlingsförmåga i skolan. Resultaten kan bidra till att väcka medvetenhet kring i makten och möjligheterna i undervisningen, och hur de fördelas.

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten Instagramia käytetään inspiraation lähteenä käsityössä tai käsitöiden tekemisessä. Lisäksi luokiteltiin inspiroivia piirteitä eli selvitettiin, millaiset asiat koettiin inspiroivaksi. Ashby ja Johnson (2010) ovat listanneet viisi eri kategoriaa kohteen tulkintaan vaikuttavista piirteistä. Tässä tutkimuksessa aineistosta löytyviä piirteitä luokiteltiin näiden viiden eri kategorian mukaan. Kohteen tulkintaan vaikuttavia piirteitä ovat esteettiset, assosiaatioon perustuvat, havaitut, emotionaaliset ja tyylipiirteet (Ashby & Johnson 2010, s. 48). Tutkimuksen aineisto kerättiin Instagramista kyselyn avulla. Linkki kyselyyn julkaistiin käsityö -aiheisella Instagram -tilillä, jotta kohderyhmä käsitöistä kiinnostuneita Instagramin käyttäjiä saavutettiin. Kysely oli kvalitatiivinen ja sen tuottama aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Analyysissa oli mukana yhteensä 52 vastausta. Kyselyssä oli sekä avoimia- että monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen tuloksissa korostui kuvan merkitys inspiraation synnyssä. Kaikki vastaajista kuvasivat inspiroituneensa Instagramissa nähdystä materiaalista. Samaistumisen tunne tai materiaalin tuottaman assosiaation yhteensopivuus oman elämäntilanteen kanssa koettiin inspiroivaksi. Myös materiaalissa esiintyvät värit sekä visuaalisuus olivat merkittävässä osassa inspiraation synnyssä. Toisaalta vastauksissa korostui persoonallisuus sekä yksilölliset erot myös inspiroivan materiaalin suhteen. Voidaan kuitenkin todeta, että Instagramia käytetään käsityön inspiraation lähteenä ja Instagramissa olevat kuvat toimivat olennaisena välineenä inspiraation syntymiselle.

Objectives. The teachers of primary and secondary education are expected to have strong social-emotional skills and to be able to teach such skills to their students. Even though teachers are generally viewed as important people to help students develop strong communication skills, there are quite few studies regarding the ways in which teachers’ social-emotional skills can be developed. Teachers may also not be aware of all the options available to develop their social-emotional skills. This integrative literature review aims to view the social-emotional skills of primary and secondary education teachers, and the options to develop such skills. As the previous studies have shown, one’s social-emotional skills can develop, and thus this study focuses on finding the ways in which these skills can be developed. Methods. This literature review was carried out as an integrative literature review. The research material was compiled both manually and systematically from four different databases. The material consisted of seven different research articles dealing with the existence and development of social-emotional skills of primary and secondary education teachers. The analysis of the research material was conducted by adapting inductive content analysis. Results and conclusions. The results indicated that primary and secondary education teachers can develop their social-emotional skills either through external support or through self-operation. Developing through external support can happen either by participating in a formal training or by participating in an informal training or receiving peer support. Developing through self-operation can happen through awareness and reflection, or by practicing in real-life situations. However, using one of these skill-developing factors does not outcast the possibility to strengthen social-emotional skills using other factors as well: teachers can develop using both external support and self-operation. Contemplating social-emotional skills might also bring up negative emotions. Experiencing negative emotions might help teachers to both understand the importance of social-emotional skills and develop their own skills.