Browsing by Title
Now showing items 763-782 of 3696
-
(2019)Viime vuosina on Suomen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lisääntynyt inklusiivinen toimintaperiaate. Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa siirryttiin tähän malliin vuonna 2002. Inkluusio tarkoittaa kaikille avointa ja esteetöntä lähipäiväkotia, jossa jokainen voi oppia omalla tavallaan ja omassa tahdissaan tavallisessa ryhmässä erityisen ryhmän tai erityisen paikan sijaan. Oman lähipäiväkodin tulisi siis inklusiivisen ajattelutavan tukea lasta hänen tarpeittensa mukaisesti muuttumalla lapselle sopivaksi. Viime aikoina on inkluusion toteutumiseen liittyvä kriittinen keskustelu kasvanut ja tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena onkin tutustua inkluusioon vaikuttaviin osatekijöihin ja pyrkiä tunnistamaan, mitkä tekijät rajoittavat inkluusion toteutumista. Tutkimusmenetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja aineistona käytin vuosina 1994-2004 aiheesta kirjoitettuja kirjoja. Niiden perusteella inkluusion osatekijöiksi tähän kirjallisuuskatsaukseen valikoituivat perhe, lapsi ja ryhmä, sosiaalinen integraatio, päiväkodin henkilökunta ja muut yhteístyötahot, joita käsittelen omina kappaleinaan enemmän. Pohdinnassa tarkastelen osatekijöitä myös omasta, Kirkkonummella työskentelevän laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan, näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen mukaan onnistunut inkluusio varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa muodostuu avoimesta ja tasavertaisesta yhteistyöstä erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen kanssa, sitoutuneesta moniammatillista yhteistyötä tekevästä koulutetusta henkilökunnasta, erilaisuuden hyväksyvästä ilmapiiristä ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Inkluusio jää toteutumatta, jos ylemmiltä tahoilta ei mahdollisteta riittäviä resursseja; riittävä määrä henkilökuntaa ja pienet ryhmät, joissa ei ole liian monta erityistä tukea tarvitsevaa lasta, mahdollistavat sosiaalisen integraation toteutumisen.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää inkluusiokäsitteen jäsentymistä osana suomalaista koulutuspolitiikkaa ja koulutusta ohjaavia hallintotekstejä sekä niiden suhdetta perusopetuksen käytänteisiin. Peilasin hallintotekstien ja koulutuspolitiikan inkluusiota koskevia jäsennyksiä koulujen käytäntöihin inklusiivisena yhteisönä. Aiemmat tutkimukset osoittavat koulutusta koskevien lakitekstien ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) pohjautuvan inklusiivisille arvoille, mutta niiden perusteella johdettavat käytänteet eivät täytä inkluusioperiaatteen kriteerejä osallistavasta kasvatuksesta. Yksi merkittävimmistä haasteita suomalaisen koulutuspolitiikan ja hallintotekstien sisällön sekä koulun arjen käytänteiden välisessä epätasaisuudessa on inkluusiokäsitteen hankala määriteltävyys. Työn teoreettinen tausta perustuu inkluusion erilaisiin määrittelyihin koulutuksen kontekstissa aiempaa tutkimusta hyödyntäen. Menetelmät. Tutkielman aineisto koostui tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät inkluusiota osana koulutuksen toimintamalleja. Osa artikkeleista käsitteli inkluusiota Suomea laajemmin, kun taas osan sisältö rajautui ainoastaan Suomen koulutusjärjestelmän tilanteeseen ja inkluusion toteutukseen sen puitteissa. Aineistoon sisältyi osia neljästä eri laista, jotka säätelevät inkluusion toteuttamista koulutuksessa. Lisäksi tutkielmassa käytettiin aineistona Oikeus oppia-hankkeen väliraporttia vuodelta 2021, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuodelta 2014 ja UNESCO:n Salamancan julistusta vuodelta 1994. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Analyysissa on hyödynnetty narratiivista ja integroivaa lähestymistapaa ja aineiston analyysitapana on käytetty abduktiivista sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Vaikka inkluusion käsitettä ei ole kirjattu suoraan Suomen lakiin, lain tarjoama viitekehys edellyttää suomalaista koulutusjärjestelmää toteuttamaan koulutusta inklusiivisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) on kirjattu inkluusioperiaatteen mukaisen opetuksen järjestäminen, mutta inkluusion käsitteen sisältöä ei ole määritelty. Lait ja muut hallinnolliset asiakirjat noudattivat Salamancan julistuksen (2014) mukaisia arvoja. Inkluusion merkityksiä POPS:ssa (2014) ja koulun arjen käytänteissä ohjasivat edellä mainitut tekstit, jotka käsittelivät inklusiivisen kasvatuksen toteuttamista koulussa. Merkityksien johtaminen suoraan käytänteiksi näyttäytyi analyysini perusteella hankalalta, sillä inkluusion käsitteelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Resurssien rajallisuus määritti käytänteitä, minkä vuoksi inkluusion kokonaisvaltainen toteuttaminen kärsi kaksoisjärjestelmän aikaisista perinteistä. Toimintakulttuurin muuttaminen inklusiivisemmaksi oli yksi merkittävä keino kohti inklusiivisempaa koulua ja sitä pystytään kehittämään panostamalla niin opettajien tietotaitoon. Myös kouluyhteisön kehittäminen sekä vaalimalla osallisuutta että auttamalla yksittäisiä oppilaita tuen tarpeensa kanssa tekisi koulun toimintakulttuurista inklusiivisemman.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella opettajien kokemuksia inklusiivisesta opetuksesta ja selvittää, onko inklusiivisessa ympäristössä opettaminen yhteydessä opettajien kokemaan työuupumukseen. Tutkimusongelmana on määrittää opettajien näkökulmia inklusiivisen opetuksen kontekstista ja sen toimivuudesta sekä määritellä tekijät, jotka ovat yhteydessä opettajien työuupumukseen inklusiivisen koulutuksen kontekstissa. Menetelmät. Tämä tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tutkija määrittää tutkimuskysymykset valitsemansa tutkimusaiheen pohjalta, joihin hän pyrkii vastaamaan aiemman tutkimuksen pohjalta. Aineisto kerätään aikaisemman relevantin tutkimuksen pohjalta, joiden tuloksia analysoimalla pyritään löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tämän katsauksen aineistoksi on kerätty 19 tutkimusta, jotka käsittelevät opettajien asenteita ja kokemuksia inkluusiosta ja opettajien työuupumustekijöitä inklusiivisessa opetuksessa. Tutkimusartikkelit on kerätty Google Scholarista, ERIC – tietokannasta ja Helkasta. Hakusanoina on käytetty muun muassa “inclusive education and teacher burnout”, “teacher burnout in inclusive education”, “inclusive education and teachers’ beliefs” ja inclusive education and teachers’ attitudes”. Aineiston analyysi on toteutettu havainnoimalla teemoja ja keräämällä synteesiä keskeisistä tuloksista. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan opettajat suhtautuvat inkluusioon positiivisesti, mutta kokevat että lisäkoulutus, toimiva yhteistyö ja riittävät tukitoimet ovat välttämättömiä inkluusion toteutumiseen. Inkluusio ei tulosten mukaan automaattisesti lisännyt työuupumusta, mutta puutteelliset tukitoimet ja opettajien kokemattomuus erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskentelystä ennustivat työuupumusta. Lisäksi työn vaatimukset ja heikko minäpystyvyyden kokemus ennustivat työuupumusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että opettajat suhtautuvat inkluusioon positiivisesti, mutta tiettyjen tekijöiden tulee toteutua, jotta inkluusio onnistuu. Mikäli nämä tekijät eivät toteudu, mahdollinen seuraus on työuupumus.
-
(2021)Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli selkiyttää inkluusiota käsitteenä, avata inkluusion taustoja sekä roolia opetussuunnitelmissa. Näin inkluusioperiaatteen tärkeänä aiheena tutkia, sillä se on herättänyt paljon keskustelua ja aihe kiinnosti aiemman työkokemukseni kautta. Halusin kandidaatintutkielmassani tarkastella, mitä varhaiskasvatuksen osalta inkluusiosta on tutkittu viime vuosikymmenen aikana sekä minkälaisia haasteita aiemmat tutkimukset toivat esiin inkluusion toteutumisen kannalta. Tarkoituksenani ei ollut kuitenkaan tuomita inkluusioperiaatetta, vaan toin epäkohtia esiin, jotta inkluusiota voitaisiin kehittää. Koin inkluusion tunnelatautuneena ja kompleksisena, joka vaati moniulotteisena aiheena pohjatyötä ennen empiiristä jatkotutkimusta. Käytin laadullisessa kandidaatintutkielmassani menetelmänä teoreettista tarkastelua. Tarkoituksenani oli avata inkluusiota käsitteenä ja siihen liittyviä taustoja ensin laajemmasta kuvasta käsin ja siirryin teoreettisessa tarkastelussani kohti varhaiskasvatuksen näkökulmaa ja inkluusion toteutumiseen liittyviä haasteita. Käytin tutkimuksessani pääsääntöisesti kasvatustieteeseen ja erityispedagogiikkaan pohjautuvia lähteitä. Kansallinen tutkimus liittyen inkluusioon varhaiskasvatuksessa on vielä vähäistä ja tutkimuskentällä ilmeni aukkoja etenkin inkluusioperiaatteesta käytännön tason näkökulmasta. Inkluusion rooli opetussuunnitelmissa ja lainsäädännössä on kapea-alaista, joka vaikuttaa sen käytännön toteuttamiseen. Inkluusio herättää lisäksi käsitteenä epäselvyyttä ja resursseilla voidaan nähdä olevan vaikutusta siihen, miten inkluusio toteutuu.
-
(2018)Inclusion in education is a principle which means that all children, regardless of their possible impairments or disability, should have the opportunity to be a part of regular school systems and study with their peers. Inclusion is based on multiple international United Nations declarations such as the Salamanca Statement (1994) and the Convention on The Rights of Person with Disabilities. Inclusion is a part of international legislation to which Finland is also committed to. The concept of inclusion is still quite ambiguous which leads to multiple ways it has been interpreted and carried out in practice across the world. The word inclusion is absent from the Finnish basic education act. In the national curriculum it occurs once. Aim of this study is to create a more comprehensive understanding about inclusion in the Finnish context and how inclusive values and practices appear in the Finnish National Core Curriculum for Basic Education 2014. The study was carried out as a theory-driven content analysis. Analysis was executed on chapters 2, 3 and 4 of the National Core Curriculum for Basic Education document. Above-mentioned chapters include for example the values and school culture of basic education. Theoretical framework of this study was based on international research literature. Results of the analysis show that inclusion appears in the national core curriculum often and in multiple ways, it is perceived through values, obligations and participation. The lack of proper and direct guidance regarding co-teaching and the insufficient definition of inclusion were minor shortcomings in the national core curriculum regarding inclusion. For inclusion to be possible, it is highly important that society and everyone in the education sector agree on one definition of the concept of inclusion and the ways to promote it. Areas of further research should address the ways inclusion is interpreted in the local curriculums and how it is carried out in practice.
-
(2022)Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, mitä tiedämme julkaistujen tutkimusten perusteella inkluusion toteuttamisesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Inkluusio ei ole käsitteenä mitenkään uusi, siksi aihetta oli mielenkiintoista tutkia. Tutkielmani teoriaosuudessa määrittelen aiheeni kannalta olennaiset käsitteet segregaatio, integraatio ja inkluusio. Käsitteet ovat tutkielmani kannalta olennaiset, koska niiden avulla pystytään ymmärtämään inkluusion historiallinen kehitys. Tutkielmani oli laadullinen tutkimus. Tarkemmaksi metodiksi olen valinnut narratiivisen kirjallisuuskatsauksen. Olen pystynyt narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa hyödyntämään laajasti kasvatustieteellistä kirjallisuutta ja tutkimuksia. Tutkimuskysymykseni ovat voineet myös olla väljempi. Tutkielmani aineisto koostuu kirjallisuudesta sekä julkaistuista tutkimuksista, jotka käsittelevät varhaiskasvatusta Suomessa. En ole hyödyntänyt aineistoja, jotka ovat käsitelleet inkluusiota muissa maissa. Tutkielmassani tuli ilmi, että inkluusio toteutuu vaihtelevasti suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja inkluusio ymmärretään hyvin eri tavalla. Tutkielmaani tehdessä esiin nousi selkeästi neljä myötävaikuttavaa tekijää, joiden toteutuminen varhaiskasvatuksessa edesauttaa inkluusion toteutumista. Nämä neljä myötävaikuttavaa tekijää muodostui lopulta tutkielmani päätuloksiksi. Käytän näistä neljästä myötävaikuttavasta tekijästä nimikettä elementit tutkielmassani. Uusien varhaiskasvatuslakiin (540/2018, 16.12.2021/1183) tehtyjen muutosten myötä, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 ovat muuttuneet tukemaan inkluusion toteutumista varhaiskasvatuksessa. Tutkielmani perusteella inklusiivinen varhaiskasvatus on selkeästi noussut aiheeksi, johon on tartuttu ja sitä halutaan kehittää.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkielmassa on selvitetty, ovatko kouluinto, näkökulmanottokyky ja luovuus yhteydessä toisiinsa 4.–9.-luokalla. Hypoteesina pidettiin, että ne ovat yhteydessä, sillä niin kouluinto kuin luonteenvahvuuksien käyttö lisäävät hyvinvointia. Kouluinto on kouluhyvinvoinnin keskeinen käsite yhdessä koulu-uupumuksen kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty, että kouluinto tyypillisesti laskee peruskoulun edetessä. Kouluinnon yhteyttä luonteenvahvuuksiin ei ole tutkittu riittävästi. Luonteenvahvuudet puolestaan ovat keskeisiä käsitteitä positiivisessa psykologiassa. Luonteenvahvuusopetusta eli positiivista pedagogiikkaa on alettu nostaa suomalaisissa peruskouluissa tietojen ja taitojen opetuksen rinnalle. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Lopullinen aineisto koostui 427 oppilaan vastauksista. Kyselyyn vastanneet olivat 3.–10.-luokkalaisia, mutta 3.- ja 10.-luokkalaisten pienen otoksen vuoksi nämä vastaukset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Kouluinnon määrää eri luokka-asteilla kartoitettiin vastausten keskiarvoja vertailemalla ja tulokset tarkistettiin Mann-Whitney U-testillä aineiston epäparametrisuuden vuoksi. Kouluinnon, näkökulmanottokyvyn ja luovuuden välistä yhteyttä puolestaan tutkittiin Spearmanin korrelaation avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Kouluinnon havaittiin laskevan luokka-asteiden kasvaessa. Kouluinnon, näkökulmanottokyvyn ja luovuuden väliltä löydettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys. Kouluinnon ja näkökulmanottokyvyn sekä kouluinnon ja luovuuden väliset yhteydet olivat kohtalaisia. Näkökulmanottokyvyn ja luovuuden välinen yhteys puolestaan oli korkeaa jokaisella luokka-asteella.
-
(2018)This study investigates how innovation research could support the implementation of the curriculum of basic education. Previous studies have shown that some of the teachers experience problems with the curricula and in their implementation phases. These problems include lack of argumentation to support the reforms, insufficient resources and training. The topic of the study was also important in order to comply with the legislation that states that the students are entitled to be educated according to the curriculum. The search engines and databases used in the research were Helka, Arto, Helmet and Google Scholar. There was a lot of material, so selecting the final sources required a lot of sorting out. Essential information was selected after a thorough investigation of the material. Answers to the research questions are based on a considerate theory comparison. It was found out in the study that the utilization of innovation research is in some respects suitable to support the implementation phase of the curriculum. There were several thought processes that could be used both on national and local levels. Teachers who received or found more and better arguments for the reforms are able to implement the curriculum in a better way. Minimizing the time and effort involved in adapting the changes would also help in implementing the curriculum. Additionally, adoption would be easier if the teacher discovered the benefits for the community – in this case the pupils and society in general. The thought processes that are based on innovations and created in order to support the implementation of the curriculum imply that innovation research could be used to gain other ad-vantages in the development of the curriculum process.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää peruskoulun opettajien ja oppilaiden kokemuksia innovatiivisissa oppimisympäristöissä työskentelystä. Innovatiivisille tiloille tyypillistä on avoimet ja joustavasti muunneltavissa olevat tilat sekä perinteisestä luokkahuoneesta poikkeavat kalustusratkaisut. Tiloissa työskentelevät hyödyntävät usein yhteistyötä oppimi-sen tukena sekä monialaista otetta opetuksessa. Innovatiivisia tiloja on aloitettu ottamaan käyttöön Suomessa vasta vuodesta 2016 alkaen, joten on tutkimuskohde vielä hyvin uusi. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii tuottamaan yleiskatsaukseen opettajien ja oppilaiden kokemuksista tällä hetkellä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui mukaan kymmenen tutkimusartikkelia. Aineistosta pyrittiin löytämään yhteneviä ja eriäviä piirteitä opettajien ja oppilaiden kokemuksista sekä kuvailtiin teemoja valitun teorian valossa. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat sekä oppilaat hyödynsivät luokassaan paljon yhteis-opettamista ja -oppimista. Opettajat suunnittelivat opetustaan paljon yhdessä ja opetuksessa suosittiin monialaista otetta. Tilat ja niissä työskentely koettiin helpottavan uusimman opetus-suunnitelman toteuttamista sekä tukevan yhteisopetusta ja -oppimista. Opettajat ja oppilaat raportoivat tiloissa työskentelyn aiheuttavan liikaa melua ja tilojen organisoinnissa ei ollut aina onnistuttu, jolloin niiden mahdollisuuksia ei pystytty täysin hyödyntämään. Oppilaat arvostivat vapautta, jota tiloissa työskentely ja valitut oppimismenetelmät heille toivat. He kokivat yhteisopiskelun mielekkääksi ja vertaistuen tukevan omaa oppimistaan. Kokemus tilojen toimivuudesta vaihteli opettajien välillä, mutta tilan toimivuuden kannata olennaista on todeta, että opettajien tulee työstää käsitystään opettajuudesta uusissa tiloissa, jotta tilojen mahdollisuuksia päästään monipuolisesti hyödyntämään
-
(2022)Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Mål. Målet med den här avhandlingen är att få syn på hur inre motivation och kreativitet kan påverka elevers lärande och inställningen till lärandet, samt hitta sådana faktorer i undervisning-en som påverkar utvecklingen av inre motivation och kreativitet. De akademiska förväntningar-na stiger och skolplikten har förlängts, samtidigt som elevernas skolmotivation sjunker och skoltrötthet ökar. Kombinationen skapar ett hot mot utvecklingen av livslångt lärande. Tidigare forskning har visat att inre motivation och kreativitet gynnar lärandet. Inre motivation, kreativi-tet och livslångt lärande finns också inskrivna i läroplanen, men försvinner där lätt bakom det övriga, mätbara. Forskningen söker efter en förståelse, som kunde integreras i undervisningen och där fungera som en förebyggande stödåtgärd för elevers lärande och motverka en negativ inställning till skolan. Metod. Avhandlingen är en litteraturöversikt med ett fenomenologiskt perspektiv. 12 artiklar, utgivna mellan 2000–2020, analyserades för att hitta svar på forskningsfrågorna: 1. Vilka fördelar kan inre motivation och kreativitet ha på lärandet och inställningar till det? 2. Vilka faktorer påverkar elevers upplevelser av inre motivation och kreativitet? Analys. Forskningen är en tematisk innehållsanalys med ett fenomenologiskt perspektiv, där materialet analyserades för att förutom svaren på frågorna också få syn på elevens upplevelser i skolan och sådana omständigheter som påverkar eller påverkas av dem. Resultat och slutsatser. Inre motivation och kreativitet kan ha en positiv inverkan på elevers lärande samt deras inställningar till sitt lärande. Därtill kan det också ha fördelar för omgivningen, till exempel stärker motiverade elever lärarens engagemang gentemot sitt arbete. Faktorer som påverkar inre motivation och kreativitet är bland annat positiva känslor, autonomi, differentiering och lärarens arbetssätt. Faktorer som påverkar kreativiteten är möjligheter att använda fantasi, problemlösning, kontroll över sitt lärande, dialog och samarbete. De skiljer sig från varandra, men gemensamt för dem är att majoriteten av dem kontrolleras av läraren eller omgivningen, och elevens handlingskraft kan främjas eller hämmas av dem. Resultaten av undersökningen skapar en bild av obalans mellan förväntningarna på elever och deras möjligheter till kontroll över sitt lärande och sin handlingsförmåga i skolan. Resultaten kan bidra till att väcka medvetenhet kring i makten och möjligheterna i undervisningen, och hur de fördelas.
-
(2018)With crafting processes, sources of inspiration play an important role in finding ideas and planning own work. According to previous studies, the use of inspiration sources is abundant and the sources are multifaceted and diverse. Inspiration can be found, among other things, from nature, from photographs and both own and others crafts. Craft blogs also provide readers a place to find an inspiration. Craft blog post typically contains information about technics, materials, tutorials and crafting processes. The purpose of this qualitative research is to find out what are the factors in an craft blog post that readers find to be inspiring. In addition, the aim is to find out where the inspiration might lead to. I collected the research material through a web survey I shared on my blog. In the survey, I asked the respondents to recall an inspiring craft blog post, and to answer in own words what are the factors that respondents found to be inspiring, and did the inspiration led to any action. I analyzed the answers of each question as own groups by using content analysis. I summarized the material to reduced sentences and used coding to classify the reduced sentences. The analysis of the first questionnaire was continued by categorizing and conceptualizing the material into a more reduce form to identify differences and convergences in the material. The factors that raises inspiration were divided into four categories: factors that associated with blog post, factors that associated with the product, reader-related factors, and blogger-related factors. The results indicated that the sources of inspiration in blog post are diverse, but there where certain factors which were more clearly distinguished from other factors in the material. Those factors where: Providing information and support to the crafting process, New ideas, Learning new skills, Self development, Atmospheric and Possibility to apply the idea. The activities that inspiratiot led to were divided into eight categories. Three of them describing preparatory work for crafting, two describing making crafts and one describing self-development and challenging yourself. Last two categories were "other activities" and "did not lead to anything".
-
(2021)Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten Instagramia käytetään inspiraation lähteenä käsityössä tai käsitöiden tekemisessä. Lisäksi luokiteltiin inspiroivia piirteitä eli selvitettiin, millaiset asiat koettiin inspiroivaksi. Ashby ja Johnson (2010) ovat listanneet viisi eri kategoriaa kohteen tulkintaan vaikuttavista piirteistä. Tässä tutkimuksessa aineistosta löytyviä piirteitä luokiteltiin näiden viiden eri kategorian mukaan. Kohteen tulkintaan vaikuttavia piirteitä ovat esteettiset, assosiaatioon perustuvat, havaitut, emotionaaliset ja tyylipiirteet (Ashby & Johnson 2010, s. 48). Tutkimuksen aineisto kerättiin Instagramista kyselyn avulla. Linkki kyselyyn julkaistiin käsityö -aiheisella Instagram -tilillä, jotta kohderyhmä käsitöistä kiinnostuneita Instagramin käyttäjiä saavutettiin. Kysely oli kvalitatiivinen ja sen tuottama aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Analyysissa oli mukana yhteensä 52 vastausta. Kyselyssä oli sekä avoimia- että monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen tuloksissa korostui kuvan merkitys inspiraation synnyssä. Kaikki vastaajista kuvasivat inspiroituneensa Instagramissa nähdystä materiaalista. Samaistumisen tunne tai materiaalin tuottaman assosiaation yhteensopivuus oman elämäntilanteen kanssa koettiin inspiroivaksi. Myös materiaalissa esiintyvät värit sekä visuaalisuus olivat merkittävässä osassa inspiraation synnyssä. Toisaalta vastauksissa korostui persoonallisuus sekä yksilölliset erot myös inspiroivan materiaalin suhteen. Voidaan kuitenkin todeta, että Instagramia käytetään käsityön inspiraation lähteenä ja Instagramissa olevat kuvat toimivat olennaisena välineenä inspiraation syntymiselle.
-
(2024)Mål. Det ökande antalet invandrare gör att skolorna i Finland blir alltmer mångkulturella och mångspråkiga, vilket påverkar skolornas tidigare homogena struktur. Syftet med den här av-handlingen är att undersöka hur graden av integration påverkar de svenskspråkiga skolorna i Finland, vilka faktorer som påverkar integrationen av invandrare i finlandssvenska skolor och hur detta återspeglas hos elever med invandrarbakgrund. Målet är att kartlägga lärarnas attityder och deras arbetssätt att jobba med integration i skolan. Vidare utreds lärarnas attityder och arbetsätt utifrån lärarnas erfarenhet av att undervisa elever med invandrarbakgrund. Vidare undersöks i studien hur stor andel integration av invandrarelever det finns i de svenskspråkiga skolorna i Finland och hurdan arbetssätt lärare har i multikulturella och flerspråkiga klassrum. Metoder. Avhandlingen genomfördes i form av en narrativ litteraturstudie. Avhandlingen inklu-derar i den teoretiska referensramen bakgrundsinformation i form av numeriska data. Forsk-ningsfrågorna besvaras genom en litteraturstudie vilket innebär att avhandlingens datamaterial innefattar artiklar och licentiatavhandlingar som baseras på aktuella forskningsresultat inom om-rådet. Resultat och slutsatser. I resultatet framkommer att graden av integration av invandrare i sko-lorna påverkar lärarnas arbetssätt, lärarnas attityd och elevernas lärmiljö. Det finns även region-ala skillnader mellan lärarnas attityder och arbetssätt i skolorna. Resultaten indikerar att när gra-den av integration är högre i en skola, tenderar lärarnas attityder att vara mer liberala och deras arbetssätt mer anpassningsbara. Arbetssätten förändras genom att lärare med mer erfarenhet av elever med invandrarbakgrund talar långsammare, tydligare och förenklar språket i klassrum-met. Elevernas lärmiljö förbättras eftersom lärarna differentierar, anpassar undervisningen och skapar delaktighet.
-
(2019)Objectives. The teachers of primary and secondary education are expected to have strong social-emotional skills and to be able to teach such skills to their students. Even though teachers are generally viewed as important people to help students develop strong communication skills, there are quite few studies regarding the ways in which teachers’ social-emotional skills can be developed. Teachers may also not be aware of all the options available to develop their social-emotional skills. This integrative literature review aims to view the social-emotional skills of primary and secondary education teachers, and the options to develop such skills. As the previous studies have shown, one’s social-emotional skills can develop, and thus this study focuses on finding the ways in which these skills can be developed. Methods. This literature review was carried out as an integrative literature review. The research material was compiled both manually and systematically from four different databases. The material consisted of seven different research articles dealing with the existence and development of social-emotional skills of primary and secondary education teachers. The analysis of the research material was conducted by adapting inductive content analysis. Results and conclusions. The results indicated that primary and secondary education teachers can develop their social-emotional skills either through external support or through self-operation. Developing through external support can happen either by participating in a formal training or by participating in an informal training or receiving peer support. Developing through self-operation can happen through awareness and reflection, or by practicing in real-life situations. However, using one of these skill-developing factors does not outcast the possibility to strengthen social-emotional skills using other factors as well: teachers can develop using both external support and self-operation. Contemplating social-emotional skills might also bring up negative emotions. Experiencing negative emotions might help teachers to both understand the importance of social-emotional skills and develop their own skills.
-
(2022)Behov av interkulturell undervisning har ökat i och med att vi möter en större flerfald av elever i skolan. Att stöda elevers identiteter har pedagogiskt värde. Studiens syfte var att utreda ifall interkulturella arbetssätt i åk 1 - 6 kan stöda elevers identitetsutveckling. Studiens mål har även varit att klarlägga fördelarna av att stöda identitet genom interkulturella och varför vi inte kan inta färgblindhet då de kommer till diversitet i klassen
-
(2019)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella introverttien erityisherkkien piirteitä tutkimuskirjallisuuden valossa. Tavoitteena oli saada tietoa introverttien erityisherkkien piirteistä myöhempää aiheeseen liittyvää tutkimusta varten. Tutkielmani lähtökohtana on siis ollut kiinnostus introvertteja erityisherkkiä kohtaan, mutta tiedon ollessa liian vähäistä päätin ensin tarkastella aihetta lähemmin, jotta voisin myöhemmässä tutkimuksessani muodostaa tarkemman samaan aiheeseen liittyvän tutkimuskysymyksen. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, eli käytiin järjestelmällisesti läpi aiheeseen liittyviä lähteitä, joista sopivimmat valikoituivat tutkimuskohteiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä teosta, joiden kirjoittajina on yhteensä kolme eri kirjoittajaa. Tarkastelun pohjalta toteutettiin taulukko, josta ilmenee kaikki tarkastelussa selvinneet introverttien erityisherkkien piirteet. Tutkimuksessa introverttien erityisherkkien piirteinä todettiin vahvimmin seuraavat piirteet: voimakas reagoiminen ympäristön aistiärsykkeisiin, asioiden syvällinen käsitteleminen ja kuormittumisalttius.
-
(2019)Aims. Earlier research has shown that recruiters tend to often use an intuitive and subjective approach in employee selection. Research also show that rational and objective tests are the best method for successful recruitment, and that an intuitive approach in employee selection is not sustainable. The aim of this study is to answer the question if intuition is a legitimate tool for employee selection. Methods. As a method, I chose to use a limited systematic literature review together with a thematic method of analysis. The search for articles was done in the databases Helka and Google Scholar, with the help of search terms such as recruitment, employee selection and intuition. Manual search was also done by searching through the reference lists of the articles. Results and conclusions. The result of the study does not give a clear answer to the question if intuition is a legitimate tool for employee selection. Research done within recruitment suggest that intuition should be avoided as much as possible during employee selection, while research done within general organizational context suggest that intuition is a valuable supporting tool for decision making.
-
(2020)Oppilasarviointi on puhututtanut viime vuosina runsaasti ja opettajat ovat kokeneet haasteita arvioinnin toteuttamisessa. Myös eettisiä ongelmia oppilasarvioinnissa on noussut esiin. Arvioinnin etiikkaa on tutkittu kaikkinensa vähän, vaikka aihe on hyvin ajankohtainen ja merkittävässä roolissa niin arvioinnissa kuin kaikessa muussakin opetus- ja kasvatustyössä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan opettajien eettistä päätöksentekoa ja sen kehittämistä oppilasarvioinnissa. Tutkimuksen tarkoituksena on rakentaa kuva opettajilta edellytettävästä osaamisesta, jota opettajat tarvitsevat selviytyäkseen arviointitilanteiden eettisistä haasteista. Lisäksi tutkimuksessa etsitään vastauksia siihen, miten opettajien eettistä päätöksentekoa arvioinnissa voidaan kehittää, jotta eettinen päätöksenteko selkiytyisi ja siten arvioinnin laatu voisi parantua. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu niin suomalaisesta kuin kansainvälisestä arvioinnin etiikkaa ja opettajien ammattietiikkaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Aineisto ei ole valikoitunut järjestelmällisellä hakumenetelmällä, vaan ennalta päätettyjen kriteerien ja hakusanojen lisäksi olen hyödyntänyt kirjallisuuden etsimisessä myös aiheen kannalta keskeisten teosten lähteitä. Kuvailun rakentamisessa olen pyrkinyt esittämään kirjallisuudessa ilmenneitä keskeisiä teemoja sekä muodostamaan näistä aihetta kuvaavat kokonaisuudet tietoa uudelleen järjestelemällä. Tutkimuksen tuloksena opettajilta edellytettävä eettinen osaaminen oppilasarvioinnissa sisältää eettisten ohjeiden tuntemisen sekä subjektiivisuuden ja opettajan henkilökohtaisten ominaisuuksien merkityksen tiedostamisen. Hyviksi katsottuja ominaisuuksia olivat eettinen sensitiivisyys, kyky reflektioon ja itsekritiikkiin sekä taidot pohtia eri näkökulmia ja tehdä perusteltuja päätöksiä käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Lisäksi oppilasarviointiin liittyi hyveitä, jotka olivat kyky itsensä ylittämiseen, autonomiaan ja suhteessa oloon. Opettajan eettistä ammattitaitoa voidaan kehittää henkilökohtaisia ominaisuuksia kehittämällä sekä valmistautumalla ennalta eettisesti haasteellisiin tilanteisiin opettajankoulutuksessa käytyjen keskustelujen ja harjoitusten avulla. Myös työyhteisössä yhteinen toimintakulttuuri ja hyvä vuorovaikutus voivat edistää opettajien eettistä osaamista. Kehittämisessä voidaan myös hyödyntää eettisen päätöksenteon mallia, joka konkretisoi päätöksenteon vaiheet. Tulosten pohjalta käy ilmi, että eettistä osaamista voidaan kehittää monin tavoin ja sen eteen tarvitaan sitoutumista sekä aktiivista ja pitkäkestoista toimintaa niin opettajaopiskelijoilta ja opettajilta kuin opettajankoulutukseltakin.
-
(2020)Mål. Tidigare forskning visar att organisatoriska, sociala och individuella faktorer inverkar på arbetstillfredsställelse. Beroende på nivån av den kan arbetstillfredsställelse antingen ha negativa eller positiva konsekvenser hos såväl individen som organisationen. Eftersom läraryrket på flera sätt är krävande, har arbetstillfredsställelsen en betydelsefull roll för att lärare ska vara motiverade och engagerade i arbetet. Syftet med denna studie är att beskriva och analysera vilka faktorer som inverkar på den generella arbetstillfredsställelsen hos lärare inom grundskoleutbildningen och att ta reda på om inverkan av dessa faktorer är positiv, negativ eller ickesignifikant. Metoder. Denna studie är en narrativ litteraturöversikt med inslag av systematisk litteraturöversikt. Samplet för litteraturöversikten var åtta kvantitativa studier utförda inom Europa mellan 2010 och 2017 som undersökte inverkande faktorer på den generella arbetstillfredsställelsen hos lärare inom grundskoleutbildningen. Resultaten analyserades, tematiserades och tolkades genom tematisk innehållsanalys. Resultat och slutsatser. Tre teman kunde identifieras i resultaten. Individuella faktorer som hade en positiv inverkan på lärares arbetstillfredsställelse var självförmåga, autonomi, självkänsla och känsloregleringsförmåga. Organisatoriska faktorer som inverkade positivt på arbetstillfredsställelsen hos lärare var skolstorlek och skolklimat, medan stress, tidspress och känsloarbete hade negativ inverkan. Sociala faktorer som inverkade positivt eller ickesignifikant var sociala relationer, känsla av samhörighet, förtroende och disciplin. För att främja lärares arbetstillfredsställelse bör uppmärksamhet fästas vid alla tre typer av inverkande faktorer. Otillfredsställelse i lärarnas arbete var främst en följd av organisatoriska faktorer och därmed är det av betydelse att förebygga sådana fenomen som har en skadande effekt på lärares trivsel och välmående.
-
(2023)Tässä kirjallisuuskatsauksessa tavoitteenani on tutkia, mitä tiedetään isien kokemuksista yhteistyöstä ammattikasvattajien kanssa, sekä isien osallisuudesta ja kuuluvuuden tunteesta varhaiskasvatuksessa ja mahdollisesti kokemusten muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusten mukaan isät kohtaavat hyvin erilaista kohtelua kasvattajien ja ammattihenkilöiden taholta kuin äidit (Määttä & Rantala, 2016). Kyseisessä teoksessa kasvatusjärjestelmää kuvattiin vahvasti matriarkaaliseksi, ja siinä osoitettiin, miten isät kohtaavat ammattihenkilöiden taholta mikroaggressioita, jotka vahvistavat kulttuurisia mallitarinoita isän toissijaisuudesta ja passiivisuudesta kasvattajana ja vanhempana. Tutkielman aineisto koostuu suomalaisista tutkimuksista. Aineistoksi valikoitui neljä 2000- luvulla toimitettua teosta. Aineistonkeruussa käytettiin aluksi systemaattista hakua, jonka jälkeen tehtiin lisähaku aineiston lähteitä tarkastelemalla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteen mukaisesti. Analyysi toi esiin, että tutkimusta isistä varhaiskasvatuksen asiakkaina on hyvin vähän. Isät kohtasivat passiivisia ja aktiivisia mikroaggressioita varhaiskasvattajien taholta. Varhaiskasvattajien ja vanhempien välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä oli eroja isien ja äitien välillä. Osa varhaiskasvattajista jakoi tietoa lapsen arjesta pääosin äidille. Äitejä huomioitiin keskusteluissa enemmän kuin isiä. Suurin osa yhteydenotoista varhaiskasvatuksen taholta kohdistui äidille. Myös kasvattajien asenteet vanhempien rooliodotuksista välittyivät vanhemmille. Lisäksi äitien ja kasvattajien välisissä keskusteluissa isä katoaa kasvattajien puheista kokonaan. Tällaista syrjintää varhaiskasvatuksessa kohtaavien isien määrää ei oltu kartoitettu kovinkaan laajasti, ja siitä voidaan vain esittää valistuneita arvioita. Miesten kokemasta syrjinnästä yleisesti on tehty tutkimusta enemmän, ja se osoittaa, että miehet kokevat syrjintää erityisesti naisvaltaisissa organisaatioissa, jollainen myös varhaiskasvatus on. Tästä voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksessa on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota tasa-arvon toteuttamiseen vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Now showing items 763-782 of 3696