Browsing by Title
Now showing items 771-790 of 3696
-
(2023)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää peruskoulun opettajien ja oppilaiden kokemuksia innovatiivisissa oppimisympäristöissä työskentelystä. Innovatiivisille tiloille tyypillistä on avoimet ja joustavasti muunneltavissa olevat tilat sekä perinteisestä luokkahuoneesta poikkeavat kalustusratkaisut. Tiloissa työskentelevät hyödyntävät usein yhteistyötä oppimi-sen tukena sekä monialaista otetta opetuksessa. Innovatiivisia tiloja on aloitettu ottamaan käyttöön Suomessa vasta vuodesta 2016 alkaen, joten on tutkimuskohde vielä hyvin uusi. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii tuottamaan yleiskatsaukseen opettajien ja oppilaiden kokemuksista tällä hetkellä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui mukaan kymmenen tutkimusartikkelia. Aineistosta pyrittiin löytämään yhteneviä ja eriäviä piirteitä opettajien ja oppilaiden kokemuksista sekä kuvailtiin teemoja valitun teorian valossa. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat sekä oppilaat hyödynsivät luokassaan paljon yhteis-opettamista ja -oppimista. Opettajat suunnittelivat opetustaan paljon yhdessä ja opetuksessa suosittiin monialaista otetta. Tilat ja niissä työskentely koettiin helpottavan uusimman opetus-suunnitelman toteuttamista sekä tukevan yhteisopetusta ja -oppimista. Opettajat ja oppilaat raportoivat tiloissa työskentelyn aiheuttavan liikaa melua ja tilojen organisoinnissa ei ollut aina onnistuttu, jolloin niiden mahdollisuuksia ei pystytty täysin hyödyntämään. Oppilaat arvostivat vapautta, jota tiloissa työskentely ja valitut oppimismenetelmät heille toivat. He kokivat yhteisopiskelun mielekkääksi ja vertaistuen tukevan omaa oppimistaan. Kokemus tilojen toimivuudesta vaihteli opettajien välillä, mutta tilan toimivuuden kannata olennaista on todeta, että opettajien tulee työstää käsitystään opettajuudesta uusissa tiloissa, jotta tilojen mahdollisuuksia päästään monipuolisesti hyödyntämään
-
(2022)Tiivistelmä - Abstrakt - Abstract Mål. Målet med den här avhandlingen är att få syn på hur inre motivation och kreativitet kan påverka elevers lärande och inställningen till lärandet, samt hitta sådana faktorer i undervisning-en som påverkar utvecklingen av inre motivation och kreativitet. De akademiska förväntningar-na stiger och skolplikten har förlängts, samtidigt som elevernas skolmotivation sjunker och skoltrötthet ökar. Kombinationen skapar ett hot mot utvecklingen av livslångt lärande. Tidigare forskning har visat att inre motivation och kreativitet gynnar lärandet. Inre motivation, kreativi-tet och livslångt lärande finns också inskrivna i läroplanen, men försvinner där lätt bakom det övriga, mätbara. Forskningen söker efter en förståelse, som kunde integreras i undervisningen och där fungera som en förebyggande stödåtgärd för elevers lärande och motverka en negativ inställning till skolan. Metod. Avhandlingen är en litteraturöversikt med ett fenomenologiskt perspektiv. 12 artiklar, utgivna mellan 2000–2020, analyserades för att hitta svar på forskningsfrågorna: 1. Vilka fördelar kan inre motivation och kreativitet ha på lärandet och inställningar till det? 2. Vilka faktorer påverkar elevers upplevelser av inre motivation och kreativitet? Analys. Forskningen är en tematisk innehållsanalys med ett fenomenologiskt perspektiv, där materialet analyserades för att förutom svaren på frågorna också få syn på elevens upplevelser i skolan och sådana omständigheter som påverkar eller påverkas av dem. Resultat och slutsatser. Inre motivation och kreativitet kan ha en positiv inverkan på elevers lärande samt deras inställningar till sitt lärande. Därtill kan det också ha fördelar för omgivningen, till exempel stärker motiverade elever lärarens engagemang gentemot sitt arbete. Faktorer som påverkar inre motivation och kreativitet är bland annat positiva känslor, autonomi, differentiering och lärarens arbetssätt. Faktorer som påverkar kreativiteten är möjligheter att använda fantasi, problemlösning, kontroll över sitt lärande, dialog och samarbete. De skiljer sig från varandra, men gemensamt för dem är att majoriteten av dem kontrolleras av läraren eller omgivningen, och elevens handlingskraft kan främjas eller hämmas av dem. Resultaten av undersökningen skapar en bild av obalans mellan förväntningarna på elever och deras möjligheter till kontroll över sitt lärande och sin handlingsförmåga i skolan. Resultaten kan bidra till att väcka medvetenhet kring i makten och möjligheterna i undervisningen, och hur de fördelas.
-
(2018)With crafting processes, sources of inspiration play an important role in finding ideas and planning own work. According to previous studies, the use of inspiration sources is abundant and the sources are multifaceted and diverse. Inspiration can be found, among other things, from nature, from photographs and both own and others crafts. Craft blogs also provide readers a place to find an inspiration. Craft blog post typically contains information about technics, materials, tutorials and crafting processes. The purpose of this qualitative research is to find out what are the factors in an craft blog post that readers find to be inspiring. In addition, the aim is to find out where the inspiration might lead to. I collected the research material through a web survey I shared on my blog. In the survey, I asked the respondents to recall an inspiring craft blog post, and to answer in own words what are the factors that respondents found to be inspiring, and did the inspiration led to any action. I analyzed the answers of each question as own groups by using content analysis. I summarized the material to reduced sentences and used coding to classify the reduced sentences. The analysis of the first questionnaire was continued by categorizing and conceptualizing the material into a more reduce form to identify differences and convergences in the material. The factors that raises inspiration were divided into four categories: factors that associated with blog post, factors that associated with the product, reader-related factors, and blogger-related factors. The results indicated that the sources of inspiration in blog post are diverse, but there where certain factors which were more clearly distinguished from other factors in the material. Those factors where: Providing information and support to the crafting process, New ideas, Learning new skills, Self development, Atmospheric and Possibility to apply the idea. The activities that inspiratiot led to were divided into eight categories. Three of them describing preparatory work for crafting, two describing making crafts and one describing self-development and challenging yourself. Last two categories were "other activities" and "did not lead to anything".
-
(2021)Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten Instagramia käytetään inspiraation lähteenä käsityössä tai käsitöiden tekemisessä. Lisäksi luokiteltiin inspiroivia piirteitä eli selvitettiin, millaiset asiat koettiin inspiroivaksi. Ashby ja Johnson (2010) ovat listanneet viisi eri kategoriaa kohteen tulkintaan vaikuttavista piirteistä. Tässä tutkimuksessa aineistosta löytyviä piirteitä luokiteltiin näiden viiden eri kategorian mukaan. Kohteen tulkintaan vaikuttavia piirteitä ovat esteettiset, assosiaatioon perustuvat, havaitut, emotionaaliset ja tyylipiirteet (Ashby & Johnson 2010, s. 48). Tutkimuksen aineisto kerättiin Instagramista kyselyn avulla. Linkki kyselyyn julkaistiin käsityö -aiheisella Instagram -tilillä, jotta kohderyhmä käsitöistä kiinnostuneita Instagramin käyttäjiä saavutettiin. Kysely oli kvalitatiivinen ja sen tuottama aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Analyysissa oli mukana yhteensä 52 vastausta. Kyselyssä oli sekä avoimia- että monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen tuloksissa korostui kuvan merkitys inspiraation synnyssä. Kaikki vastaajista kuvasivat inspiroituneensa Instagramissa nähdystä materiaalista. Samaistumisen tunne tai materiaalin tuottaman assosiaation yhteensopivuus oman elämäntilanteen kanssa koettiin inspiroivaksi. Myös materiaalissa esiintyvät värit sekä visuaalisuus olivat merkittävässä osassa inspiraation synnyssä. Toisaalta vastauksissa korostui persoonallisuus sekä yksilölliset erot myös inspiroivan materiaalin suhteen. Voidaan kuitenkin todeta, että Instagramia käytetään käsityön inspiraation lähteenä ja Instagramissa olevat kuvat toimivat olennaisena välineenä inspiraation syntymiselle.
-
(2024)Mål. Det ökande antalet invandrare gör att skolorna i Finland blir alltmer mångkulturella och mångspråkiga, vilket påverkar skolornas tidigare homogena struktur. Syftet med den här av-handlingen är att undersöka hur graden av integration påverkar de svenskspråkiga skolorna i Finland, vilka faktorer som påverkar integrationen av invandrare i finlandssvenska skolor och hur detta återspeglas hos elever med invandrarbakgrund. Målet är att kartlägga lärarnas attityder och deras arbetssätt att jobba med integration i skolan. Vidare utreds lärarnas attityder och arbetsätt utifrån lärarnas erfarenhet av att undervisa elever med invandrarbakgrund. Vidare undersöks i studien hur stor andel integration av invandrarelever det finns i de svenskspråkiga skolorna i Finland och hurdan arbetssätt lärare har i multikulturella och flerspråkiga klassrum. Metoder. Avhandlingen genomfördes i form av en narrativ litteraturstudie. Avhandlingen inklu-derar i den teoretiska referensramen bakgrundsinformation i form av numeriska data. Forsk-ningsfrågorna besvaras genom en litteraturstudie vilket innebär att avhandlingens datamaterial innefattar artiklar och licentiatavhandlingar som baseras på aktuella forskningsresultat inom om-rådet. Resultat och slutsatser. I resultatet framkommer att graden av integration av invandrare i sko-lorna påverkar lärarnas arbetssätt, lärarnas attityd och elevernas lärmiljö. Det finns även region-ala skillnader mellan lärarnas attityder och arbetssätt i skolorna. Resultaten indikerar att när gra-den av integration är högre i en skola, tenderar lärarnas attityder att vara mer liberala och deras arbetssätt mer anpassningsbara. Arbetssätten förändras genom att lärare med mer erfarenhet av elever med invandrarbakgrund talar långsammare, tydligare och förenklar språket i klassrum-met. Elevernas lärmiljö förbättras eftersom lärarna differentierar, anpassar undervisningen och skapar delaktighet.
-
(2019)Objectives. The teachers of primary and secondary education are expected to have strong social-emotional skills and to be able to teach such skills to their students. Even though teachers are generally viewed as important people to help students develop strong communication skills, there are quite few studies regarding the ways in which teachers’ social-emotional skills can be developed. Teachers may also not be aware of all the options available to develop their social-emotional skills. This integrative literature review aims to view the social-emotional skills of primary and secondary education teachers, and the options to develop such skills. As the previous studies have shown, one’s social-emotional skills can develop, and thus this study focuses on finding the ways in which these skills can be developed. Methods. This literature review was carried out as an integrative literature review. The research material was compiled both manually and systematically from four different databases. The material consisted of seven different research articles dealing with the existence and development of social-emotional skills of primary and secondary education teachers. The analysis of the research material was conducted by adapting inductive content analysis. Results and conclusions. The results indicated that primary and secondary education teachers can develop their social-emotional skills either through external support or through self-operation. Developing through external support can happen either by participating in a formal training or by participating in an informal training or receiving peer support. Developing through self-operation can happen through awareness and reflection, or by practicing in real-life situations. However, using one of these skill-developing factors does not outcast the possibility to strengthen social-emotional skills using other factors as well: teachers can develop using both external support and self-operation. Contemplating social-emotional skills might also bring up negative emotions. Experiencing negative emotions might help teachers to both understand the importance of social-emotional skills and develop their own skills.
-
(2022)Behov av interkulturell undervisning har ökat i och med att vi möter en större flerfald av elever i skolan. Att stöda elevers identiteter har pedagogiskt värde. Studiens syfte var att utreda ifall interkulturella arbetssätt i åk 1 - 6 kan stöda elevers identitetsutveckling. Studiens mål har även varit att klarlägga fördelarna av att stöda identitet genom interkulturella och varför vi inte kan inta färgblindhet då de kommer till diversitet i klassen
-
(2019)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella introverttien erityisherkkien piirteitä tutkimuskirjallisuuden valossa. Tavoitteena oli saada tietoa introverttien erityisherkkien piirteistä myöhempää aiheeseen liittyvää tutkimusta varten. Tutkielmani lähtökohtana on siis ollut kiinnostus introvertteja erityisherkkiä kohtaan, mutta tiedon ollessa liian vähäistä päätin ensin tarkastella aihetta lähemmin, jotta voisin myöhemmässä tutkimuksessani muodostaa tarkemman samaan aiheeseen liittyvän tutkimuskysymyksen. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, eli käytiin järjestelmällisesti läpi aiheeseen liittyviä lähteitä, joista sopivimmat valikoituivat tutkimuskohteiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä teosta, joiden kirjoittajina on yhteensä kolme eri kirjoittajaa. Tarkastelun pohjalta toteutettiin taulukko, josta ilmenee kaikki tarkastelussa selvinneet introverttien erityisherkkien piirteet. Tutkimuksessa introverttien erityisherkkien piirteinä todettiin vahvimmin seuraavat piirteet: voimakas reagoiminen ympäristön aistiärsykkeisiin, asioiden syvällinen käsitteleminen ja kuormittumisalttius.
-
(2019)Aims. Earlier research has shown that recruiters tend to often use an intuitive and subjective approach in employee selection. Research also show that rational and objective tests are the best method for successful recruitment, and that an intuitive approach in employee selection is not sustainable. The aim of this study is to answer the question if intuition is a legitimate tool for employee selection. Methods. As a method, I chose to use a limited systematic literature review together with a thematic method of analysis. The search for articles was done in the databases Helka and Google Scholar, with the help of search terms such as recruitment, employee selection and intuition. Manual search was also done by searching through the reference lists of the articles. Results and conclusions. The result of the study does not give a clear answer to the question if intuition is a legitimate tool for employee selection. Research done within recruitment suggest that intuition should be avoided as much as possible during employee selection, while research done within general organizational context suggest that intuition is a valuable supporting tool for decision making.
-
(2020)Oppilasarviointi on puhututtanut viime vuosina runsaasti ja opettajat ovat kokeneet haasteita arvioinnin toteuttamisessa. Myös eettisiä ongelmia oppilasarvioinnissa on noussut esiin. Arvioinnin etiikkaa on tutkittu kaikkinensa vähän, vaikka aihe on hyvin ajankohtainen ja merkittävässä roolissa niin arvioinnissa kuin kaikessa muussakin opetus- ja kasvatustyössä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan opettajien eettistä päätöksentekoa ja sen kehittämistä oppilasarvioinnissa. Tutkimuksen tarkoituksena on rakentaa kuva opettajilta edellytettävästä osaamisesta, jota opettajat tarvitsevat selviytyäkseen arviointitilanteiden eettisistä haasteista. Lisäksi tutkimuksessa etsitään vastauksia siihen, miten opettajien eettistä päätöksentekoa arvioinnissa voidaan kehittää, jotta eettinen päätöksenteko selkiytyisi ja siten arvioinnin laatu voisi parantua. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu niin suomalaisesta kuin kansainvälisestä arvioinnin etiikkaa ja opettajien ammattietiikkaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Aineisto ei ole valikoitunut järjestelmällisellä hakumenetelmällä, vaan ennalta päätettyjen kriteerien ja hakusanojen lisäksi olen hyödyntänyt kirjallisuuden etsimisessä myös aiheen kannalta keskeisten teosten lähteitä. Kuvailun rakentamisessa olen pyrkinyt esittämään kirjallisuudessa ilmenneitä keskeisiä teemoja sekä muodostamaan näistä aihetta kuvaavat kokonaisuudet tietoa uudelleen järjestelemällä. Tutkimuksen tuloksena opettajilta edellytettävä eettinen osaaminen oppilasarvioinnissa sisältää eettisten ohjeiden tuntemisen sekä subjektiivisuuden ja opettajan henkilökohtaisten ominaisuuksien merkityksen tiedostamisen. Hyviksi katsottuja ominaisuuksia olivat eettinen sensitiivisyys, kyky reflektioon ja itsekritiikkiin sekä taidot pohtia eri näkökulmia ja tehdä perusteltuja päätöksiä käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Lisäksi oppilasarviointiin liittyi hyveitä, jotka olivat kyky itsensä ylittämiseen, autonomiaan ja suhteessa oloon. Opettajan eettistä ammattitaitoa voidaan kehittää henkilökohtaisia ominaisuuksia kehittämällä sekä valmistautumalla ennalta eettisesti haasteellisiin tilanteisiin opettajankoulutuksessa käytyjen keskustelujen ja harjoitusten avulla. Myös työyhteisössä yhteinen toimintakulttuuri ja hyvä vuorovaikutus voivat edistää opettajien eettistä osaamista. Kehittämisessä voidaan myös hyödyntää eettisen päätöksenteon mallia, joka konkretisoi päätöksenteon vaiheet. Tulosten pohjalta käy ilmi, että eettistä osaamista voidaan kehittää monin tavoin ja sen eteen tarvitaan sitoutumista sekä aktiivista ja pitkäkestoista toimintaa niin opettajaopiskelijoilta ja opettajilta kuin opettajankoulutukseltakin.
-
(2020)Mål. Tidigare forskning visar att organisatoriska, sociala och individuella faktorer inverkar på arbetstillfredsställelse. Beroende på nivån av den kan arbetstillfredsställelse antingen ha negativa eller positiva konsekvenser hos såväl individen som organisationen. Eftersom läraryrket på flera sätt är krävande, har arbetstillfredsställelsen en betydelsefull roll för att lärare ska vara motiverade och engagerade i arbetet. Syftet med denna studie är att beskriva och analysera vilka faktorer som inverkar på den generella arbetstillfredsställelsen hos lärare inom grundskoleutbildningen och att ta reda på om inverkan av dessa faktorer är positiv, negativ eller ickesignifikant. Metoder. Denna studie är en narrativ litteraturöversikt med inslag av systematisk litteraturöversikt. Samplet för litteraturöversikten var åtta kvantitativa studier utförda inom Europa mellan 2010 och 2017 som undersökte inverkande faktorer på den generella arbetstillfredsställelsen hos lärare inom grundskoleutbildningen. Resultaten analyserades, tematiserades och tolkades genom tematisk innehållsanalys. Resultat och slutsatser. Tre teman kunde identifieras i resultaten. Individuella faktorer som hade en positiv inverkan på lärares arbetstillfredsställelse var självförmåga, autonomi, självkänsla och känsloregleringsförmåga. Organisatoriska faktorer som inverkade positivt på arbetstillfredsställelsen hos lärare var skolstorlek och skolklimat, medan stress, tidspress och känsloarbete hade negativ inverkan. Sociala faktorer som inverkade positivt eller ickesignifikant var sociala relationer, känsla av samhörighet, förtroende och disciplin. För att främja lärares arbetstillfredsställelse bör uppmärksamhet fästas vid alla tre typer av inverkande faktorer. Otillfredsställelse i lärarnas arbete var främst en följd av organisatoriska faktorer och därmed är det av betydelse att förebygga sådana fenomen som har en skadande effekt på lärares trivsel och välmående.
-
(2023)Tässä kirjallisuuskatsauksessa tavoitteenani on tutkia, mitä tiedetään isien kokemuksista yhteistyöstä ammattikasvattajien kanssa, sekä isien osallisuudesta ja kuuluvuuden tunteesta varhaiskasvatuksessa ja mahdollisesti kokemusten muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusten mukaan isät kohtaavat hyvin erilaista kohtelua kasvattajien ja ammattihenkilöiden taholta kuin äidit (Määttä & Rantala, 2016). Kyseisessä teoksessa kasvatusjärjestelmää kuvattiin vahvasti matriarkaaliseksi, ja siinä osoitettiin, miten isät kohtaavat ammattihenkilöiden taholta mikroaggressioita, jotka vahvistavat kulttuurisia mallitarinoita isän toissijaisuudesta ja passiivisuudesta kasvattajana ja vanhempana. Tutkielman aineisto koostuu suomalaisista tutkimuksista. Aineistoksi valikoitui neljä 2000- luvulla toimitettua teosta. Aineistonkeruussa käytettiin aluksi systemaattista hakua, jonka jälkeen tehtiin lisähaku aineiston lähteitä tarkastelemalla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteen mukaisesti. Analyysi toi esiin, että tutkimusta isistä varhaiskasvatuksen asiakkaina on hyvin vähän. Isät kohtasivat passiivisia ja aktiivisia mikroaggressioita varhaiskasvattajien taholta. Varhaiskasvattajien ja vanhempien välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä oli eroja isien ja äitien välillä. Osa varhaiskasvattajista jakoi tietoa lapsen arjesta pääosin äidille. Äitejä huomioitiin keskusteluissa enemmän kuin isiä. Suurin osa yhteydenotoista varhaiskasvatuksen taholta kohdistui äidille. Myös kasvattajien asenteet vanhempien rooliodotuksista välittyivät vanhemmille. Lisäksi äitien ja kasvattajien välisissä keskusteluissa isä katoaa kasvattajien puheista kokonaan. Tällaista syrjintää varhaiskasvatuksessa kohtaavien isien määrää ei oltu kartoitettu kovinkaan laajasti, ja siitä voidaan vain esittää valistuneita arvioita. Miesten kokemasta syrjinnästä yleisesti on tehty tutkimusta enemmän, ja se osoittaa, että miehet kokevat syrjintää erityisesti naisvaltaisissa organisaatioissa, jollainen myös varhaiskasvatus on. Tästä voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksessa on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota tasa-arvon toteuttamiseen vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä.
-
(2021)Tutkimuksessani tarkastelen isoisien identiteetin rakentumista sekä isoisien osallisuutta lapsiperheiden arkeen. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään, miten isoisät rakentavat omaa isoisyyden identiteettiään kertomusten kautta ja millä tavoin isoisien osallisuus lapsiperheen arkeen näkyy kertomuksissa. Isovanhempia koskevissa tutkimuksissa on ollut puutteita siinä, että isoisien omat näkökulmat eivät ole päässeet esille, vaan isovanhemmuutta on tarkasteltu aina jonkun toisen henkilön, kuten isoäidin, lapsen tai lapsenlapsen näkökulmasta. Tarkoituksena on antaa ääni isoisien omille kertomuksille. Tutkimukseni viitekehyksenä toimii ajatus identiteetin narratiivisesta rakentumisesta, jossa yksilö rakentaa identiteettiään kertomusten kautta. Tarkastelen tutkimuskysymystäni selvittämällä millaisia merkityksiä isoisyys ja osallisuus miesten kertomuksissa saa, millaisia tarinoita lapsiperheen arjesta kerrotaan ja minkälaista todellisuutta ne luovat sekä miten isoisät rakentavat suhdettaan lapsenlapsen kasvatuskumppaneina. Tutkimusaineistona toimivat kuuden isoisän kerronnalliset haastattelut, jotka analysoitiin narratiivisesti. Tutkimuksessa isoisyyttä tarkastellaan yksilöiden, isoisien, kertomusten näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan miten, isoisien kertomuksissa näkyy osallisuus lapsiperheen arkeen, joka vaikuttaa heidän identiteettiinsä ja toimijuuteensa miehenä ja isoisänä. Kertomusten kautta pyrin kuvaamaan, miten isoisien osallisuus lapsiperheen arkeen muuttuu ja rakentuu ajan kuluessa. Tutkimustulokset osoittivat, miten miehet joutuvat vastustamaan isoisiin yleisesti liitettyjä käsityksiä. Isoisyyden mallitarina välittää monilta osin hyvin maskuliinista kuvaa miehistä, tämä puolestaan aiheutti jännitteitä ja ristiriitoja heidän isoisyyden identiteettinsä rakentamiseen. Identiteetti ei ole pysyvä tai tasainen yksilön ominaisuus, vaan identiteetti on jatkuvassa muutoksessa ja muokkautuu vuorovaikutuksessa niiden ihmisten ja yhteisöjen kanssa, jossa kulloinkin olemme. Isoisät itse haluaisivat lisätä osallisuuttaan lapsiperheissä mutta he eivät halua ”tungetella” vaan mieluummin odottavat pyyntöä osallisuuteen. Isoisyydellä oli suuri merkitys heille, se oli ”arvomerkki”, jonka saamiseen ei itse voi juurikaan vaikuttaa.
-
(2021)Tavoitteet. Tämä kandidaatintutkielma keskittyy tarkastelemaan tämän Suomalaista isyyttä, minkälaisia merkityksiä isät löytävät omasta vanhemmuudestaan, minkälaisia rooleja he ovat lapsensa/lastensa elämässä saaneet ja minkälaiset asiat ovat heidän valintoihinsa vai-kuttaneet. Tämän lisäksi havainnoidaan yhtymäkohtia vastaajien isyyden ja näiden oman lapsuutensa isäkokemuksen väliltä. Tuloksia tarkastellaan peilaten isyyden ja isyyden tutki-muksen historiaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen menetelmin, ensin keräämällä aineisto kyselylomakkeen avulla ja analysoimalla IBM SPSS 27.0.1-ohjelmiston avulla. Kyselylomake on toteutettu Yliopiston e-lomake -järjestelmän kautta, ja lähetetty muun muassa erilaisiin Facebook-ryhmiin. Vastauksia tuli yhteensä 88. Tulokset. Tutkimus osoitti, että suomalaiset isät osallistuvat varsin aktiivisesti lastensa kasvatukseen. Tärkeimmäksi tekijäksi näiden osallisuuden rakentumisessa tarkentui vastaajien tasa-arvoinen suhde omaan puolisoon, ja vastaajien oman isän aktiivinen osallistuminen kasvatukseen heidän omassa lapsuudessaan.
-
(2019)Aims. The demand for IT-professionals is growing worldwide, and it is predicted that in Finland the need will multiply in upcoming years. One target group for marketing the field is career changers, whose transition to the field is eased by short programs that will promise them to get a new job quickly after the program. The aim of this study was to investigate work values of career changers who are aiming to occupy themselves in the IT-field. The work value categories used in this study were intrinsic, extrinsic, status and safety values. In previous research, intrinsic values have been found to be the most important for career changers. The results concerning gender differences are mixed. The associations between the value categories and the connection between the values fulfilled in previous job and the current work values were also studied. Because there is a lack of research on career changers in the IT-field, this study might provide valuable information for IT-employers and education providers on how to attract more people to work in the field. Methods. The participants (n=60) were currently studying in IT-related field in either university, college or short program in Finland, and they filled in a questionnaire in October-December 2018. The survey included 17 items for important values of future job in the IT-field and 17 items for fulfilled values in their previous job. The associations between different value categories were analysed with correlations and the gender differences were examined by using t-tests. Regression analyses were conducted in order to investigate whether fulfilled values in previous job predict future work values. Results and Conclusions. Intrinsic values were the most important for career changers, in other words, they especially valued interestingness, variability, and the possibilities to learn in their work. The results are in line with prior research. In this study it was founded that extrinsic and status values had a strong positive association, so people that had strong extrinsic values were likely to also have strong status values. No gender differences were detected in work values in this sample. Fulfilled safety values in previous job predicted current safety values negatively, therefore we can assume that the people whose safety values were not fulfilled in the previous job most likely value them more in the future job.
-
(2019)Goal. The story of Ninni's Italian pattern system, which I named Italian pattern system à la Ninni, is a story of a person's enthusiasm and inspiration that is today a concept in the Swedish-speaking institutes in southern Finland. The study material that is now being developed is primarily intended for students at the Adult Education Institutes. Pattern drawing is an essential part of the clothing process. The pattern determines the appearance of the garment and how it fits the wearer. Because few women have standard measures, according to measures are used in the industry and in commercial patterns, therefore there is a need to produce patterns according to their own measures. After drawing a basic pattern, there are endless possibilities to design personal garments. The drawing of the basic pattern is a systematic process and requires clear instructions. Methods. Ninni (Jane-Ann Eager) who used the Italian pattern system she learned in her youth in Italy, had the key role in the study. I interviewed Ninni several times during the study. The course participants who attended Ninni's courses were asked to answer a questionnaire and 28 people answered the questionnaire in which the users' needs and wishes regarding a study material was examined. The last part of the study consisted of two tests of the material in practice, first on one of my own pattern drawing courses where eight women under supervision used the material. At the last stage, the material was refined after a test person independently used the material to produce a basic pattern for herself. Results and conclusions. This action research has developed a study material for the Italian pattern system. An instruction booklet was produced based on the wishes and needs of the users and Ninni. In addition to the written numbered instructions, the booklet also contains figures to support the pattern drawing. The instructions is for drawing a basic pattern. The next step would be to describe how these basic patterns are used for planning patterns for different clothes.
-
(2022)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä on itsearviointi. Tutkielmassa esiteltiin myös tekijöitä, jotka liittyvät itsearviointiin. Tutkielman tutkimuskysymykset muodostettiin siten, että itsearvioinnista saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Aihe oli tärkeä koulutuksen kentällä, sillä arviointi pystyi vaikuttamaan oppilaan käsitykseen itsestä. Itsearvioinnista ei oltu tehty paljon tutkimusta Suomessa, joten tutkielma täydentää tätä kenttää. Tutkielmassa kerättiin yhteen tietoa, jota eri koulutustasojen opettajat voivat käyttää itsearvioinnin tukena. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kansainvälisistä tutkimuksista ja artikkeleista, mutta tutkielma sisälsi myös muutamia suomalaisia tutkimuksia. Aineisto haettiin Helsingin yliopiston kirjaston hakupalvelusta. Aineiston hankinnassa käytettiin etenkin hakusanoja itsearviointi, minäpystyvyys, itsesäätely, motivaatio ja oppiminen. Tieteellisiä julkaisuja haettiin niin suomeksi, kuin englanniksi. Itsearviointi oli luonteeltaan ja määritelmältään moninainen. Itsearviointi oli määritelty usein tuotoksen tekijän arvioksi omasta työstä. Itsearvioinnin luonne pystyttiin erittelemään sen oppilaslähtöisyyden ja tavoitteiden kautta. Tutkielmassa selvitettiin myös itsearvioinnin tarkkuutta arviointimenetelmänä, josta löytyi paljon ristiriitaisia tutkimustuloksia. Itsearviointi oli positiivisessa yhteydessä minäpystyvyyden tunteeseen, itsesäätelyyn, motivaatioon ja oppimiseen. Itsearviointi siis tuki näitä oppimista edistäviä taitoja ja ominaisuuksia.
-
(2017)The main idea in this research was based on practice. As a teacher in crafts I noticed that pupils had very strong differencies in their skills and know-how in. The aim of this research was to make planning of the classes easier. Then, by pure curiousity, the basic idea widened to concern all the pupils in crafts in our school. I had also noticed that lack of skill or know-how leads often to lack of motivation and therefore problematic behavior. Lack of motivation also causes lack of skill and know-how. To make classes positive experience for the pupils, it’s extremely vital to plan the teaching carefully so that needs of pupils and aims of curriculum goes hand in hand. My research questions were: 1. Does the pupil have enough skill and know-how to work safely in crafts? 2. Is it hard to fulfill the aims of curriculum when the resources are lower all the time? 3. Is the lack of motivation the main reason for lack in skills and know-how? This research was taken in Maininki school, Espoo. The pupils engaging this research were from grade six to grade nine. There were total 98 pupils in the crafts classes envolved. Research query was four pages and total 36 questions. There were different scales in the questions. Most of the questions were answered with scale 1-4/5 and some of the questions were only yes- or no-questions. At the end of the query there were two open questions. The results of the query were analyzed using SPSS statistics program. I analyzed statistical properties of the data like mean value and standard deviation, frequensis and correlations. I also used factor analyses to find common factors in different parts of the query. I found some answers for the questions I had. Concerning safety in crafts classes there was evidence that pupils have good skills and know-how and they also pay attention to act safely in the class. The other question was more complicated and therefore there weren’t any straight answers. But there were some hints that the concern about the resources isn’t irrelevant. The pupils feel they need more help than they nowadays get and they think that used materials should vary more. With this query I didn’t get the answer for the third question. More research has to be carried out if we want to learn more. I wasn’t satisfied with the query I made. The analyzes gave quite reliable information but the questions were not as good as they could’ve been. This information helps me to plan my classes, but the results cannot be universalized due to quite small amount of data gathered.
-
(2019)Itseilmaisu ja vuorovaikutus ovat laajoja termejä, joita on hankala määritellä yksiselitteisesti. Siitä huolimatta ne koskettavat meistä jokaista: jokainen ilmaisee itseään ja on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Viime vuosina on puhuttu paljon varhennetusta kieltenopetuksesta, ja se on ulottunut myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piiriin. Kielten oppimisella itsessään nähdään olevan varhaisessa vaiheessa useita hyötyjä, kuten esimerkiksi kielten oppimisen herkkyyskausi. Verrattuna kouluun, esiopetuksessa vieras kieli saattaa olla toiminnassa mukana esimerkiksi laulujen ja leikkien kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kielipainotteisessa esiopetuksessa voidaan tukea itseilmaisua ja vuorovaikutusta varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta. Tutkimus kohdistui sellaisiin yksityisen sektorin kielipainotteisiin päiväkoteihin, joissa järjestetään esiopetusta. Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä, joiden joukossa oli sekä varhaiskasvatuksen opettajia että päiväkodin johtajia. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin kaikille vastaajille. Kyselylomake koostui 12 avoimesta kysymyksestä. Aineisto käytiin läpi aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena nousi esiin myönteisen asenteen merkitys itseilmaisun ja vuorovaikutuksen tukemisessa. Myös konkreettisilla käytännön toiminnoilla oli suuri merkitys vastauksissa. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että suurin tekijä lapsen itseilmaisun ja vuorovaikutuksen tukemisessa on aikuisen suhtautuminen esiopetusryhmässä painotettuun kieleen. Aikuisen myönteinen suhtautuminen viestii myös lapselle, että kielen oppiminen voi olla hauskaa. Tämä tarjoaa turvallisen ympäristön harjoitella itseilmaisun ja vuorovaikutuksen taitoja. Varhennetun kieltenopetuksen ollessa vielä uusi asia, on siihen liittyvää tutkimusta olemassa melko vähän. Itseilmaisu ja vuorovaikutus ovat kuitenkin arjessa läsnä koko ajan ja niille luodaan pohja hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä tutkimus antaa vain viitteitä kielipainotteisen esiopetuksen mahdollisuuksista suhteessa näihin teemoihin, sillä tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvatuksen opettajien ajatuksia. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että aihetta tutkittaisiin lisää.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän tutkimuksen tarkoitus on koota tietoa itse- ja vertaisarvioinnista sekä niiden opettamisesta. Monesta tutkimusta varten kootusta artikkelista käy ilmi, että itse- ja vertaisarviointien käyttöä ei arvosteta, eikä niiden hyötyjä oppimisen suhteen hahmoteta. Kuitenkin itsearviointi mainitaan mm. perusopetuslaissa, ja sen käyttöön kannustetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tämä tutkimus sisältää hypoteesin, että itse- ja vertaisarvioinnin vähäinen arvostus johtuu osittain siitä, ettei oppilaille opeteta taitoja, joita laadukkaan itse- ja vertaisarvioinnin tekemiseen tarvittaisiin. Tutkielmassa nostetaan esiin ajatus, että mikäli jotakin taitoa odotetaan käytettävän, olisi se ensin opetettava. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Aineisto kerättiin Helsingin Yliopiston tietokannoista sekä tieteellisistä verkkojulkaisuista. Aineisto rajattiin koskemaan pääosin vuoden 2010 jälkeen julkaistua tutkimusta. Keskeisinä tuloksina todettiin, että itsearviointi on oppilaan tekemää arviointia, joka kohdistuu hänen omaan toimintaansa. Itsearviointi kehittää oppilaan itseohjautuvuutta. Se on suuressa roolissa vallitsevan konstruktivistisen oppimiskäsityksen tavoitteissa. Vertaisarvioinnissa on kyse siitä, että oppilas arvioi luokkatoverinsa työtä. Vertaisarvioinnin avulla oppilas oppii myös itsearviointitaitoja. Esiin nousseet itse- ja vertaisarvioinnin opettamisen tavat muistuttavat paljon toisiaan. Niissä keskeisintä on tavoitteiden näkyväksi tekeminen ja toiminnan ohjaaminen työskentelyn aikana. Itse- ja vertaisarviointien opettamiseen ja opettajien käyttämiin menetelmiin ei löytynyt juurikaan aineistoa. Ohjeita itse- ja vertaisarviointien opettamiseen tarvittaisiin koulumaailmassa lisää. Tutkimusta niiden sisällöistä ja vaikuttavuudesta tarvittaisiin vielä lisää.
Now showing items 771-790 of 3696