Browsing by Title

Tavoitteet. Tämä kandidaatintutkielma keskittyy tarkastelemaan tämän Suomalaista isyyttä, minkälaisia merkityksiä isät löytävät omasta vanhemmuudestaan, minkälaisia rooleja he ovat lapsensa/lastensa elämässä saaneet ja minkälaiset asiat ovat heidän valintoihinsa vai-kuttaneet. Tämän lisäksi havainnoidaan yhtymäkohtia vastaajien isyyden ja näiden oman lapsuutensa isäkokemuksen väliltä. Tuloksia tarkastellaan peilaten isyyden ja isyyden tutki-muksen historiaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen menetelmin, ensin keräämällä aineisto kyselylomakkeen avulla ja analysoimalla IBM SPSS 27.0.1-ohjelmiston avulla. Kyselylomake on toteutettu Yliopiston e-lomake -järjestelmän kautta, ja lähetetty muun muassa erilaisiin Facebook-ryhmiin. Vastauksia tuli yhteensä 88. Tulokset. Tutkimus osoitti, että suomalaiset isät osallistuvat varsin aktiivisesti lastensa kasvatukseen. Tärkeimmäksi tekijäksi näiden osallisuuden rakentumisessa tarkentui vastaajien tasa-arvoinen suhde omaan puolisoon, ja vastaajien oman isän aktiivinen osallistuminen kasvatukseen heidän omassa lapsuudessaan.

Goal. The story of Ninni's Italian pattern system, which I named Italian pattern system à la Ninni, is a story of a person's enthusiasm and inspiration that is today a concept in the Swedish-speaking institutes in southern Finland. The study material that is now being developed is primarily intended for students at the Adult Education Institutes. Pattern drawing is an essential part of the clothing process. The pattern determines the appearance of the garment and how it fits the wearer. Because few women have standard measures, according to measures are used in the industry and in commercial patterns, therefore there is a need to produce patterns according to their own measures. After drawing a basic pattern, there are endless possibilities to design personal garments. The drawing of the basic pattern is a systematic process and requires clear instructions. Methods. Ninni (Jane-Ann Eager) who used the Italian pattern system she learned in her youth in Italy, had the key role in the study. I interviewed Ninni several times during the study. The course participants who attended Ninni's courses were asked to answer a questionnaire and 28 people answered the questionnaire in which the users' needs and wishes regarding a study material was examined. The last part of the study consisted of two tests of the material in practice, first on one of my own pattern drawing courses where eight women under supervision used the material. At the last stage, the material was refined after a test person independently used the material to produce a basic pattern for herself. Results and conclusions. This action research has developed a study material for the Italian pattern system. An instruction booklet was produced based on the wishes and needs of the users and Ninni. In addition to the written numbered instructions, the booklet also contains figures to support the pattern drawing. The instructions is for drawing a basic pattern. The next step would be to describe how these basic patterns are used for planning patterns for different clothes.

The main idea in this research was based on practice. As a teacher in crafts I noticed that pupils had very strong differencies in their skills and know-how in. The aim of this research was to make planning of the classes easier. Then, by pure curiousity, the basic idea widened to concern all the pupils in crafts in our school. I had also noticed that lack of skill or know-how leads often to lack of motivation and therefore problematic behavior. Lack of motivation also causes lack of skill and know-how. To make classes positive experience for the pupils, it’s extremely vital to plan the teaching carefully so that needs of pupils and aims of curriculum goes hand in hand. My research questions were: 1. Does the pupil have enough skill and know-how to work safely in crafts? 2. Is it hard to fulfill the aims of curriculum when the resources are lower all the time? 3. Is the lack of motivation the main reason for lack in skills and know-how? This research was taken in Maininki school, Espoo. The pupils engaging this research were from grade six to grade nine. There were total 98 pupils in the crafts classes envolved. Research query was four pages and total 36 questions. There were different scales in the questions. Most of the questions were answered with scale 1-4/5 and some of the questions were only yes- or no-questions. At the end of the query there were two open questions. The results of the query were analyzed using SPSS statistics program. I analyzed statistical properties of the data like mean value and standard deviation, frequensis and correlations. I also used factor analyses to find common factors in different parts of the query. I found some answers for the questions I had. Concerning safety in crafts classes there was evidence that pupils have good skills and know-how and they also pay attention to act safely in the class. The other question was more complicated and therefore there weren’t any straight answers. But there were some hints that the concern about the resources isn’t irrelevant. The pupils feel they need more help than they nowadays get and they think that used materials should vary more. With this query I didn’t get the answer for the third question. More research has to be carried out if we want to learn more. I wasn’t satisfied with the query I made. The analyzes gave quite reliable information but the questions were not as good as they could’ve been. This information helps me to plan my classes, but the results cannot be universalized due to quite small amount of data gathered.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämän tutkimuksen tarkoitus on koota tietoa itse- ja vertaisarvioinnista sekä niiden opettamisesta. Monesta tutkimusta varten kootusta artikkelista käy ilmi, että itse- ja vertaisarviointien käyttöä ei arvosteta, eikä niiden hyötyjä oppimisen suhteen hahmoteta. Kuitenkin itsearviointi mainitaan mm. perusopetuslaissa, ja sen käyttöön kannustetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tämä tutkimus sisältää hypoteesin, että itse- ja vertaisarvioinnin vähäinen arvostus johtuu osittain siitä, ettei oppilaille opeteta taitoja, joita laadukkaan itse- ja vertaisarvioinnin tekemiseen tarvittaisiin. Tutkielmassa nostetaan esiin ajatus, että mikäli jotakin taitoa odotetaan käytettävän, olisi se ensin opetettava. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Aineisto kerättiin Helsingin Yliopiston tietokannoista sekä tieteellisistä verkkojulkaisuista. Aineisto rajattiin koskemaan pääosin vuoden 2010 jälkeen julkaistua tutkimusta. Keskeisinä tuloksina todettiin, että itsearviointi on oppilaan tekemää arviointia, joka kohdistuu hänen omaan toimintaansa. Itsearviointi kehittää oppilaan itseohjautuvuutta. Se on suuressa roolissa vallitsevan konstruktivistisen oppimiskäsityksen tavoitteissa. Vertaisarvioinnissa on kyse siitä, että oppilas arvioi luokkatoverinsa työtä. Vertaisarvioinnin avulla oppilas oppii myös itsearviointitaitoja. Esiin nousseet itse- ja vertaisarvioinnin opettamisen tavat muistuttavat paljon toisiaan. Niissä keskeisintä on tavoitteiden näkyväksi tekeminen ja toiminnan ohjaaminen työskentelyn aikana. Itse- ja vertaisarviointien opettamiseen ja opettajien käyttämiin menetelmiin ei löytynyt juurikaan aineistoa. Ohjeita itse- ja vertaisarviointien opettamiseen tarvittaisiin koulumaailmassa lisää. Tutkimusta niiden sisällöistä ja vaikuttavuudesta tarvittaisiin vielä lisää.

Perusopetuksen opetussuunnitelma esittelee kotitalousopetuksen keskeisenä tavoitteena pyrkimyksen vaikuttaa nuorten arjen hallintataitoihin ja niiden kehitykseen oppimisen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitkä peruskoulun kotitalousopetuksessa opitut asiat itsenäistyvät nuoret kokevat hyödyllisiksi omassa arjessaan. Aiempaa tutkimusta siitä, miten juuri peruskoulun kotitalousopetus näkyy arjessa, on varsin vähän. Tutkimuksessa hyödynnettiinkin tutkimuksia, jotka käsittelivät nuorten arkeen muutoin vaikutta-via tekijöitä, kotitalousopetuksen tavoitteita mukaillen. Edellisistä tutkimuksista voidaan havaita, että nuorten arjenhallinnan taitoja voidaan edistää kotitaloustaitoja oppimalla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto hankittiin haastattelujen avulla. Tutkimuskohteena toimivat vuoden sisään lapsuuden kodistaan pois muuttaneet, pää-kaupunkiseudulla asuvat 18–20-vuotiaat itsenäistyvät nuoret aikuiset. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 3. Jokainen haastateltavista oli käynyt peruskoulun kotitalousopetuksen pakolliset opinnot vuoden 2014 perusopetusopetussuunnitelman mukaan. Lisäksi kaksi haastateltavista oli käynyt kotitalousopetuksen valinnaisia opintoja. Haastattelujen jälkeen aineisto analysoitiin sisällön erittelyn keinoin. Syvempään tarkasteluun nostettiin kotitalousopetusta koskevat vastaukset ja nämä jaoteltiin teemoittain kotitalousopetuksen sisältöjen ja tavoitteiden pohjalta neljään osa-alueeseen sekä kolmeen eri tyyppiin (käytännössä hyödynnetty taito, teoriassa opittu taito, kielteinen oppimiskokemus). Tuloksista ilmenee, että ne peruskoulun kotitalousopetuksessa opitut asiat, jotka nuori näki hyödyllisenä ja oman arjen kannalta tarpeellisena olivat niitä, joita myös hyödynnettiin arjen käytännön tasolla. Vain teoriassa opittuja asioita he eivät osanneet yhdistää omaan arkeensa sopiviksi ja käytännön tasolle. Lisäksi nuoret tunnistivat oppimiskokemuksia, joilla oli negatiivinen vaikutus heidän arkeensa. Niihin liittyi riittävän tuen puuttuminen, sekä opettajan ehdottomuus joitakin asioita, kuten kierrätystä kohtaan.

Kandidaatintutkielma käsittelee itsensä johtamista ja sen ilmenemistä asiantuntija työssä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää miten esihenkilö toiminnallaan vaikuttaa asiantuntijan itsenä johtamiseen. Itsensä johtaminen on aiheena kiinnostava, koska yhteiskuntamme kehittyy koko ajan enemmän yksilökeskeiseen suuntaan ja näin ollen myös johtamisesta vastuu siirtyy yksilölle. Tutkimuskysymyksiä muodostui kaksi; ”Miten itsensä johtaminen ilmenee asiantuntijatyössä?” sekä ”Miten esihenkilö toiminnallaan vaikuttaa asiantuntijan itsensä johtamiseen?” Sekundaarisena aineistona tutkielmassa käytettiin Saara Heikkilän tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa ”FSD3425 - Kokemuksia itsensä johtamisesta asiantuntijatyössä 2020”, joka sisälsi seitsemäntoista vastausta. Aineisto oli kerätty kyselylomakkeiden avulla, ja vastaukset olivat noin 100-500 sanan avovastauksien muodossa. Heikkilän tutkimusaineistoista valikoitiin kahdeksan ammattiluokaltaan asiantuntijaa tarkasteltavaksi tähän tutkielmaan. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston perusteella asiantuntijaorganisaatiossa esihenkilöiltä toivotaan roolia, jonka pääasiallisena tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja tarjota työkaluja asiantuntijalle johtaa itseään sekä omaa työtä. Asiantuntijat tiedostavat miten itsensä johtaminen omassa työssään ilmenee ja analyysin avulla muodostettiin viisi eniten esille noussutta osa-aluetta: itsenäinen työskentely, ajanhallinta, tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen, työn ja sen määrän organisoiminen sekä motivaatio oppia ja kehittyä. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tärkeää olisi organisaatiossa tukea asiantuntijoita heidän itsensä johtamisessaan oikeanlaisen esihenkilötyön avulla.

Aims. According to previous studies, self-regulated learning (SRL) is a strong predictor of academic success and is even related to more optimistic outlook of life in general. SRL is also one of the main abilities needed when adapting to futures job markets. The aim of this bachelor’s thesis is to investigate self-regulated learning; more specifically, which factors are related to the support of SRL perceived by teacher, and how do teachers implement SRL support in a daily school context. Methods. This thesis was conducted as a descriptive literature review. For this thesis, certain studies from the years 2009-2019 were considered. Research data consists of a total of ten (10) studies on the subject. The results were grouped based on findings. Results and conclusions. According to this thesis, factors related to teachers supporting of self-regulated learning were (1) teachers’ beliefs of SRL, (2) teacher knowledge of SRL, (3) some teacher-level factors and (4) some student characteristics. When it comes to teacher-level factors, it seems that personal contextual satisfaction, former experiences of independent work, teacher’s sense of efficacy and attributions were related to support of SRL. Furthermore, there was indication of gender being an effective factor, too. Results also revealed that some student characteristics, such as one’s natural cognitive capacities, socio-economic background, ethnicity, language and learning problems, play a crucial role on teachers’ support of SRL. Research shows that in a daily school context, the direct fostering of SRL occurred mainly as implicit instructions; hardly any explicit strategy instruction was observed. The indirect promotion of SRL seemed to be more common in the primary level compared to the secondary. In the light of phases and areas of SRL, the promotion of SRL varied widely. According to this thesis, teachers’ beliefs of SRL were generally positive. However, there seems to be a gap in the knowledge that reflects the practice, too. Therefore, some necessary changes concerning the teacher education must be done.

My Bachelor’s Thesis´s research assignment was about solving how Self-Determination Theory has used in examination of motivation and well-being in the working life context and how literature have defined these concepts and also are these concepts in connection with each other. I defined motivation according to Self-Determination Theory. Deci’s and Ryan’s Self-Determination Theory divides motivation to intrinsic and extrinsic motivation and amotivation (Ryan & Deci, 2000, s. 71-72). Self-Determination Theory have used before in examination of motivation and well-being (Ryan and Deci, 2000, s. 69) so I assumed that these concepts are connected. I defined well-being according to Terveyden ja hyvinvoinnnin laito’s definition where well-being is divided to individual and communal level well-being and three well-being´s dimensions: health, material and subjective well-being. I did my bachelor’s thesis in systematic literature review where I searched results specific as possible to my research questions in five different keyword combinations. I used Helsinki University Library’s Helka Finna – search engine to get results and at first, I chose articles according to their titles. I chose 20 articles according to their titles and after that I chose 8 articles according to whole text. I used content analysis to analyse those parts of the articles that address theories. Self-Determination Theory was used in examination of motivation and well-being in the working life context in motivational profiles, employee’ outcomes and in health. Also, in examination health behaviour Self-Determination theory was used but not in the working life context. In the Articles, motivation is divided to intrinsic and extrinsic motivation or autonomous and controlled motivation. Self-Determination continuum and regulations were used differently. In all articles but one, well-being is seemed only health centered. That one article where well-being was defined, well -being is seen more multidimensional than in those other seven articles. It seemed that Self-determination theory, motivation and well-being has quite strong connection according to my research.

Kansainvälinen tutkimus itsesäätelystä on ollut vilkasta viime vuosikymmeninä, ja itsesäätelytaitojen merkitys on huomioitu Suomessa oppimisen lähtökohtana: lukion opetussuunnitelman perusteet (LOPS 2019) implisiittisesti kuvaa itsesäätelyä oppimisen lähtökohtana ja seurauksina. Yksittäisistä tutkimusartikkeleista löytyy osittaisia itsesäätelyn käsitteen määrittelyjä. Niitä kokoamalla on mahdollista luoda niin opiskelijoita kuin työelämän toimijoita hyödyttävä kokonaisvaltaisempi katsaus itsesäätelyn käsitteestä. Tehokkaan itsesäätelyn kannalta motivaation rooli on keskeinen. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää itsesäätelyn luonnetta, tuoda esille tutkimuskentän ristiriitoja sekä kuvailla itsesäätelyn ja motivaation yhteyttä. Itsesäätelyn ja motivaation yhteyttä toisiinsa on lisäksi tarkoitus tarkastella sen kautta, millaisia muita käsitteitä ja ilmiöitä niihin liittyy. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli koota tehtyä tutkimusta ja rakentaa kokonaiskuva itsesäätelystä sekä kuvata sen yhteys motivaatioon. Itsesäätely rajattiin koskemaan verrattain tietoista päätöksentekoa. Kuvauksessa luotiin lisäksi katsaus tutkimukseen historiallisesta näkökulmasta ja suhteutettiin tutkimustuloksia toisiinsa. Kirjallisuus valittiin kirjastojen kokoelmasta Helka-hakukoneella tehtyjen hakujen tuloksista. Hakukriteereinä olivat kansainvälisyys, artikkeleiden sijoittuminen vuosille 2000–2021, vertaisarviointi, ja hakusanoina käytettiin termejä self-regulation, self-control sekä motivation. Lisähakuja suoritettiin hakusanoilla ego depletion ja willpower. Itsesäätelyn prosessi on havaintoja omasta käytöksestä suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Itsesäätelyä lähestytään tutkimuksessa tavallisesti kontrolloimisen ja toiminnasta pidättäytymisen kautta ja kiusausten vastustamisena, mutta uudemmassa tutkimuksessa tutkitaan ja pohditaan myös sitä, kuinka vaivaton itsesäätely tapahtuu. Motivaation yhteys itsesäätelyyn on jopa niin läheinen, että itsesäätelyn voi sanoa kumpuavan siitä. Kiistanalainen ja monimutkainen kysymys itsesäätelyssä on egon heikkeneminen, siis itsensä kontrolloinnissa tarvittavan (tahdon)voiman hiipuminen. Itsesäätelyssä onnistumista kuvaa kattavimmin teoriayhdistelmä, jossa tietoisesti ja sisäisestä motivaatiosta (omasta halusta) asetettujen tavoitteiden mukainen toiminta vastaa myös psykologisten perustarpeiden täyttymiseen, ja sosiaalisen ja persoonallisen identiteetin sisällöt vastaavat toisiaan.

In recent years discourse on school and the new curriculum has become more negative in the media. In particular political decisions concerning school have raised criticism. Government has raised group sizes and students also have more responsibility for their own learning. The aim of this bachelor’s thesis is to investigate the research field of self-regulated learning in Finland and connect the conclusions to the ongoing conversation about school. This thesis was carried out as a descriptive literature review. For the review, two doctoral dissertations and nine scientific articles were collected using Helka library’s collection and article search as well as Google Scholar, Finna's search services and ERIC database. According to the results, research on self-regulated learning (SRL) in Finland is at a very early stage. The number of studies on SRL has increased in this decade. There are differences in how students self-regulate when it comes to learning, and especially students that struggle with self-regulation need strong support. Results show that the right pedagogical structure and a good and accepting atmosphere in learning situations are among the most significant factors when it comes to supporting and developing SRL. In addition, results suggest that research on SRL can answer some of the concerns about school and provide solutions to teaching through better understanding on the subject.